On tosi mielenkiintoista lukea erilaisia tapoja joilla voi esimerkiksi "säästää" johtimien lukumäärässä (esim. kulkurin kytkentä) tai muuten vaan tehdä jonkin homman helpommin, mutta kuitenkin toimivasti.
Laitetaanpa se kuuluisa (jo yllämainittu) kytkentä tähän alkuun. Kuva C.
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/kuvat/ukk0079.gif
Tiukkapipot ei pääse avautumaan tänne, koska sanon itse tähän alkuun että näitä jippoja ei saa toteuttaa käytännössä. Tuossa kuvassa olevassa kytkennässä lampun kannassa voi olla 230V vaikka lamppu ei palaisikaan. Siihen kuolee, jos siihen koskee.
Kertokaa toki lisää.
Laitetaanpa se kuuluisa (jo yllämainittu) kytkentä tähän alkuun. Kuva C.
http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/kuvat/ukk0079.gif
Tiukkapipot ei pääse avautumaan tänne, koska sanon itse tähän alkuun että näitä jippoja ei saa toteuttaa käytännössä. Tuossa kuvassa olevassa kytkennässä lampun kannassa voi olla 230V vaikka lamppu ei palaisikaan. Siihen kuolee, jos siihen koskee.
Kertokaa toki lisää.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mitäs tuossa kytkennässä nyt sitten säästää? Kytkimelle menee joka tapauksessa vähintään kolme johtoa.
Tuossa pärjää kolmella johtimella jakorasioiden välissä, neljällä jos laittaa suojamaan.
Normaalistihan vaihtokytkimiä varten tarvii 2 säädettyä vaihetta jakorasioiden välille. ( jatkuva vaihe jos toiselta rasialta lähtee esim. pistorasian syöttö). Tässä tulee jatkuva vaihe joka tapauksessa molemmille rasioille.
Jos kytkinjohdot laitetaan samaan kattorasiaan, (pitkissä käytävissä tuskin laitetaan) niin säästöä tapahtuu vain yhden wago-liittimen verran :D
Tuo B-kaaviohan tuottaa myös samanlaisen säästön, mutta on sen lisäksi sallittu.
Tässäpä aivan liian nopeasti tuherrettu monilankainen esitys.
http://img527.imageshack.us/img527/5886/kulkurisi5.jpg
Kulkee se sähkö kevissäkin, jos on musta lanka loppu... Omasta keittiöstäni (ed. asukkaan remontoima -97) bongasin tällaisen virityksen kattorasiasta.
Jos liesituulettimeen pitäisi laittaa liitosjohto maadoitettu pistotulppa, mutta käsillä on vain kaksinapaista johtoa, homma hoituu kytkemällä nolla ja maa yhteen liesituulettimen päässä. Toimii, kunhan kukaan ei mene koskemaan pistokkeeseen. Samanlaisia virityksiä on käytetty myös jatkojohdoissa ja muistaakseni niistä on aiheutunut ainakin yksi kuolemantapaus.
Wanhoissa taloissa mahd. jopa aika yleinen jippo: Kylppärissä on aluperin pelkkä valo. Jälkikäteen sen rinnalle, saman katkaisijan taakse, lisätään pistorasia pesukoneelle. Rasia on tietenkin nollattu, koska maajohtoa ei ole. Ihan toimiva kytkentä, paitsi siinä tapauksessa, että valokatkaisin katkaiseekin nollan vaiheen sijaan.... "Pesukone antaa kummia säkäreitä, kun valo ei ole päällä"
Oli aikoinaan ihan yleinen tapa, eikä ollut aikoinaan edes kielletty. Sitä tehtiin vanhoihin taloihin ihan tarkoituksella, jos uusien piuhojen veto oli hankalaa. Nykyisissä määräyksissä se on kielletty.
> Oli aikoinaan ihan yleinen tapa, eikä ollut aikoinaan edes kielletty.
Oli oli, mutta eihän sitä ihan miten & missä sattuu saanut tehdä. Näissä minun mainitsemissani tapauksissa oli joko yhdistetty jatko/liitosjohdossa maa nollaan eikä päinvastoin - sopii arvata, miten käy, jos pistokkeen laittaakin rasiaan eripäin kuin kytkennän "suunnittelija" on ajatellut tai (virheellisesti kytketyn) katkaisijan katkaistessa nollan ( maan siinä sivussa), minkä jälkeen pesukoneen rungossa on 230 V. Parhaassa tapauksessa vaiheen ja rungon välissä on "sarjavastuksena" häiriönpoistokondensaattorit, huonoimmassa 2 kW lämmitysvastus...
Tiedät kyllä PEN johtimen, sähkönsyöttö esim. ok-taloon tuodaan PEN johtimen kera.
Kuulin tapauksesta jossa lapamato-antennijohdosta oli tehty jatkoroikka ja sen perässä ryskyi pulsaattori-pyykkikone.
Kituvirta asennuksissa näkee usein melkoisia virityksiä, kun ei ymmärretä virran ja jännitteen vaatimuksia johtimien suhteen. 12 voltin akku voi olla kytekettynä 12 voltin jääkaappiin jollain puhelinkaapelilla.
Joo ja ei ymmärretä sitä, että sulake ei välttämättä pala kun ei saavuteta riittävää oikosulkuvirtaa. Eli kehutaan että hyvin toimii ja makkarat paistuu siinä (johdon) sivussa.
Lamppu katossa, jakkara jalkojen alla... Kuinka hyvin tuossa tilanteessa saa kuolettavan sähköiskun? Jos jäät lihaskouristukseen niin painovoima hoitaa kyllä pois tilanteesta.
Eipä silti pidä vähätellä, kyllä se aivan mahdollista on että henki lähtee ja iäksi.
Ei se sähköisku tapakaan, mutta sen seurauksena voi olla sukellus tellingeiltä. Jo metrin pudotus voi olla tappava, kun oikein sopivasti päilleen tulee.
Suurin osa sähkötapaturman kuolemista ei tulekkaan tosiaan sähköstä vaan putoamisesta. Sähkötöitö tehdään paljon tikkaiden kanssa, ja tärskyn saatuaan on melko varmaa että sieltä putoaa ja huonolla tuorilla tuolilta pudotessaan voi kuolla, jopa liukastumalla kuolee enemmän ihmisiä kuin liikenneottettomuuksissa.
Opettele nyt aluksi vaikka piirtämään kytkimet oikein, niin ammamiehetkin voi lukea sinun piirustuksia :)
"Opettele nyt aluksi vaikka piirtämään kytkimet oikein, niin ammamiehetkin voi lukea sinun piirustuksia :)"
Osaan kyllä piirtää kytkimet oikein. Osaan myös piirtää paintilla suoria viivoja, mutta en vain jaksanut tehdä tuon tarkempaa kaaviota. Havainnollistin vain sen yhden johtimen säästön.
Omsitan vanhan sähkökirjan 1920-luvun alusta.
Siinä on tuo C-kuvan kytkentä hotellihuoneessa. Kattolamppua voi operoida joko oven pielestä tai sängyn päästä. Huoneessa kun oli vain yksi valopiste.
Bump :D
Eräässä ulkorakennuksessa oli asukkaan toimesta tehty sähköt. TN-C, mutta mutta joka paikassa käytetty kuitenkin kolmijohtimista kaapelia, jossa sininen roikkui suurimman osan matkaa valtoimenaan, paitsi tietty katkaisijoille mentäessä ja PEN'inä toimi keltavihreä.
Ehkä asentajan mielestä kevi oli helpommin erotuva. Onhan tärkeää, ettei nollaa vahingossa vaiheeseen.