Siis asialliset perustelut. MIksi säästätte tai miksi menetetti jo?
ootteko neitsyitä vai ei ja miksi
hanna
122479
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
En ole antanut/saanut, vaikka yksi on sitä pyytänykin/tarjonnut, mutta kun en häntä rakastanut. Ei meitä nuoria miehiä saa yleistää. En mä tahtoiskaan koskaan menettää poikuuttani jos siinä ei oo fiilistä mukana, en sitte vaikka kuolisin yksinäisenä. Tämän vannon tässä ja nyt. Olen 16 ja puoli, mutta jos joku tulee selittämään naiiviudesta niin sanottakoon, että periaattellisuus voi muodostua jo hyvin varhaisessa iässä.
"periaattellisuus voi muodostua jo hyvin varhaisessa iässä."
mutta siitä onneksi paranee vanhemmiten.
Aino kyllä menettää sen poikuuteni ennen kuin olen ns "vanhemmiten." :D
ja aion pysyäkki ennenku tapaan sen oikean. miehiä mulla on ollu paljon ja kaikenlaisia. yhtä oon rakastanu, mutta koska tällä miehellä on alkoholi ja huume ongelma niin en neitsyydestä luopunut. pidetää kyl viä yhteyttä mut tavallaan ei enää seurustella.
eli mun mielestä rakkaus ja rakasteleminen kuuluu yhteen mutta se vaatii paljon muutakin.
Rakastan häntä, ja olen aina rakastanut joten neitsyyden menettäminen hänelle tuntui oikealta. Ja hän sentään arvostaakin sitä... Vaikka olihan hänellä vielä itselläänkin poikuus tallella silloin. Hän tuntui turvalliselta ja tiedän ettei hän mene rehvastelemaan siitä vaikka joskus eroaisimmekin. Ei se ollut mikää pikku ihastus... Ollaan seurusteltu nyt reilut puolitoista vuotta ja hyvin menee.
MENETIN NEITSYYTENI 21V
säästin koska ei ollut ketään sopivaa mutta kun löysin itselleni oman kullan jonka kanssa seurustelin ensin yli vuoden ja sitten annoin niin se tuntui oikealta eikä sellaselta kännisenä iltana tuntemattomalle annetulta..
Olin 19-vuotias, kun olin ihastunut useampaankin mieheen yhtä aikaa. Yksi heistä oli varsinainen "pelimies", moraaliton pettäjä. Hän seurusteli aina, mutta piti silti peliään muidenkin naisten kanssa, myös minun. Hänen seurassaan oli hauska koheltaa ja viettää baari-iltoja. Jossain vaiheessa olisin halunnut hänet itselleni, mutta tiesin ettei hän siitä miksikään muuttuisi ja unohdin moiset haihattelut. En koskaan paljastanut häntä hänen tyttöystävilleen ja meillä oli hyvä yhteisymmärrys siitä, missä raja kulkee. Toisinaan baari-illan päätteeksi vietin hänen luonaan öitä, mutten koskaan antanut hänelle. Sitten elämääni tuli toinen mies, joka oli kunnollinen ja jonka kanssa olin alusta asti vakavissani. Emme kiirehtineet suhteessamme ja välillä olin epävarma siitä, johtaisiko se yhtään mihinkään. Mies ei ollut varma haluaako seurustella lainkaan. No kerran sitten tapasin "vanhan tuttuni" jälleen baarissa ja tokaisin, että tulen taas hänen luokseen yöksi ja tällä kertaa en ainoastaan nukkumaan. Tämä pelimies ei aluksi uskonut aikeitani, mutta lopulta humalaisena menetin neitsyyteni hänelle. Tämän jälkeen olimme molemmat vaivautuneita tavatessamme ja häntä selvästi harmitti kun aloin seurustelemaan toisen miehen kanssa enkä enää ollut hänen "vakileikkikaveri". Tavallaan käytin häntä hyväkseni, kun halusin päästä eroon neitsyydestäni jotten olisi täysin kokematon sen toisen miehen kanssa. Olen nyt seurustellut kohta 4 vuotta tämän toisen miehen kanssa ja asumme onnellisesti yhdessä. Edelleen tavatessani "pelimieheni" meillä on pientä silmäpeliä muttei mitään sen vakavampaa.
jos nyt käsitin oikein, niin oletpas eri vekkuli naisihminen ja onpa nykyisesi pahasti tossun alla... Ehkäpä olen vain vähän vanhanaikainen kun mielestäni suhteita pitäisi olla yksi kerrallaan ja seksiäkin sen mukaan - poikkeuksena tietenkin jos oman kullan kanssa sovitaan lisäleikkikaverien tuomisesta sänkyyn ;p
Niin, nykyisen poikaystäväsi asemassa jos saisin tuosta ekskursiostasi tietää, toteaisin varmaan että johan on lutka ja alkaisin katsella kumppania toisaalta. Oletko edes kertonut nykyisellesi syrjähypystäsi, vai oletko sitä mieltä, ettei asia juttu poikaystävällesi kuulu, olihan suhde niin alkuvaiheessa ja kaikkea? Jos olet kertonut ja vielä luonasi pysyy niin.. no, kaipa sovitte yhteen kuin selkärangaton toiselle.
Vielä jottei väärinkäsityksiä tulisi - mielestäni ei ole mitenkään järjellistä vaatia neitsyyttä seurustelukumppanilta, uskollisuus sen sijaan on jo ihan kohtuullinen vaatimus.. Tosin siitäkin pitää muistaa kumppanille mainita, kaikkihan eivät pidä uskollisuutta suhteessa itsestäänselvyytenä :)
Huh. tulipas tulikivenkatkuinen vuodatus - ja hieman kaksinaismoralistinenkin, olenpa kerran vakisuhteessa ollessani itsekin erehtynyt aidan väärälle puolelle ruohoa maistelemaan - tosin sen jälkeen lopetin tuon vakisuhteen omasta aloitteestani, koska pettämisestä olisi molemmin puolin vain jäänyt paskanmaku suuhun - uskoisin että syrjähyppy on aikamoinen painolasti suhteessa. Nyttemmin olenkin siirtynyt vakiasukiksi samaisen aidan toiselle puolelle ;p
Olet nyt saanut tarinastani ihan väärän käsityksen, ilmeisesti ilmaisin itseäni huonosti. Ensinäkään emme vielä seurustelleet nykyiseni kanssa kun tuo tapahtui, olimme kyllä jo tunteneet yhteisten tuttavien kautta pitemmän aikaa ja jonkinlaista peliä oli ollut, mutta EMME seurustelleet, näimme toisiamme sattumanvaraisesti ja tutustuimme lähinnä baarissa kun olimme molemmat tahoillamme iltaa viettämässä. Mutta olin kovin ihastunut ja toivoin, että jossain vaiheessa vielä alkaisimme seurustelemaan. Siinä tilanteessa ei mielestäni tarvitse edellyttää uskollisuutta jos ei varsinaisesti olla suhteessa?!
Toisekseen nykyinen rakkaani tietää kyllä tarkkaan, minkälainen suhde minulla oli tuon edellisen kanssa ja asiasta on puhuttu. Ei kai kukaan mies oleta, ettei tulevalla tyttöystävällä ole menneisyyttä muiden miesten kanssa(?) Sitten haluaisin vielä lisätä, että mieheni ei ole millään tavalla tossun alla sen paremmin kuin minäkään hänen ja suhteemme on mielestäni kaikin puolin terveellä pohjalla.
Kirjoitin mielestäni tänne neitsyyden menettämisestä, johon ei mitenkään liittynyt pettämistä minun taholtani, ainoastaan mies, jolle neitsyyteni menetin oli varattu tuolloin. Se ei tietenkään tee minusta pyhimystä, että olin varatun miehen kanssa vaikka tiesin asiasta, mutta halusin vain korjata, etten ole pettänyt omaa miestäni.
no en o...ja iha just six...ku oon pannu... :) hah hah mikä kysymys...
menetin neitsyyteni eilen(18v.),koska halusin sitä.So simple.Miehen olen tuntenut viikon verran.Ei kaduta,sillä olaan yhdessä jo tavallaan.Paikka olis voinu olla parempi,ja verta olis voinu tulla vähemmän,mutta muuten ok.