Mitähän tuollainen tutkimus maksaa,tietäisköhän joku?
homepaneelitutkimus
hinta?
555146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
mutta joe en, niin joku voi korjata. Pari kuukautta sitten otettu ja taisi olla 100 euroa/paneeli. Samalla kun otettiin muitakin verikokeita, niin jäi vähän huonolle huomiolle. Tämä siis yksityisellä tämä hinta.
Voisiko joku ystävällinen kertoa; mikä on tuo "paneeli"? Mitä sillä tehdään, mitä se kertoo?
Yhteen paneeliin on koottu tietyt biologiset altisteet, suluissa ko. paneelin sisältämät mikrobit:
Paneeli 1/maatalousmikrobit ( Aspergillus fumigatus,Eurotium amstelodami, Micropolyspora faeni, Paecilomyces varioii, Penicillium brevicompactum, Rhodotorula glutinis, Thermoactinomyces candidus, Wallemia sebi)
Paneeli 2/puun homeet (Aspergillus fumigatus, Aureobasidium pullulans, Oidiodendron flavum, Paecilomyces variotii, Penicillium brevicompactum, Rhizopus stolonifer, Rhodotorula glutinis, Trichoderma citrinoviride)
Paneeli 3/Aspergillus-homeet ( Aspergillus flavus, A. fumigatus, A. niger, A. ochraceus, A. penicillioides, A. terreus, A. vercicolor, Eurotium amstelodami)
Paneeli 4/ Fusarium- ja Penicillium-homeet (Fusarium merismoides, F. oxysporum, F. proliferatum, F. subglutinans, Penicillium chrysogenum, P. crustosum, P. expansum, P.glabrum)
Paneeli 5/Leikkuunesteiden mikrobit ( Acinetobacter sp., Acremonium kiliense, Aureobasidium pullulans, Enterobacter agglomerans, Klebsiella pneumoniae, Pseudomonas maltophilia, Pseudomonas pseudomallei, Pseudomonas testosteroni)
Paneeli 6/ Märän ympäristön mikrobit
(Acinetobacter sp., Acremonium atrogriseum, Ac. kiliense, Basillus cereus, Exophiala sp., Phialophora olivacea, Rhodotorula glutinis, Sporidiobolus jonhnsonii)
Paneeli 7/ Kosteusvauriomikrobit ( Aspergillus versicolor, Chaetomium globosum, Fusarium merismoides, Stachybotrys chartarum, Streptomyces albus, Streptomyces halstedii, Trichoderma citrinoviride, Tritirachium oryzae)
Jösses...sanoo hän ja kiittää suuresta tiedostanne!
...Siis, että 100 egee per paneeli?
No...hengitteleepi syvään hän, tähän väliin,...ja tiedustelee, että:
Jos minä, homeisessa luukussa asusteleva, menisin ko. paneelitestiin, niin...
Mistä minä tiedän mille homeelle olen altistunut? Siis pyydänkö testaamaan...paneelin numero; 1, 2, 3, ...vai miten tää juttu etenee? Kuka päättää paneelit ja millä perusteella...?
Argh! Mä olen niin "vihreä" näissä home-jutuissa.
on ja VASTA sitten katsotaan onko altistunut. Ensin tutkitaan siis rakennus, sen jälkeen ihmiset. Ei ole mitään järkeä lähteä arpomaan näitä paneleita. Lisäksi nekin ovat kovin epävarmoja, joskus uute on sitä ja tätä, eikä näytä mitään, samalle ihmiselle samanlajinen uute näyttääkin, jos on eri valmistajan uute. Eli vaikka paneleissa ei näkyisi mitään, voit silti olla altistunut. Nämä tutkimukset EIVÄT ole mitenkään kovin luotettavia. Joten rahaa palaa turhaan jos lähdet kaikkia paneleita testaamaan. Tosin homeet ristiinreagoivat, joten voipi onnatakin. SILTI et tiedä mille homeelle altistuit, joten tutkikaa rakennus ensin. Jos sieltä rakennusnäytteissä löytyy homeita, niin sitten paneli sen mukaan. Muutoin on hölmöläisen hommaa.
Kun rakennuksen homeet on tiedossa, niin tutkimaan paneleita ja siitä sitten katsotaan, mitä kannattaa ottaa. Useinhan lääkäri saattaa ottaa juuri tuon 6 ja 7 paneelin, mutta eihän ne kerro koko totuutta, jos se home, mitä haetaan verestä ei ole ko. paneeleissa.
Lääkärihän se on, joka päättää, mitä niistä tutkitaan ja ei niitä kyllä kaikkia oteta summan mutikassa keneltäkään, edes kroisos pennoselta.
Toisaalta vaikka tulokset parin paneelin osalta menee yli raja-arvojen reilusti ja osa jopa huikeasti yli, niin ei se siihen auta, että osattaisiin sitten määrätä oikeat tropit, niin kuin sitä ajattelisi. Hyöty lienee siinä, että tiedetään, mitä vältellään ja ymmärretään, mistä esim. ne ainaiset poskionteloiden tulehdukset tai muut jopa rajummat oireet johtuu ja niihin sitten oireita lievittämään jotakin, mikä sillä kertaa toimii.
Lääkäriltähän tässä vaiheessa tulee se kommentti, että rakennushan pitää korjata, eikä lisätä ihmisten lääkityksiä ja juuri noinhan se on, mutta kun se rakennuksen omistaja ei ymmärrä tilanteen vakavuutta, on umpikuja selvä.
jos siellä rakennuksessa missä asuu tai oleskelee on homeita, niin totta toki niille on silloin myös altistunut. Miksi ihmeessä pitäisi maksaa noista paneeleista, kun tietää ilmaiseksikin, että on altistunut. Eihän niistä selviä muuta kuin, että kyseisellä henkilöllä on taipumus vasteiden muodostamiseen tai sitten ei tai sitten jotain siltä väliltä.
Hyvin harvoin sitä paitsi IgG-vasta-ainelöydökset ja rakennuksesta tehdyt löydökset edes vastaavat toisiaan. Ennen kuin rakennuksessa on joku laji valtalajina, niin sitä ennen siellä on ollut vaikka mitä lajeja ja niillekin on todennäköisesti ehtinyt tulla vasteita, jos henkilöllä ylipäätään on taipumusta vasteiden muodostumiseen. Muutenkin lajit vaihtelevat jatkuvasti.
Tiesin, että olin altistunut rakennuksen homeille ja oireilin niistä myös, mutta se, että vain itse tietää, ei minua auttanut. Pikemminkin sain leiman otsaani, että vika on korvien välissä. Kun sitten ne tietyt paneelit otettiin ja löydettiin ongelma, alkoi edes joku uskoa, että on kyse jostakin muusta kuin korvien välisestä asiasta. Ja vuosi noista paneelitutkimuksista käynnistettiin ammattitauti tutkimukset. Hyötyä vai haittaa vai rahan tuhlausta?
Totta on tuo kosteusvaurioisen rakennuksen elämä, joka alkaa niistä kilteistä homeista päätyen niihin tuhmiin. Tähän mennessä en ole vielä törmännyt homekorjauksiin, jotka olisi tehty niin huolella, että rakennus olisi terve. Pikemminkin on toimittu niin, että on saatu ne homeet oikein riehaantumaan niissä ns. sinnepäin olevissa remonteissa. Lajeja on ja vaihtelu on runsasta, ei koskaan voi ennakkoon tietää, milloin milläkin homeella on kasvussaan lepovaihe menossa jne.
kuin kodissasi konsanaan, niin sielläkö siis on samat lajit vallalla?
eihän niiden tarvitse edes olla sillä hetkellä vallalla. Sekin voi riittää, että niitä on siellä aikaisemmin ollut aktiivisina ja ne aiheuttavat kuolleinakin oireita. Viljelytutkimuksissa tulevat esiin yleensä vain juuri sillä hetkellä lisääntymiskykyisinä esiintyvät lajit. Se on yksi syy, miksi IgG-vasteet ja rakennuksen mikrobilöydökset voivat poiketa suurestikin toisistaan. Normaalisti vain noin 2 % hometalon oireita aiheuttavista mikrobeista on aktiivivaiheessa. Siksi kehitteillä oleva PCR-tekniikka rakennuksen oikean hometilanteen selvittämiseksi tulee selkiinnyttämään tilannetta merkittävästi.
Kun noita paneeleja on TTL:n toimesta jostain syystä muutettu kosteurvauriomikrobiallergikoille epäedulliseen suuntaan, niin itse otattaisin vain yksittäisiä IgG-vasta-ainetutkimuksia.
Kosteusvauriorakennuksissa esiintyy yleisimpinä allergisoivina homelajeina eri Asbergillus-, Penicillium- ja Cladosporium-lajeja. Ja koska ne ovat yleisimpiä, niin kaikkein helponmmin niille voi IgG-allergisoitua.
Aikaisemmin kosteusvauriopaneeli 6:seen (vesivahinko-/toimistotiloissa altistuvat) kuului esim. Asbergillus vercicolor, Penicillium brevicompactum ja Cladosporium cladosporeides.
Eli IgG-vasta-aineet noille kolmelle.
Cladosporiumia ei näytä esiintyvän noissa paneeleissa enää ollenkaan. Siksikö, että tosi moni kosteusvauriomikrobiallergikko sai TTL:llä sen avulla ammattiastman?
Keuhkoaltistuksissaanhan TTL käyttää tätänykyä vain A. fumigatusta, joka paneeli 1:n mukaan on maataloushome.
Myös allergisoivia kosteusvauriohiivoja esiintyy kosteusvauriorakennuksissa.
IgG niistä yleisimmälle, eli Rhodotorula glutinikselle. Kuului aikaisemmin paneeli kutoseen.
Kosteusvauriorakennuksissa esiintyy myös sädesieniä (aktinomykeetit).
IgG vaikkapa Streptomyces albukselle kuin myös IgE.
Kosteusvauriorakennuksessa esiintyy myös varastopunkkeja, jotka näyttävät tuottavat vasta-aineena IgE:tä.
Prick testit IgE-vasta-aineet varastopunkkisarjalle (kolme varastopunkkia).
Tuossa joku vastaili, että ensin tutkitaan rakennus ja SITTEN VASTA IHMISET.
Niin TTL, KTL, kaupunkien ympäristötoimet kuin yksityisetkin tutkimusfirmat ovat tutkineet lukemattomien kosteusvauriorakennusten mikrobikantoja ja yhtä rakennusta vielä monta monituista kertaa sitten tuon toiminnan alkamisen eli jostain 1990-luvulta lähtien.
No sehän on tunnettu tosiasia, että työterveyslääkärit eivät määrää työpaikkaoireilevien kohdalla suurin surminkaan immuunipuolustuksen ylilyöntitutkimuksia tutkimuksia oireilevien kohdalla.
Viestissä sinulle väitettiin, että IgG-vasta-ainetutkimukset eivät ole kovin luotettavia, KOSKA UUTE ON SITÄ JA TÄTÄ.
Mikäli IgG-vasta-aineita löytyy kosteusvauriorakennuksissa tulehdusreaktioita saaneiden verestä yleisimmille kosteusvauriohomeille, hiivoille, sädesienille, bakteereille ja IgE:tä varastopunkeille, niin sehän yksittäisen ihmisen kohdalla paras mittari mittaamaan hänen immunipuolustustaan kuin myös paras mittari mittaamaan rakennuksen kosteusvaurioastetta.
Eism. varastopunkkejahan tiedetään esiintyvän vain pahoin kosteusvaurioituneissa rakennuksissa.
Eli selvität immunologisen tilasi noista paneeleista otetulla kahdella homelajilla yksi muu laji, yhdellä hiivalla, yhdellä sädesienellä ja kolmella varastopunkilla.
Hinta noin 100 euroa.
Väität, että uutteet ovat sitä ja tätä.
Lääketehtaathan valmistavat noita uutteita.
Sinun mielestäsi siis eri lääketehtaitten valmistama lääke, sama lääkeainemolekyyli, mutta lääkepurkin kyljessä eri nimi, on myös sitä ja tätä.
Ja mitä rakennuksiin tulee, niin vesivahingon tapahtuessa kosteusvauriomikrobit ilmestyvät paikalle jo kolmessa vuorokaudessa.
Ja kun rakennusmateriaali pikkuhiljaa kuivuu, niin siinä oleva mikrobikasvustokin kuivuu.
Eli väärään aikaan tehdyllä kosteusvauriomikrobimittauksella tulos on plus miinus nolla yksittäisessä vesivahinkotapauksessa.
aina koko paneeli eli ei onnistu yksittäin. Olisin minäkin halunnut otettavan niitä yksittäin, mutta se ei onnistunut.
kyseessä ole synteettistä lääkettä vastaava tuote, jonka ainesosat ovat aina vakio. Eri kosteusvauriomikrobilajeilla on luonnollisestikin lukemattomia eri kantoja, jotka voivat jossain määrin poiketa toisistaan.
Kun rakennuksista mitataan mikrobipitoisuuksia, pitää osata valita oikea menetelmä. Yleensä pitäisi käyttää useita menetelmiä yhdessä. Mikroskopoimalla esim. saadaan tietoa kuivuneista kasvustoista.
" Cladosporiumia ei näytä esiintyvän noissa paneeleissa enää ollenkaan. Siksikö, että tosi moni kosteusvauriomikrobiallergikko sai TTL:llä sen avulla ammattiastman? "
Voisiko se ehkä kuitenkin pikemminkin johtua siitä, että Cladosporium on ulkoilman yleisin home ja on havaittu, että ihmisiltä, joilla on taipumusta IgG-vasteiden muodostamiseen, voi löytyä vasteita sille, vaikkei olisi edes altistunut homerakennuksessa?
http://personal.inet.fi/koti/haistahome/Kosteusvauriohome-Miten toimin.htm
TTL:hän käyttää keuhkoaltistuksissaan tätänykyä ainoastaan ja vain Aspergillus fumigatusta, siis yleisintä luonnonhometta.
A. fumigatustahan sanotaan esiintyvän runsaasti luonnossa heti lumien sulettua aina pakkasten tuloon asti, kun taas Cladosporiumia sanotaan esiintyvän runsaasti vain heinäaikaan.
Ilmakuution Cladosporiumpitoisuudethan ilmoitetaan. A. fumigatuksen pitoisuuksia ei ilmoiteta siksi, että itiökoon pienuuden takia ilmakuutiokappalemäärän laskeminen on perin työlästä.
Sisältäähän lumettoman ajan ilmakuutio muitakin homelajeja, joiden itiöpitoisuuksia ei ilmoiteta.
Ja mitä A. fumigatuspitoisuuteen tulee, niin sen itiöitä pöllyää runsaasti ilmakuutioon esim. haravoidessa tai ruohoa ajaessa, totesi minulle eräs maamme mykologi (homesieniasintuntija).
Cladosporium-teoriasi mukaan, kellä on taipumusta IgG-vasteiten muodostamiseen, voi löytyä Cladosporium IgG:tä vaikkei olisi edes altistunut homerakennuksessa, eli siis pelkästään lumettoman ajan Cladosporium-altistuksen tuloksena.
No en ole nähnyt yhtään kosteusvauriomikrobimittausta missä Cladosporiumia, Aspergillusta ja Penicilliumia ei esiintyisi, eli kosteusvauriorakennustemme runsauden takia yksikään maamme kansalainen ei voi noille lajikkeille olla altistumatta.
Ja toiseksi. Eihän pelkkä altistuminen tuota IgG-vasteita sen paremmin kuin IgE-vasteitakaan.
IgG:läisille vasteet syntyvät lymfosyyttiaktivaation seurauksena siinä vaiheessa kun luontainen immuunijärjestelmä (toiminta-aika 1-3 vrk) on kyvytön eliminoimaan osakseen saamansa allergeeni-/allergeenicoctailmäärää joko yhtäkkisenä tai vuorokausikertyminä.
Itse sain todella voimakkaan ja pitkäaikaisen keuhkotulehduksen TTL:n A. fumigatus-altistuksesta. Olin joutunut kolme vuotta aikaisemmin luopumaan ruohonleikkuusta sen tuottaman voimakkaan flunssan kaltaisen olon takia, jossa leikkuussa siis nuo A.fumigatukset pöllysivät. Ja myöhemmin jo haravoiminen (myös käynti kosteusvauriorakennuksissa) aiheutti 1-3 vrk:n flunssan, ei siis enää flunssankaltaista oloa. Ja siksi aloin käyttää flunssasuojautumiskeinona Silneriä.
Ja ym. seikat olivat TTL:n tiedossa kirjallisena jo ennen A.fumigatus-altistusta.
TTL:n ENNEN ALTISTUSTA otattaman IgG-vasta-ainetutkimusten mukaan minulla ei ollut IgG:tä A. fumigatukselle, eli se ei ollut "tarttunut hihaani" maa-aineskäsittelystäni.
TTL:nhän olisi pitänyt otattaa IgG A. fumigatukselle saamani keuhkotulehduksen takia, vaan ei otettu.
Ja itse, vielä siinä vaiheessa tosihölmönä, en tajunut sitä myöhemmin otattaa.
Saattaisihan sitä löytyä vielä nytkin.
Ja jos löytyisi, niin siinähän TTL:llä yksi asia selitettänänä lisää.
Eli eihän ne Cladosporiumit ja Aspergilluksetkaan "hihaan tartu" pelkästä hengittämisestä, ei edes niiden aikaansaamasta 1-3 vrk kestävästä flunssastakaan.
Eilisessä maakuntalehdessämme Astma- ja allergialiitto kehoitti jälleen kerran maamme kansalaisia kitkemään pujoja, koska mainitun liiton mielestä pujo on syyllinen suomalaisten allergisoitumiseen.
Ja Astma- ja allergialiiton pitkäaikainen allergiaguruhan oli HYKS:in professori Tari Haahtela, jonka kirjoituksista voi päätellä hänen olevan myös maamme johtavia homeguruja.
Ja ei vain kirjoituksista, vaan hänen hometietouteensahan vedotaan kautta linjan.
IgG:läisen yksittäistestaus kosteusvauriomikrobien suhteen ei siis onnistu.
TTL:hän on rahastanut näillä paneelitutkimuksilla aikaisemminkin ja nythän TTL on ottanut paneeli seiskaan (kosteusvauriomikrobit) sellaisia lajeja, että niiden itiöitä esiintyy todella vähän kosteusvauriorakennusten ilmakuutiossa.
Eli TTL:n paneeli seiskaan kenenkään IgG-vasta-ainetutkimuksistaan itsemaksavan ei pidä tuhlata rahojaan.
Maassamme on laboratorioita, jotka suorittavat niin allergeeniIgE kuin myös allergeeniIgG:kin vasta-ainemittauksia kuin myös lymfosyyttitutkimuksia.
Tutkimuksia suoritetaan vain lääkärin määräyksestä. Ja maamme työterveyslääkärithän märäävät ammattitautilakiin liittyviä tutkimuksia TTL:n ohjeistuksen mukaisesti.
Ja siksi jokaisen työpaikkaoireilevan pitäisi löytää lääkäri, joka määrää oikean immunologisen tutkimuksen otettavaksi oikeaan aikaan.
Eli alkaa tuo Hollannin malli kiinnostaa.
Hollannissahan työntekijöillä on mahdollisuus käyttää omia asiantuntijoitaan suhteessa työnantajan palkkaamiin asiantuntijoihin.
” No en ole nähnyt yhtään kosteusvauriomikrobimittausta missä Cladosporiumia, Aspergillusta ja Penicilliumia ei esiintyisi.”
Eri Aspergillus –lajeja on pitkälti toistasataa. Aspergillus fumigatus ei kuuluu siihen ryhmään, jota löytyy ”aina” kosteusvauriomikrobimittauksista.
Aspergillus fumigatus on kosteusvaurioindikaattorilaji. Cladosporium ei sitä ole. Cladosporiumia esiintyy siis yleisesti terveissäkin rakennuksissa. A. fumigatus vaatii paljon kosteutta. Se valloittaa yleensä paikan kuivemmassa viihtyvältä Aspergillus versicolorilta, kun kosteusvaurio on edennyt pitkälle.
Cladosporium on ulkoilman yleisin homelaji (yli 80 %). Sitä on lumettomana aikana aina runsaasti ilmassa – eniten päiväsaikaan ja loppukesästä (ei liity erityisesti heiniin, vaan luonnon kiertokulkuun). Se on psykrofiili ja kasvaa pienessä pakkasessakin.
Koko Aspergillus –suvun yleinen osuus ulkoilman sieni-itiöistä on prosentin murto-osa. Paikallisesti sen osuus voi tietenkin satunnaisesti olla suurempikin, jos jossain möyhitään maata. Cladosporiumista itiöt irrottaa pelkkä tuulen vire. Esim. maaperässä viihtyvä Aspergillus fumigatus vaatii siihen enemmän mekaanista voimaa.
Sienistä Aspergillus fumigatus on kuitenkin yleisin hengitysteiden infektioita aiheuttava tekijä.
Ulkoilman sienet ja niiden osuudet keskimäärin (paikallisia vaihteluja luonnollisestikin esiintyy):
Cladosporium (85 %), Penicillium (4 %), Botrytis (2 %), Fusarium (0.8 %), Aureobasidium (0.5 %), Geotrichum (0.5 %), Verticillium (0.5 %) ja Mucor (0.2%). Alternaria, Aspergillus, Helminthosporium, Phoma, Nigrospora, Rhizopus, Epicoccum, Stemphylium, Curvularia, Scopulariopsis, Cephalosporium, Chaetomium, Trichoderma.
testiin, jossa todettiin punkkiallergian poistuneen? 2002 todettiin ige- ja pricktesteissä allergia. Keväällä otettiin verikoe TTL:llä ja enää ei ollut ige:tä k.o.punkille. Eli paraninko, kun en ole enää altistunut k.o. punkille?
Totesit, että Caldosporiumia on lumettomana aikana aina runsaasti ilmassa.
Päivittäiset Cladosporium ja Alternaria tiedotteet löytyvät Turun aerobiologisen yksikön sivuilta. Tälläkin hetkellä niiden määrä on vähäinen, ei siis runsas.
Ja mitä Aspergilluksiin tulee niin ko. yksikön tutkija kertoi minulle, että
Asbergillusta on aina runsaasti ilmassa, koska Asbergillus-sienikasvustoa löytyy kaikkialla luonnossa siksi, että se lisääntyy mätänevässä kasvismateriaalissa ja että Aspergillus tuottaa valtavan määrän itiöitä.
He eivät mittaa Asbergillus-pitoisuutta siksi, että itiökoko on niin pieni.
Aivan järkeenkäypää. Kaikkihan lumettoman ajan luonnossa mätänee, eli muuttuu mullaksi kaiken aikaa jo heti lumien sulettua jatkuen aina pakkasten tuloon asti.
Ruohonleikkuurekationi sai selityksensä, koska leikattu ruohokin alkaa multautua. Selityksensä myös keväinen-syksyinen haravointirekatio, kostean kesän heinäpeltotyöskentelyrekatio ja kompostinkääntelyreaktio.
Aloin kysellä näiden reaktioitteni perään siksi, että työterveyslääkärini totesi ettei hän tiedä, vallan kummalliselta kuulostaa.
Ja samaa hyvinopetettua laulua laulettiin paikallisessa keskussairaalassa kuin myös TTL:llä.
Hengityssuojainten käyttökin näytti tuntuvan noista homeasiantuntijoista perin kummalliselta.
Toki jututin myös erästä elintarvikeviraston tutkijaa ja yhtä mykologia tuon aerogiologisen tutkijan lisäksi. Kaikki tiesivät, että Asbergillus on luonnon yleisin homelaji.
Radiosta tuli muutama vuosi sitten Turun yliopiston mykologi Jouni Issakaisen ohjelma Asbergilluksesta (nauhoitin), jota hän nimitti pallopäähomeeksi.
Hänen mukaansa Asbergillusta on kaikkialla. Sitä on jopa homehtuneessa leivässä. Hänen mukaansa mikäli syksy on sateinen, niin pikkueliöitä kuolee Asbergilluksen seurauksena runsain mitoin.
Luettelit prosenttiosuuksia ulkoilmakuution homesienijakautumasta, jossa jakaumassa Cladosporiumia on ilmakuutiossa lumettomana aikana KAIKEN AIKAA 80 prossaa.
Kun välittämäsi tieto näyttää olevan todella pahoin ristiriidassa ym. asiantuntijatahojen kanssa, niin kertoisitko omaksumasi tiedon lähteen?
Itse luotan lumettoman ajan Cladosporiumpitoisuusmittauksissa Turun aerobiologiseen yksiköön, josta ko. tiedon voi tarkistaa päivittäin jo heti lumien sulettua aina pakkasten tuloon asti.
Kiitos "homeherkälle" mielenkiintoisista tiedoista. Niiden avulla taas taistelumme korruptoitunutta terveydenhoitojärjestelmäämme vastaan tehostuu huomattavasti.
Meidän täytyy pitää milessä sellainen seikka, että kun puhutaan homeallergiasta, niin silloin tarkoitetaankin IgE-välitteisestä hengitysteiden limakalvojen sairautta. Tämän sairauden aiheuttavat normaalisti ulkoilmassa olevat homeet, esim. Cladosporiun tai Alternaria. Tälläinen sairaus on todella harvinainen, eikä se liity millään tavalla kosteusvaurio-ongelmaan.
Varsinainen ongelma on myös ulkoilman Aspergillus fumigatus, jota on näillä leveysasteilla runsaastikin ulkoilmassa. Se on ongelma pienuutensa vuoksi (kuten totesit, että sitä ei mitata pienuutensa vuoksi), joten se saattaa aiheuttaa allergista alveoliittia eli homepölykeuhkoa. Sitä on tietysti myös kosteusvauriorakennuksissa.
Työterveyslaitos on käyttänyt tätä uutetta vuodesta 1995 lähtien täysin laittomasti altistuskokeissaan, koska huomasivat, että sen avulla saadaan kaikkein helpoimmin selville, että onko altistunut kosteusvauriorakennuksessa. Se johtuu siis siitä, että sitä on myös kosteusvauriorakennuksessa. Homeet muuttavat biologisen materiaalin mullaksi eli esim. puun kohdalla alku menee näin: selluloosa, josta tulee sokereita. Tässä vaiheessa kun on sokereita saatavilla, niin kosteusvauriokohteesssa alkavat kasvamaan maaperästä peräisin olevat aktinobakteerit. Niitä sanotaan kansanomaisesti "sädesieniksi" niiden rihmamaisen ulkomuodon perusteella, joka muistuttaa homesientä.
Tässä vaiheessa, kun "sädesienetkin" jo jylläävät, niin kosteusvauriokohteessa on kaksi todella vaarallista mikrobia ajatellen keuhkorakkuloita: ne ovat Aspergillus fumigatus ja "sädesienet" (usein nimellä Streptomyces).
Super-ongelma Aspergillus fumigatuksesta tulee silloin, jos työterveyslaitos käyttää sitä altistuskokeessaan. Tämän jälkeen reagoit myös sille normaalissa ulkoilmassa. Et voit sitä allergikkona välttää missään, vain talvella ulkona.
Tarkistapa altistuspöytäkirjasi. Jos sinulla tuli kuumereaktio A. fumigatuksella, niin olet silloin sille allerginen alveolitasolla. Jos se ei aiheuttanut kuumetta, niin silloin olet allerginen alveolitasolla "sädesienille". Tietysti myös molemmat voivat aiheuttaa sinulle homepölykeuhkon.
TTL toivoo nimenomaan tällä altistuskokeella sitä, että alkaisi runsas limaneritys jolloin puhallustehot pienenevät ja voitaisiin sanoa, että astmaahan se on.
ALK:n A. fumigatus tuoteselosteessa muuten lukee, että se on tarkoitettu IgE-allergian tutkimiseen. Eli jos sillä selviäisi esim. astma, niin altistetun verestä on löydyttävä A. fumigatuksen IgE-vasta-ainetta. Missään nimessä tätä uutetta ei saisi käyttää kosteusvauriorakennuksessa sairastuneeseen!
Minulla on nyt sellainen tunne keuhkoissani, että pian alkaa "päitä putoileen" ja paljon.
Toivon myös, että eräs keski-suomalainen keuhkolääkäri malttaisi nyt jo vihdoin ja viimein olla kommentoimatta kirjoituksiani.
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
Oletan, että TTL;n tutkimuksissa sinulla on todettu varastopunkki- (pahoin kosteusvaurioitunee rakennuksen tuotantoa), ei siis pölypunkkiallergia, jotka pölypunkit majailevat vuoteissamme syöden hilsettämme.
Toki mikäli allergisoituu varastopunkeille, voi allergisoitua myös kotipölypunkeille.
Eli TTL totesi sinulla IgE:tä verestä varastopunkeille (kaikilleko?) ja ihosi reagoi niille myös (kaikilleko?).
TTL otatti tämän vuoden keväällä uudet varastopunkkiIgE:t todeten, että IgE:tä ei enää löydy.
Kun IgE-väliteisten allergioiden testaukseen käytetään prick-testejä, niin eikö TTL prikcittänyt sinua uudelleen noiden varastopunkkien suhteen?
Noiden IgE-vasta-aineiden häviämisestä silmiini ei ole osunut yhtään tieteellistä artikkelia.
AllergeeniIgG:n sanotaan haviävän jopa puolessa vuodessa allergeenialtistuksen aiheuttaman reaktion jälkeen ja toisaalta taas kestävän jopa vuosikausia.
Eli samaa voi olettaa myös IgE:nkin kohdalla.
Mitä aikuisiällä (ilman geeniperimääkin) saatujen allergioiden paranemiseen suhteen tulee, niin toivoisin pystyväni kertomaan parantuneeni edes yhdestä allergiasta ja menetelmän jolla olen parantunut.
Varastopunkkialtistuksen kanssa en minäkään ole ollut tekemisissä sitten työpaikka-altistukseni päättymisen, eli reilun 7 vuoden ajan.
Olisihan se kiva testata vieläkö prickit leimuavat kolmelle varastopunkille ja löytyisikö vielä IgE:tä Acarus sirolle.
Ja mitä työpaikka-altistuksen tuottamaan oirekuviooni tuli, niin työpaikkani varastopunkeilla ei ollut niiden ylläpitämiseen (krooninen-akuutti-muoto) minkäänlaista osuutta.
Entä sinulla? Ovatko allergiaoireilusi tai sairautesi parantuneet varastopunkkialtistuksen päätyttyä?
Tässä on nyt kysymys siitä, missä tarkoituksessa termiä runsaasti käytetään. Ulkoilman Cladosporium-itiöpitoisuus luokitellaan virallisesti matalaksi, jos se on alle 2000 kpl/m3 ja runsaaksi, jos se on yli 4000 kpl/m3. Vastaavasti esim. Alternarian osalta luvut ovat: matala alle 20 kpl/m3, runsas: yli 100 kpl/m3.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että Cladosporiumia on yleisesti paljon ulkoilmassa sulan maan aikana muihin lajeihin verrattuna, mutta pitoisuus luokitellaan epätavallisen runsaaksi, jos se ylittää 4000.
Turun aerobiologin yksikkö mittaa Cladosporiumin ja Alternarian itiöitä ulkoilmasta, koska ne ovat tärkeimpiä ulkoilmaan allergeenisiä itiöitä tuottavia homesienisukuja. Sen lisäksi heidän käyttämänsä menetelmä ei myöskään sovellu A. fumigatuksen itiöiden mittaamiseen.
Se, että Cladosporium on (ilmakantoisena ja päiväaktiivisena) ulkoilman ylivoimaisesti yleisin suku katsotaan kiistattomaksi asiaksi. Se ei ole yleisin pelkästään Suomessa, vaan myös maailmanlaajuisesti. Mittausmenetelmiä on erilaisia ja joissakin niissä tietyt lajit voivat jäädä aliedustetuiksi. Cladosporium on kuitenkin mittausmenetelmistä riippumatta todettu selvästi yleisimmäksi suvuksi ulkoilmassa (huom. puhumme ilmasta). Paikallisesti voi tietenkin olla vaihteluja riippuen toiminnasta lähiympäristössä, lähiympäristön muista olosuhteista, ilmasto-olosuhteista jne.
Suomi, esim.:
http://www.ktl.fi/attachments/suomi/julkaisut/julkaisusarja_b/2002b14.pdf
SIENET JA HOMEET
Homeita ja muita sieniä esiintyy kaikkialla
luonnossa. Yleisimmät sisäilmassa tavattavat
homelajit ovat Penicillium, Aspergillus,
Cladosporium ja hiivat. Yleisimpiä ulkoilmassa
esiintyviä homeita ovat Cladosporium,
Penicillium, hiivat, Polyscytalum ja
Botrytis.
USA, esim.:
http://dhfs.wisconsin.gov/eh/HlthHaz/fs/MoldHP.htm
Cooley, et al.,1 based on a study of 48 schools, report that in outdoor air in mild temperate regions of North America, five fungal genera predominate:
Cladosporium (81.5%), Penicillium (5.2%), Chrysoporium (4.9%), Alternaria (2.8%), and Aspergillus (1.1%). In outdoor air samples Cladosporium were about 24-fold more predominant than the next-most common mold, Penicillium.
Indoors, Cladosporium predominated over Penicillium in similar proportion, although total CFU counts were 3-4 fold lower. Inside mold complaint buildings, Penicillium sp. were much more common, Cladosporium being only about 3-fold more predominant. Furthermore, in 20 of 48 schools with indoor air complaints, Penicillium sp. were dominant, being 4.7-fold more abundant in air than Cladosporium. Such changes in species representation are diagnostic of indoor mold infestation, but not of actual exposure. Similarly, changes in species profiles do not necessarily indicate an imminent health threat.
Kirjoituksesi mainitsemat homeitiöt aiheuttavat joillekin ns. perinteisen allergian. Se on IgE-välitteinen.
Kosteusvauriokohteessa sairastuneelta poisuljetaan aina tutkimusten alussa nämä ns. perinteiset ulkoilmasta johtuvat allergiat. Ne voivat aiheuttaa IgE- välitteisen nuhan tai IgE-välitteisen astman. Uskon, että kaikki ymmärtävät, että näillä allergioilla ei ole oikeastaan mitään tekemistä kosteusvaurion kanssa. Toki näitä homeita esintyy kosteusvauriokohteessa, jossa niiden mielenkiinto kohdistuu orgaaniseen materiaan, jota ne pilkkovat pienemminksi. Näin myös bakteerit saavat ravintoa ja saapuvat sitä popsimaan. Valitettavasti vain nämä bakteerit ovat näitä pahamaineisia "sädesieniä", joiden itiöiden koko on n. yksi µm. Kun ollaan tässä tilanteessa niin kosteusvaurio on ollut jo pitempi aikainen.
Jos kosteutta on riittävästi, niin vauriokohdassa viihtyy ikävä kyllä myös homeista Aspergillus fumigatus, joka pieni-itiöisenä aiheuttaa homepölykeuhkoa eli allergista alveoliittia.
Kaikki ymmärtää, että on erittäin raukkamaista altistaa työterveyslaitoksella sellaista potilasta, joka on jo herkistynyt työpaikallaan A. fumigatukselle. Käsittämättömästä syystä ttl kuitenkin altistaa kaikkia A. fumigatuksella, vaikka tämän altistuskokeen juridinen ja luonnontieteellinen positiivinen tulos edellyttää tutkittavan verestä löytyvää A. fumigatuksen IgE- vasta-ainetta. Tuskin kellään on sitä koskaan ollut.
Alan kirjallisuudesta löytyy tieto, että vain A. fumigatus ja aktinobakteerit (sädesienet) aiheuttavat homepölykeuhkoa kosteusvauriorakennuksissa. Pidä mielessä, että muutkin homeet voivat aiheuttaa alveoliitin, mutta niitä tavataan muualla kuin kosteusvauriorakennuksissa.
Tämän lisäksi vahinkoa aiheuttavat mikrobien erittämät myrkylliset aineenvaihduntatuotteet. Nekin voivat aiheuttaa keuhkorakkulatulehduksen ja mahdollisesti jopa koko kehoon tulehduksellisen tilan, josta leikki on varsin kaukana. Periaatteessa kaikki tulehdukselliset sairaudet ovat siten mahdollisia. Myös hengityselinten infektioherkkyys lissääntyy huomattavasti. Nämä asiat ovat kyllä varsin hyvin terveysviranomaisten tiedossa, mutta he haluavat vain vaieta niistä. Valehtelu on viety huippuunsa tällä saralla maassamme. Me sairastuneet kyllä olemme tämän varsin selkeästi huomanneet. Todella raukkamaista ja ihmisarvoa alentavaa.
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
eeiiii..... olet tullut takaisin.
Sinä ja vain sinun oikea tietosi. Muut ovat väärässä ja meitä kusetetaan lääkärien taholta.
Odotan sitä väitöskirjaasi muussakin muodossa kuin homesairaudet-keskustelupalstalla, jossa nyt voi väittää mitä tahansa vääräksi ja omia teorioitaan oikeaksi.
eeeeiii..niin sinäkin.
Totuus ei pala tulessakaan - halusimme tai emme.
Se, joka vanhoja muistelee.....
Kysymyshän oli siitä miksi maamme homegurut (TTL, KTL) poistivat Cladosporiumin kosteusvauriopaneelista kuin myös siitä, miksi TTL poisti keuhkoaltistuksesta Cladosporiumin, vaikka sen avulla muutama astmaatikko vuosittain on saanut ammattiastman.
Syynä on siis se, että maamme homegurut ovat yksissä tuumin päättäneet, kuten paneeli seiskasta käy ilmi, mitkä kosteusvauriorakennuksen sisältämät mikrobit luetaan kosteusvauriomikrobeiksi ja mitkä ei.
Käytännössähän se tarkoittaa sitä, että mikäli allergisoituu muille kuin seiskassa mainituille mikrobeille, niin homeallergian aiheuttaja onkin joku muu syy kuin kuin homerakennus.
Kirjoituksestasi voi päätellä, että Cladosporium- allergian aiheuttajana maamme homegurut pitävätkin tätänykyä luonnon Cladosporiumaltistusta.
Tietysti herää kysymys olisivatko nämä TTL:n toteamat Cladosporiumammattiastmaatikot olenkaan astmaatikkoja ilman kosteusvauriorakennuksen tuottamaa Cladosporiumaltistusta.
Tuskinpa vain. Aikamoinen evoluution tuottama muutos pitäisi olla tapahtunut immuunipuolustusjärjestemässämme mikäli ylipäätään lumettoman ajan ilmakuutiossa oleva homealtistus, olkoonpa home minkäniminen tahansa, aiheuttaisi ensisijaisen allergian ihmiselle tai eläimelle.
Hevostenkin keuhkotulehduksen aiheuttaja on liian kostean heinäpaalin tuottama Aspergillus.
Itse olen todella herkkä homeallergikko ja kaltaisiani on muitakin tässä maassa.
Kun lumettomana aikana, kuivalla säällä, jo parin tunnin ulkonaoleskelu (ilmakuutiohengittely) tuottaa pelkän ODTS-reaktion ja kostealla lämpimällä säällä siihen riittää tunti, niin maamme homeguruteoreetikkojen mukaisesti sinä olet sitä mieltä, että Cladosporium olisikin tuon reaktion tuottaja.
No altistusaikaa lisäämällä onnintuu ODTS keuhkoputki- kuin myös pitempiaikaisella keuhkorakkulatulehduksellakin, jonka ODTS:n, kuten ei myöskään pitkäaikaisemman keuhkorakkulatulehdusensenkaan (allerginen alveoliitti) maamme hometeoreetikkojen mukaan ei pitäisi edes onnistua Cladosporiumilla.
Ja jo pelkkä ODTS kuuluu maamme hometeoreetikkojen mukaan keuhkorakkulasairauksiin, eikö vain?
Kun minulta onnistuu keuhkorakkulatulehdus sisätiloissa jo pelkällä ruukullisella homehtunutta kukkamultaa noin kolmen viikon kuluessa, niin mitäpä olet homelajista mieltä?
" Kysymyshän oli siitä miksi maamme homegurut (TTL, KTL) poistivat Cladosporiumin kosteusvauriopaneelista kuin myös siitä, miksi TTL poisti keuhkoaltistuksesta Cladosporiumin, vaikka sen avulla muutama astmaatikko vuosittain on saanut ammattiastman. "
Eiköhän syynä siihen ole ollut viimeaikaiset tutkimukset, jotka ovat osoittaneet, että IgG-vasteet Cladosporiumille eivät ole yhteydessä rakennuksen mikrobiologiseen tilaan. Cladosporium ei siis ole indikaattorilaji, vaan yleisin ulkoilmahome ja siksi yleinen myös sisäilmassa.
Esim. Anne Hyvärisen väitöskirjatutkimuksessa ilmeni jopa päinvastoin, että kosteusvauriorakennuksessa oleskelevilla oli vähemmän näitä Cladosporiumin vasteita kuin terveessä rakennuksessa oleskelevilla.
Kysymyksessä oli koulurakennukset. Terveen vertailurakennuksen käyttäjien kodit myös tarkastettiin ja mukaan vertailuryhmään pääsivät ne, joilla oli myös vauriottomat kodit.
Syitä tällaisiin tutkimustuloksiin on pohdittu. Yksi osatekijä voi olla, että sairaassa rakennuksessa oleskelevat ovat käyttäneet enemmän sellaisia lääkkeitä, jotka estävät IgG:n muodostumista. Se ei kuitenkaan voi selittää asiaa kuin osittain.
Tuskin kukaan homeasiantuntija kannattaa altistuskokeita. Kysymyksessä on vakuutusyhtiöiden sanelupolitiikka, jonka edessä ay-liikekin näyttää olevan rähmällään. Vain rahalla on valtaa.
Ruukullisessa kukkamultaa voi olla mitä vaan. Mene ja tiedä...
Kosteusvauriorakennuksissa indikaattorilajit vähitellen valtaavat elintilaa myös Cladosporiumilta.
ajattelivat, että joku voisi ennenpitkää huomata, että sen mahdollisesti aiheuttamalla astmalla ei ole mitään tekemistä kosteusvauriokohteessa sairastumisen kanssa.
Yksikään ammattiastman työterveyslaitoksella Cladosporium altistuksessa saaneista ei ole sairastunut Cladosporiumista, ellei hänen veressään ole ollut sen IgE-vasta-ainetta. Nämä ALK:n uutteet ovat tarkoitetut vain IgE-allergioiden tutkimiseen. Ei mihinkään muuhun! Kaikkein vähiten niillä selviää kosteusvaurion aiheuttama sairaus!
Kosteusvauriokohteessa homepölykeuhkoa aiheuttavat Aspergillus fumigatus ja maaperästä peräisin olevat aktinobakteerit, joita kutsutaan rihmamaisen ulkonäkönsä perusteilla myös "sädesieniksi". Keuhkorakkulatulehdusta aiheuttavat myös mikrobien erittämät myrkylliset aineenvaihduntatuotteet.
Kosteusvauriokohde ei ole vielä tiettävästi koskaan aiheuttanut todellisuudessa (mielikuvituksessa kylläkin, esim. työterveyslaitoksella) ensisijaisena sairautena allergista astmaa. Välillisesti se voi kyllä sen synnyttää, mutta silloinkin astman aiheuttajat ovat normaaleja ympäristöallergeeneja.
"Homeherkkä" olet ollut suureksi avuksi huomioillasi. Kiitos siitä!
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
vain altistuskoetta, jos selvitetään IgE-välitteistä allergiaa. Ne ovat: allerginen silmän sidekalvotulehdus, allerginen nuha ja allerginen astma.
Kosteusvauriokohde ei ole vielä koskaan aiheuttanut IgE-välitteistä allergiaa. Kyseessä on aina, jos sairastuu, homepölykeuhko. Keuhkorakkulatulehduksen aiheuttavat myös M-VOCit.
Mikrobipuolustus (IgG ja soluvälitten) vaurioituu kaiken lisäksi ylettömällä kortisonin pakkosyötöllä, johon monet lääkärit ovat syyllistyneet. Tuntuu ihmeelliseltä, että ovat ryhtyneet moiseen tekoon!
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
Onko kaikki jo unohtunut?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000025856687
Lainattu:
Kirjoittanut: Homeherkkä 29.4.2007 klo 09.47
Kerrataanpa jälleen.
Astma on keuhkoputkiston sairaus.
Astmaa on kahta eri tyyppiä: hektistä (IgE) ja viivästynyttä, eli reaktiotyyppien II-IV tuottamaa. Näin on todettu jo vuoden 1985 Allergologia kirjassa. Todettiin viimeeksi myös Majvik II:ssa.
Kehoitit lukemaan huolella AMMATTIASTMAN kriteerit ja kysyit, että onko MEILLÄ astma vai keuhkorakkulatulehdus?
Kosteusvauriorakennuksissa työskentelee tälläkin hetkellä henkilöitä, jotka ITSE TIETÄVÄT astmansa olevan työperäinen ja joilla on jo todettu Kela-astma.
Myös TTL:n professori Kari Reijula toteaa astmaa olevan kahta eri tyyppiä (Lähde: TherapiaFennica: Aikuisten astma).
-IgE-astmaan liittyy oma oirekuvansa: yskä, hengityksen vinkuna (keuhkokuuntelu) ja hengenahdistus.
-ASTMAN KALTAISEEN TULEHDUKSEEN keúhkoputkitasolla liittyy pitkittynyttä yskää, KEUHKOPUTKISTA kuuluvia hengityksen rohinoita ja LIMANTULOA ja hänen mukaansa, mikäli TULEHDUS PITKITTYY, SE VOI JOHTAA ASTMAAN.
Myös TTL:n ylilääkäri Jari Latvala mainitsee artikkelissaan tämän astman kaltaisen tulehduksen.
Kun astman kaltainen tulehdus synnyttää astman, niin käytännössä se tarkoittaa, että IgE-vasta-aineita homeille ei verestä löydy, eikä prick-testi reagoi homeille.
Kumpikaan TTL-homeguru ei selvitä mikä osuus työpaikka-altistuksen aiheuttamilla toistuvilla ODTS-reaktiolla (homeflunssa) on astman kaltaisen tulehdusreaktion syntyyn keuhkoputkitasolla?
Eivät myöskään sitä kuinka erottaa työpaikka-altistuksen aiheuttama homeflunssa (ODTS) virusflunssasta?
No toki virusflunssan kaltainen ODTS-reaktio luetaan kuuluvaksi keuhkorakkulasairauksiin.
Se ei vain ole sama asia kuin allerginen alveoliitti. Allergisessa alveoliitissa kuullaan keuhkorakkulatasolta peräisin olevia pienirakkulaisia rahinoita. Keuhkorakkulatulehdukseen liittyy kuiva yskä, mutta ei limantuloa, koska KEUHKORAKKULAT EIVÄT ERITÄ LIMAA.
vaatimuksista johtuen joudutaan ihmisiä altistamaan A. fg:llä, muuten ei sitä ammattiastmaa vakuutusyhtiön puolesta hyväksytä ammattitaudiksi, jos ei altisteta homeelle. Toisinaan tämä altistus tehdään vielä kahdesti? Melkoista peliä siis, jos saat kuulla, että kyllähän tämä selvä ammattitauti on, mutta jos ei altisteta, niin sitä ei hyväksytä.
" Kosteusvauriokohde ei ole vielä tiettävästi koskaan aiheuttanut todellisuudessa (mielikuvituksessa kylläkin, esim. työterveyslaitoksella) ensisijaisena sairautena allergista astmaa. Välillisesti se voi kyllä sen synnyttää, mutta silloinkin astman aiheuttajat ovat normaaleja ympäristöallergeeneja. "
Miksi suuri-itiöiset, allergeeneiksi tiedetyt kosteusvaurioindikaattorimikrobit eivät mielestäsi voi aiheuttaa ensisijaisena sairautena allergista astmaa?
Et ole koskaan vastannut tuohon kysymykseen, vaan vastaat siihen aina tarinoimalla täysin asian vierestä.
ammattiastman, niin se edellyttää myös verestä löytyviä A. fumigatuksen IgE-vasta-aineita!
Ei pitäisi olla vaikea asia ymmärtää?
Tiedätkö ketään, jolla olisi ollut A. fumigatuksen IgE-vasta-ainetta? Minä en tiedä ketään. Sen sijaan tiedän paljonkin, joilla on veressään A. fumigatuksen IgG-vasta-ainetta. Jos tälläisellä henkilöllä nousi kuume altistuskokeen seurauksena, niin se viittaa mahdollisesti homepölykeuhkoon. Jos kuumetta ei noussut, niin on suuri todennäköisyys, että aktinobakteerit eli sädesienet ovat aiheuttaneet silloin homepölykeuhkon. Puhallustehojen laskulla ei kertakaikkiaan ole mitään tekemistä kosteusvauriomikrobipölystä johtuvan homepölykeuhkon diagnostiikassa. Nämä puhallukset työterveyslaitoksella ovat täyttä bluffia!
Näitä perusasioita ei ole kovinkaan paljon. Ne täytyy osata, jos jakelee mielipiteitä tällä palstalla. Teet vain haittaa kosteusvauriokohteissa sairastuneille.
PN
huolimatta minulla on sellainen ammattiastma. Olen vain uhri, en muuta. Näinhän siellä toimittiin, vaikka se väärin olikin. Ymmärrän senkin, miksi halutaan löytää vain se astma. Se on vakuutusyhtiöille halvempaa kuin alveoliitti ja toisekseen mätetään potilaalle kasoittain astmalääkkeitä (joku silläkin tekee tilin) ja kolmanneksi, on niin helppo sanoa, kun näitä astmalääkkeitä käytät, niin tilanne korjautuu. Astmalääkkeillä saadaan oikea astma tasapainoon, mutta ei tietystikään tautia, jota sillä hoidetaan ja joka ei ole astma. Ei sitten vakuutusyhtiönkään tarvitse pitkään maksella, kun astmalääkkeitä käyttämällä se astma paranee ja ihminen on alta aikayksikön työkykyinen.
Ymmärrän tästä asiasta enemmän kuin laki sallii, mutta turha minua on syyttää siitä, miten TTL ja vakuutusyhtiöt toimii, sillä nehän toimii annettujen ohjeiden mukaisesti. Oikeastaan suurin osa meistä tätä palstaa seuraavista on niitä ihan tavallisia matteja ja maijoja, jotka yrittävät vain arjessa homeiden kanssa pärjätä, osa meistä on altistettu ja osa ei, jokaisella on jonkinlainen mielipide asiasta kokemustensa kautta.
Näitä perusasioita ei ole kovinkaan paljon. Ne täytyy osata, jos jakelee mielipiteitä tällä palstalla. Teet vain haittaa kosteusvauriokohteissa sairastuneille.
kuinka lääkärit kohtelevat meitä!
Ennen vuotta 1995 ei ollut mitään ongelmaa diagnosoida homepölykeuhko. Ajattelkaa: peräti 17 teknillisen korkeakoulun työntekijää sai oikean diagnoosin eli homepölykeuhkon ja eikä heitä altistettu! Maksumieheksi joutui valtio ja valtio määräsi, että alveoliittien diagnosointi on loputtava! Ja se loppui, kun työterveyslaitos alkoi altistaa mm. A. fumigatuksella tuona vuonna ja kas kummaaa: EI ENÄÄ YHTÄÄN alveoliittia kosteusvauriorakennuksissa sairastuneille. Astmaa tuli sen sijaan aika mukavasti!
Nuo 17 kpl köytää Pohjolan esitteestä "Ammattitauti hometalosta?" Jälkimmäisen tiedon (ei alveoliittia vaan astmaa) löytää tästä:
Työterveyslaitoksessa vuonna 1995 tutkitut vesivauriotyöpaikkojen työntekijät (34/1997 vsk 52 s. 4021) Artikkelin tekijät ja samalla väärien astma-diagnoosien "keksijät" ovat:
Aarne Laakkonen, Helena Keskinen, Henrik Nordman, Helena Nousiainen, Maija Hytönen, Brita Grenquist-Nordén, Matti Tuppurainen, Outi Tupasela
Tekstissä oikein rehvastellaan sillä, että ei löytynyt yhtään allergista alveoliittia!
Totesit, että ruukullisessa kukkamultaa voi olla mitä vain.
Jouduin luopumaan päivittäin kasteltavista kukista jo työssäoloaikanani.
Periaateessahan kukkamulta on steriiliä.
Sain joululahjaksi päivittäin kasteltavan kukan, ruukku peitetty foliolla ja tuon folion takia liikakasteluni seurauksena multa pääsi pahoin homehtumaan, seurauksena homenuha, raju keuhko- ja niveltulehdus eosinofiiliset patit.
Sain selvitettyä, että homemulta tuottaa runsaasti Aspergillusitiöitä.
Olisihan tuo tieto hyvä saada varmennettua siksi, että en vieraile enää muutaman flunssareaktion saaneena kodeissa (ei-homekoteja), joissa on päivittäin kasteltavia
kukkia. Siitepölyallergikko en ole.
Tunnen muitakin homeallergikkoja joilla on käynyt samoin.
Voistiko vaikuttaa asiaan?
Steriili, kastelemalla homehdutettu kukkamulta pienessä suljetussa tilassa ja mikä/mitkä homelajit itiöivät?
uutta tietoa että kukkamulta olisi steriiliä. Mietihän nyt, mitä kirjoitat.
huoneessani olevan limoviikunan mullanhome! Tuntu todella typerältä,kyllähän maallikkokin ymmärtää mullassa olevan hometta!
Todennäköisimmin sieltä löytyy ainakin Penicilliumia, Cladosporiumia, Aspergillus versicoloria ja streptomykeettejä. Jos on kauan märkää, niin eiköhän sinne ilmesty myös A. fumigatusta ym.
Kiitos tiedosta.
Täälläpäin on ollut muutaman päivän sateista ja lämmintä ja ilmakosteus on melkoinen. Tuollainen tunnin kertymä päivittäin ilman suojaimia on riittänyt illalla alkavaan nuhaan ja kurkkukipuun, joka aamuksi on hävinnyt. Eli sama coctail kuin kukkamullassa.
Tuossa jo illalla mieheni tokaisi, että lopetappas tuo turha? marhailu ulkosalla tai vedä suojaimet päähäsi.
Se askarruttava asia.
Kun ulkoilmakosteus on suuri, niin sisäilmakosteuskin nousee yli kuudenkymmenen.
Meillä on mikrobiverhoin suojatut tuuletusluukut auki kaiken kesää.
Kun sisäilman kosteus on muutaman päivän ajan yli kuudenkummenen, niin siitä on seurannut jatkuva nuha ja kurkkukipu. Sisäilmakosteuden alasajamiseksi lämmittelin aikoinaan uunia perheeni kauhuksi. Jo muutaman vuoden se on onnistunut puolessatoista tunnissa ilmalämpöpumpulla.
Täällä sataa nytkin kaatamalla ja sisäilmakosteus on jo 60 prossaa. Syytä alkaa alentamaan.
Eli onko tutkittu lisääntyykö "puhtaan kodin" sisäilmamikrobipitoisuus sisäilmakosteuden noustessa yli kuudenkymmenen ja mistä ensivaiheen lajeista on kysymys?
Isoäitini teki itse steriiliä kukkamultaa.
Sihdattu pelto- ja kompostimulta isolle leivinpellille, joka toviksi leivinuunin jälkilämpöön. Hänen mukaansa uunitus tappoi pöpöt ja rikkaruohonsiemenet.
Pöpöjen tappaminen oli tarpeen ettei kukkiin tulisi kasvitauteja.
Näin minua opetettiin kun olin pieni. Ja oppihan oli ihan OK. Varmasti niin pöpöt kuin rikkaruohonsiemenetkin kuolevat tietynasteisessa lämpökäsittelyssä.
Tosin en tiedä miten teollinen kukkamultatuotanto sterilisoi mullan.
Steriiliksi sitä kuitenkin mainostetaan.
Varmaan asiaa on tutkittu ainakin jonkun muun tutkimuksen osana, mutta itselläni ei ole sellaisesta tarkempaa tietoa.
Sisäilman kosteuden nousu voi vaikuttaa pölypunkkien ja materiaalipäästöjen lisääntymiseen. Terveessä talossa ei tilapäisen yli 60 % ilmankosteuden ainakaan kesällä pitäisi käsittääkseni vaikuttaa mikrobien määrään. Ex-vauriotaloissa se voi saada vanhat kuivuneet kasvustot elpymään kuten myös luonnossa ja sitä kautta sillä ehkä voisi olla vaikutusta. Senkään ei pitäisi välittömästi lisätä sisäilman mikrobipitoisuutta, koska itiöintihän on suurinta silloin, kun kosteudesta on pulaa.
Kaikista yleisin sisäilman sienisuku on Penicillium, mutta myös Aspergillus-(yl. versicolor) ja Cladosporium -sukuja ja hiivoja löytyy yleisesti myös terveiden talojen sisäilmasta. Samalla ne ovat niitä ensimmäisiä, joita siellä alkaa kasvaa kosteusvaurion sattuessa. Sitä, miten mikrobiverhot voivat vaikuttaa sisäilman lajistoon, en tiedä. Uskoisin, että Allergia- ja astmaliitossa olisi tutkimustietoa tästäkin asiasta.
Terveissäkin taloissa voi esim. kylpyhuoneissa olla pienissä määrin myös esim. streptomykeettejä ja Aspergillus -lajeja, jotka viihtyvät keraamisissa tuotteissa. Altistumattomille niillä ei yleensä ole vaikutusta, mutta herkät voivat oireilla niistä pienistäkin määristä.
että steriiliä kukkamultaa ei ole. Puuhiiltä käytetään esim. orkidean kasvatuksessa ja se on steriiliä,mutta vain yhtenä ainesosana koko kukkamullasta. Muut eivät ole steriilejä.
on joku ammattitautidg kuin ei mitään! Ja suurimmalla osalla viimeaikoina altistetuista se on nimenomaan ammattiastma. Oli väärin tai ei, se on ainoa oljenkorsi, johon tarttua.
Ikävää mutta totta.
Mutta kyllä se kertoo tästä kähminnästä tai oikeastaan saamattomuudesta ja kyvyttömyydestä tämän ongelman tiimoilla.
Se kertoo myös sen missä "valta luuraa" tässä kansanvaltaisessa ja tasa-arvoisessa?? maassa.
diagnoosi on parempi kuin ei mitään.
Otan kantaa tässä kirjoituksessa vain siihen, että onko kyseessä astma vai homepölykeuhko? En mihinkään muihin sairauksiin.
Toistan yhä uudelleen sen, että kosteusvauriokohteessa sairastuneen sairaus on homepölykeuhko (puhun nyt korvattavasta ammattitaudista). Kun sitä tahallaan pitkitetään, niin se saa astman piirteitä. Kallis terveydenhoitojärjestelmämme ei ole vielä pelastanut ketään kosteusvauriokohteessa sairastunutta. Heillä on tieto ja taito pelastaa oireilevat, mutta eivät tee sitä. Kansalaisten verovaroin ylläpidettävä järjestelmä on siis epäonnistunut ainoasta tehtävästään, joka sille on annettu.
Astman kaltainen oireilu (joka on kuitenkin keuhkoputkitulehdus) tulee esiin viimeistään siinä vaiheessa, kun ttl altistaa A. fumigatuksella (aikaisemmin myös kaksi muuta). Kun sitä hengitetään liotinaineeseen liotettuna, niin se leviää todella hyvin keuhkoputken limakalvolle. Limakalvo on jo ennestään herkistynyt. Tämän vuoksi liman eritys voi olla niin voimakasta, että se ahtauttaa keuhkoputkea ja näin heikentää puhallustehoa.
A. fumigatus -altistuskokeen kaksi positiivista tulosta kuitenkin edellyttävät, että
joko
se aiheuttaa lämpöreaktion, jolloin se on osoitus keuhkorakkulatason tulehduksesta eli homepölykeuhkosta,
tai
puhallustehot laskevat. Tällöin on kuitenkin altistetun verestä löydyttävä A. fumigatuksen IgE-vasta-ainetta. Vasta tällöin se on osoitus A. fumigatuksen aiheuttamasta astmasta.
Työterveyslaitos tietää aivan varmasti, että ainakin niillä, jotka ovat jo päässeet altistuskokeisiin, on mahdollisesti homepölykeuhko. Silloin on altistaminen ehdottomasti kielletty! Tekevät sitä kuitenkin!
Jos altistetulla ei tapahtunut lämpötilan nousua, niin silloin homepölykeuhkon ovat aiheuttaneet aktinobakteerit (tunnetuin Streptomyces) eli sädesienet!
Työterveyslaitos tietää myös aivan varmasti, että heidän käyttämänsä A. fumigatus allergeeniuute on tarkoitettu vain ns. perinteisten allergioiden tutkimiseen. Sillä ei saa missään nimessä tutkia ns. mikrobipuolustuksen (Th1-lymfosyytti) kautta etenevää allergiaa, jollainen homepölykeuhko on ja jonka kosteusvauriokohteessa oleskelu mahdollisesti aiheuttaa! Perinteinen allergia menee ns. Th2-lymfosyyttireittiä pitkin.
On tiedetty jo pitkään sellainen asia, että kun mikrobipuolustus toimii (IgG ja lymfosyyttijärjestelmä), niin se estää tehokkaasti näiden perinteisten allergioiden (IgE) synnyn, esim astman. Perinteisellä allergialla tarkoitetaan meidän tapauksissa hengitysteiden limakalvon sairautta! Ei siis niiden osien, jossa ei ole limakalvoa, kuten esim. keuhkorakkulat.
A. fumigatus on sellaisten alueiden "kirous", jossa se joutuu multaamaan vuotuisen kasvillisuuden. Lämpimillä alueilla vihreä kasvillisuus kuivaa, joten niillä alueilla ei esiinny niin runsaasti A. fumigatusta kuin meillä. On syytä myös muistaa, että se ei ole varsinainen kosteusvauriotalomikrobi. Se vaatii kuitenkin runsaasti kosteutta kasvaakseen, joten sitä on teitysti myös kosteusvauriokohteessa.
Muuten jo vuodesta 1995 lähtien on ollut jo sellainen määräys, että jos on näkyvää homekasvustoa, niin se on korjattava välittömästi. Jos näin tehdään, niin aktinobakteerit eivät vielä ole päässeet kasvamaan, eikä tilanne ole vielä katastrofaalinen. Aluksi siis tulevat homeet, jotka pilkkovat orgaanisen materiaalin pienemmiksi paloiksi. Vasta sen jälkeen tulevat aktinobakteerit eli sädesienet. "Homevaiheessa" tilanne olisi vielä pelastettavissa. Toki eräät homeet tuottavat myrkyllisiä aineenvaihduntatuotteita, jotka myös voivat aiheuttaa keuhkorakkulatulehduksen.
Alan julkaisuissa on luetteloita mikrobeista, joita esiintyy kosteusvauriokohteissa. Kuitenkin julkaisuissa mainitaan, että varmuudella tiedetään, että homepölykeuhkoa KOSTEUSVARIORAKENNUKSESSA aiheuttavat ainoastaan A. fumigatus ja aktinobakteerit (sädesienet). Tämä on syytä pitää mielessä. On siis harhaluulo kuvitella, että kaikki esim. 6 ja 7 paneelin mikrobit aiheuttaisivat 100 % varmuudella homepölykeuhkoa. Asiaa ei ole tutkittu. Eikä sitä tarvise tutkiakkaan. Oireileva ihminen on pelastettava ennenkuin sairaus puhkeaa. Hyvin yksinkertainen ohje!
Aivan varmasti ttl joutuu vielä vastaamaan tekemistään täysin laittomista altistuskokeista!
Saas nähdä jatkaako eräs keuhkolääkäri pottuilemistaan minulle? Aivan hiljattain hän lähetti eräälle tosi sairaalle viestin, että älä usko Nikkolaa, koska hän on mielen häiriöinen!
Tällä hetkellä ainoa sairauteni on homepölykeuhko. Kaiken lisäksi ttl:n psykiatri totesi minut terveeksi, vaikka sanoin hänelle jopa pariinkin kertaan, että täällä työterveyslaitoksella vain petkutetaan kosteusvauriokohteessa sairastuneita.
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
kasvoi komeita sieniä ja eräs kommentti oli että ne aiheutuvat ulkoatulevista itiöistä.
homepaneelitutkimukset tk:n kautta. Odottelen nyt tuloksia. Yritä sieltä, ei maksa kuin sen käyntimaksun.
mutta eihän tässä rahaa kannata ajatella, ei omaisuutta tai materiaa, terveys menee kaiken edelle.
keräisi ryhmän kokoon ja kaikki labraan, hinta vähän huokeammaksi kun tulee paljon asiakkaita. joku järjestö voisi tehdä alkutyön ja sitten vain tutkimuksiin joukolla. on kuulemma onnistunut jossakin ihan hyvin. tosin järjestäjänä oli ollut joku hoitsu.