Vaikka pidänkin lapsista kovasti ja toivon joskus sellaisia saavani, niin vielä toistaiseksi olen lapseton. Jännityksellä odotan, mihin suuntaan omat keskustelunaiheeni sitten aikanaan taipuvat, mutta...
Kävin eilen syömässä ravintolassa illalla. Viereisessä pöydässä kolme äitiä olivat vapaailtaa viettämässä. Ei mennyt kauaa kuin keskustelussa päästiin siihen, miten kamalan hassua oli, kun eräs äideistä yritti mitata pikku-Lasselta kuumetta peräsuolesta, ja se kakkasi just silloin kun ohjus! Ja sitä oli äidin vaatteilla ja hoitopöydällä ja pyyhkeellä... Seuraavaksi sitten käytiin läpi synnytyksen jälkeisen vuodot ja muut.
Ok, elämää se vain on, enkä ole herkästä "ällöttyvä" ihminen. Mutta mieheni ilmeitä seuratessa kävi mielessä, että voisiko nuo aiheet käsitellä ehkä ravintola ulkopuolella?
Kävin eilen syömässä ravintolassa illalla. Viereisessä pöydässä kolme äitiä olivat vapaailtaa viettämässä. Ei mennyt kauaa kuin keskustelussa päästiin siihen, miten kamalan hassua oli, kun eräs äideistä yritti mitata pikku-Lasselta kuumetta peräsuolesta, ja se kakkasi just silloin kun ohjus! Ja sitä oli äidin vaatteilla ja hoitopöydällä ja pyyhkeellä... Seuraavaksi sitten käytiin läpi synnytyksen jälkeisen vuodot ja muut.
Ok, elämää se vain on, enkä ole herkästä "ällöttyvä" ihminen. Mutta mieheni ilmeitä seuratessa kävi mielessä, että voisiko nuo aiheet käsitellä ehkä ravintola ulkopuolella?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kitrjoitatko ihan tosissasi miehesi ilmeiden perusteella noinkin kantaa-ottavan mielipiteen.
Sinulla ei ole lapsia mutta tunnut olevan äiti miehellesi. Kuules nyt rouvaseni, jos äitien jutut yököttävät miestäsi niin älä vie häntä julkisille paikoille, ainakaan syömään, vaan syötä hänet kotona!
Kyllä tästä on kavereiden kanssa puhuttu monesti, "lapsellisten" ja lapsettomien, ja tuo tapaus varustettuna mieheni kummastuneella ilmeellä muistutti minua taas siitä, miten jotkut eivät halua kuulla kaikkia elämän tosiasioita ruokapöydässä.
En tiennytkään, että jonkin tilanteen seurauksena asian pohtiminen keskustelupalstalla, vaikka se ei olisikaan minulle henkilökohtaisesti kynnyskysymys, tekee minusta äidin miehelleni. Minä määrittelen äitiyden hieman erilailla, ja liitän siihen hieman erilaisia mielikuvia.
En tainnut edes sanoa, että keskustelu olisi ällöttänyt miestäni, vai sanoinko? Pysyhän nyt rouvaseni asiassa =)
Onko se ihan oikeasti aikuisille ihmisille uutinen, että kaikkien mielestä vessa-asiat (joihin kakkaaminen kuuluu) eivät sovi ruokailutilanteeseen?
..keskustelua äideiltä. Toki paikka ois voinu olla toinen mutta samanlaisia juttuja minäkin äitikavereiden kanssa jaan. Tulet huomaamaan ja miehesikin tulee jos joskus lapsia saatte.
Kyllä kyllä, ei meille lapset tai vanhemmat niin vieras asia ole, ettemmekö tietäisi että myös lasten eritystoiminta voi olla keskeinen puheenaihe. Ei riitä kaksinumeroiset luvut kuvaamaan montako vaippaa itsekin olen vaihtanut, vaikken äiti olekaan...
Paikkavalinta ja volyymi vain kummastutti.
Niin, jotkut asiat kuten sisäeritys ja seksiasiat kuuluvat kotien seinien sisäpuolelle (puhelimessakin voi puhua ne kotona, ei tarvitse esim.bussissa kailottaa). Yleensäkin intiimit asiat hoidetaan, niin ettei ulkopuolisten tarvitse niitä pakolla kuunnella. Sukupuolella ei tässä asiassa liene merkitystä..Itse joudun ammattini puolesta kuuntelemaan näitä juttuja, joten ne eivät häiritse, vaikei minulla olekaan kunnia olla äiti.
Olisihan se hienoa, jos ihmiset osaisivat pitää intiimit asiansa omana tietonaan, mutta ei kaikki osaa:)
Tässä viikko pari sitten bussissa oli keski-ikäinen mies ja nainen, jotka olivat ilmeisen humalassa. Kutsuttakoon heitä nyt sitten vaikka Urveloksi ja Marjataksi. Urvelo ja Marjatta puhuivat erityisen KOVAÄÄNISESTI, ja vaikka istuivatkin bussin takaosassa, heidän asiansa tulivat varmasti myös etupenkillä istuvien tietoon.
Urvelo ja Marjatta käyttivät pitkät tovit keskustellessaan Marjatan ORGASMIONGELMASTA ja siitä, miten helposti Urvelo SAA ORGASMIN. Toki setvittiin myös sitä, onko Urvelo kenties mahdollisesti pettänyt Marjattaa vai ei.
Tosi rasittavaa joutua kuuntelemaan sivullisten seksielämän saloja. Kaikki ne ei vaan ymmärrä yksityisyyden päälle.
nuo asiat meillä juteltiin arjen kahvittelussa mutta kun ulos lähdettiin ei "lapsia mukaan otettu" vaan ajatukset lomalla.
Pitäis kyllä aikuisten miettiä mitä suureen ääneen puhutaan ruokapaikassa, opetetaanko lapsille että pitää käyttäytyä....?
kahden ystäväni kanssa, meillä kaikilla on lapsia, iältään 4 kk - 7 v.
Puhuimme kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä, käytiin työasiat, parisuhdejutut, ilot ja surut ja sairastelut myös. Mutta vähänkin henkilökohtaisemmat asiat keskustelimme hiljaisella äänellä eikä jutuissamme todellakaan lentänyt kakka tai suolenpätkät.
Kyllä se vaan niin on, että ihan kaikkea ei tarvitse koko maailmalle kailottaa. Joillakin naisilla on tapana julistaa isonakin juttuna äitiyttään ja naiseuttaan. Kuten miehesi (ja sinä?), minäkin pidän moista lähinnä moukkamaisena elosteluna.
Yhtä moukkamaisena pidän sitä että ravintolassa kaksi toimitusjohtajaa kehuskelee lompakkonsa paksuudella, tai että moottoriurheilun harrastajat hirnuvat ravintolassa uusista menopeleistään, tai että geokätköilijät julistavat maailmanmatkojensa eksoottisuutta ravintolassa kovaan ääneen.
Moukkamaista. Kerrassaan.
kyllä ainakin niissä ryhmissä joissa itse käyn ulkona on tapana pitää keskustelu intiiminä eli sen oman ryhmän sisäisenä eikä kailottaa koko paikalle. Toisaalta emme yleensä käy paikoiss ajoissa ei pysty puhumaan koska sinne mennään seurustelemaan ja vaikka pöydät on lähellä niin ei se juttu kovin hyvin kanna ellei toinen kuuntele tai itse korota ääntään..
Varmaan olisi ollut ihan sopivaa pyytää toinen pöytä tms jos asia pilasi illan. henkilökuntakin voi huomauttaa jos naapurin keskustelu on kovaäänistä..
ulkopuolella.
Mutta ehkä hekin ovat maksavia asiakkaita ja saavat keskustella lapsistaan omassa pöydässään.
Ei oo pakko kuunnella vaan keskity siihen partneriis ja hänen juttuihinsa. Ei nekkään akat teidän juttuja kuunnelleet. Kyl minä ravintolassa keskityn omaan seuraani. En vieruspöytään.
No, kolmen hengen naisporukka vihdoin vapaailtaa viettämässä ei aina ole se hiljaisin mahdollinen porukka... :D
myös muutama kielletty puheenaihe lapsettomille ihmisille. Miten olisi esim.pitkään nukkuminen,autossa hiljaisuudessa matkustaminen tai joutilaana oleminen;))
Mitä jos me lapsettomatkin olisimme ravintolassa puhumatta omasta / toistemme / ystäviemme / isovanhempiemme eritystoiminnasta tai eritteitä sisältävistä sairauksistamme / tiloistamme?
on äidille niin kovin tärkeä asia:)
Saatko jotain tyydytystä alentuvasta puhetavastasi?
Tottakai se on äidille tärkeä asia, erittäin tärkeä. Samoin kun minullekin on tärkeää suolen toimintani (ummetusta tällä hetkellä, koskee mahaan) sekä vuotavat peräpukamani, jotka tällä hetkellä vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiini ja sitä myötä myös seksielämääni. En silti kailota edellä mainituista ravintolassa.
paskajutut, ei. Minulla on kaksi lasta, eikä meillä puhuta paska tai synnytys tai leikkaus tai oksennusjuttuja ruokapöydässä. Ei kotona eikä ravintolassa.
Kuvailemasi tapaus kertoo naisseurueen itse aikanaan saamasta kotikasvatuksesta hyvin.
Ravintolassa tai muussa julkisessa paikassa on muutenkin epäsopivaa möykätä omia juttujaan niin, ettei naapuripöytien asiakkaat voi käytännössä keskustella keskenään.
Paljon aikaa saaristossa viettävänä, ravintoloissa syömisestä (koko perheen voimin) pitävänä äiti-ihmisenä, olen havinnut, että tuo remakka lähtee useimmiten ruotsia puhuvasta seurueesta, suomenkieliset (ehkä ujompia) eivät niin usein käy keskusteluaan koko ravintolan kattavalla volyymillä. Tämän asian huomaavat myös lapset(tosin jo teini-ikäisiä). Toinen kysyikin kerran, että huutaakohan noi siksi, että luulee, ettei me muut ymmärretä niiden kieltä ja siks olis jotenkin turvallista kailottaa kaikki henkilökohtaset asiansa kauheella äänellä?
Muuan asia vielä mitä en ruokaravintoloissa, esim. Rossot ymmärrä. Lasten leikkipaikat. Miksi pitää opettaa lapset kiljumaan pallomeressä ym. liukumäissä, kun ollaa tultu ravintolaan syömään. Aika pienikin lapsi oppii kyllä odottamaan ruokaansa ja syömään sen omalla paikallaan. Lapsen kanssa voi vaikka jutella lasta kiinnostavista asioista siinä odotellessa. Vai onko se vain niin houkuttelevan helppoa päästää lapsi esim. pallomereen ja ottaa siinä välissä itse rauhassa vaikka toinenkin kalja?
Olen sitä mieltä, että noista "pallomerikiljujista" kasvaa tulevaisuuden ravintoloihin "möykkäasiakkaat".
Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
Menihän asian vierestä. Mukavia ravintolahetkiä kaikille, sinkuille ja perheellisille.
Siis vaikka olenkin itse äiti, niin kyllä minuakin moiset ruokapöytä jutut ällöttäisi, eikä tarvi edes olla ruokapöydässä. Pitäis ne "paskapuheet" ihan omassa tiedossaan vaan. Kun lähden ulos ystävieni kanssa, jotka myös äitejä, niin ei tosiaankaan puhuta pennuista. Jos juttu lähtee sille linjalle, niin äkkiä ollaan vaihtamassa puheenaihetta.
Jotkut on niin täynnä niitä kakaroitaan, että puhuu niistä tauotta. Eikö elämässä sitten muuta enää ole kun lapsi syntyy? Kyllä mulla ainakin on muutakin ajateltavaa ja tekemistä, vaikka minulla lapsi onkin.