Yliopistomatikka

... palveluammatit ovat huonosti palkattuja ja raskaita. Jos jollakin on taitoa ja innostusta lukea puhdasta matikkaa, niin miksi tätä pitäisi olla kannustamatta? Törkeää.

Matematiikkaa ei opi kunnolla ilman asianmukaista ohjausta. Todennäköistä on, ettei kenenkään itsekuri edes riitä sen opiskelemiseen kunnolla yliopiston ulkopuolella. Yliopiston 'tyhmyyden tiivistyminen' riippuu ihan siitä, keitä yliopistossa on.

Matematiikka on ainakin siitä hyvä oppiaine, että sen tuottama materiaali ei perustu mielipiteisiin, vaan matemaattiseen faktaan. Siispä en ymmärrä, missä sitä 'tyhmää matikkaa' tuotetaan.

Matematiikan 'soveltaminen' on hyvä niille, jotka nauttivat numeerisesta laskemisesta. Se on hyödyllistä tiettyyn pisteeseen asti (vaikka tietokoneet korvaavat suuren osan tarpeesta nykyään, ja tämä trendi vain kasvaa). Mutta laskeminen on lähinnä puurtamista.

Puhdas matikka on taidetta sinänsä, ja vaikka vain yksi tuhannesta saavuttaisi yllättävän läpimurron (joka ehkä mullistaa tieteitä), eivät ne 999 muuta ole tehneet työtä turhaan, sillä etukäteen ei voi tietää kuka on se onnekas tyyppi. Luultavasti nämä 999 muuta nauttivat työstään, ja ovat jollakin tavalla edistäneet matemaattista yleistietoutta, mitä saatetaan käyttää myöhemmin hyväksi.

Rahallinen satsaus yhteiskunnalta on häviävän pieni, emmekä voi antaa rahoitusta vian yhdelle tuhannesta, sillä on mahdotonta tietää etukäteen miltä suunnalta seuraava suuri läpimurto tulee.

Puhdas matikka on suuri, kollektiivinen ja maailmanlaajuinen projekti, ajatusten verkosto. Ilman sitä, sovellettu matikka ja tieteet eivät tulisi milloinkaan saamaan 'merkittävällä tavalla uusia' työkaluja, ja ihmisten älyllinen kehitys hidastuisi huomattavasti. Puhdas matikka on aivan välttämätöntä, vaikka harvemmin suuri yleisö kunnioittaa sitä, koska he näkevät vain lopputuloksen (eli hienon modernin maailman), eivät alkutyötä. Tavis ei voi käsittää, että täysin teoreettinen ajatus on saattanut epäsuorasti mahdollistaa jotain konkreettista.

Ainakin ulkomailla on huutava pula matematiikan opettajista, eli aina voi muuttaa sinne, jos paikkoja ei riitä Suomessa, ja opettajaksi haikailee.

Puhdas matikka ei ole suppeaa, vaan Käsittämättömän laaja ja tiheä verkosto. Yhteyksiä löytyy sellaisten aihealueiden väliltä, joilla ei kuvittelisi olevan mitään yhteistä.

Ja jos työpaikkaa ajattelee, niin ajattelukykyä arvostetaan aina.

Piti vielä sanomani, että juuri tuo mistä et saanut selvää (olet sentään lukion käynyt) oli juuri sitä, mistä me 70-luvulla lähdimme ala-asteen ensimmäisellä luokalla liikkeelle, tämä on totinen tosi!

"Luentopruju voi olla noin 50-70 sivua, joskus pidempikin, ja aikaa sen oppimiseen on kokonainen lukukausi."

No älä nyt viitsi. Ainakin HY:llä prujut ovat n. 150 sivua per 5ov:n kurssi ja noita pitää minimissään taaplata se viisi kappeletta per vuosi, eli käytännössä lähemmäs tuhat sivua harjoitusten yms. kanssa.

voi pojat kirjoitti:

"Luentopruju voi olla noin 50-70 sivua, joskus pidempikin, ja aikaa sen oppimiseen on kokonainen lukukausi."

No älä nyt viitsi. Ainakin HY:llä prujut ovat n. 150 sivua per 5ov:n kurssi ja noita pitää minimissään taaplata se viisi kappeletta per vuosi, eli käytännössä lähemmäs tuhat sivua harjoitusten yms. kanssa.

Lue lisää

Vaikka pruju olisi 150s, niin osa niistä sivuista on kuvioita, graafeja yms. (riippuen kurssista). Lisäksi tulee esimerkit. Teoreemoille esitetään todistukset (tämä on hyvä vaikka niitä ei vaadita osattavaksi ellei kyseessä ole elegantti todistus). Tärkeintä on muistaa määritelmät ja tärkeimmät teoreemat ja nämä oppii tekemällä eli harjoituksissa. Joissakin kursseissa voi olla tuskallisen paljon määritelmiä jotka vain on osattava ulkoa esim. graafiteoriassa ja topologiassa.

Ikävä koekysymys voisi olla sellainen graafiteoriassa, että on kuva graafista tai vaikka esitetty graafi joukkomerkinnöin G=(V,E). Tämän jälkeen kysytään kohdissa a-f onko graafissa kyseisiä ominaisuuksia. Jos jonkin määritelmän on unohtanut ei pisteitä heru, tällaisissa tehtävissä kun saa myös miinuspisteitä.

fffffs kirjoitti:

Vaikka pruju olisi 150s, niin osa niistä sivuista on kuvioita, graafeja yms. (riippuen kurssista). Lisäksi tulee esimerkit. Teoreemoille esitetään todistukset (tämä on hyvä vaikka niitä ei vaadita osattavaksi ellei kyseessä ole elegantti todistus). Tärkeintä on muistaa määritelmät ja tärkeimmät teoreemat ja nämä oppii tekemällä eli harjoituksissa. Joissakin kursseissa voi olla tuskallisen paljon määritelmiä jotka vain on osattava ulkoa esim. graafiteoriassa ja topologiassa.

Ikävä koekysymys voisi olla sellainen graafiteoriassa, että on kuva graafista tai vaikka esitetty graafi joukkomerkinnöin G=(V,E). Tämän jälkeen kysytään kohdissa a-f onko graafissa kyseisiä ominaisuuksia. Jos jonkin määritelmän on unohtanut ei pisteitä heru, tällaisissa tehtävissä kun saa myös miinuspisteitä.

Lue lisää

Tietysti kyyninen ajattelee, että ei tarvitse lukea kuin ne mitä tentissä kysytään, mutta mistä ne voi tietää etukäteen? Olen itse joutunut kyllä kylmästi kahlaamaan koko prujun läpi tenttiä varten kun en omaa sisäpiiritietoa tulevasta tentistä.

"Vaikka pruju olisi 150s, niin osa niistä sivuista on kuvioita, graafeja yms. (riippuen kurssista). Lisäksi tulee esimerkit."

No eikö kyse ollut prujuista yleensä? Näin ainakin itse ymmärsin. Sitä paitsi 50 sivua määritelmiä on minusta todella paljon sekin. Esimerkkeinä esim. http://mathstat.helsinki.fi/kurssit/info/algebra_ii07k.html
http://mathstat.helsinki.fi/kurssit/info/matemaattinen_logiikka06s.html
http://mathstat.helsinki.fi/kurssit/dmII/

Kyllä 50 sivua on melkoinen harvinaisuus täyspitkien kurssien prujuna. Itse en muista äkkiseltään ainuttakaan tapausta. (Topologian peruskurssilla taisi olla jotain 50-70 sivua)

Nämä muistiinpanot lienevät parhaat: http://www.hep.phys.soton.ac.uk/~g.j.weatherill/lecturenotes/IA/N&S.pdf

Tulosta vaikka nuo 29 sivua (15 kaksipuolista A4:sta), ja lue läpi tuo materiaali.

Opit ajattelemaan, niin kuin yliopistomatikassa ajatellaan, jo ennen kuin olet aloittanut kurssisi... ;)

nkorppi kirjoitti:

Nämä muistiinpanot lienevät parhaat: http://www.hep.phys.soton.ac.uk/~g.j.weatherill/lecturenotes/IA/N&S.pdf

Tulosta vaikka nuo 29 sivua (15 kaksipuolista A4:sta), ja lue läpi tuo materiaali.

Opit ajattelemaan, niin kuin yliopistomatikassa ajatellaan, jo ennen kuin olet aloittanut kurssisi... ;)

Lue lisää

vielä, niin miten voit edes neuvoa!

Matemaatikko on täydellinen pölkkypää homehtuneessa norsunluutornissa (halpaa muovia), jota kukaan ei viitsi edes pitää pystyssä!

Rupea reiluun työjön, jossa saat tyydytystä työstä ja työkavereista, esim. ravintolakokiksi!

NKorppi on aasi!

edes duunissa kirjoitti:

vielä, niin miten voit edes neuvoa!

Matemaatikko on täydellinen pölkkypää homehtuneessa norsunluutornissa (halpaa muovia), jota kukaan ei viitsi edes pitää pystyssä!

Rupea reiluun työjön, jossa saat tyydytystä työstä ja työkavereista, esim. ravintolakokiksi!

NKorppi on aasi!

Lue lisää

... ansaitset kunniaa siitä, että olet reilusti provo.

En voi neuvoa vielä työelämästä, mutta matematiikan opiskelusta voin neuvoa paljon.

Olen samaa mieltä siitä, että palveluammatit ovat aliarvostettuja ja alipalkattuja. Itse kyllä arvostan niitäkin ammatteja, mutta yhteiskunnassa on jotain mätää, ettei niitä palkallisesti arvosteta.

Minä saan reilusti tyydytystä matematiikasta, ja nykyään on myös paljon hienoja naismatemaatikoita ym. naisopiskelijoita yliopistoissa, eli elämä on yhtä nautintoa. :)

Jos perusduunia tarvitaan, niin kyllä tarvitaan myös jotain joka vie ajattelun tasoa ylöspäin 'at the cutting edge'.

Ja konkreettisena esimerkkinä, mm. graafiteoria ratkaisee sellaisia tosielämän ongelmia kuin 'Miten rakennamme puhelinverkoston minimoidaksemme kaapelin määrää, samalla tinkimättä tiheästä ja luotettavasta verkostosta?'

Muovi on erittäin käyttökelpoinen, joskin ympäristölle epäystävällinen keksintö -- matemaatikko ei sinänsä ole ympäristölle haitaksi, sillä hänen ajatuksiaan saatetaan käyttää uusissa, ympäristöä pelastavissa teknologioissa.

Aasi olen mielelläni.

Kysyjä on yliopppilas, jolla ei lukiosta ole kunnon perustietoja todennänäköisyyslaskennasta. Tuskin siihen topologiaa kannattaa suositella, sun muutakaan, mihin itse olet ehtinyt perehtyä!
Ei oikein hyvä mainos, millaiseksi ymmärtäjäksi matematiikkaa opiskelemalla kehittyy :-).

Suhteellisuudentajua! kirjoitti:

Kysyjä on yliopppilas, jolla ei lukiosta ole kunnon perustietoja todennänäköisyyslaskennasta. Tuskin siihen topologiaa kannattaa suositella, sun muutakaan, mihin itse olet ehtinyt perehtyä!
Ei oikein hyvä mainos, millaiseksi ymmärtäjäksi matematiikkaa opiskelemalla kehittyy :-).

Lue lisää

... suosittelin lukemaan yliopiston ensimmäisen vuoden ensimmäisen kurssin luentomuistiinpanoja. Kirja Briggs: Discrete Mathematics on tasoltaan tarkoitettu nimenomaan lukion päättäneelle.

Muista kirjoista sen verran, että en suinkaan väittänyt noiden kirjojen olevan juuri nyt ajankohtaisia, mutta niistä voi oppia sen verran, että usein lyhyt kirja on pitkää parempi.

Toisekseen, sitten kun asia ON ajankohtainen, tyyppi saattaa muistaa lukeneensa, että ilmainen kirja löytyy netistä. Säästyy vaivaa hakemiselta.

Todennäköisyyslaskenta on aika irrelevantti ainakin topologiaa ajatellen. Kirja 'Sutherland: Introduction to Metric and Topological Spaces' on oikeastaan vain pointset-topologiaa, ja se on melkeinpä helpompaa kuin tavallinen reaalianalyysi -- toki on hyvä tietää Vähän reaalianalyysiä ennen kuin kirjan lukee. Kaiken kaikkiaan tarvittava ennakkotieto on vähäistä -- itse olisin mielelläni lukenut kirjan jo hyvissä ajoin, niin olisin käsittänyt 'compactness, connectedness & completeness' teoreettiset taustat JO ENNEN reaalianalyysiä. Minulle tämä reitti olisi ainakin ollut helpompi. Kirja on aivan pakko-ostos, joten ei liene haittaa ostaa sitä jo etukäteen. Kaikkea ei tarvitse heti lukea.

...töihin matematiikan tutkijaksi/luennoitsijaksi? Ei ehkä parhaiten palkattu työ, mutta kyllähän puhdasta matikkaa aidosti rakastava ihminen tutkii matikkaa mieluummin kuin soveltaa jotain tylsiä tilastotieteellisiä malleja tai laskee tilejä.

Olenko liian idealisti, vai vääristääkö Cambridge-tausta työnsaantikuvaa? Ainakin Englannissa minulla olisi hyvät työllisyysnäkymät, mutta Suomessa ei ehkä arvosteta ulkomaan tutkintoja, jos arvelen oikein...

nkorppi kirjoitti:

...töihin matematiikan tutkijaksi/luennoitsijaksi? Ei ehkä parhaiten palkattu työ, mutta kyllähän puhdasta matikkaa aidosti rakastava ihminen tutkii matikkaa mieluummin kuin soveltaa jotain tylsiä tilastotieteellisiä malleja tai laskee tilejä.

Olenko liian idealisti, vai vääristääkö Cambridge-tausta työnsaantikuvaa? Ainakin Englannissa minulla olisi hyvät työllisyysnäkymät, mutta Suomessa ei ehkä arvosteta ulkomaan tutkintoja, jos arvelen oikein...

Lue lisää

Ensinnäkään tutkijaksi ei mennä, vaan sellaiseen hommaan päästään. Sitten tutkijan hommasta yliopistolla: väittelemisen jälkeen tutkijan paikan saanti ei ole itsestäänselvyys vaikka olisi lahjakaskin. Tiedän monia matematiikastaväitelleitä, jotka haluavat jatkaa tutkimustaan, mutta rahoitus on kiven alla. Käytännössä Suomessa tutkijan työ rahoitetaan joko Akatemia-paikalla, apurahalla tai yliopiston viralla. Yleensä muut paitsi pysyvät virat ovat melko lyhytaikaisia ja uutta rahoitusta saa olla miettimässä silloin tällöin. Pysyviin virkoihin, kuten lehtorin ja professoreiden paikkoihin ei ole helppo päästä.

Jos on valmis laajentamaan työnhakualuetta ulkomaille, niin luonnollisesti työtilanne ei ainakaan huonone. Kaikille tämä vaihtoehto ei ole mahdollinen tai mielekäs.

Mikä sinä olet sanomaan muista kuin itsestäsi ovatko tilastotieteen sovellukset tylsiä vai ei?
Esimerkiksi kvanttimekaniikka, jota voidaaan monin osin tarkastella puhtaaseen matematiikkaan sisältyvänä teoriana, törmää tilastotieteellisiin tuloksiin. Tilastotiede kuitenkin toimii kosketuspintana käytännön elämän ja puhtaan matematiikan välillä. Mitäköhän muuten tarkoitat tilien laskemisella? Tilintarkastajan hommia?

>Olenko liian idealisti, vai vääristääkö >Cambridge-tausta työnsaantikuvaa? Ainakin >Englannissa minulla olisi hyvät työllisyysnäkymät

Juttu koski erään ylioppilaan matematiikan opintoja, joiden ei voida olettaa sijoittuvan Cambridgeen. Vai keskustelemmeko sinun työllistymisestäsi? Sitten miten koulutustausta ja hyvä Englannin työtilanne liittyvät matemaatikon toimenkuvaan käytännön työelämässä?

Erdös. kirjoitti:

Ensinnäkään tutkijaksi ei mennä, vaan sellaiseen hommaan päästään. Sitten tutkijan hommasta yliopistolla: väittelemisen jälkeen tutkijan paikan saanti ei ole itsestäänselvyys vaikka olisi lahjakaskin. Tiedän monia matematiikastaväitelleitä, jotka haluavat jatkaa tutkimustaan, mutta rahoitus on kiven alla. Käytännössä Suomessa tutkijan työ rahoitetaan joko Akatemia-paikalla, apurahalla tai yliopiston viralla. Yleensä muut paitsi pysyvät virat ovat melko lyhytaikaisia ja uutta rahoitusta saa olla miettimässä silloin tällöin. Pysyviin virkoihin, kuten lehtorin ja professoreiden paikkoihin ei ole helppo päästä.

Jos on valmis laajentamaan työnhakualuetta ulkomaille, niin luonnollisesti työtilanne ei ainakaan huonone. Kaikille tämä vaihtoehto ei ole mahdollinen tai mielekäs.

Mikä sinä olet sanomaan muista kuin itsestäsi ovatko tilastotieteen sovellukset tylsiä vai ei?
Esimerkiksi kvanttimekaniikka, jota voidaaan monin osin tarkastella puhtaaseen matematiikkaan sisältyvänä teoriana, törmää tilastotieteellisiin tuloksiin. Tilastotiede kuitenkin toimii kosketuspintana käytännön elämän ja puhtaan matematiikan välillä. Mitäköhän muuten tarkoitat tilien laskemisella? Tilintarkastajan hommia?

>Olenko liian idealisti, vai vääristääkö >Cambridge-tausta työnsaantikuvaa? Ainakin >Englannissa minulla olisi hyvät työllisyysnäkymät

Juttu koski erään ylioppilaan matematiikan opintoja, joiden ei voida olettaa sijoittuvan Cambridgeen. Vai keskustelemmeko sinun työllistymisestäsi? Sitten miten koulutustausta ja hyvä Englannin työtilanne liittyvät matemaatikon toimenkuvaan käytännön työelämässä?

Lue lisää

... nyt käy hyökkääväksi. Tottakai tilastotieteellä on tärkeitä kytköksiä, niin kuin kaikella matikalla. Oma mielikuvani tilastotieteilijän ammatista ei kuitenkaan ole ainakaan inspiroitunut... Ja kvanttimekaniikkaa tuskin käytetään jokapäiväisessä työssä paljoakaan. Varmaa on, että joku pitää siitäkin työstä kiihkeästi.

Puhuin myös kirjanpitäjän ammatista, ja tiedän ihmisiä jotka saavat siitä suurta nautintoa -- mutta kyllähän se ankealta minusta kuulostaa.

Minä voin puhua vain omasta näkökulmastani, ja olen sitä mieltä että ihmisen tulisi lukea sitä alaa mistä nauttii, ei sitä jossa on paras palkka tai työllisyystilanne. Jos kukaan ei lue tiettyä alaa, se kuihtuu vaan entisestään.

Meille on opetettu, että matematiikka on yksi parhaista aineista työllisyyskannalta, riippumatta yleisistä harhaluuloista. Ehkä Suomessa ei ole näin.

Mieluummin luen sitä mistä nautin, kaikkia tilastoja uhmaten, kuin kouluttaudun epämieluisaan ammattiin. Toki kaikilla ei ehkä ole valinnanvaraa.

Silti toivoisin, ettei puhtaasta matikasta innostuneen kysyjän intoa tukahdutettaisi 'kylmillä totuuksilla', jo ennen kuin hän on päässyt alkuun. On kuitenkin helpompi vaihtaa oppiainetta kuin epämieluisaa ammattia.

Sitä paitsi työllisyystilanne on saattanut jo muuttua siinä vaiheessa kun kysyjä valmistuu. Esim. kemiassa ei vielä vähän aikaa sitten ollut juuri mitään kohinaa, ja nyt alkaa näyttää siltä, että kemistien kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.

nkorppi kirjoitti:

... nyt käy hyökkääväksi. Tottakai tilastotieteellä on tärkeitä kytköksiä, niin kuin kaikella matikalla. Oma mielikuvani tilastotieteilijän ammatista ei kuitenkaan ole ainakaan inspiroitunut... Ja kvanttimekaniikkaa tuskin käytetään jokapäiväisessä työssä paljoakaan. Varmaa on, että joku pitää siitäkin työstä kiihkeästi.

Puhuin myös kirjanpitäjän ammatista, ja tiedän ihmisiä jotka saavat siitä suurta nautintoa -- mutta kyllähän se ankealta minusta kuulostaa.

Minä voin puhua vain omasta näkökulmastani, ja olen sitä mieltä että ihmisen tulisi lukea sitä alaa mistä nauttii, ei sitä jossa on paras palkka tai työllisyystilanne. Jos kukaan ei lue tiettyä alaa, se kuihtuu vaan entisestään.

Meille on opetettu, että matematiikka on yksi parhaista aineista työllisyyskannalta, riippumatta yleisistä harhaluuloista. Ehkä Suomessa ei ole näin.

Mieluummin luen sitä mistä nautin, kaikkia tilastoja uhmaten, kuin kouluttaudun epämieluisaan ammattiin. Toki kaikilla ei ehkä ole valinnanvaraa.

Silti toivoisin, ettei puhtaasta matikasta innostuneen kysyjän intoa tukahdutettaisi 'kylmillä totuuksilla', jo ennen kuin hän on päässyt alkuun. On kuitenkin helpompi vaihtaa oppiainetta kuin epämieluisaa ammattia.

Sitä paitsi työllisyystilanne on saattanut jo muuttua siinä vaiheessa kun kysyjä valmistuu. Esim. kemiassa ei vielä vähän aikaa sitten ollut juuri mitään kohinaa, ja nyt alkaa näyttää siltä, että kemistien kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.

Lue lisää

"Meille on opetettu, että matematiikka on yksi parhaista aineista työllisyyskannalta, riippumatta yleisistä harhaluuloista. Ehkä Suomessa ei ole näin. "

No, Suomessa ei ole näin. Täällä ei ole matemaatikoille töitä oikein missään. Isoissa kaupungeissa on tosiaan esim. opettajan virkoihin hakijoita ainakin 50 per paikka ja pienemmillä paikkakunnilla ei taas tunnu saavan virkaa, vaan pitää tyytyä elokuu-toukokuu-työllisyyteen jos opettaa meinaa. Kauhea poru on matematiikan opettajien pulasta, mutta oman kokemukseni mukaan syy ei ole siinä etteikö ehdokkaita olisi vaan siinä, että virkoja ei täytetä kuin määräajaksi.

Käytännössä on pakko (omien kokemuksieni mukaan) opetella se joka paikassa siunattu koodaustaito ja elättää itsensä sillä. Tämä ihan näin alanvaihtajan vinkkelistä - minä luulin työllistyväni kohtalaiseen paikkaan kun hommaan tutkinnon, joka aidosti kiinnostaa itseäni...

nkorppi kirjoitti:

... nyt käy hyökkääväksi. Tottakai tilastotieteellä on tärkeitä kytköksiä, niin kuin kaikella matikalla. Oma mielikuvani tilastotieteilijän ammatista ei kuitenkaan ole ainakaan inspiroitunut... Ja kvanttimekaniikkaa tuskin käytetään jokapäiväisessä työssä paljoakaan. Varmaa on, että joku pitää siitäkin työstä kiihkeästi.

Puhuin myös kirjanpitäjän ammatista, ja tiedän ihmisiä jotka saavat siitä suurta nautintoa -- mutta kyllähän se ankealta minusta kuulostaa.

Minä voin puhua vain omasta näkökulmastani, ja olen sitä mieltä että ihmisen tulisi lukea sitä alaa mistä nauttii, ei sitä jossa on paras palkka tai työllisyystilanne. Jos kukaan ei lue tiettyä alaa, se kuihtuu vaan entisestään.

Meille on opetettu, että matematiikka on yksi parhaista aineista työllisyyskannalta, riippumatta yleisistä harhaluuloista. Ehkä Suomessa ei ole näin.

Mieluummin luen sitä mistä nautin, kaikkia tilastoja uhmaten, kuin kouluttaudun epämieluisaan ammattiin. Toki kaikilla ei ehkä ole valinnanvaraa.

Silti toivoisin, ettei puhtaasta matikasta innostuneen kysyjän intoa tukahdutettaisi 'kylmillä totuuksilla', jo ennen kuin hän on päässyt alkuun. On kuitenkin helpompi vaihtaa oppiainetta kuin epämieluisaa ammattia.

Sitä paitsi työllisyystilanne on saattanut jo muuttua siinä vaiheessa kun kysyjä valmistuu. Esim. kemiassa ei vielä vähän aikaa sitten ollut juuri mitään kohinaa, ja nyt alkaa näyttää siltä, että kemistien kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.

Lue lisää

Ikävä kyllä, mutta ylempänä nimim. "Erdös" kuvasi kyllä varsin todenmukaisesti puhtaan matematiikan työllistymistilanteen Suomessa. Näin oli tilanne ainakin viime vuosituhannen lopulla :), enkä ole huomannut, että puhtaan matematiikan rahoitustilanne olisi tästä ratkaisevasti parantunut. Kenties tutkijakoulut ovat hieman parantaneet tilannetta, mutta veikkaanpa, että edelleen mm. assistentin viran saamiseen matematiikan laitokselta vaaditaan tohtorin tutkinnon lisäksi useita laadukkaita julkaisuja. Huomioitakoon tässä, että alunperin assistentin virat olivat tarkoitettu pääasiassa jatko-opiskelijoille...

Näppituntumalta veikkaisin, että noin 5:llä prosentilla opiskelijoista on tulevaisuutta puhtaan matematiikan tutkimusalalla (eri matemaattisissa tiedekunnissa), mutta toisaalta en usko puhtaan matematiikan opintojen huonontavankaan mahdollisuuksia työllistyä erilaisissa tutkimuslaitoksissa (VTT, Nokia, etc.).

Joka tapauksessa jos ihminen todella pitää puhtaan matematiikan tutkimisesta, suosittelen minäkin hänelle alaa - matka "virkaan" saattaa vain olla ohdakkeisempi kuin joillain muilla aloilla. Esimerkiksi joillekin opiskelijoille tuo mainittu Väänäsen opus avautuu melkeinpä ensilukemalta (tuo 5 prosenttia) - lopuille meistä :) siihen menee huomattavasti kauemmin. Paha kyllä, mutta tiedän myös opettajiksi valmistuneita, joille se ei ole vieläkään avautunut...

edes siteeksi kirjoitti:

Ikävä kyllä, mutta ylempänä nimim. "Erdös" kuvasi kyllä varsin todenmukaisesti puhtaan matematiikan työllistymistilanteen Suomessa. Näin oli tilanne ainakin viime vuosituhannen lopulla :), enkä ole huomannut, että puhtaan matematiikan rahoitustilanne olisi tästä ratkaisevasti parantunut. Kenties tutkijakoulut ovat hieman parantaneet tilannetta, mutta veikkaanpa, että edelleen mm. assistentin viran saamiseen matematiikan laitokselta vaaditaan tohtorin tutkinnon lisäksi useita laadukkaita julkaisuja. Huomioitakoon tässä, että alunperin assistentin virat olivat tarkoitettu pääasiassa jatko-opiskelijoille...

Näppituntumalta veikkaisin, että noin 5:llä prosentilla opiskelijoista on tulevaisuutta puhtaan matematiikan tutkimusalalla (eri matemaattisissa tiedekunnissa), mutta toisaalta en usko puhtaan matematiikan opintojen huonontavankaan mahdollisuuksia työllistyä erilaisissa tutkimuslaitoksissa (VTT, Nokia, etc.).

Joka tapauksessa jos ihminen todella pitää puhtaan matematiikan tutkimisesta, suosittelen minäkin hänelle alaa - matka "virkaan" saattaa vain olla ohdakkeisempi kuin joillain muilla aloilla. Esimerkiksi joillekin opiskelijoille tuo mainittu Väänäsen opus avautuu melkeinpä ensilukemalta (tuo 5 prosenttia) - lopuille meistä :) siihen menee huomattavasti kauemmin. Paha kyllä, mutta tiedän myös opettajiksi valmistuneita, joille se ei ole vieläkään avautunut...

Lue lisää

... logiikan kirja löytyy ilmaiseksi täältä: http://www.hep.phys.soton.ac.uk/~g.j.weatherill/lecturenotes/II/LogicInduction&Sets.pdf

Toisaalta se menee ehkä vähän turhan pitkälle -- tyyli on enemmän filosofinen kuin matemaattinen.

Mukavan lyhyt, (muttei ihan helppo) perusopus on Johnstone: Notes on Logic and Set Theory. Ensimmäinen kappale ja rekursiivisten funktioiden kappale voidaan ohittaa vapaasti.

Mä olen toivon mukaan siinä 5 prossassa. ;)

edes siteeksi kirjoitti:

Ikävä kyllä, mutta ylempänä nimim. "Erdös" kuvasi kyllä varsin todenmukaisesti puhtaan matematiikan työllistymistilanteen Suomessa. Näin oli tilanne ainakin viime vuosituhannen lopulla :), enkä ole huomannut, että puhtaan matematiikan rahoitustilanne olisi tästä ratkaisevasti parantunut. Kenties tutkijakoulut ovat hieman parantaneet tilannetta, mutta veikkaanpa, että edelleen mm. assistentin viran saamiseen matematiikan laitokselta vaaditaan tohtorin tutkinnon lisäksi useita laadukkaita julkaisuja. Huomioitakoon tässä, että alunperin assistentin virat olivat tarkoitettu pääasiassa jatko-opiskelijoille...

Näppituntumalta veikkaisin, että noin 5:llä prosentilla opiskelijoista on tulevaisuutta puhtaan matematiikan tutkimusalalla (eri matemaattisissa tiedekunnissa), mutta toisaalta en usko puhtaan matematiikan opintojen huonontavankaan mahdollisuuksia työllistyä erilaisissa tutkimuslaitoksissa (VTT, Nokia, etc.).

Joka tapauksessa jos ihminen todella pitää puhtaan matematiikan tutkimisesta, suosittelen minäkin hänelle alaa - matka "virkaan" saattaa vain olla ohdakkeisempi kuin joillain muilla aloilla. Esimerkiksi joillekin opiskelijoille tuo mainittu Väänäsen opus avautuu melkeinpä ensilukemalta (tuo 5 prosenttia) - lopuille meistä :) siihen menee huomattavasti kauemmin. Paha kyllä, mutta tiedän myös opettajiksi valmistuneita, joille se ei ole vieläkään avautunut...

Lue lisää

"Paha kyllä, mutta tiedän myös opettajiksi valmistuneita, joille se ei ole vieläkään avautunut... "

Tiedän paljon opettajiksi valmistuneita/opettajina työskenteleviä, joilla ei ole mitään käsitystä edes syy-seuraus-suhteesta. Erään kerran keskusteluun tuli jostain syystä Pythagoraan lause ja porukan opettaja esitti, että jos piirrämme kolmion sivuille niiden sivujen mittaiset neliöt, kuten koulukirjoissa yleensä havainnollistetaan, niin voidaan päätellä, että a^2 b^2=c^2. Kun kysyin, että miten hän todistaisi lauseen, niin se kuulemma pätee, koska jos piirretään...

Oikeasti, on todella paljon matematiikan opettajia, joilla ei ole edes välttävää kykyä ajatella loogisesti ja johdonmukaisesti, saati opettaa sellaista ajattelua.

voi pojat kirjoitti:

"Paha kyllä, mutta tiedän myös opettajiksi valmistuneita, joille se ei ole vieläkään avautunut... "

Tiedän paljon opettajiksi valmistuneita/opettajina työskenteleviä, joilla ei ole mitään käsitystä edes syy-seuraus-suhteesta. Erään kerran keskusteluun tuli jostain syystä Pythagoraan lause ja porukan opettaja esitti, että jos piirrämme kolmion sivuille niiden sivujen mittaiset neliöt, kuten koulukirjoissa yleensä havainnollistetaan, niin voidaan päätellä, että a^2 b^2=c^2. Kun kysyin, että miten hän todistaisi lauseen, niin se kuulemma pätee, koska jos piirretään...

Oikeasti, on todella paljon matematiikan opettajia, joilla ei ole edes välttävää kykyä ajatella loogisesti ja johdonmukaisesti, saati opettaa sellaista ajattelua.

Lue lisää

Valtaosa näistä "kyvyttömistä" matematiikan opettajista onkin ensisijaisesti atk;n, fysiikan tai kemian opettajia. Jos pääaineenaan on lukenut matematiikan ja suorittanut pedagogiset opinnot on huomattavasti pätevämpi opettamaan kuin ns. aineopettajalinjoilta valmistuneet noin keskimäärin siis.

Minusta kouluissa tulisikin olla yhden aineen opettajia, joilla opetettavasta aineesta laaja tietämys, sen sijaan että siellä ollaan opettamassa 4 aineyhdistelmää josta korkeintaan yhdestä on laajat tiedot. Lisäksi myös ala-asteella tulisi matematiikassa olla aineopettajat kolmannesta luokasta lähtien.

ffffs kirjoitti:

Valtaosa näistä "kyvyttömistä" matematiikan opettajista onkin ensisijaisesti atk;n, fysiikan tai kemian opettajia. Jos pääaineenaan on lukenut matematiikan ja suorittanut pedagogiset opinnot on huomattavasti pätevämpi opettamaan kuin ns. aineopettajalinjoilta valmistuneet noin keskimäärin siis.

Minusta kouluissa tulisikin olla yhden aineen opettajia, joilla opetettavasta aineesta laaja tietämys, sen sijaan että siellä ollaan opettamassa 4 aineyhdistelmää josta korkeintaan yhdestä on laajat tiedot. Lisäksi myös ala-asteella tulisi matematiikassa olla aineopettajat kolmannesta luokasta lähtien.

Lue lisää

Luulisi tosiaan, että matematiikan pääaineena lukeneet ja erikseen pedagogiset taidot hankkineet omaisivat syvällisempää ymmärrystä kuin tuon esimerkkini kaltaiset säätäjät (tuo jäi sapettamaan erityisesti koska muut eivät ymmärtäneet asiaa sen kummemmin ja jäin keskustelussa "tappiolle"). Ainakin itselleni laudaturin viimeiset kurssit ovat antaneet hyvin paljon juuri tuon päättelytaidon ja -rutiinin suhteen.

"Minusta kouluissa tulisikin olla yhden aineen opettajia, joilla opetettavasta aineesta laaja tietämys, sen sijaan että siellä ollaan opettamassa 4 aineyhdistelmää josta korkeintaan yhdestä on laajat tiedot."

Tästä päästäänkin jo sitten toiseen asiaan :) Nimittäin nykyisellään opetuksen taso on yleisestikin mielestäni luokattoman huono ja yhteiskunnan päättäjillä ei ole mitään intressiä parantaa opetuksen tasoa. Esim. (tuntemissani) yliopistoissa on yksi hailea miten osaa opettaa kunhan pukkaa julkaisuja tasaiseen tahtiin.

Lisäksi jostain syystä päättäjät ovat siinä luulossa, että jos esim. koulun nimeksi vaihdetaan korkeakoulu, niin se jotenkin maagisesti muuttuu parempaa opetusta antavaksi ja materiaali muuttuu sormia napsauttamalla pätevämmäksi. Ja tämä ei ole kritiikki mitään opinahjoa vastaan vaan yleinen mielipide päättäjien ajattelukyvyttömyydestä ja kukkahatturealismista.

Olen kanssasi osittain samaa mieltä tuosta opettamisesta, mutta epäilen ettei kukaan opeta mieluusti pelkkiä samoja yhden aineen kursseja vuodesta toiseen, vaan ihmiset haluavat vaihtelua ja vaihtelun huonona puolena on, että taidot eivät hieman vieraalla alalla ole niin hyvät kuin "pääaineessa".

nkorppi kirjoitti:

... nyt käy hyökkääväksi. Tottakai tilastotieteellä on tärkeitä kytköksiä, niin kuin kaikella matikalla. Oma mielikuvani tilastotieteilijän ammatista ei kuitenkaan ole ainakaan inspiroitunut... Ja kvanttimekaniikkaa tuskin käytetään jokapäiväisessä työssä paljoakaan. Varmaa on, että joku pitää siitäkin työstä kiihkeästi.

Puhuin myös kirjanpitäjän ammatista, ja tiedän ihmisiä jotka saavat siitä suurta nautintoa -- mutta kyllähän se ankealta minusta kuulostaa.

Minä voin puhua vain omasta näkökulmastani, ja olen sitä mieltä että ihmisen tulisi lukea sitä alaa mistä nauttii, ei sitä jossa on paras palkka tai työllisyystilanne. Jos kukaan ei lue tiettyä alaa, se kuihtuu vaan entisestään.

Meille on opetettu, että matematiikka on yksi parhaista aineista työllisyyskannalta, riippumatta yleisistä harhaluuloista. Ehkä Suomessa ei ole näin.

Mieluummin luen sitä mistä nautin, kaikkia tilastoja uhmaten, kuin kouluttaudun epämieluisaan ammattiin. Toki kaikilla ei ehkä ole valinnanvaraa.

Silti toivoisin, ettei puhtaasta matikasta innostuneen kysyjän intoa tukahdutettaisi 'kylmillä totuuksilla', jo ennen kuin hän on päässyt alkuun. On kuitenkin helpompi vaihtaa oppiainetta kuin epämieluisaa ammattia.

Sitä paitsi työllisyystilanne on saattanut jo muuttua siinä vaiheessa kun kysyjä valmistuu. Esim. kemiassa ei vielä vähän aikaa sitten ollut juuri mitään kohinaa, ja nyt alkaa näyttää siltä, että kemistien kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.

Lue lisää

Minäkö hyökkäävä? Esitin vain joitakin minusta olennaisia kysymyksiä. En pidä siitä, että tällaisessa keskustelussa esitetään yleisinä faktoina omia mielipiteitä.

Mitä puhtaan matematiikan hyödyllisyyten käytännön töissä tulee, niin olen sitä mieltä, että matematiikka on erinomainen väline erilaisten ongelmien ratkaisemisessa, mutta ainoana osaamisalueena se ei takaa käytännön töitä; pitää osata myös käytännön taitoja, jotka riippuvat käsillä olevasta tehtävästä.

Myös työnhakijan motivaatio on olennainen seikka työllistymisessä. Jos esimerksi haetaan matemaattista mallintajaa, niin veikkaanpa soveltavan matememaatikon saavan todennäköisimmin paikan, jos tarjolla on periaattessa kaksi yhtä vahvaa matemaatikkoa, soveltava ja puhdas.

Mitä alan valintaan tulee, niin valitettavasti pelkästä lukemisen ilosta ei elä. Ja edelleen painotan sitä, että en missään vaiheessa väittänyt, että puhdasta matematiikkaa ei kannata opiskella vaan ainoastaan, että selusta kannattaa turvata mainitsemillani taidoilla. Ja näin on minulle sanonut opintojani ohjannut puhtaan matematiikan professori.

Kyllä, talouden suhdanteet voivat muuttua, mutta se asia ei lähennä puhdasta matematiikkaa ja käytäntöä. Kyse on vain talouden turvaamisesta tulevaisuudessa siltä varalta, että ei päädy tutkijaksi tai opettajaksi.

Erdös. kirjoitti:

Minäkö hyökkäävä? Esitin vain joitakin minusta olennaisia kysymyksiä. En pidä siitä, että tällaisessa keskustelussa esitetään yleisinä faktoina omia mielipiteitä.

Mitä puhtaan matematiikan hyödyllisyyten käytännön töissä tulee, niin olen sitä mieltä, että matematiikka on erinomainen väline erilaisten ongelmien ratkaisemisessa, mutta ainoana osaamisalueena se ei takaa käytännön töitä; pitää osata myös käytännön taitoja, jotka riippuvat käsillä olevasta tehtävästä.

Myös työnhakijan motivaatio on olennainen seikka työllistymisessä. Jos esimerksi haetaan matemaattista mallintajaa, niin veikkaanpa soveltavan matememaatikon saavan todennäköisimmin paikan, jos tarjolla on periaattessa kaksi yhtä vahvaa matemaatikkoa, soveltava ja puhdas.

Mitä alan valintaan tulee, niin valitettavasti pelkästä lukemisen ilosta ei elä. Ja edelleen painotan sitä, että en missään vaiheessa väittänyt, että puhdasta matematiikkaa ei kannata opiskella vaan ainoastaan, että selusta kannattaa turvata mainitsemillani taidoilla. Ja näin on minulle sanonut opintojani ohjannut puhtaan matematiikan professori.

Kyllä, talouden suhdanteet voivat muuttua, mutta se asia ei lähennä puhdasta matematiikkaa ja käytäntöä. Kyse on vain talouden turvaamisesta tulevaisuudessa siltä varalta, että ei päädy tutkijaksi tai opettajaksi.

Lue lisää

... en pidä sävystäsi. Selkeästi sinulla on jotakin puhdasta matikkaa vastaan (luettavissa rivien välistä, ei mitenkään rehellisesti tai suoraan). Esim. miksi puhdas matemaatikko edes haluaisi tehdä käytännön töitä? Nekö ovat ainoita arvokkaita töitä? Minun ei tarvitse, enkä aio opetella yliopistossa mitään hemmetin käytännön töitä.

Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä. Kun sanon näin, 'esitän mielipiteitä faktoina'?

Toki kaikki tietävät, että soveltavilla matemaatikoilla on helpompi rahoitus, mutta silti vuosiluokastani ylivoimainen enemmistö valitsi puhtaan matikan. Miksi? Siksi, että he eivät taktikoi -- tyyppi joka tuhlaa voimavarojaan varakursseihin ja -suunnitelmiin ei IKINÄ tule menestymään kunnolla puhtaassa matikassa. Kannattaa keskittyä tekemään hyvin se, missä on hyvä. Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta.

Eli väitän, että kaiken maailman kakkoskurssit, missä hieman raapaistaan pintaa ovat pikemminkin heikkous -- ja yksi syy miksi Suomessa kestää niin monta vuotta valmistumiseen, eikä huippuyliopistoja ole oikeastaan lainkaan. Jos sivuainetta puolestaan raapaistaan syvemmälti, aikaa tuhlautuu aivan liikaa.

Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat. Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa. Matematiikka-tutkinto tai siihen liittyvä ala on ainoa ehto, sillä työpaikoissa itsessään annetaan kaikki tarvittava koulutus. Mainoksia tulee jopa ohjelmistoyrityksiltä, jotka toteavat että aiempi ohjelmointitaito ei ole ratkaisevaa. Sitä paitsi kuka edes haluaisi työskennellä Suomessa, jos asiat ovat täällä niin kehnosti?

nkorppi kirjoitti:

... en pidä sävystäsi. Selkeästi sinulla on jotakin puhdasta matikkaa vastaan (luettavissa rivien välistä, ei mitenkään rehellisesti tai suoraan). Esim. miksi puhdas matemaatikko edes haluaisi tehdä käytännön töitä? Nekö ovat ainoita arvokkaita töitä? Minun ei tarvitse, enkä aio opetella yliopistossa mitään hemmetin käytännön töitä.

Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä. Kun sanon näin, 'esitän mielipiteitä faktoina'?

Toki kaikki tietävät, että soveltavilla matemaatikoilla on helpompi rahoitus, mutta silti vuosiluokastani ylivoimainen enemmistö valitsi puhtaan matikan. Miksi? Siksi, että he eivät taktikoi -- tyyppi joka tuhlaa voimavarojaan varakursseihin ja -suunnitelmiin ei IKINÄ tule menestymään kunnolla puhtaassa matikassa. Kannattaa keskittyä tekemään hyvin se, missä on hyvä. Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta.

Eli väitän, että kaiken maailman kakkoskurssit, missä hieman raapaistaan pintaa ovat pikemminkin heikkous -- ja yksi syy miksi Suomessa kestää niin monta vuotta valmistumiseen, eikä huippuyliopistoja ole oikeastaan lainkaan. Jos sivuainetta puolestaan raapaistaan syvemmälti, aikaa tuhlautuu aivan liikaa.

Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat. Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa. Matematiikka-tutkinto tai siihen liittyvä ala on ainoa ehto, sillä työpaikoissa itsessään annetaan kaikki tarvittava koulutus. Mainoksia tulee jopa ohjelmistoyrityksiltä, jotka toteavat että aiempi ohjelmointitaito ei ole ratkaisevaa. Sitä paitsi kuka edes haluaisi työskennellä Suomessa, jos asiat ovat täällä niin kehnosti?

Lue lisää

Alkaa kuulostaa siltä kuin ottaisit toiselle antamani näkemyksen omaksi neuvoksesi.

Kanssasi on kovin vaikea keskustella, koska näkemyksesi tuntuu olevan se, että kannattaa lukea täysillä ja pelkästään puhdasta matematiikkaa ja sitten toivoa parasta työllistymisen suhteen.

Minulla ei ole mitään puhdasta matematiikka vastaan, olen vain realisti ja riskin kaihtaja.

nkorppi kirjoitti:

... en pidä sävystäsi. Selkeästi sinulla on jotakin puhdasta matikkaa vastaan (luettavissa rivien välistä, ei mitenkään rehellisesti tai suoraan). Esim. miksi puhdas matemaatikko edes haluaisi tehdä käytännön töitä? Nekö ovat ainoita arvokkaita töitä? Minun ei tarvitse, enkä aio opetella yliopistossa mitään hemmetin käytännön töitä.

Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä. Kun sanon näin, 'esitän mielipiteitä faktoina'?

Toki kaikki tietävät, että soveltavilla matemaatikoilla on helpompi rahoitus, mutta silti vuosiluokastani ylivoimainen enemmistö valitsi puhtaan matikan. Miksi? Siksi, että he eivät taktikoi -- tyyppi joka tuhlaa voimavarojaan varakursseihin ja -suunnitelmiin ei IKINÄ tule menestymään kunnolla puhtaassa matikassa. Kannattaa keskittyä tekemään hyvin se, missä on hyvä. Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta.

Eli väitän, että kaiken maailman kakkoskurssit, missä hieman raapaistaan pintaa ovat pikemminkin heikkous -- ja yksi syy miksi Suomessa kestää niin monta vuotta valmistumiseen, eikä huippuyliopistoja ole oikeastaan lainkaan. Jos sivuainetta puolestaan raapaistaan syvemmälti, aikaa tuhlautuu aivan liikaa.

Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat. Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa. Matematiikka-tutkinto tai siihen liittyvä ala on ainoa ehto, sillä työpaikoissa itsessään annetaan kaikki tarvittava koulutus. Mainoksia tulee jopa ohjelmistoyrityksiltä, jotka toteavat että aiempi ohjelmointitaito ei ole ratkaisevaa. Sitä paitsi kuka edes haluaisi työskennellä Suomessa, jos asiat ovat täällä niin kehnosti?

Lue lisää

Sinulle ei taida yksinkertaisesti mennä jakeluun, että Suomi on Suomi eikä muuta. Täällä tilanne on mitä tässä ketjussa kaikki ovat koittaneet sinulle sanoa, mutta et halua kuunnella vaan vetäydyt ennen ohjaajiesi sanomisten taakse.

Jos olet oikeasti fiksu ja *realisti*, niin uskot mitä sanotaan. Keskustelu koskee *yleistä* tilannetta eikä sinua henkilökohtaisesti, mutta kuitenkin argumentoit kuin joku hyökkäisi sinua vastaan.

"Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä."

"Omat ohjaajat" haluavat, että oppilas menestyy heidän ohjauksessaan ja ensiaskel siihen on tietysti, että keskitytään vain siihen eikä muuhun. Ei tuon tajuaminen voi olla noin vaikeaa?

"Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta. "

Ja ratsastaa auringonlaskuun? Minä aloitin opintoni heti armeijan jälkeen, mutta myöhemmin - kiitos opintotukiuudistusten - jouduin menemään töihin koska tuki ja laina ei riittänyt elämiseen. Tästä alkoi kierre, josta ei päässyt pois ihan helposti. Nyt, useita vuosia myöhemmin, olen viimein saanut järjestettyä asiani niin, että voin suorittaa tutkintoni loppuun ja on aivan vissi, että otan mukaan sellaisia sivuaineita, jotka turvaavat tulevaisuutta työllistymisen puolesta.

Jo lähtiessä vietiin mahdollisuus keskittyä yhteen aineeseen. Olen ilmeisesti sitten tyhmä ja epäkelpo tapaus?

"Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat."

*jotkut* *JOTKUT*

Nyt puhutaan ALASTA eikä jostain YKSITTÄISESTÄ ihmisestä. Sinä siis pidät niitä suomalaisia luusereina, jotka eivät työllisty esimerkiksi puhtaasti algebran tai logiikan tutkijoina. Kiitos kovasti.

Tekstisi antavat kuvan naiivista rikkaan perheen vesasta, joka ei tajua realismia, mutta tuntuu kyllä olevan haka matikassa.

"Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa."

Just ja minun tuttavalleni tulee tilille rahaa jos hän haluaa vaihtaa autoa jne. Kyse on Suomesta ja Suomen yleisestä tilanteesta eikä sinun henkilökohtaisesta tilanteesta, ohjaajiesi asenteesta tai Englannin kulttuurista tahi rekrytointitavoista. Koita nyt hyvä ihminen ymmärtää se.

voi pojat kirjoitti:

Sinulle ei taida yksinkertaisesti mennä jakeluun, että Suomi on Suomi eikä muuta. Täällä tilanne on mitä tässä ketjussa kaikki ovat koittaneet sinulle sanoa, mutta et halua kuunnella vaan vetäydyt ennen ohjaajiesi sanomisten taakse.

Jos olet oikeasti fiksu ja *realisti*, niin uskot mitä sanotaan. Keskustelu koskee *yleistä* tilannetta eikä sinua henkilökohtaisesti, mutta kuitenkin argumentoit kuin joku hyökkäisi sinua vastaan.

"Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä."

"Omat ohjaajat" haluavat, että oppilas menestyy heidän ohjauksessaan ja ensiaskel siihen on tietysti, että keskitytään vain siihen eikä muuhun. Ei tuon tajuaminen voi olla noin vaikeaa?

"Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta. "

Ja ratsastaa auringonlaskuun? Minä aloitin opintoni heti armeijan jälkeen, mutta myöhemmin - kiitos opintotukiuudistusten - jouduin menemään töihin koska tuki ja laina ei riittänyt elämiseen. Tästä alkoi kierre, josta ei päässyt pois ihan helposti. Nyt, useita vuosia myöhemmin, olen viimein saanut järjestettyä asiani niin, että voin suorittaa tutkintoni loppuun ja on aivan vissi, että otan mukaan sellaisia sivuaineita, jotka turvaavat tulevaisuutta työllistymisen puolesta.

Jo lähtiessä vietiin mahdollisuus keskittyä yhteen aineeseen. Olen ilmeisesti sitten tyhmä ja epäkelpo tapaus?

"Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat."

*jotkut* *JOTKUT*

Nyt puhutaan ALASTA eikä jostain YKSITTÄISESTÄ ihmisestä. Sinä siis pidät niitä suomalaisia luusereina, jotka eivät työllisty esimerkiksi puhtaasti algebran tai logiikan tutkijoina. Kiitos kovasti.

Tekstisi antavat kuvan naiivista rikkaan perheen vesasta, joka ei tajua realismia, mutta tuntuu kyllä olevan haka matikassa.

"Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa."

Just ja minun tuttavalleni tulee tilille rahaa jos hän haluaa vaihtaa autoa jne. Kyse on Suomesta ja Suomen yleisestä tilanteesta eikä sinun henkilökohtaisesta tilanteesta, ohjaajiesi asenteesta tai Englannin kulttuurista tahi rekrytointitavoista. Koita nyt hyvä ihminen ymmärtää se.

Lue lisää

Pariin ylläolevaan... Omasta mielestäni itse kukin kannattaa ensiksi miettiä sitä, mitä oikeastaan haluaa opiskella. Oma motivaatio on kaiken A ja O. Se oma :).

Luuseriksi luonnehtisin sellaista, joka tieten tahtoen jättää käyttämättä oman potentiaalinsa ja sitten valittaa omaa kohtaloaan. Ilmaista lounasta ei toden totta ole olemassa.

Erdös. kirjoitti:

Minäkö hyökkäävä? Esitin vain joitakin minusta olennaisia kysymyksiä. En pidä siitä, että tällaisessa keskustelussa esitetään yleisinä faktoina omia mielipiteitä.

Mitä puhtaan matematiikan hyödyllisyyten käytännön töissä tulee, niin olen sitä mieltä, että matematiikka on erinomainen väline erilaisten ongelmien ratkaisemisessa, mutta ainoana osaamisalueena se ei takaa käytännön töitä; pitää osata myös käytännön taitoja, jotka riippuvat käsillä olevasta tehtävästä.

Myös työnhakijan motivaatio on olennainen seikka työllistymisessä. Jos esimerksi haetaan matemaattista mallintajaa, niin veikkaanpa soveltavan matememaatikon saavan todennäköisimmin paikan, jos tarjolla on periaattessa kaksi yhtä vahvaa matemaatikkoa, soveltava ja puhdas.

Mitä alan valintaan tulee, niin valitettavasti pelkästä lukemisen ilosta ei elä. Ja edelleen painotan sitä, että en missään vaiheessa väittänyt, että puhdasta matematiikkaa ei kannata opiskella vaan ainoastaan, että selusta kannattaa turvata mainitsemillani taidoilla. Ja näin on minulle sanonut opintojani ohjannut puhtaan matematiikan professori.

Kyllä, talouden suhdanteet voivat muuttua, mutta se asia ei lähennä puhdasta matematiikkaa ja käytäntöä. Kyse on vain talouden turvaamisesta tulevaisuudessa siltä varalta, että ei päädy tutkijaksi tai opettajaksi.

Lue lisää

Myllyrinne ja Ketonen ovat mainiosti formuloineet asian:

http://www.youtube.com/watch?v=Zt7AW_GHnVw

Erdös. kirjoitti:

Myllyrinne ja Ketonen ovat mainiosti formuloineet asian:

http://www.youtube.com/watch?v=Zt7AW_GHnVw

Lue lisää

Toisaalta näyttäisi siltä, etteivät monet osaa nykypäivänä edes laskea :) sitä, kuinka paljon prosenttiyksikön suuruinen koron nosto asuntolainaan vaikuttaa käytettävissä olevien eurojen määrään. Syytä olisikin tuijotella...

No, minusta "puhdasta" matematiikkaa voisi verrata vaikkapa filosofiaan, runouteen tai vaikkapa musiikkiin.

ilkeilit kirjoitti:

Toisaalta näyttäisi siltä, etteivät monet osaa nykypäivänä edes laskea :) sitä, kuinka paljon prosenttiyksikön suuruinen koron nosto asuntolainaan vaikuttaa käytettävissä olevien eurojen määrään. Syytä olisikin tuijotella...

No, minusta "puhdasta" matematiikkaa voisi verrata vaikkapa filosofiaan, runouteen tai vaikkapa musiikkiin.

Lue lisää

Tuo edellinen viestini oli pientä provosointia, kuten otsikossakin luki. Itse pidän puhtaasta matematiikasta ja teen siitä tutkimusta, mutta en silti rakentaisi työllistymistäni sen varaan.

Olen myös miettinyt mistä se johtuu, että Suomessa matemaatikkoja ei työelämässä arvosteta ehkä samaan tapaan kuin muualla. Yksi selitys voi olla se, että loppujen lopuksi melko harvat työnantajat ymmärtävät matematiikkaa. It-alalla tämä voinee olla seuraus siitä, että tietojenkäsittelijöiden massa ei omien kokemuksieni mukaan perusta matematiikasta ja pitävät sitä opinnoissaan välttämättömänä pahana.

nonii-niinno kirjoitti:

Pariin ylläolevaan... Omasta mielestäni itse kukin kannattaa ensiksi miettiä sitä, mitä oikeastaan haluaa opiskella. Oma motivaatio on kaiken A ja O. Se oma :).

Luuseriksi luonnehtisin sellaista, joka tieten tahtoen jättää käyttämättä oman potentiaalinsa ja sitten valittaa omaa kohtaloaan. Ilmaista lounasta ei toden totta ole olemassa.

Lue lisää

"Omasta mielestäni itse kukin kannattaa ensiksi miettiä sitä, mitä oikeastaan haluaa opiskella. Oma motivaatio on kaiken A ja O."

Jep, juurikin näin. Tärkeintä on tehdä jotain mikä on kivaa ja minkä tuntee omakseen, työllistyminen on joutava sivuseikka - pappa betalar ja luusereille sossu kyllä kustantaa katon pään päälle.

voi pojat kirjoitti:

Sinulle ei taida yksinkertaisesti mennä jakeluun, että Suomi on Suomi eikä muuta. Täällä tilanne on mitä tässä ketjussa kaikki ovat koittaneet sinulle sanoa, mutta et halua kuunnella vaan vetäydyt ennen ohjaajiesi sanomisten taakse.

Jos olet oikeasti fiksu ja *realisti*, niin uskot mitä sanotaan. Keskustelu koskee *yleistä* tilannetta eikä sinua henkilökohtaisesti, mutta kuitenkin argumentoit kuin joku hyökkäisi sinua vastaan.

"Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä."

"Omat ohjaajat" haluavat, että oppilas menestyy heidän ohjauksessaan ja ensiaskel siihen on tietysti, että keskitytään vain siihen eikä muuhun. Ei tuon tajuaminen voi olla noin vaikeaa?

"Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta. "

Ja ratsastaa auringonlaskuun? Minä aloitin opintoni heti armeijan jälkeen, mutta myöhemmin - kiitos opintotukiuudistusten - jouduin menemään töihin koska tuki ja laina ei riittänyt elämiseen. Tästä alkoi kierre, josta ei päässyt pois ihan helposti. Nyt, useita vuosia myöhemmin, olen viimein saanut järjestettyä asiani niin, että voin suorittaa tutkintoni loppuun ja on aivan vissi, että otan mukaan sellaisia sivuaineita, jotka turvaavat tulevaisuutta työllistymisen puolesta.

Jo lähtiessä vietiin mahdollisuus keskittyä yhteen aineeseen. Olen ilmeisesti sitten tyhmä ja epäkelpo tapaus?

"Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat."

*jotkut* *JOTKUT*

Nyt puhutaan ALASTA eikä jostain YKSITTÄISESTÄ ihmisestä. Sinä siis pidät niitä suomalaisia luusereina, jotka eivät työllisty esimerkiksi puhtaasti algebran tai logiikan tutkijoina. Kiitos kovasti.

Tekstisi antavat kuvan naiivista rikkaan perheen vesasta, joka ei tajua realismia, mutta tuntuu kyllä olevan haka matikassa.

"Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa."

Just ja minun tuttavalleni tulee tilille rahaa jos hän haluaa vaihtaa autoa jne. Kyse on Suomesta ja Suomen yleisestä tilanteesta eikä sinun henkilökohtaisesta tilanteesta, ohjaajiesi asenteesta tai Englannin kulttuurista tahi rekrytointitavoista. Koita nyt hyvä ihminen ymmärtää se.

Lue lisää

... väliin, että olen itse asiassa todella köyhästä perheestä. (Ja olen vasemmistovihreä ideamaailmaltani.) Opiskelin UK:n hallituksen rahoilla, sekä itse Collegen apurahoilla. Ei tarvitse olla rikas opiskellakseen Englannissa.

Luuseri-puheeni oli vain kiihtymisen aikaansaannosta -- en tykkää että puhdasta matikkaa neuvotaan välttämään tai varomaan ulkoisten seikkojen takia. Puhdas matikka on minulle pyhä asia. ;)

Erdös. kirjoitti:

Tuo edellinen viestini oli pientä provosointia, kuten otsikossakin luki. Itse pidän puhtaasta matematiikasta ja teen siitä tutkimusta, mutta en silti rakentaisi työllistymistäni sen varaan.

Olen myös miettinyt mistä se johtuu, että Suomessa matemaatikkoja ei työelämässä arvosteta ehkä samaan tapaan kuin muualla. Yksi selitys voi olla se, että loppujen lopuksi melko harvat työnantajat ymmärtävät matematiikkaa. It-alalla tämä voinee olla seuraus siitä, että tietojenkäsittelijöiden massa ei omien kokemuksieni mukaan perusta matematiikasta ja pitävät sitä opinnoissaan välttämättömänä pahana.

Lue lisää

Arvostus on tosiaan vähäistä, mutta asiat ovat luultavasti menemässä parempaan suuntaan.

Muinoin osallistuin matematiikan appron opettamiseen, ja kyllä varsinkin it-porukka piti matematiikkaa pakkopullana, jossain määrin turhanakin. Tämä on sinänsä harmi, sillä mielestäni esimerkiksi OOP vaatii matematiikasta tuttua abstrahointia ja logiikkaa. No, rivikoodarit ovat asia erikseen.

Alkuperäiseen kysymykseen: Matematiikan osaamisesta (sekä sovelletusta että puhtaasta) on varsin suuri hyöty opiskeltaessa esimerkiksi ohjelmointia tms. Ns. vanhalla kansalla tuppaa olemaan matematiikasta sellainen käsitys, että hyvä matemaatikko tuntee piistä 1000 likiarvoa ja osaa ulkoa kertotaulut jopa 42:een asti :)

Leffa kaunis mieli kait vähän paremmin tuo esille sen, mitä tuo matematiikka on todellisuudessa? Tai no ainakin sinnepäin :)

Erdös. kirjoitti:

Alkaa kuulostaa siltä kuin ottaisit toiselle antamani näkemyksen omaksi neuvoksesi.

Kanssasi on kovin vaikea keskustella, koska näkemyksesi tuntuu olevan se, että kannattaa lukea täysillä ja pelkästään puhdasta matematiikkaa ja sitten toivoa parasta työllistymisen suhteen.

Minulla ei ole mitään puhdasta matematiikka vastaan, olen vain realisti ja riskin kaihtaja.

Lue lisää

... eiköhän tämä ole juuri niin kuin on todettu: eli sinä olet riskejä kaihtava ihminen, joka haluaa lukea siksi laajemmin matematiikkaa -- ja itse olen riskejä kaihtamaton puhtaan matematiikan puolestapuhuja, jonka mielestä ihmisen innostuksen pitäisi olla ratkaiseva asia ainevalinnassa.

Finanssi- tai soveltava matikka on ok, jos siitä pitää, mutta ne eivät tarvitse samalla tavalla puolestapuhujia.

Lisäksi Suomen ja Englannin kulttuuri- ja työtilanne-erot ovat osaltaan vaikuttaneet näihin mielikuviimme.

Se, mistä kiivaannuin on, että usea ihminen 'kylmän realistisesti' loi puhtaasta matikasta innostuneelle kysyjälle todella vastenmielinen kuva aineen lukemisen kannattavuudesta. Voisi esittää asian hieman kannustavammin -- ei muuta.

En varmaan itsekään olisi mennyt lukemaan ainetta, jos kaikki olisivat aikoinaan valitelleet siitä näin paljon. Hetkeäkään en valintaa kadu -- jos ainetta olisi nyt pakko vaihtaa, esim. matikkaa lukeneille tarkoitetun 'Computer Science'-Mastersin voi saada vuodessa. Kaikki mahdollisuudet ovat vielä auki.

ilkeilit kirjoitti:

Toisaalta näyttäisi siltä, etteivät monet osaa nykypäivänä edes laskea :) sitä, kuinka paljon prosenttiyksikön suuruinen koron nosto asuntolainaan vaikuttaa käytettävissä olevien eurojen määrään. Syytä olisikin tuijotella...

No, minusta "puhdasta" matematiikkaa voisi verrata vaikkapa filosofiaan, runouteen tai vaikkapa musiikkiin.

Lue lisää

... että puhdas matikka on enemmän kuin taide. Se kehittää muitakin matematiikan alueita sekä muita tieteitä tukevia ajattelumalleja.

nkorppi kirjoitti:

... väliin, että olen itse asiassa todella köyhästä perheestä. (Ja olen vasemmistovihreä ideamaailmaltani.) Opiskelin UK:n hallituksen rahoilla, sekä itse Collegen apurahoilla. Ei tarvitse olla rikas opiskellakseen Englannissa.

Luuseri-puheeni oli vain kiihtymisen aikaansaannosta -- en tykkää että puhdasta matikkaa neuvotaan välttämään tai varomaan ulkoisten seikkojen takia. Puhdas matikka on minulle pyhä asia. ;)

Lue lisää

Eiköhän tämä keskustelu käänny jo loppusuoralle.

Valitettavasti Suomessa nyt vain on selkeä matemaatikkojen aliarvostuskulttuuri. Omasta mielestäni matemaatiikasta laudaturin lukeneet ovat oppineet melkoisen läjän päättelytaitoa ja asioiden tarkkasilmäistä tarkastelua ja se antaa varmasti hyvän pohjan yhden jos toisen ammatin oppimiseen. Suomessa yritykset tuntuvat vaan nykyään hakevan vain ja ainoastaan täsmäosaajia, eli jo hakuvaiheessa pitää tuntea jonkin kerpeleen spesifisen tukiaseman käskykanta tai on "alikoulutettu".

Ehkä kyse on siitä, että Suomessa yritykset ovat tottuneet saamaan erittäin täsmäkoulutettua porukkaa ja toisaalta työntekijän sekä työpaikan vaihtaminen on hyvinkin helppoa, joten pitkäjänteisempään työhön perehdyttämiseen ei ole juurikaan mielenkiintoa. Mene ja tiedä sitten.

Ja tuo ideamaailmasi oli jotenkin rivien välistä luettavissa :) Itse kannatan vain pyhää arkirealismia - elämä pesi tästä jantterista ideologiat jo nuorena :)

voi pojat kirjoitti:

Sinulle ei taida yksinkertaisesti mennä jakeluun, että Suomi on Suomi eikä muuta. Täällä tilanne on mitä tässä ketjussa kaikki ovat koittaneet sinulle sanoa, mutta et halua kuunnella vaan vetäydyt ennen ohjaajiesi sanomisten taakse.

Jos olet oikeasti fiksu ja *realisti*, niin uskot mitä sanotaan. Keskustelu koskee *yleistä* tilannetta eikä sinua henkilökohtaisesti, mutta kuitenkin argumentoit kuin joku hyökkäisi sinua vastaan.

"Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä."

"Omat ohjaajat" haluavat, että oppilas menestyy heidän ohjauksessaan ja ensiaskel siihen on tietysti, että keskitytään vain siihen eikä muuhun. Ei tuon tajuaminen voi olla noin vaikeaa?

"Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta. "

Ja ratsastaa auringonlaskuun? Minä aloitin opintoni heti armeijan jälkeen, mutta myöhemmin - kiitos opintotukiuudistusten - jouduin menemään töihin koska tuki ja laina ei riittänyt elämiseen. Tästä alkoi kierre, josta ei päässyt pois ihan helposti. Nyt, useita vuosia myöhemmin, olen viimein saanut järjestettyä asiani niin, että voin suorittaa tutkintoni loppuun ja on aivan vissi, että otan mukaan sellaisia sivuaineita, jotka turvaavat tulevaisuutta työllistymisen puolesta.

Jo lähtiessä vietiin mahdollisuus keskittyä yhteen aineeseen. Olen ilmeisesti sitten tyhmä ja epäkelpo tapaus?

"Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat."

*jotkut* *JOTKUT*

Nyt puhutaan ALASTA eikä jostain YKSITTÄISESTÄ ihmisestä. Sinä siis pidät niitä suomalaisia luusereina, jotka eivät työllisty esimerkiksi puhtaasti algebran tai logiikan tutkijoina. Kiitos kovasti.

Tekstisi antavat kuvan naiivista rikkaan perheen vesasta, joka ei tajua realismia, mutta tuntuu kyllä olevan haka matikassa.

"Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa."

Just ja minun tuttavalleni tulee tilille rahaa jos hän haluaa vaihtaa autoa jne. Kyse on Suomesta ja Suomen yleisestä tilanteesta eikä sinun henkilökohtaisesta tilanteesta, ohjaajiesi asenteesta tai Englannin kulttuurista tahi rekrytointitavoista. Koita nyt hyvä ihminen ymmärtää se.

Lue lisää

Tuo oli hauska kommentti, tuo 'Jos olet fiksu ja realisti, uskot mitä sanotaan.'

Meillä oli IB:llä enkun- ja tiedonteoriantunnilla osuus 'kriittinen ajattelu'. En tiedä oletko kuullut siitä? Se tarkoittaa, että ihminen muodostaa ajatuksensa kokemuksiensa perusteella, ja harkitsee tarkkaan mistä lähteistä kannattaa uskoa muihin asioihin.

Minulla on lähinnä kokemusta ulkomailla opiskelusta, ja luulenpa että se liittyy aiheeseen ja voi olla hyödyllistä tietoa: varsinkin jos Suomessa on näin pöljästi asiat kuin on sanottu.

Jos ihminen oikeasti rakastaa tiettyä alaa, hän ehkä menee ulkomaille, missä alan työllisyystilanne on parempi?

Tajuan toki miksi ohjaajat haluavat opiskelijan keskittyvän vahvuuksiinsa. Ja olen Täysin samaa mieltä heidän kanssaan. :)

Erdös. kirjoitti:

Myllyrinne ja Ketonen ovat mainiosti formuloineet asian:

http://www.youtube.com/watch?v=Zt7AW_GHnVw

Lue lisää

... pitäähän sitä olla vähän itse-ironiaa. :)

nkorppi kirjoitti:

... pitäähän sitä olla vähän itse-ironiaa. :)

:-D

ehdottomasti.. kirjoitti:

"Omasta mielestäni itse kukin kannattaa ensiksi miettiä sitä, mitä oikeastaan haluaa opiskella. Oma motivaatio on kaiken A ja O."

Jep, juurikin näin. Tärkeintä on tehdä jotain mikä on kivaa ja minkä tuntee omakseen, työllistyminen on joutava sivuseikka - pappa betalar ja luusereille sossu kyllä kustantaa katon pään päälle.

Lue lisää

Hmm... Nyt on sentään kyse yliopisto-opiskelusta eikä mistään "must Idolssi on ihqu, mä haluun kans sinne".

Harvemmin itseään korkealle kouluttanut kolkuttaa sossun luukkua. Mitä se sellainen elämä on, että joka aamu pitää kirota töihin lähtöä? Millainen on tällaisen ihmisen työmoraali?

Eiköhän sossun luukulla vakituisesti käy paremminkin sellaiset, jotka ovat jättäneet käyttämättä potentiaalinsa, vai mitä?

tottatosiaan kirjoitti:

Hmm... Nyt on sentään kyse yliopisto-opiskelusta eikä mistään "must Idolssi on ihqu, mä haluun kans sinne".

Harvemmin itseään korkealle kouluttanut kolkuttaa sossun luukkua. Mitä se sellainen elämä on, että joka aamu pitää kirota töihin lähtöä? Millainen on tällaisen ihmisen työmoraali?

Eiköhän sossun luukulla vakituisesti käy paremminkin sellaiset, jotka ovat jättäneet käyttämättä potentiaalinsa, vai mitä?

Lue lisää

"Nyt on sentään kyse yliopisto-opiskelusta eikä mistään "must Idolssi on ihqu, mä haluun kans sinne""

Sitähän tässä koitetaan sanoa. Pitää opiskella elämän ja tulevaisuuden kannalta järkeviäkin asioita eikä pelkästään kivoja kursseja.

"Harvemmin itseään korkealle kouluttanut kolkuttaa sossun luukkua."

Mm. sosiologia, etnomusikologia, naistutkimus... on niitäkin pelkästään asialleen vihkiytyneitä, jotka elävät kädestä suuhun. Sossussa eivät ehkä tosiaan asioi, mutta työkkärissä kyllä ja mukana tohtoreitakin. Matematiikan alalta ihmiset tuntuvat ajautuvan IT-maailmaan mm. tietokantojen ylläpitäjiksi/kehittäjiksi sekä muihin jo mainittuihin hommiin. Täällä ei ole matematiikon töitä paljoa ja muu osaaminen on realistinen pakko jos haluaa vähääkään varmistella työllistymistään.

"Mitä se sellainen elämä on, että joka aamu pitää kirota töihin lähtöä?"

Niitä on välimuotojakin. Jos matematiikka on kivaa, niin todennäköisesti koodauskin menee työnä ihan jees.

tosiaankin kirjoitti:

"Nyt on sentään kyse yliopisto-opiskelusta eikä mistään "must Idolssi on ihqu, mä haluun kans sinne""

Sitähän tässä koitetaan sanoa. Pitää opiskella elämän ja tulevaisuuden kannalta järkeviäkin asioita eikä pelkästään kivoja kursseja.

"Harvemmin itseään korkealle kouluttanut kolkuttaa sossun luukkua."

Mm. sosiologia, etnomusikologia, naistutkimus... on niitäkin pelkästään asialleen vihkiytyneitä, jotka elävät kädestä suuhun. Sossussa eivät ehkä tosiaan asioi, mutta työkkärissä kyllä ja mukana tohtoreitakin. Matematiikan alalta ihmiset tuntuvat ajautuvan IT-maailmaan mm. tietokantojen ylläpitäjiksi/kehittäjiksi sekä muihin jo mainittuihin hommiin. Täällä ei ole matematiikon töitä paljoa ja muu osaaminen on realistinen pakko jos haluaa vähääkään varmistella työllistymistään.

"Mitä se sellainen elämä on, että joka aamu pitää kirota töihin lähtöä?"

Niitä on välimuotojakin. Jos matematiikka on kivaa, niin todennäköisesti koodauskin menee työnä ihan jees.

Lue lisää

Molemmat olemme oikeassa :).

Itse opiskelin matikkaa sovelletulla puolella aina lisuriksi asti, mutta en ns. töissäni tarvitse juurikaan tietoja sovelletun matematiikan kursseilta. Näin on myös monien opiskelukaverieni kanssa.

Mutta mutta. Jos selvittää mm. kurssin sovellettu/matemaattinen analyysi siten, että ymmärtää siitä jotain :) (näitä hauki-on-kala -tyyppejäkin on), niin kyllä se antaa aika hyvät eväät moniin duuneihin.

Ikinä opiskelu ei ole turhaa. Jo se, että pystyy valmistumaan yliopistosta on suuri saavutus. Sehän kertoo ihmisen kyvykkyydestä tieteelliseen ajatteluun, kirjoittamiseen, itsekuriin yms., jotka tulisi minun mielestä olla aina plussaa työmarkkinoilla.

Mun pointtini taisi hukkua tuossa ja ehkä tässäkin :). Sanoisin, että osaamisessa lahjakkuutta on vain pieni osa - eniten tarvitaan harjoittelua. Ja tuo jälkimmäinen vaatii motivaatiota, jota ilman duuni (ja miksei myös elämä) tuppaa olemaan enemmän tai vähemmän tervanjuontia.

Eli jos minulta kysytään, mitä "kannattaa" opiskella, vastaan kyllä kysymyksellä mikäs sinua itseäsi kiinnostaa. En tiedä, onko tämä sattumaa, mutta lähiympäristöstäni kaikki ne, jotka "viitsivät" kouluttaa itseänsä, ovat poikkeuksetta suhtkot tyytyväisiä duuneihinsa. Ne, jotka lukion jälkeen menivät töihin (ehkä rahan kiilto silmissä) edelleen valittelevat sitä, etteivät kouluttaneet itseänsä lukoita pidemmälle.

En ymmärrä miksi koit tarpeelliseksi nostaa 14 ja puoli vuotta vanhan keskustelun uudelleen pinnalle väärinkirjoitetulla ja täysin sisällöttömällä kommentillasi, mutta koska aloittajan ongelma on varmasti edelleen ajankohtainen monille opiskelupaikkaansa etsiville, niin keskustellaan sitten. Etenkin kun toissa vuosikymmenellä keskusteluun näyttävät osallistuneen lähinnä henkilöt, joilla ei ole mitään käsitystä matematiikan opiskelusta yliopistossa.

Koulumatikka (sisältäen lukiomatikan) ja yliopistomatematiikka ovat kaksi täysin eri asiaa. Koulumatikka on pelkkä työkalu, jota käytetään fysiikan, kemian, insinööreilyn, yms. opiskelussa, ja jos sitä haluat opiskella yliopistossa, niin matematiikan laitos on täysin väärä osoite. Kullakin soveltavalla alalla on omat matemaattisten menetelmien kurssinsa, joilla tuon työkalun käyttöä opiskellaan. Matematiikan laitoksella opiskellaan nimenomaan matemaattista todistamista ja logiikkaa.

Niiden, joiden mielestä "puhtaan" matematiikan opiskelu ja tutkiminen sen itsensä vuoksi on turhaa, kannattaisi ehkä ottaa edes pikainen katsaus tosiasioihin. Matematiikan historiassa on tasan kaksi matematiikan alaa, joissa uutta matematiikkaa on kehitetty jo valmiiksi tiedossa olevan reaalimaailman ongelman ratkaisemiseksi. Nuo kaksi alaa ovat geometria, joka kehitettiin maanviljelyn helpottamiseksi, ja differentiaali- ja integraalilaskenta, joka kehitettiin fysiikan liikelakien (ja erityisesti planeettojen ratojen) johtamista varten.

Noitakin molempia on kehitetty sittemmin eteenpäin reaalimaailmasta riippumattomina matematiikan aloina. Kaikki muu Eulerin alkeista algebralliseen topologiaan on kehitetty nimenomaan matematiikan itsensä vuoksi, ja reaalimaailman käyttökohteet ja sovellukset on löydetty vasta myöhemmin, ja usein satoja vuosia myöhemmin. Esimerkiksi binääriluvut ja Boolen algebra oli keksitty jo paljon ennen tietokoneita, ja ilman 1800-luvulla kehitettyjä kvaternioita nykyisen kaltaisia tietokonegrafiikoita tai robotiikan ohjausta ei olisi olemassa.

Mikään matematiikan tutkiminen ei ole turhaa, eikä sen arvoa mitata sillä, mitä käyttöä sille jo nyt on olemassa. Sovellusten keksiminen on soveltavien alojen tutkijoiden tehtävä. Matematiikka on se pohja, jonka päälle kaikki muu on rakennettava, ja siksi se on tunnettava mahdollisimman hyvin.

Vain pieni osa matematiikan opiskelijoista päätyy tutkijoiksi tai muuten akateemiselle uralle. Sama tietysti pätee kaikkiin muihinkin aloihin. Suurin osa työllistyy yrityksiin. Matemaatikko on kuitenkin siinä mielessä erikoinen otus, että juuri koskaan niitä ei palkata pääaineopintojen mukaiseen työhön (koska sellaisia töitä ei oikeastaan ole yliopiston ulkopuolella) vaan matemaatikot työllistyvät sivuaineidensa perusteella erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Muilta aloilta en osaa sanoa millaista matemaatikkojen suosio on muihin pääaineopiskelijoihin verrattuna, mutta oman kokemukseni perusteella tiedän, että IT-alalla matemaatikko, joka osaa ohjelmoida, on yleensä halutumpi työntekijä kuin joku pelkkää IT-alaa opiskellut. Ei tietenkään poikkeuksetta, koska molempia tarvitaan, mutta matemaatikoista on kovemmin kilpailua.

Siitä ei tarvitse olla huolissaan jos matematiikan käsitteet ja merkintätavat vaikuttavat käsittämättömiltä. Opiskelu aloitetaan perusasioista ja parin kurssin jälkeen merkintätavat ovat jo uponneet niin syvälle kalloon, ettei niistä enää koskaan pääse irti. Uusia käsitteitä tulee vastaan jokaisella kurssilla, mutta niihin tottuu ja niistä kyllä oppii pitämään mielessä olennaisimmat osat ja jos jotain ei muista, se on helppo tarkastaa tai palauttaa mieleen kun tietää mistä se on johdettu.

Jos et kuitenkaan malta odottaa ensimmäisiä kursseja, paras (valitettavasti englanninkielinen) johdantokirja yliopistomatematiikkaan on Book of Proof, joka on saatavilla ilmaiseksi PDF:nä (googlaamalla löytyy). Siinä käydään läpi hyvin ymmärrettävällä tavalla sekä matematiikassa yleisesti käytetyt merkintätavat että olennaisimmat todistustavat, joita käytetään jokaisella matematiikan kurssilla alasta riippumatta. Jos Lontoon murre ei ole niin sujuvaa, ja kaipaisit mieluummin opiskelumateriaalia kotimaan kielellä, helpoimmalla pääset kun laitat minkä tahansa yliopiston matematiikan laitokselle sähköpostia ja kerrot, että kaipaisit suomenkielistä itseopiskelumateriaalia, jotta pääset alkuun. He kyllä osaavat vinkata.