Yliopistomatikka

ylioppilas 07

Tarkoitukseni olisi lähteä lukemaan matikkaa yliopistoon ja ajattelin hieman tutustua siihen "matikkamaailmaan". Mutta usein on tullut muuri vastaan, kun olen jostain yrittänyt saada selvää. Etenkin tuon joukko-opin ja siihen liittyvien juttujen kanssa. Niitä ei lukiossa ollut (tai sitä kurssia ei järjestetty mun aikana) mutta niihin törmää melkein koko ajan. Käsitteet ja merkintätavat ovat melko tuntemattomia. Löytyisiköhän netistä jostakin sellaista "aloittelijalle" sopivaa opiskelukamaa? ;) Myös muita aloja voisi siinä olla...

http://matwww.ee.tut.fi/jkkm/index.htm
-sivut olen katsonut, mutta niistä ei hirveästi mun mielestä opi. Kyllä niistä tietenkin saa jotain perusteita tuohon joukko-oppiin.

Sitten
http://thesaurus.maths.org/mmkb/view.html?resource=index
on kanssa melko hyvä sivu, mutta mä en saa niistä asioista selkoa, kun ne on niin sekalaisesti ja melko perusteettomat selitykset aina kaikella... :(

Entä millasta yliopistomatikka muuten on. Tiedän, että se on täysin erilaista kuin lukion "laskento". Siis, että keskitytään enemmän todistuksiin ja teoreemoihin ja sellaista. Mutta miten vaikea teistä on ollut oppia niitä uusia asioita ja miten paljon uutta asiaa yleensä tulee? Varmaan tietenkin riippu mitä kursseja käy, mutta jos vaikka käy mahdollisimman paljon?

Ja sitten vielä: olen kyllä tutustunut matemaatikkojen työmahdollisuuksiin (siis muihinkin kuin opettaja) esim. vakuutus- ja pankkialan, tutkija, "asiantuntijatehtävissä" (eli? ;))... mitä muita? Mitenköhän tuo työllistyminen sitten yleensä onnistuu? Olisiko täällä matemaatikkoja, jotka voisivat kertoa jotakin, että missä on töissä ja millaista se on?

Tulipahan taas sekava viesti, sori ;=) Mutta hyvää loppukesää kaikille, toivottavasti vastailette mahd. paljon, niin saisin jotain tuntumaa... Kiitos jo etukäteen kuitenkin ;).

49

5335

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • suoraa matikaa

      yliopistoon lukeen. Palvelualat ovat kasvussa. Lue itsesi vaikka ravintolakokiksi tai palvelualalle yleensä?

      Matikkaa voit kyllä harrastaa ja käyttää yliopiston ulkopuolellakin. Yliopistossa tyhmyys tiivistyy. Ei kannata tuhlata vuosia työttömyyskassalle päästäkseen. Jollei sitten ole todella selvät sävelet ja hyvät perusteet.

      Taikka jotain insinöörialoja, joissa joudutaan paljon matikkaa soveltamaan. Puhdas matematiikka on kovin kapea-alaista ja suppeaa, eikä sillä ole sillä tavalla käyttöä teoreettisen yliopistomaailman ulkopuolella. Ja hyvät opettajien paikat ovat hukassa.

      • nkorppi

        ... palveluammatit ovat huonosti palkattuja ja raskaita. Jos jollakin on taitoa ja innostusta lukea puhdasta matikkaa, niin miksi tätä pitäisi olla kannustamatta? Törkeää.

        Matematiikkaa ei opi kunnolla ilman asianmukaista ohjausta. Todennäköistä on, ettei kenenkään itsekuri edes riitä sen opiskelemiseen kunnolla yliopiston ulkopuolella. Yliopiston 'tyhmyyden tiivistyminen' riippuu ihan siitä, keitä yliopistossa on.

        Matematiikka on ainakin siitä hyvä oppiaine, että sen tuottama materiaali ei perustu mielipiteisiin, vaan matemaattiseen faktaan. Siispä en ymmärrä, missä sitä 'tyhmää matikkaa' tuotetaan.

        Matematiikan 'soveltaminen' on hyvä niille, jotka nauttivat numeerisesta laskemisesta. Se on hyödyllistä tiettyyn pisteeseen asti (vaikka tietokoneet korvaavat suuren osan tarpeesta nykyään, ja tämä trendi vain kasvaa). Mutta laskeminen on lähinnä puurtamista.

        Puhdas matikka on taidetta sinänsä, ja vaikka vain yksi tuhannesta saavuttaisi yllättävän läpimurron (joka ehkä mullistaa tieteitä), eivät ne 999 muuta ole tehneet työtä turhaan, sillä etukäteen ei voi tietää kuka on se onnekas tyyppi. Luultavasti nämä 999 muuta nauttivat työstään, ja ovat jollakin tavalla edistäneet matemaattista yleistietoutta, mitä saatetaan käyttää myöhemmin hyväksi.

        Rahallinen satsaus yhteiskunnalta on häviävän pieni, emmekä voi antaa rahoitusta vian yhdelle tuhannesta, sillä on mahdotonta tietää etukäteen miltä suunnalta seuraava suuri läpimurto tulee.

        Puhdas matikka on suuri, kollektiivinen ja maailmanlaajuinen projekti, ajatusten verkosto. Ilman sitä, sovellettu matikka ja tieteet eivät tulisi milloinkaan saamaan 'merkittävällä tavalla uusia' työkaluja, ja ihmisten älyllinen kehitys hidastuisi huomattavasti. Puhdas matikka on aivan välttämätöntä, vaikka harvemmin suuri yleisö kunnioittaa sitä, koska he näkevät vain lopputuloksen (eli hienon modernin maailman), eivät alkutyötä. Tavis ei voi käsittää, että täysin teoreettinen ajatus on saattanut epäsuorasti mahdollistaa jotain konkreettista.

        Ainakin ulkomailla on huutava pula matematiikan opettajista, eli aina voi muuttaa sinne, jos paikkoja ei riitä Suomessa, ja opettajaksi haikailee.

        Puhdas matikka ei ole suppeaa, vaan Käsittämättömän laaja ja tiheä verkosto. Yhteyksiä löytyy sellaisten aihealueiden väliltä, joilla ei kuvittelisi olevan mitään yhteistä.

        Ja jos työpaikkaa ajattelee, niin ajattelukykyä arvostetaan aina.


    • perseestä

      70-luvulla peruskoulua käyneenä muistan vielä, kuinka joukko-oppi oli tärkeä asia matematiikan opetuksessa.

      Kuviteltiin että lapsista tulisi matematiikkaneroja jos opetettaisiin, että Banaanit muodostavat banaanien joukon, yksi banaani on tämän joukon alkoita.
      Tyhjässä joukossa puolestaan ei ole yhtään alkoita. Lässyn lässyn liirumlaarumia joka vain sekottaa enemmän kuin havainnollistaa.


      Joukko-oppi ei siis todellakaan ollut alunperin mitään yliopistomatematiikkaa, vaan sitä mitä opetettiin ala-astella ensimmäisenä.

      Joukko-opin opetus sai monet lapset suorastaan vihaamaan matematiikkaa, ja uskonkin että moni potentiaalisesti lahjakas oppilas sai omista matematiikan taidoistaan värän kuvan, kuten itselleni kävi. Vasta myöhemmin olen aikuisopiskellessani saanut takaisin itseluottamukseni matematiikan suhteen takaisin. Seuraavassa linkissä joukko-oppia:

      http://matwww.ee.tut.fi/jkkm/joukko/joukk01.htm

      • tuo

        Piti vielä sanomani, että juuri tuo mistä et saanut selvää (olet sentään lukion käynyt) oli juuri sitä, mistä me 70-luvulla lähdimme ala-asteen ensimmäisellä luokalla liikkeelle, tämä on totinen tosi!


    • mahtimatemaatikko

      Joukko-oppia löytyy varmaankin netistä aika paljon. Yliopiston oppikirjoissa on toisinaan johdannoissa kerrattu joukko-oppia. Jos kesällä itseopiskelu kiinnostaa, kannattaa selailla yliopiston matikan kurssien kotisivuja. Joskus siellä on luentopruju jota voi alkaa opetella tai kirjallisuusviitteitä.

      Yliopistomatikka on tosiaan erilaista kuin lukiomatikka. Laskentoa on hyvin vähän ja pääpaino on käsitteiden ja lauseiden todistuksien opettelussa. Kun tämä on tehty, aletaan miettiä miten lauseita voi soveltaa uusiin ongelmiin.

      Ei matikan kurssit ylivoimaisia ole. Luentopruju voi olla noin 50-70 sivua, joskus pidempikin, ja aikaa sen oppimiseen on kokonainen lukukausi. Kyllä sen oppii jos keskittyy kunnolla opiskeluun ja tekee huolella laskarit. Kuitenkin kursseilla käsiteltävät asiat ovat yleensä perusasioita ja mihinkään syvälliseen tai vaativaan asiaan ei kurssin aikana ehdi. Tai onhan se tietysti makuasia mikä on syvällistä ja vaativaa.

      • voi pojat

        "Luentopruju voi olla noin 50-70 sivua, joskus pidempikin, ja aikaa sen oppimiseen on kokonainen lukukausi."

        No älä nyt viitsi. Ainakin HY:llä prujut ovat n. 150 sivua per 5ov:n kurssi ja noita pitää minimissään taaplata se viisi kappeletta per vuosi, eli käytännössä lähemmäs tuhat sivua harjoitusten yms. kanssa.


      • fffffs
        voi pojat kirjoitti:

        "Luentopruju voi olla noin 50-70 sivua, joskus pidempikin, ja aikaa sen oppimiseen on kokonainen lukukausi."

        No älä nyt viitsi. Ainakin HY:llä prujut ovat n. 150 sivua per 5ov:n kurssi ja noita pitää minimissään taaplata se viisi kappeletta per vuosi, eli käytännössä lähemmäs tuhat sivua harjoitusten yms. kanssa.

        Vaikka pruju olisi 150s, niin osa niistä sivuista on kuvioita, graafeja yms. (riippuen kurssista). Lisäksi tulee esimerkit. Teoreemoille esitetään todistukset (tämä on hyvä vaikka niitä ei vaadita osattavaksi ellei kyseessä ole elegantti todistus). Tärkeintä on muistaa määritelmät ja tärkeimmät teoreemat ja nämä oppii tekemällä eli harjoituksissa. Joissakin kursseissa voi olla tuskallisen paljon määritelmiä jotka vain on osattava ulkoa esim. graafiteoriassa ja topologiassa.

        Ikävä koekysymys voisi olla sellainen graafiteoriassa, että on kuva graafista tai vaikka esitetty graafi joukkomerkinnöin G=(V,E). Tämän jälkeen kysytään kohdissa a-f onko graafissa kyseisiä ominaisuuksia. Jos jonkin määritelmän on unohtanut ei pisteitä heru, tällaisissa tehtävissä kun saa myös miinuspisteitä.


      • voi pojat
        fffffs kirjoitti:

        Vaikka pruju olisi 150s, niin osa niistä sivuista on kuvioita, graafeja yms. (riippuen kurssista). Lisäksi tulee esimerkit. Teoreemoille esitetään todistukset (tämä on hyvä vaikka niitä ei vaadita osattavaksi ellei kyseessä ole elegantti todistus). Tärkeintä on muistaa määritelmät ja tärkeimmät teoreemat ja nämä oppii tekemällä eli harjoituksissa. Joissakin kursseissa voi olla tuskallisen paljon määritelmiä jotka vain on osattava ulkoa esim. graafiteoriassa ja topologiassa.

        Ikävä koekysymys voisi olla sellainen graafiteoriassa, että on kuva graafista tai vaikka esitetty graafi joukkomerkinnöin G=(V,E). Tämän jälkeen kysytään kohdissa a-f onko graafissa kyseisiä ominaisuuksia. Jos jonkin määritelmän on unohtanut ei pisteitä heru, tällaisissa tehtävissä kun saa myös miinuspisteitä.

        Tietysti kyyninen ajattelee, että ei tarvitse lukea kuin ne mitä tentissä kysytään, mutta mistä ne voi tietää etukäteen? Olen itse joutunut kyllä kylmästi kahlaamaan koko prujun läpi tenttiä varten kun en omaa sisäpiiritietoa tulevasta tentistä.

        "Vaikka pruju olisi 150s, niin osa niistä sivuista on kuvioita, graafeja yms. (riippuen kurssista). Lisäksi tulee esimerkit."

        No eikö kyse ollut prujuista yleensä? Näin ainakin itse ymmärsin. Sitä paitsi 50 sivua määritelmiä on minusta todella paljon sekin. Esimerkkeinä esim. http://mathstat.helsinki.fi/kurssit/info/algebra_ii07k.html
        http://mathstat.helsinki.fi/kurssit/info/matemaattinen_logiikka06s.html
        http://mathstat.helsinki.fi/kurssit/dmII/

        Kyllä 50 sivua on melkoinen harvinaisuus täyspitkien kurssien prujuna. Itse en muista äkkiseltään ainuttakaan tapausta. (Topologian peruskurssilla taisi olla jotain 50-70 sivua)


    • nkorppi

      ... sinun kannattaa jättää tuon pahan ilman linnun 'ravintolakokko'-provoilu ihan omaan arvoonsa.

      Itse sain juuri BA:n Cambridgen yliopiston matikan kurssilta, ja on selvää että matemaatikoiden työllisyystilanne (ainakin täältä) on todella hyvä, jopa parempi kuin missään muussa aineessa...

      Jatkat sitten työelämään tai teet PhD:ta ja tutkimusta, matemaatikoita arvostetaan loogisen ajattelukyvyn takia, vaikka työ ei suoranaisesti matikkaa olisikaan. Eli työmahdollisuuksia on erittäin paljon, riippuen muista kyvyistäsi -- työpaikat harkitsevat sinua yksilönä, eivät pelkän tutkinnon perusteella.

      Valmiudet muiden tutkintojen nopeaan suorittamiseen (vaikka ohjelmointi) ovat nekin tosi hyvät, jos haluat vaihtaa tai tarkentaa alaa myöhemmin. Matematiikka on siitä hyvä, etteivät siitä saatava ajattelukyky ja tietotaito mene koskaan hukkaan.

      Itse jatkan neljättä vuotta Cambridgessa, mutta tulevaisuus ei minua huolestuta lainkaan. Tietysti suomalainen tutkinto ei pakosti ole yhtä arvostettu, mutta en silti olisi huolissani. Tärkeintä on se, että luet ainetta mistä olet innostunut ja nautit -- tavoitteena on onnellinen elämä, ei pelkkä raha.

      Toki jos haluat rahaa, matematiikka ei ole lainkaan huono valinta -- mutta jos haluat pelkkää rahaa, ekonomia tai laki ovat parempia... tosin ekonomiaan on helppo vaihtaa myöhemmin, jos raha kutkuttaa.

      Matematiikan universaali kieli on englanti, eli kannattaa lukea englannin kielisiä oppikirjoja, vaikka tekisi tutkintoa Suomessa. Näin säilytät valmiuden mennä myöhemmin ulkomaille, tai julkaista papereita. Luulisin, että parhaat kirjat ovat kaikki muutenkin englanniksi.

      Yliopistoa aloittavalle hyvä ja laaja, mutta helppo kirja lukea on 'Biggs: Discrete Mathematics' . Se sisältää kaiken algebran, kombinatoriikan ja optimointiopin mitä tarvitset alkuun-- ja paljon muuta. Kaikkea ei tarvitse lukea, tietenkään. Opit näitä asioita paremmin yliopistossa, ja tulet oppimaan nopeampia ja tehokkaampia todistuksia, mutta perustieto on hyvä olla jo etukäteen.

      Jos haluat oppia, miten kauniita matemaattisia todistuksia muodostetaan, aivan pakkohankinta on 'Proofs from the Book'. Jos ei muuta, tämä aivan ihana, kuvitettu ja vapaamuotoinen kirja saattaa antaa inspiraatiota ja vakaumusta matematiikan kauneudesta ja itseisarvosta. Se on myös hieno lisäys kirjahyllyyn.

      Todistukset ovat yleensä joko suoria, induktiolla, tai kontradiktiolla -- tai jokin kombinaatio edellisiä. Puhtaassa matikassa todistuksia tehdään melkein joka tehtävässä, joten oppiminen on vaivatonta (ja väistämätöntä!) ja siinä harjaantuu jatkuvasti... Aina voi parantaa -- se on kuin taiteen luominen. :)

      Yksi vihje: Kun alat käymään kursseja tarkemmin läpi, yleensä lyhyempi oppikirja on parempi. (Katso aina ensin Amazonista kaikki kommentit, vaikka et sieltä ostaisikaan kirjaa. www.play.com on yleensä kohtuullisen halpa sivu, ja ilman postimaksuja.) Minulla on muutamia pidempiä kirjoja, joista on mahdotonta löytää sitä olennaista, enkä olekaan lukenut kirjoja juuri lainkaan. Sen sijaan muutama lyhyempi kirja on varsinainen klassikko ja helmi -- mm. 'Sutherland: Introduction to Metric and Topological spaces' jne, joita koluan aina uudestaan kun pitää tarkistaa miten asiat ovat. On hienoa, kun kaikki tarvittava on kauniisti supistettu pieneen tilaan.

      Toki sinun pitää tehdä tehtäviä oppiaksesi asioita laajemmin -- mutta näin pitäisi tehdä joka tapauksessa.

      Netistä löytyy parhaimmillaan kokonaisia oppikirjoja, mutta minun on ainakin helpompi lukea ihan perinteistä kirjaa. Syy on se, että matematiikan lukeminen on yleensä hidasta, jolloin näytön tuijottaminen käy silmille. Toki voit tsekata kirjoja etukäteen, ennen ostoa, mm. books.google.com on hyvä paikka. Jotkut kirjat ovat kokonaisina netissä: mm. http://www.math.uni-hamburg.de/home/diestel/books/graph.theory/GraphTheoryIII.pdf on graafiteorian kirja, ja Hatcherin Algebraic Topology on klassikko ja helposti löydettävissä.

      Määritelmien tarkistamiseen Wikipedia ja http://mathworld.wolfram.com/ ovat korvaamattomia tietosanakirjoja -- joskus löydät kokonaisia todistuksiakin. Yleensä etsin google-palkistani vaikkapa 'cayley graph wiki', kun haluan wikipedia linkin nopeasti.

      Hyvien yliopistojen luentomuistiinpanot saattavat olla parempia kuin jotkut kirjat. Esim. Cambridgen luentomuistiinpanoja löytyy näiltä sivuilta:

      http://paul.metcalfe.googlepages.com/cambridgemathsnotes
      http://www.hep.phys.soton.ac.uk/~g.j.weatherill/camnotes.html
      http://www.damtp.cam.ac.uk/user/studrep/res/notes.html

      Kahdesta ekasta linkistä, Discrete Mathematics ja Numbers and Sets sisältävät juuri sen mitä haet.

      Jos tarvitset koska tahansa lisätietoa, -innostusta, tai -apua, ota minuun yhteyttä nk283 'at' cam.ac.uk .

      Toivottavasti alat lukea matikkaa!

      PS. Jossain vaiheessa erikoistut joko puhtaaseen matikkaan (todistuksia) tai sovellettuun matikkaan (laskemista). Itselläni ei ollut innostusta ryhtyä ihmislaskimeksi, (se on tylsää ja rankkaa minulle), joten puhdas matikka oli aivan selvä valinta. Toisaalta, jos nopea raha on tärkeintä, sovellettu voi olla hyvä vaihtoehto.

      • nkorppi

      • edes duunissa
        nkorppi kirjoitti:

        Nämä muistiinpanot lienevät parhaat: http://www.hep.phys.soton.ac.uk/~g.j.weatherill/lecturenotes/IA/N&S.pdf

        Tulosta vaikka nuo 29 sivua (15 kaksipuolista A4:sta), ja lue läpi tuo materiaali.

        Opit ajattelemaan, niin kuin yliopistomatikassa ajatellaan, jo ennen kuin olet aloittanut kurssisi... ;)

        vielä, niin miten voit edes neuvoa!

        Matemaatikko on täydellinen pölkkypää homehtuneessa norsunluutornissa (halpaa muovia), jota kukaan ei viitsi edes pitää pystyssä!

        Rupea reiluun työjön, jossa saat tyydytystä työstä ja työkavereista, esim. ravintolakokiksi!

        NKorppi on aasi!


      • nkorppi
        edes duunissa kirjoitti:

        vielä, niin miten voit edes neuvoa!

        Matemaatikko on täydellinen pölkkypää homehtuneessa norsunluutornissa (halpaa muovia), jota kukaan ei viitsi edes pitää pystyssä!

        Rupea reiluun työjön, jossa saat tyydytystä työstä ja työkavereista, esim. ravintolakokiksi!

        NKorppi on aasi!

        ... ansaitset kunniaa siitä, että olet reilusti provo.

        En voi neuvoa vielä työelämästä, mutta matematiikan opiskelusta voin neuvoa paljon.

        Olen samaa mieltä siitä, että palveluammatit ovat aliarvostettuja ja alipalkattuja. Itse kyllä arvostan niitäkin ammatteja, mutta yhteiskunnassa on jotain mätää, ettei niitä palkallisesti arvosteta.

        Minä saan reilusti tyydytystä matematiikasta, ja nykyään on myös paljon hienoja naismatemaatikoita ym. naisopiskelijoita yliopistoissa, eli elämä on yhtä nautintoa. :)

        Jos perusduunia tarvitaan, niin kyllä tarvitaan myös jotain joka vie ajattelun tasoa ylöspäin 'at the cutting edge'.

        Ja konkreettisena esimerkkinä, mm. graafiteoria ratkaisee sellaisia tosielämän ongelmia kuin 'Miten rakennamme puhelinverkoston minimoidaksemme kaapelin määrää, samalla tinkimättä tiheästä ja luotettavasta verkostosta?'

        Muovi on erittäin käyttökelpoinen, joskin ympäristölle epäystävällinen keksintö -- matemaatikko ei sinänsä ole ympäristölle haitaksi, sillä hänen ajatuksiaan saatetaan käyttää uusissa, ympäristöä pelastavissa teknologioissa.

        Aasi olen mielelläni.


      • Suhteellisuudentajua!

        Kysyjä on yliopppilas, jolla ei lukiosta ole kunnon perustietoja todennänäköisyyslaskennasta. Tuskin siihen topologiaa kannattaa suositella, sun muutakaan, mihin itse olet ehtinyt perehtyä!
        Ei oikein hyvä mainos, millaiseksi ymmärtäjäksi matematiikkaa opiskelemalla kehittyy :-).


      • nkorppi
        Suhteellisuudentajua! kirjoitti:

        Kysyjä on yliopppilas, jolla ei lukiosta ole kunnon perustietoja todennänäköisyyslaskennasta. Tuskin siihen topologiaa kannattaa suositella, sun muutakaan, mihin itse olet ehtinyt perehtyä!
        Ei oikein hyvä mainos, millaiseksi ymmärtäjäksi matematiikkaa opiskelemalla kehittyy :-).

        ... suosittelin lukemaan yliopiston ensimmäisen vuoden ensimmäisen kurssin luentomuistiinpanoja. Kirja Briggs: Discrete Mathematics on tasoltaan tarkoitettu nimenomaan lukion päättäneelle.

        Muista kirjoista sen verran, että en suinkaan väittänyt noiden kirjojen olevan juuri nyt ajankohtaisia, mutta niistä voi oppia sen verran, että usein lyhyt kirja on pitkää parempi.

        Toisekseen, sitten kun asia ON ajankohtainen, tyyppi saattaa muistaa lukeneensa, että ilmainen kirja löytyy netistä. Säästyy vaivaa hakemiselta.

        Todennäköisyyslaskenta on aika irrelevantti ainakin topologiaa ajatellen. Kirja 'Sutherland: Introduction to Metric and Topological Spaces' on oikeastaan vain pointset-topologiaa, ja se on melkeinpä helpompaa kuin tavallinen reaalianalyysi -- toki on hyvä tietää Vähän reaalianalyysiä ennen kuin kirjan lukee. Kaiken kaikkiaan tarvittava ennakkotieto on vähäistä -- itse olisin mielelläni lukenut kirjan jo hyvissä ajoin, niin olisin käsittänyt 'compactness, connectedness & completeness' teoreettiset taustat JO ENNEN reaalianalyysiä. Minulle tämä reitti olisi ainakin ollut helpompi. Kirja on aivan pakko-ostos, joten ei liene haittaa ostaa sitä jo etukäteen. Kaikkea ei tarvitse heti lukea.


    • koiranvirkailija

      Matemaatikkojen (Maisteri) työnäkymät ovat todella surkeat, työllistymisvaihtoehdot ovat yliopistot, vakuutusyhtiöt ja opettajan tehtävät.

      Vakuutusyhtiöissä toimii koko maassa kourallinen matemaatikkoja eli työllistyminen tällaiseen on onnen kauppaa. Yliopisto-ura vaatii että väittelet tohtoriksi. Opettajan tehtäviä on tarjolla ja jos olet valmis muuttamaan pikku-kylään niin työllistyminen on lähes varmaa. Yliopistokaupungeissa jokaista opettajan työtä varten on noin 50-100 pätevää hakijaa.

      Opettajaksi sinun täytyy ottaa kattava kokoelma sivuaineita eli seuraavista tulisi kerätä 60 op. Kasvatustiede, Fysiikka, Kemia, Tietojenkäsittelyoppi ja tämän lisäksi matematiikkaa laudaturin verran.

      Opettajan pätevyys ei vaadi aivan tuota määrää mutta työllistyminen vaatii!!

    • FM, mat.

      Itse olen kantapään kautta kokeillut, mitä on matematiikan opiskelu ja sitä kautta työllistyminen. Tällä hetkellä suuntaudun uudelleen ohjelmistoalalle, ja paljon helpommalla olisin päässyt, jos olisin heti valinnut järkevämmin. Onnistuuhan tämä näinkin ehkä, mutta muutama kallis vuosi menee hukkaan.

      Matematiikka on OK alavalinta, jos haluat opettajaksi. Muussa tapauksessa valitse jotain muuta.

    • Erdös

      Jos haluat päästä matematiikassa mukavasti alkuun, niin katso jos paikalliskirjastoistasi löytyy Jouko Väänäsen matemaattista logiikkaa käsittelevä kirja, jonka nimeä en nyt muista.

      Matemaattinen logiikka on luonnollisesti kaiken matematiikan kulmakivi ja toisaalta sen opiskelu opettaa abstraktia ajattelua. Esitietoja em. kirjan lukemiseen tuskin tarvitaan ja jos tarvitaan, niin siitä varmaan mainitaan tässä kirjassa.

      Joku jo sanoikin matemaatikon työllistymisestä jotain. Itse (matemaatikkona) olen sitä mieltä, että päästäkseen teollisuuteen tms. käytännön töihin, kannattaa lukea reilusti stokastiikkaa (ts. "todennäköisyysteoriaa"), tilastotiedettä ja tietojenkäsittelyä. Näillä eväillä on mahdollista päästä vakuutus- tai finanssimatemaatikon hommiin, joita on tosin rajoitetusti. Matemaattisen mallintajan töitäkin olen nähnyt. Tilastotiedettä ja tietojenkäsittelyä osaavalle on myös tarjolla erilaisia analyytikon töitä.

      Ja siis painotan, että puhdasta matematiikkaa voi lukea, mutta kannattaa pitää mielessä käytännön työelämän tarpeet.

      • nkorppi

        ...töihin matematiikan tutkijaksi/luennoitsijaksi? Ei ehkä parhaiten palkattu työ, mutta kyllähän puhdasta matikkaa aidosti rakastava ihminen tutkii matikkaa mieluummin kuin soveltaa jotain tylsiä tilastotieteellisiä malleja tai laskee tilejä.

        Olenko liian idealisti, vai vääristääkö Cambridge-tausta työnsaantikuvaa? Ainakin Englannissa minulla olisi hyvät työllisyysnäkymät, mutta Suomessa ei ehkä arvosteta ulkomaan tutkintoja, jos arvelen oikein...


      • Erdös.
        nkorppi kirjoitti:

        ...töihin matematiikan tutkijaksi/luennoitsijaksi? Ei ehkä parhaiten palkattu työ, mutta kyllähän puhdasta matikkaa aidosti rakastava ihminen tutkii matikkaa mieluummin kuin soveltaa jotain tylsiä tilastotieteellisiä malleja tai laskee tilejä.

        Olenko liian idealisti, vai vääristääkö Cambridge-tausta työnsaantikuvaa? Ainakin Englannissa minulla olisi hyvät työllisyysnäkymät, mutta Suomessa ei ehkä arvosteta ulkomaan tutkintoja, jos arvelen oikein...

        Ensinnäkään tutkijaksi ei mennä, vaan sellaiseen hommaan päästään. Sitten tutkijan hommasta yliopistolla: väittelemisen jälkeen tutkijan paikan saanti ei ole itsestäänselvyys vaikka olisi lahjakaskin. Tiedän monia matematiikastaväitelleitä, jotka haluavat jatkaa tutkimustaan, mutta rahoitus on kiven alla. Käytännössä Suomessa tutkijan työ rahoitetaan joko Akatemia-paikalla, apurahalla tai yliopiston viralla. Yleensä muut paitsi pysyvät virat ovat melko lyhytaikaisia ja uutta rahoitusta saa olla miettimässä silloin tällöin. Pysyviin virkoihin, kuten lehtorin ja professoreiden paikkoihin ei ole helppo päästä.

        Jos on valmis laajentamaan työnhakualuetta ulkomaille, niin luonnollisesti työtilanne ei ainakaan huonone. Kaikille tämä vaihtoehto ei ole mahdollinen tai mielekäs.

        Mikä sinä olet sanomaan muista kuin itsestäsi ovatko tilastotieteen sovellukset tylsiä vai ei?
        Esimerkiksi kvanttimekaniikka, jota voidaaan monin osin tarkastella puhtaaseen matematiikkaan sisältyvänä teoriana, törmää tilastotieteellisiin tuloksiin. Tilastotiede kuitenkin toimii kosketuspintana käytännön elämän ja puhtaan matematiikan välillä. Mitäköhän muuten tarkoitat tilien laskemisella? Tilintarkastajan hommia?

        >Olenko liian idealisti, vai vääristääkö >Cambridge-tausta työnsaantikuvaa? Ainakin >Englannissa minulla olisi hyvät työllisyysnäkymät

        Juttu koski erään ylioppilaan matematiikan opintoja, joiden ei voida olettaa sijoittuvan Cambridgeen. Vai keskustelemmeko sinun työllistymisestäsi? Sitten miten koulutustausta ja hyvä Englannin työtilanne liittyvät matemaatikon toimenkuvaan käytännön työelämässä?


      • nkorppi
        Erdös. kirjoitti:

        Ensinnäkään tutkijaksi ei mennä, vaan sellaiseen hommaan päästään. Sitten tutkijan hommasta yliopistolla: väittelemisen jälkeen tutkijan paikan saanti ei ole itsestäänselvyys vaikka olisi lahjakaskin. Tiedän monia matematiikastaväitelleitä, jotka haluavat jatkaa tutkimustaan, mutta rahoitus on kiven alla. Käytännössä Suomessa tutkijan työ rahoitetaan joko Akatemia-paikalla, apurahalla tai yliopiston viralla. Yleensä muut paitsi pysyvät virat ovat melko lyhytaikaisia ja uutta rahoitusta saa olla miettimässä silloin tällöin. Pysyviin virkoihin, kuten lehtorin ja professoreiden paikkoihin ei ole helppo päästä.

        Jos on valmis laajentamaan työnhakualuetta ulkomaille, niin luonnollisesti työtilanne ei ainakaan huonone. Kaikille tämä vaihtoehto ei ole mahdollinen tai mielekäs.

        Mikä sinä olet sanomaan muista kuin itsestäsi ovatko tilastotieteen sovellukset tylsiä vai ei?
        Esimerkiksi kvanttimekaniikka, jota voidaaan monin osin tarkastella puhtaaseen matematiikkaan sisältyvänä teoriana, törmää tilastotieteellisiin tuloksiin. Tilastotiede kuitenkin toimii kosketuspintana käytännön elämän ja puhtaan matematiikan välillä. Mitäköhän muuten tarkoitat tilien laskemisella? Tilintarkastajan hommia?

        >Olenko liian idealisti, vai vääristääkö >Cambridge-tausta työnsaantikuvaa? Ainakin >Englannissa minulla olisi hyvät työllisyysnäkymät

        Juttu koski erään ylioppilaan matematiikan opintoja, joiden ei voida olettaa sijoittuvan Cambridgeen. Vai keskustelemmeko sinun työllistymisestäsi? Sitten miten koulutustausta ja hyvä Englannin työtilanne liittyvät matemaatikon toimenkuvaan käytännön työelämässä?

        ... nyt käy hyökkääväksi. Tottakai tilastotieteellä on tärkeitä kytköksiä, niin kuin kaikella matikalla. Oma mielikuvani tilastotieteilijän ammatista ei kuitenkaan ole ainakaan inspiroitunut... Ja kvanttimekaniikkaa tuskin käytetään jokapäiväisessä työssä paljoakaan. Varmaa on, että joku pitää siitäkin työstä kiihkeästi.

        Puhuin myös kirjanpitäjän ammatista, ja tiedän ihmisiä jotka saavat siitä suurta nautintoa -- mutta kyllähän se ankealta minusta kuulostaa.

        Minä voin puhua vain omasta näkökulmastani, ja olen sitä mieltä että ihmisen tulisi lukea sitä alaa mistä nauttii, ei sitä jossa on paras palkka tai työllisyystilanne. Jos kukaan ei lue tiettyä alaa, se kuihtuu vaan entisestään.

        Meille on opetettu, että matematiikka on yksi parhaista aineista työllisyyskannalta, riippumatta yleisistä harhaluuloista. Ehkä Suomessa ei ole näin.

        Mieluummin luen sitä mistä nautin, kaikkia tilastoja uhmaten, kuin kouluttaudun epämieluisaan ammattiin. Toki kaikilla ei ehkä ole valinnanvaraa.

        Silti toivoisin, ettei puhtaasta matikasta innostuneen kysyjän intoa tukahdutettaisi 'kylmillä totuuksilla', jo ennen kuin hän on päässyt alkuun. On kuitenkin helpompi vaihtaa oppiainetta kuin epämieluisaa ammattia.

        Sitä paitsi työllisyystilanne on saattanut jo muuttua siinä vaiheessa kun kysyjä valmistuu. Esim. kemiassa ei vielä vähän aikaa sitten ollut juuri mitään kohinaa, ja nyt alkaa näyttää siltä, että kemistien kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.


      • voi pojat
        nkorppi kirjoitti:

        ... nyt käy hyökkääväksi. Tottakai tilastotieteellä on tärkeitä kytköksiä, niin kuin kaikella matikalla. Oma mielikuvani tilastotieteilijän ammatista ei kuitenkaan ole ainakaan inspiroitunut... Ja kvanttimekaniikkaa tuskin käytetään jokapäiväisessä työssä paljoakaan. Varmaa on, että joku pitää siitäkin työstä kiihkeästi.

        Puhuin myös kirjanpitäjän ammatista, ja tiedän ihmisiä jotka saavat siitä suurta nautintoa -- mutta kyllähän se ankealta minusta kuulostaa.

        Minä voin puhua vain omasta näkökulmastani, ja olen sitä mieltä että ihmisen tulisi lukea sitä alaa mistä nauttii, ei sitä jossa on paras palkka tai työllisyystilanne. Jos kukaan ei lue tiettyä alaa, se kuihtuu vaan entisestään.

        Meille on opetettu, että matematiikka on yksi parhaista aineista työllisyyskannalta, riippumatta yleisistä harhaluuloista. Ehkä Suomessa ei ole näin.

        Mieluummin luen sitä mistä nautin, kaikkia tilastoja uhmaten, kuin kouluttaudun epämieluisaan ammattiin. Toki kaikilla ei ehkä ole valinnanvaraa.

        Silti toivoisin, ettei puhtaasta matikasta innostuneen kysyjän intoa tukahdutettaisi 'kylmillä totuuksilla', jo ennen kuin hän on päässyt alkuun. On kuitenkin helpompi vaihtaa oppiainetta kuin epämieluisaa ammattia.

        Sitä paitsi työllisyystilanne on saattanut jo muuttua siinä vaiheessa kun kysyjä valmistuu. Esim. kemiassa ei vielä vähän aikaa sitten ollut juuri mitään kohinaa, ja nyt alkaa näyttää siltä, että kemistien kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.

        "Meille on opetettu, että matematiikka on yksi parhaista aineista työllisyyskannalta, riippumatta yleisistä harhaluuloista. Ehkä Suomessa ei ole näin. "

        No, Suomessa ei ole näin. Täällä ei ole matemaatikoille töitä oikein missään. Isoissa kaupungeissa on tosiaan esim. opettajan virkoihin hakijoita ainakin 50 per paikka ja pienemmillä paikkakunnilla ei taas tunnu saavan virkaa, vaan pitää tyytyä elokuu-toukokuu-työllisyyteen jos opettaa meinaa. Kauhea poru on matematiikan opettajien pulasta, mutta oman kokemukseni mukaan syy ei ole siinä etteikö ehdokkaita olisi vaan siinä, että virkoja ei täytetä kuin määräajaksi.

        Käytännössä on pakko (omien kokemuksieni mukaan) opetella se joka paikassa siunattu koodaustaito ja elättää itsensä sillä. Tämä ihan näin alanvaihtajan vinkkelistä - minä luulin työllistyväni kohtalaiseen paikkaan kun hommaan tutkinnon, joka aidosti kiinnostaa itseäni...


      • edes siteeksi
        nkorppi kirjoitti:

        ... nyt käy hyökkääväksi. Tottakai tilastotieteellä on tärkeitä kytköksiä, niin kuin kaikella matikalla. Oma mielikuvani tilastotieteilijän ammatista ei kuitenkaan ole ainakaan inspiroitunut... Ja kvanttimekaniikkaa tuskin käytetään jokapäiväisessä työssä paljoakaan. Varmaa on, että joku pitää siitäkin työstä kiihkeästi.

        Puhuin myös kirjanpitäjän ammatista, ja tiedän ihmisiä jotka saavat siitä suurta nautintoa -- mutta kyllähän se ankealta minusta kuulostaa.

        Minä voin puhua vain omasta näkökulmastani, ja olen sitä mieltä että ihmisen tulisi lukea sitä alaa mistä nauttii, ei sitä jossa on paras palkka tai työllisyystilanne. Jos kukaan ei lue tiettyä alaa, se kuihtuu vaan entisestään.

        Meille on opetettu, että matematiikka on yksi parhaista aineista työllisyyskannalta, riippumatta yleisistä harhaluuloista. Ehkä Suomessa ei ole näin.

        Mieluummin luen sitä mistä nautin, kaikkia tilastoja uhmaten, kuin kouluttaudun epämieluisaan ammattiin. Toki kaikilla ei ehkä ole valinnanvaraa.

        Silti toivoisin, ettei puhtaasta matikasta innostuneen kysyjän intoa tukahdutettaisi 'kylmillä totuuksilla', jo ennen kuin hän on päässyt alkuun. On kuitenkin helpompi vaihtaa oppiainetta kuin epämieluisaa ammattia.

        Sitä paitsi työllisyystilanne on saattanut jo muuttua siinä vaiheessa kun kysyjä valmistuu. Esim. kemiassa ei vielä vähän aikaa sitten ollut juuri mitään kohinaa, ja nyt alkaa näyttää siltä, että kemistien kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.

        Ikävä kyllä, mutta ylempänä nimim. "Erdös" kuvasi kyllä varsin todenmukaisesti puhtaan matematiikan työllistymistilanteen Suomessa. Näin oli tilanne ainakin viime vuosituhannen lopulla :), enkä ole huomannut, että puhtaan matematiikan rahoitustilanne olisi tästä ratkaisevasti parantunut. Kenties tutkijakoulut ovat hieman parantaneet tilannetta, mutta veikkaanpa, että edelleen mm. assistentin viran saamiseen matematiikan laitokselta vaaditaan tohtorin tutkinnon lisäksi useita laadukkaita julkaisuja. Huomioitakoon tässä, että alunperin assistentin virat olivat tarkoitettu pääasiassa jatko-opiskelijoille...

        Näppituntumalta veikkaisin, että noin 5:llä prosentilla opiskelijoista on tulevaisuutta puhtaan matematiikan tutkimusalalla (eri matemaattisissa tiedekunnissa), mutta toisaalta en usko puhtaan matematiikan opintojen huonontavankaan mahdollisuuksia työllistyä erilaisissa tutkimuslaitoksissa (VTT, Nokia, etc.).

        Joka tapauksessa jos ihminen todella pitää puhtaan matematiikan tutkimisesta, suosittelen minäkin hänelle alaa - matka "virkaan" saattaa vain olla ohdakkeisempi kuin joillain muilla aloilla. Esimerkiksi joillekin opiskelijoille tuo mainittu Väänäsen opus avautuu melkeinpä ensilukemalta (tuo 5 prosenttia) - lopuille meistä :) siihen menee huomattavasti kauemmin. Paha kyllä, mutta tiedän myös opettajiksi valmistuneita, joille se ei ole vieläkään avautunut...


      • nkorppi
        edes siteeksi kirjoitti:

        Ikävä kyllä, mutta ylempänä nimim. "Erdös" kuvasi kyllä varsin todenmukaisesti puhtaan matematiikan työllistymistilanteen Suomessa. Näin oli tilanne ainakin viime vuosituhannen lopulla :), enkä ole huomannut, että puhtaan matematiikan rahoitustilanne olisi tästä ratkaisevasti parantunut. Kenties tutkijakoulut ovat hieman parantaneet tilannetta, mutta veikkaanpa, että edelleen mm. assistentin viran saamiseen matematiikan laitokselta vaaditaan tohtorin tutkinnon lisäksi useita laadukkaita julkaisuja. Huomioitakoon tässä, että alunperin assistentin virat olivat tarkoitettu pääasiassa jatko-opiskelijoille...

        Näppituntumalta veikkaisin, että noin 5:llä prosentilla opiskelijoista on tulevaisuutta puhtaan matematiikan tutkimusalalla (eri matemaattisissa tiedekunnissa), mutta toisaalta en usko puhtaan matematiikan opintojen huonontavankaan mahdollisuuksia työllistyä erilaisissa tutkimuslaitoksissa (VTT, Nokia, etc.).

        Joka tapauksessa jos ihminen todella pitää puhtaan matematiikan tutkimisesta, suosittelen minäkin hänelle alaa - matka "virkaan" saattaa vain olla ohdakkeisempi kuin joillain muilla aloilla. Esimerkiksi joillekin opiskelijoille tuo mainittu Väänäsen opus avautuu melkeinpä ensilukemalta (tuo 5 prosenttia) - lopuille meistä :) siihen menee huomattavasti kauemmin. Paha kyllä, mutta tiedän myös opettajiksi valmistuneita, joille se ei ole vieläkään avautunut...

        ... logiikan kirja löytyy ilmaiseksi täältä: http://www.hep.phys.soton.ac.uk/~g.j.weatherill/lecturenotes/II/LogicInduction&Sets.pdf

        Toisaalta se menee ehkä vähän turhan pitkälle -- tyyli on enemmän filosofinen kuin matemaattinen.

        Mukavan lyhyt, (muttei ihan helppo) perusopus on Johnstone: Notes on Logic and Set Theory. Ensimmäinen kappale ja rekursiivisten funktioiden kappale voidaan ohittaa vapaasti.

        Mä olen toivon mukaan siinä 5 prossassa. ;)


      • voi pojat
        edes siteeksi kirjoitti:

        Ikävä kyllä, mutta ylempänä nimim. "Erdös" kuvasi kyllä varsin todenmukaisesti puhtaan matematiikan työllistymistilanteen Suomessa. Näin oli tilanne ainakin viime vuosituhannen lopulla :), enkä ole huomannut, että puhtaan matematiikan rahoitustilanne olisi tästä ratkaisevasti parantunut. Kenties tutkijakoulut ovat hieman parantaneet tilannetta, mutta veikkaanpa, että edelleen mm. assistentin viran saamiseen matematiikan laitokselta vaaditaan tohtorin tutkinnon lisäksi useita laadukkaita julkaisuja. Huomioitakoon tässä, että alunperin assistentin virat olivat tarkoitettu pääasiassa jatko-opiskelijoille...

        Näppituntumalta veikkaisin, että noin 5:llä prosentilla opiskelijoista on tulevaisuutta puhtaan matematiikan tutkimusalalla (eri matemaattisissa tiedekunnissa), mutta toisaalta en usko puhtaan matematiikan opintojen huonontavankaan mahdollisuuksia työllistyä erilaisissa tutkimuslaitoksissa (VTT, Nokia, etc.).

        Joka tapauksessa jos ihminen todella pitää puhtaan matematiikan tutkimisesta, suosittelen minäkin hänelle alaa - matka "virkaan" saattaa vain olla ohdakkeisempi kuin joillain muilla aloilla. Esimerkiksi joillekin opiskelijoille tuo mainittu Väänäsen opus avautuu melkeinpä ensilukemalta (tuo 5 prosenttia) - lopuille meistä :) siihen menee huomattavasti kauemmin. Paha kyllä, mutta tiedän myös opettajiksi valmistuneita, joille se ei ole vieläkään avautunut...

        "Paha kyllä, mutta tiedän myös opettajiksi valmistuneita, joille se ei ole vieläkään avautunut... "

        Tiedän paljon opettajiksi valmistuneita/opettajina työskenteleviä, joilla ei ole mitään käsitystä edes syy-seuraus-suhteesta. Erään kerran keskusteluun tuli jostain syystä Pythagoraan lause ja porukan opettaja esitti, että jos piirrämme kolmion sivuille niiden sivujen mittaiset neliöt, kuten koulukirjoissa yleensä havainnollistetaan, niin voidaan päätellä, että a^2 b^2=c^2. Kun kysyin, että miten hän todistaisi lauseen, niin se kuulemma pätee, koska jos piirretään...

        Oikeasti, on todella paljon matematiikan opettajia, joilla ei ole edes välttävää kykyä ajatella loogisesti ja johdonmukaisesti, saati opettaa sellaista ajattelua.


      • ffffs
        voi pojat kirjoitti:

        "Paha kyllä, mutta tiedän myös opettajiksi valmistuneita, joille se ei ole vieläkään avautunut... "

        Tiedän paljon opettajiksi valmistuneita/opettajina työskenteleviä, joilla ei ole mitään käsitystä edes syy-seuraus-suhteesta. Erään kerran keskusteluun tuli jostain syystä Pythagoraan lause ja porukan opettaja esitti, että jos piirrämme kolmion sivuille niiden sivujen mittaiset neliöt, kuten koulukirjoissa yleensä havainnollistetaan, niin voidaan päätellä, että a^2 b^2=c^2. Kun kysyin, että miten hän todistaisi lauseen, niin se kuulemma pätee, koska jos piirretään...

        Oikeasti, on todella paljon matematiikan opettajia, joilla ei ole edes välttävää kykyä ajatella loogisesti ja johdonmukaisesti, saati opettaa sellaista ajattelua.

        Valtaosa näistä "kyvyttömistä" matematiikan opettajista onkin ensisijaisesti atk;n, fysiikan tai kemian opettajia. Jos pääaineenaan on lukenut matematiikan ja suorittanut pedagogiset opinnot on huomattavasti pätevämpi opettamaan kuin ns. aineopettajalinjoilta valmistuneet noin keskimäärin siis.

        Minusta kouluissa tulisikin olla yhden aineen opettajia, joilla opetettavasta aineesta laaja tietämys, sen sijaan että siellä ollaan opettamassa 4 aineyhdistelmää josta korkeintaan yhdestä on laajat tiedot. Lisäksi myös ala-asteella tulisi matematiikassa olla aineopettajat kolmannesta luokasta lähtien.


      • voi pojat
        ffffs kirjoitti:

        Valtaosa näistä "kyvyttömistä" matematiikan opettajista onkin ensisijaisesti atk;n, fysiikan tai kemian opettajia. Jos pääaineenaan on lukenut matematiikan ja suorittanut pedagogiset opinnot on huomattavasti pätevämpi opettamaan kuin ns. aineopettajalinjoilta valmistuneet noin keskimäärin siis.

        Minusta kouluissa tulisikin olla yhden aineen opettajia, joilla opetettavasta aineesta laaja tietämys, sen sijaan että siellä ollaan opettamassa 4 aineyhdistelmää josta korkeintaan yhdestä on laajat tiedot. Lisäksi myös ala-asteella tulisi matematiikassa olla aineopettajat kolmannesta luokasta lähtien.

        Luulisi tosiaan, että matematiikan pääaineena lukeneet ja erikseen pedagogiset taidot hankkineet omaisivat syvällisempää ymmärrystä kuin tuon esimerkkini kaltaiset säätäjät (tuo jäi sapettamaan erityisesti koska muut eivät ymmärtäneet asiaa sen kummemmin ja jäin keskustelussa "tappiolle"). Ainakin itselleni laudaturin viimeiset kurssit ovat antaneet hyvin paljon juuri tuon päättelytaidon ja -rutiinin suhteen.

        "Minusta kouluissa tulisikin olla yhden aineen opettajia, joilla opetettavasta aineesta laaja tietämys, sen sijaan että siellä ollaan opettamassa 4 aineyhdistelmää josta korkeintaan yhdestä on laajat tiedot."

        Tästä päästäänkin jo sitten toiseen asiaan :) Nimittäin nykyisellään opetuksen taso on yleisestikin mielestäni luokattoman huono ja yhteiskunnan päättäjillä ei ole mitään intressiä parantaa opetuksen tasoa. Esim. (tuntemissani) yliopistoissa on yksi hailea miten osaa opettaa kunhan pukkaa julkaisuja tasaiseen tahtiin.

        Lisäksi jostain syystä päättäjät ovat siinä luulossa, että jos esim. koulun nimeksi vaihdetaan korkeakoulu, niin se jotenkin maagisesti muuttuu parempaa opetusta antavaksi ja materiaali muuttuu sormia napsauttamalla pätevämmäksi. Ja tämä ei ole kritiikki mitään opinahjoa vastaan vaan yleinen mielipide päättäjien ajattelukyvyttömyydestä ja kukkahatturealismista.

        Olen kanssasi osittain samaa mieltä tuosta opettamisesta, mutta epäilen ettei kukaan opeta mieluusti pelkkiä samoja yhden aineen kursseja vuodesta toiseen, vaan ihmiset haluavat vaihtelua ja vaihtelun huonona puolena on, että taidot eivät hieman vieraalla alalla ole niin hyvät kuin "pääaineessa".


      • Erdös.
        nkorppi kirjoitti:

        ... nyt käy hyökkääväksi. Tottakai tilastotieteellä on tärkeitä kytköksiä, niin kuin kaikella matikalla. Oma mielikuvani tilastotieteilijän ammatista ei kuitenkaan ole ainakaan inspiroitunut... Ja kvanttimekaniikkaa tuskin käytetään jokapäiväisessä työssä paljoakaan. Varmaa on, että joku pitää siitäkin työstä kiihkeästi.

        Puhuin myös kirjanpitäjän ammatista, ja tiedän ihmisiä jotka saavat siitä suurta nautintoa -- mutta kyllähän se ankealta minusta kuulostaa.

        Minä voin puhua vain omasta näkökulmastani, ja olen sitä mieltä että ihmisen tulisi lukea sitä alaa mistä nauttii, ei sitä jossa on paras palkka tai työllisyystilanne. Jos kukaan ei lue tiettyä alaa, se kuihtuu vaan entisestään.

        Meille on opetettu, että matematiikka on yksi parhaista aineista työllisyyskannalta, riippumatta yleisistä harhaluuloista. Ehkä Suomessa ei ole näin.

        Mieluummin luen sitä mistä nautin, kaikkia tilastoja uhmaten, kuin kouluttaudun epämieluisaan ammattiin. Toki kaikilla ei ehkä ole valinnanvaraa.

        Silti toivoisin, ettei puhtaasta matikasta innostuneen kysyjän intoa tukahdutettaisi 'kylmillä totuuksilla', jo ennen kuin hän on päässyt alkuun. On kuitenkin helpompi vaihtaa oppiainetta kuin epämieluisaa ammattia.

        Sitä paitsi työllisyystilanne on saattanut jo muuttua siinä vaiheessa kun kysyjä valmistuu. Esim. kemiassa ei vielä vähän aikaa sitten ollut juuri mitään kohinaa, ja nyt alkaa näyttää siltä, että kemistien kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.

        Minäkö hyökkäävä? Esitin vain joitakin minusta olennaisia kysymyksiä. En pidä siitä, että tällaisessa keskustelussa esitetään yleisinä faktoina omia mielipiteitä.

        Mitä puhtaan matematiikan hyödyllisyyten käytännön töissä tulee, niin olen sitä mieltä, että matematiikka on erinomainen väline erilaisten ongelmien ratkaisemisessa, mutta ainoana osaamisalueena se ei takaa käytännön töitä; pitää osata myös käytännön taitoja, jotka riippuvat käsillä olevasta tehtävästä.

        Myös työnhakijan motivaatio on olennainen seikka työllistymisessä. Jos esimerksi haetaan matemaattista mallintajaa, niin veikkaanpa soveltavan matememaatikon saavan todennäköisimmin paikan, jos tarjolla on periaattessa kaksi yhtä vahvaa matemaatikkoa, soveltava ja puhdas.

        Mitä alan valintaan tulee, niin valitettavasti pelkästä lukemisen ilosta ei elä. Ja edelleen painotan sitä, että en missään vaiheessa väittänyt, että puhdasta matematiikkaa ei kannata opiskella vaan ainoastaan, että selusta kannattaa turvata mainitsemillani taidoilla. Ja näin on minulle sanonut opintojani ohjannut puhtaan matematiikan professori.

        Kyllä, talouden suhdanteet voivat muuttua, mutta se asia ei lähennä puhdasta matematiikkaa ja käytäntöä. Kyse on vain talouden turvaamisesta tulevaisuudessa siltä varalta, että ei päädy tutkijaksi tai opettajaksi.


      • nkorppi
        Erdös. kirjoitti:

        Minäkö hyökkäävä? Esitin vain joitakin minusta olennaisia kysymyksiä. En pidä siitä, että tällaisessa keskustelussa esitetään yleisinä faktoina omia mielipiteitä.

        Mitä puhtaan matematiikan hyödyllisyyten käytännön töissä tulee, niin olen sitä mieltä, että matematiikka on erinomainen väline erilaisten ongelmien ratkaisemisessa, mutta ainoana osaamisalueena se ei takaa käytännön töitä; pitää osata myös käytännön taitoja, jotka riippuvat käsillä olevasta tehtävästä.

        Myös työnhakijan motivaatio on olennainen seikka työllistymisessä. Jos esimerksi haetaan matemaattista mallintajaa, niin veikkaanpa soveltavan matememaatikon saavan todennäköisimmin paikan, jos tarjolla on periaattessa kaksi yhtä vahvaa matemaatikkoa, soveltava ja puhdas.

        Mitä alan valintaan tulee, niin valitettavasti pelkästä lukemisen ilosta ei elä. Ja edelleen painotan sitä, että en missään vaiheessa väittänyt, että puhdasta matematiikkaa ei kannata opiskella vaan ainoastaan, että selusta kannattaa turvata mainitsemillani taidoilla. Ja näin on minulle sanonut opintojani ohjannut puhtaan matematiikan professori.

        Kyllä, talouden suhdanteet voivat muuttua, mutta se asia ei lähennä puhdasta matematiikkaa ja käytäntöä. Kyse on vain talouden turvaamisesta tulevaisuudessa siltä varalta, että ei päädy tutkijaksi tai opettajaksi.

        ... en pidä sävystäsi. Selkeästi sinulla on jotakin puhdasta matikkaa vastaan (luettavissa rivien välistä, ei mitenkään rehellisesti tai suoraan). Esim. miksi puhdas matemaatikko edes haluaisi tehdä käytännön töitä? Nekö ovat ainoita arvokkaita töitä? Minun ei tarvitse, enkä aio opetella yliopistossa mitään hemmetin käytännön töitä.

        Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä. Kun sanon näin, 'esitän mielipiteitä faktoina'?

        Toki kaikki tietävät, että soveltavilla matemaatikoilla on helpompi rahoitus, mutta silti vuosiluokastani ylivoimainen enemmistö valitsi puhtaan matikan. Miksi? Siksi, että he eivät taktikoi -- tyyppi joka tuhlaa voimavarojaan varakursseihin ja -suunnitelmiin ei IKINÄ tule menestymään kunnolla puhtaassa matikassa. Kannattaa keskittyä tekemään hyvin se, missä on hyvä. Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta.

        Eli väitän, että kaiken maailman kakkoskurssit, missä hieman raapaistaan pintaa ovat pikemminkin heikkous -- ja yksi syy miksi Suomessa kestää niin monta vuotta valmistumiseen, eikä huippuyliopistoja ole oikeastaan lainkaan. Jos sivuainetta puolestaan raapaistaan syvemmälti, aikaa tuhlautuu aivan liikaa.

        Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat. Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa. Matematiikka-tutkinto tai siihen liittyvä ala on ainoa ehto, sillä työpaikoissa itsessään annetaan kaikki tarvittava koulutus. Mainoksia tulee jopa ohjelmistoyrityksiltä, jotka toteavat että aiempi ohjelmointitaito ei ole ratkaisevaa. Sitä paitsi kuka edes haluaisi työskennellä Suomessa, jos asiat ovat täällä niin kehnosti?


      • Erdös.
        nkorppi kirjoitti:

        ... en pidä sävystäsi. Selkeästi sinulla on jotakin puhdasta matikkaa vastaan (luettavissa rivien välistä, ei mitenkään rehellisesti tai suoraan). Esim. miksi puhdas matemaatikko edes haluaisi tehdä käytännön töitä? Nekö ovat ainoita arvokkaita töitä? Minun ei tarvitse, enkä aio opetella yliopistossa mitään hemmetin käytännön töitä.

        Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä. Kun sanon näin, 'esitän mielipiteitä faktoina'?

        Toki kaikki tietävät, että soveltavilla matemaatikoilla on helpompi rahoitus, mutta silti vuosiluokastani ylivoimainen enemmistö valitsi puhtaan matikan. Miksi? Siksi, että he eivät taktikoi -- tyyppi joka tuhlaa voimavarojaan varakursseihin ja -suunnitelmiin ei IKINÄ tule menestymään kunnolla puhtaassa matikassa. Kannattaa keskittyä tekemään hyvin se, missä on hyvä. Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta.

        Eli väitän, että kaiken maailman kakkoskurssit, missä hieman raapaistaan pintaa ovat pikemminkin heikkous -- ja yksi syy miksi Suomessa kestää niin monta vuotta valmistumiseen, eikä huippuyliopistoja ole oikeastaan lainkaan. Jos sivuainetta puolestaan raapaistaan syvemmälti, aikaa tuhlautuu aivan liikaa.

        Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat. Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa. Matematiikka-tutkinto tai siihen liittyvä ala on ainoa ehto, sillä työpaikoissa itsessään annetaan kaikki tarvittava koulutus. Mainoksia tulee jopa ohjelmistoyrityksiltä, jotka toteavat että aiempi ohjelmointitaito ei ole ratkaisevaa. Sitä paitsi kuka edes haluaisi työskennellä Suomessa, jos asiat ovat täällä niin kehnosti?

        Alkaa kuulostaa siltä kuin ottaisit toiselle antamani näkemyksen omaksi neuvoksesi.

        Kanssasi on kovin vaikea keskustella, koska näkemyksesi tuntuu olevan se, että kannattaa lukea täysillä ja pelkästään puhdasta matematiikkaa ja sitten toivoa parasta työllistymisen suhteen.

        Minulla ei ole mitään puhdasta matematiikka vastaan, olen vain realisti ja riskin kaihtaja.


      • voi pojat
        nkorppi kirjoitti:

        ... en pidä sävystäsi. Selkeästi sinulla on jotakin puhdasta matikkaa vastaan (luettavissa rivien välistä, ei mitenkään rehellisesti tai suoraan). Esim. miksi puhdas matemaatikko edes haluaisi tehdä käytännön töitä? Nekö ovat ainoita arvokkaita töitä? Minun ei tarvitse, enkä aio opetella yliopistossa mitään hemmetin käytännön töitä.

        Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä. Kun sanon näin, 'esitän mielipiteitä faktoina'?

        Toki kaikki tietävät, että soveltavilla matemaatikoilla on helpompi rahoitus, mutta silti vuosiluokastani ylivoimainen enemmistö valitsi puhtaan matikan. Miksi? Siksi, että he eivät taktikoi -- tyyppi joka tuhlaa voimavarojaan varakursseihin ja -suunnitelmiin ei IKINÄ tule menestymään kunnolla puhtaassa matikassa. Kannattaa keskittyä tekemään hyvin se, missä on hyvä. Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta.

        Eli väitän, että kaiken maailman kakkoskurssit, missä hieman raapaistaan pintaa ovat pikemminkin heikkous -- ja yksi syy miksi Suomessa kestää niin monta vuotta valmistumiseen, eikä huippuyliopistoja ole oikeastaan lainkaan. Jos sivuainetta puolestaan raapaistaan syvemmälti, aikaa tuhlautuu aivan liikaa.

        Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat. Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa. Matematiikka-tutkinto tai siihen liittyvä ala on ainoa ehto, sillä työpaikoissa itsessään annetaan kaikki tarvittava koulutus. Mainoksia tulee jopa ohjelmistoyrityksiltä, jotka toteavat että aiempi ohjelmointitaito ei ole ratkaisevaa. Sitä paitsi kuka edes haluaisi työskennellä Suomessa, jos asiat ovat täällä niin kehnosti?

        Sinulle ei taida yksinkertaisesti mennä jakeluun, että Suomi on Suomi eikä muuta. Täällä tilanne on mitä tässä ketjussa kaikki ovat koittaneet sinulle sanoa, mutta et halua kuunnella vaan vetäydyt ennen ohjaajiesi sanomisten taakse.

        Jos olet oikeasti fiksu ja *realisti*, niin uskot mitä sanotaan. Keskustelu koskee *yleistä* tilannetta eikä sinua henkilökohtaisesti, mutta kuitenkin argumentoit kuin joku hyökkäisi sinua vastaan.

        "Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä."

        "Omat ohjaajat" haluavat, että oppilas menestyy heidän ohjauksessaan ja ensiaskel siihen on tietysti, että keskitytään vain siihen eikä muuhun. Ei tuon tajuaminen voi olla noin vaikeaa?

        "Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta. "

        Ja ratsastaa auringonlaskuun? Minä aloitin opintoni heti armeijan jälkeen, mutta myöhemmin - kiitos opintotukiuudistusten - jouduin menemään töihin koska tuki ja laina ei riittänyt elämiseen. Tästä alkoi kierre, josta ei päässyt pois ihan helposti. Nyt, useita vuosia myöhemmin, olen viimein saanut järjestettyä asiani niin, että voin suorittaa tutkintoni loppuun ja on aivan vissi, että otan mukaan sellaisia sivuaineita, jotka turvaavat tulevaisuutta työllistymisen puolesta.

        Jo lähtiessä vietiin mahdollisuus keskittyä yhteen aineeseen. Olen ilmeisesti sitten tyhmä ja epäkelpo tapaus?

        "Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat."

        *jotkut* *JOTKUT*

        Nyt puhutaan ALASTA eikä jostain YKSITTÄISESTÄ ihmisestä. Sinä siis pidät niitä suomalaisia luusereina, jotka eivät työllisty esimerkiksi puhtaasti algebran tai logiikan tutkijoina. Kiitos kovasti.

        Tekstisi antavat kuvan naiivista rikkaan perheen vesasta, joka ei tajua realismia, mutta tuntuu kyllä olevan haka matikassa.

        "Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa."

        Just ja minun tuttavalleni tulee tilille rahaa jos hän haluaa vaihtaa autoa jne. Kyse on Suomesta ja Suomen yleisestä tilanteesta eikä sinun henkilökohtaisesta tilanteesta, ohjaajiesi asenteesta tai Englannin kulttuurista tahi rekrytointitavoista. Koita nyt hyvä ihminen ymmärtää se.


      • nonii-niinno
        voi pojat kirjoitti:

        Sinulle ei taida yksinkertaisesti mennä jakeluun, että Suomi on Suomi eikä muuta. Täällä tilanne on mitä tässä ketjussa kaikki ovat koittaneet sinulle sanoa, mutta et halua kuunnella vaan vetäydyt ennen ohjaajiesi sanomisten taakse.

        Jos olet oikeasti fiksu ja *realisti*, niin uskot mitä sanotaan. Keskustelu koskee *yleistä* tilannetta eikä sinua henkilökohtaisesti, mutta kuitenkin argumentoit kuin joku hyökkäisi sinua vastaan.

        "Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä."

        "Omat ohjaajat" haluavat, että oppilas menestyy heidän ohjauksessaan ja ensiaskel siihen on tietysti, että keskitytään vain siihen eikä muuhun. Ei tuon tajuaminen voi olla noin vaikeaa?

        "Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta. "

        Ja ratsastaa auringonlaskuun? Minä aloitin opintoni heti armeijan jälkeen, mutta myöhemmin - kiitos opintotukiuudistusten - jouduin menemään töihin koska tuki ja laina ei riittänyt elämiseen. Tästä alkoi kierre, josta ei päässyt pois ihan helposti. Nyt, useita vuosia myöhemmin, olen viimein saanut järjestettyä asiani niin, että voin suorittaa tutkintoni loppuun ja on aivan vissi, että otan mukaan sellaisia sivuaineita, jotka turvaavat tulevaisuutta työllistymisen puolesta.

        Jo lähtiessä vietiin mahdollisuus keskittyä yhteen aineeseen. Olen ilmeisesti sitten tyhmä ja epäkelpo tapaus?

        "Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat."

        *jotkut* *JOTKUT*

        Nyt puhutaan ALASTA eikä jostain YKSITTÄISESTÄ ihmisestä. Sinä siis pidät niitä suomalaisia luusereina, jotka eivät työllisty esimerkiksi puhtaasti algebran tai logiikan tutkijoina. Kiitos kovasti.

        Tekstisi antavat kuvan naiivista rikkaan perheen vesasta, joka ei tajua realismia, mutta tuntuu kyllä olevan haka matikassa.

        "Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa."

        Just ja minun tuttavalleni tulee tilille rahaa jos hän haluaa vaihtaa autoa jne. Kyse on Suomesta ja Suomen yleisestä tilanteesta eikä sinun henkilökohtaisesta tilanteesta, ohjaajiesi asenteesta tai Englannin kulttuurista tahi rekrytointitavoista. Koita nyt hyvä ihminen ymmärtää se.

        Pariin ylläolevaan... Omasta mielestäni itse kukin kannattaa ensiksi miettiä sitä, mitä oikeastaan haluaa opiskella. Oma motivaatio on kaiken A ja O. Se oma :).

        Luuseriksi luonnehtisin sellaista, joka tieten tahtoen jättää käyttämättä oman potentiaalinsa ja sitten valittaa omaa kohtaloaan. Ilmaista lounasta ei toden totta ole olemassa.


      • Erdös.
        Erdös. kirjoitti:

        Minäkö hyökkäävä? Esitin vain joitakin minusta olennaisia kysymyksiä. En pidä siitä, että tällaisessa keskustelussa esitetään yleisinä faktoina omia mielipiteitä.

        Mitä puhtaan matematiikan hyödyllisyyten käytännön töissä tulee, niin olen sitä mieltä, että matematiikka on erinomainen väline erilaisten ongelmien ratkaisemisessa, mutta ainoana osaamisalueena se ei takaa käytännön töitä; pitää osata myös käytännön taitoja, jotka riippuvat käsillä olevasta tehtävästä.

        Myös työnhakijan motivaatio on olennainen seikka työllistymisessä. Jos esimerksi haetaan matemaattista mallintajaa, niin veikkaanpa soveltavan matememaatikon saavan todennäköisimmin paikan, jos tarjolla on periaattessa kaksi yhtä vahvaa matemaatikkoa, soveltava ja puhdas.

        Mitä alan valintaan tulee, niin valitettavasti pelkästä lukemisen ilosta ei elä. Ja edelleen painotan sitä, että en missään vaiheessa väittänyt, että puhdasta matematiikkaa ei kannata opiskella vaan ainoastaan, että selusta kannattaa turvata mainitsemillani taidoilla. Ja näin on minulle sanonut opintojani ohjannut puhtaan matematiikan professori.

        Kyllä, talouden suhdanteet voivat muuttua, mutta se asia ei lähennä puhdasta matematiikkaa ja käytäntöä. Kyse on vain talouden turvaamisesta tulevaisuudessa siltä varalta, että ei päädy tutkijaksi tai opettajaksi.

        Myllyrinne ja Ketonen ovat mainiosti formuloineet asian:

        http://www.youtube.com/watch?v=Zt7AW_GHnVw


      • ilkeilit
        Erdös. kirjoitti:

        Myllyrinne ja Ketonen ovat mainiosti formuloineet asian:

        http://www.youtube.com/watch?v=Zt7AW_GHnVw

        Toisaalta näyttäisi siltä, etteivät monet osaa nykypäivänä edes laskea :) sitä, kuinka paljon prosenttiyksikön suuruinen koron nosto asuntolainaan vaikuttaa käytettävissä olevien eurojen määrään. Syytä olisikin tuijotella...

        No, minusta "puhdasta" matematiikkaa voisi verrata vaikkapa filosofiaan, runouteen tai vaikkapa musiikkiin.


      • Erdös.
        ilkeilit kirjoitti:

        Toisaalta näyttäisi siltä, etteivät monet osaa nykypäivänä edes laskea :) sitä, kuinka paljon prosenttiyksikön suuruinen koron nosto asuntolainaan vaikuttaa käytettävissä olevien eurojen määrään. Syytä olisikin tuijotella...

        No, minusta "puhdasta" matematiikkaa voisi verrata vaikkapa filosofiaan, runouteen tai vaikkapa musiikkiin.

        Tuo edellinen viestini oli pientä provosointia, kuten otsikossakin luki. Itse pidän puhtaasta matematiikasta ja teen siitä tutkimusta, mutta en silti rakentaisi työllistymistäni sen varaan.

        Olen myös miettinyt mistä se johtuu, että Suomessa matemaatikkoja ei työelämässä arvosteta ehkä samaan tapaan kuin muualla. Yksi selitys voi olla se, että loppujen lopuksi melko harvat työnantajat ymmärtävät matematiikkaa. It-alalla tämä voinee olla seuraus siitä, että tietojenkäsittelijöiden massa ei omien kokemuksieni mukaan perusta matematiikasta ja pitävät sitä opinnoissaan välttämättömänä pahana.


      • ehdottomasti..
        nonii-niinno kirjoitti:

        Pariin ylläolevaan... Omasta mielestäni itse kukin kannattaa ensiksi miettiä sitä, mitä oikeastaan haluaa opiskella. Oma motivaatio on kaiken A ja O. Se oma :).

        Luuseriksi luonnehtisin sellaista, joka tieten tahtoen jättää käyttämättä oman potentiaalinsa ja sitten valittaa omaa kohtaloaan. Ilmaista lounasta ei toden totta ole olemassa.

        "Omasta mielestäni itse kukin kannattaa ensiksi miettiä sitä, mitä oikeastaan haluaa opiskella. Oma motivaatio on kaiken A ja O."

        Jep, juurikin näin. Tärkeintä on tehdä jotain mikä on kivaa ja minkä tuntee omakseen, työllistyminen on joutava sivuseikka - pappa betalar ja luusereille sossu kyllä kustantaa katon pään päälle.


      • nkorppi
        voi pojat kirjoitti:

        Sinulle ei taida yksinkertaisesti mennä jakeluun, että Suomi on Suomi eikä muuta. Täällä tilanne on mitä tässä ketjussa kaikki ovat koittaneet sinulle sanoa, mutta et halua kuunnella vaan vetäydyt ennen ohjaajiesi sanomisten taakse.

        Jos olet oikeasti fiksu ja *realisti*, niin uskot mitä sanotaan. Keskustelu koskee *yleistä* tilannetta eikä sinua henkilökohtaisesti, mutta kuitenkin argumentoit kuin joku hyökkäisi sinua vastaan.

        "Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä."

        "Omat ohjaajat" haluavat, että oppilas menestyy heidän ohjauksessaan ja ensiaskel siihen on tietysti, että keskitytään vain siihen eikä muuhun. Ei tuon tajuaminen voi olla noin vaikeaa?

        "Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta. "

        Ja ratsastaa auringonlaskuun? Minä aloitin opintoni heti armeijan jälkeen, mutta myöhemmin - kiitos opintotukiuudistusten - jouduin menemään töihin koska tuki ja laina ei riittänyt elämiseen. Tästä alkoi kierre, josta ei päässyt pois ihan helposti. Nyt, useita vuosia myöhemmin, olen viimein saanut järjestettyä asiani niin, että voin suorittaa tutkintoni loppuun ja on aivan vissi, että otan mukaan sellaisia sivuaineita, jotka turvaavat tulevaisuutta työllistymisen puolesta.

        Jo lähtiessä vietiin mahdollisuus keskittyä yhteen aineeseen. Olen ilmeisesti sitten tyhmä ja epäkelpo tapaus?

        "Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat."

        *jotkut* *JOTKUT*

        Nyt puhutaan ALASTA eikä jostain YKSITTÄISESTÄ ihmisestä. Sinä siis pidät niitä suomalaisia luusereina, jotka eivät työllisty esimerkiksi puhtaasti algebran tai logiikan tutkijoina. Kiitos kovasti.

        Tekstisi antavat kuvan naiivista rikkaan perheen vesasta, joka ei tajua realismia, mutta tuntuu kyllä olevan haka matikassa.

        "Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa."

        Just ja minun tuttavalleni tulee tilille rahaa jos hän haluaa vaihtaa autoa jne. Kyse on Suomesta ja Suomen yleisestä tilanteesta eikä sinun henkilökohtaisesta tilanteesta, ohjaajiesi asenteesta tai Englannin kulttuurista tahi rekrytointitavoista. Koita nyt hyvä ihminen ymmärtää se.

        ... väliin, että olen itse asiassa todella köyhästä perheestä. (Ja olen vasemmistovihreä ideamaailmaltani.) Opiskelin UK:n hallituksen rahoilla, sekä itse Collegen apurahoilla. Ei tarvitse olla rikas opiskellakseen Englannissa.

        Luuseri-puheeni oli vain kiihtymisen aikaansaannosta -- en tykkää että puhdasta matikkaa neuvotaan välttämään tai varomaan ulkoisten seikkojen takia. Puhdas matikka on minulle pyhä asia. ;)


      • jälkimmäinen kappale
        Erdös. kirjoitti:

        Tuo edellinen viestini oli pientä provosointia, kuten otsikossakin luki. Itse pidän puhtaasta matematiikasta ja teen siitä tutkimusta, mutta en silti rakentaisi työllistymistäni sen varaan.

        Olen myös miettinyt mistä se johtuu, että Suomessa matemaatikkoja ei työelämässä arvosteta ehkä samaan tapaan kuin muualla. Yksi selitys voi olla se, että loppujen lopuksi melko harvat työnantajat ymmärtävät matematiikkaa. It-alalla tämä voinee olla seuraus siitä, että tietojenkäsittelijöiden massa ei omien kokemuksieni mukaan perusta matematiikasta ja pitävät sitä opinnoissaan välttämättömänä pahana.

        Arvostus on tosiaan vähäistä, mutta asiat ovat luultavasti menemässä parempaan suuntaan.

        Muinoin osallistuin matematiikan appron opettamiseen, ja kyllä varsinkin it-porukka piti matematiikkaa pakkopullana, jossain määrin turhanakin. Tämä on sinänsä harmi, sillä mielestäni esimerkiksi OOP vaatii matematiikasta tuttua abstrahointia ja logiikkaa. No, rivikoodarit ovat asia erikseen.

        Alkuperäiseen kysymykseen: Matematiikan osaamisesta (sekä sovelletusta että puhtaasta) on varsin suuri hyöty opiskeltaessa esimerkiksi ohjelmointia tms. Ns. vanhalla kansalla tuppaa olemaan matematiikasta sellainen käsitys, että hyvä matemaatikko tuntee piistä 1000 likiarvoa ja osaa ulkoa kertotaulut jopa 42:een asti :)

        Leffa kaunis mieli kait vähän paremmin tuo esille sen, mitä tuo matematiikka on todellisuudessa? Tai no ainakin sinnepäin :)


      • nkorppi
        Erdös. kirjoitti:

        Alkaa kuulostaa siltä kuin ottaisit toiselle antamani näkemyksen omaksi neuvoksesi.

        Kanssasi on kovin vaikea keskustella, koska näkemyksesi tuntuu olevan se, että kannattaa lukea täysillä ja pelkästään puhdasta matematiikkaa ja sitten toivoa parasta työllistymisen suhteen.

        Minulla ei ole mitään puhdasta matematiikka vastaan, olen vain realisti ja riskin kaihtaja.

        ... eiköhän tämä ole juuri niin kuin on todettu: eli sinä olet riskejä kaihtava ihminen, joka haluaa lukea siksi laajemmin matematiikkaa -- ja itse olen riskejä kaihtamaton puhtaan matematiikan puolestapuhuja, jonka mielestä ihmisen innostuksen pitäisi olla ratkaiseva asia ainevalinnassa.

        Finanssi- tai soveltava matikka on ok, jos siitä pitää, mutta ne eivät tarvitse samalla tavalla puolestapuhujia.

        Lisäksi Suomen ja Englannin kulttuuri- ja työtilanne-erot ovat osaltaan vaikuttaneet näihin mielikuviimme.

        Se, mistä kiivaannuin on, että usea ihminen 'kylmän realistisesti' loi puhtaasta matikasta innostuneelle kysyjälle todella vastenmielinen kuva aineen lukemisen kannattavuudesta. Voisi esittää asian hieman kannustavammin -- ei muuta.

        En varmaan itsekään olisi mennyt lukemaan ainetta, jos kaikki olisivat aikoinaan valitelleet siitä näin paljon. Hetkeäkään en valintaa kadu -- jos ainetta olisi nyt pakko vaihtaa, esim. matikkaa lukeneille tarkoitetun 'Computer Science'-Mastersin voi saada vuodessa. Kaikki mahdollisuudet ovat vielä auki.


      • nkorppi
        ilkeilit kirjoitti:

        Toisaalta näyttäisi siltä, etteivät monet osaa nykypäivänä edes laskea :) sitä, kuinka paljon prosenttiyksikön suuruinen koron nosto asuntolainaan vaikuttaa käytettävissä olevien eurojen määrään. Syytä olisikin tuijotella...

        No, minusta "puhdasta" matematiikkaa voisi verrata vaikkapa filosofiaan, runouteen tai vaikkapa musiikkiin.

        ... että puhdas matikka on enemmän kuin taide. Se kehittää muitakin matematiikan alueita sekä muita tieteitä tukevia ajattelumalleja.


      • voi pojat
        nkorppi kirjoitti:

        ... väliin, että olen itse asiassa todella köyhästä perheestä. (Ja olen vasemmistovihreä ideamaailmaltani.) Opiskelin UK:n hallituksen rahoilla, sekä itse Collegen apurahoilla. Ei tarvitse olla rikas opiskellakseen Englannissa.

        Luuseri-puheeni oli vain kiihtymisen aikaansaannosta -- en tykkää että puhdasta matikkaa neuvotaan välttämään tai varomaan ulkoisten seikkojen takia. Puhdas matikka on minulle pyhä asia. ;)

        Eiköhän tämä keskustelu käänny jo loppusuoralle.

        Valitettavasti Suomessa nyt vain on selkeä matemaatikkojen aliarvostuskulttuuri. Omasta mielestäni matemaatiikasta laudaturin lukeneet ovat oppineet melkoisen läjän päättelytaitoa ja asioiden tarkkasilmäistä tarkastelua ja se antaa varmasti hyvän pohjan yhden jos toisen ammatin oppimiseen. Suomessa yritykset tuntuvat vaan nykyään hakevan vain ja ainoastaan täsmäosaajia, eli jo hakuvaiheessa pitää tuntea jonkin kerpeleen spesifisen tukiaseman käskykanta tai on "alikoulutettu".

        Ehkä kyse on siitä, että Suomessa yritykset ovat tottuneet saamaan erittäin täsmäkoulutettua porukkaa ja toisaalta työntekijän sekä työpaikan vaihtaminen on hyvinkin helppoa, joten pitkäjänteisempään työhön perehdyttämiseen ei ole juurikaan mielenkiintoa. Mene ja tiedä sitten.

        Ja tuo ideamaailmasi oli jotenkin rivien välistä luettavissa :) Itse kannatan vain pyhää arkirealismia - elämä pesi tästä jantterista ideologiat jo nuorena :)


      • nkorppi
        voi pojat kirjoitti:

        Sinulle ei taida yksinkertaisesti mennä jakeluun, että Suomi on Suomi eikä muuta. Täällä tilanne on mitä tässä ketjussa kaikki ovat koittaneet sinulle sanoa, mutta et halua kuunnella vaan vetäydyt ennen ohjaajiesi sanomisten taakse.

        Jos olet oikeasti fiksu ja *realisti*, niin uskot mitä sanotaan. Keskustelu koskee *yleistä* tilannetta eikä sinua henkilökohtaisesti, mutta kuitenkin argumentoit kuin joku hyökkäisi sinua vastaan.

        "Omat ohjaajani eivät ikinä neuvoisi ottamaan 'varalle' kursseja, sillä niissä mieleisissä kursseissa on ihan riittävästi haastetta ja työtä."

        "Omat ohjaajat" haluavat, että oppilas menestyy heidän ohjauksessaan ja ensiaskel siihen on tietysti, että keskitytään vain siihen eikä muuhun. Ei tuon tajuaminen voi olla noin vaikeaa?

        "Jos epäonnistuu, sen voi myöntää ja tehdä jotain muuta. "

        Ja ratsastaa auringonlaskuun? Minä aloitin opintoni heti armeijan jälkeen, mutta myöhemmin - kiitos opintotukiuudistusten - jouduin menemään töihin koska tuki ja laina ei riittänyt elämiseen. Tästä alkoi kierre, josta ei päässyt pois ihan helposti. Nyt, useita vuosia myöhemmin, olen viimein saanut järjestettyä asiani niin, että voin suorittaa tutkintoni loppuun ja on aivan vissi, että otan mukaan sellaisia sivuaineita, jotka turvaavat tulevaisuutta työllistymisen puolesta.

        Jo lähtiessä vietiin mahdollisuus keskittyä yhteen aineeseen. Olen ilmeisesti sitten tyhmä ja epäkelpo tapaus?

        "Eivät kaikki päädy luusereiksi, vaan jotkut oikeasti pääsevät tekemään sitä mistä nauttivat."

        *jotkut* *JOTKUT*

        Nyt puhutaan ALASTA eikä jostain YKSITTÄISESTÄ ihmisestä. Sinä siis pidät niitä suomalaisia luusereina, jotka eivät työllisty esimerkiksi puhtaasti algebran tai logiikan tutkijoina. Kiitos kovasti.

        Tekstisi antavat kuvan naiivista rikkaan perheen vesasta, joka ei tajua realismia, mutta tuntuu kyllä olevan haka matikassa.

        "Esim. Minulle tulee työmainoksia firmoilta, jotka on listattu Sunday Timesin parhaissa UK työpaikoissa."

        Just ja minun tuttavalleni tulee tilille rahaa jos hän haluaa vaihtaa autoa jne. Kyse on Suomesta ja Suomen yleisestä tilanteesta eikä sinun henkilökohtaisesta tilanteesta, ohjaajiesi asenteesta tai Englannin kulttuurista tahi rekrytointitavoista. Koita nyt hyvä ihminen ymmärtää se.

        Tuo oli hauska kommentti, tuo 'Jos olet fiksu ja realisti, uskot mitä sanotaan.'

        Meillä oli IB:llä enkun- ja tiedonteoriantunnilla osuus 'kriittinen ajattelu'. En tiedä oletko kuullut siitä? Se tarkoittaa, että ihminen muodostaa ajatuksensa kokemuksiensa perusteella, ja harkitsee tarkkaan mistä lähteistä kannattaa uskoa muihin asioihin.

        Minulla on lähinnä kokemusta ulkomailla opiskelusta, ja luulenpa että se liittyy aiheeseen ja voi olla hyödyllistä tietoa: varsinkin jos Suomessa on näin pöljästi asiat kuin on sanottu.

        Jos ihminen oikeasti rakastaa tiettyä alaa, hän ehkä menee ulkomaille, missä alan työllisyystilanne on parempi?

        Tajuan toki miksi ohjaajat haluavat opiskelijan keskittyvän vahvuuksiinsa. Ja olen Täysin samaa mieltä heidän kanssaan. :)


      • nkorppi

      • Erdös.
        nkorppi kirjoitti:

        ... pitäähän sitä olla vähän itse-ironiaa. :)

        :-D


      • tottatosiaan
        ehdottomasti.. kirjoitti:

        "Omasta mielestäni itse kukin kannattaa ensiksi miettiä sitä, mitä oikeastaan haluaa opiskella. Oma motivaatio on kaiken A ja O."

        Jep, juurikin näin. Tärkeintä on tehdä jotain mikä on kivaa ja minkä tuntee omakseen, työllistyminen on joutava sivuseikka - pappa betalar ja luusereille sossu kyllä kustantaa katon pään päälle.

        Hmm... Nyt on sentään kyse yliopisto-opiskelusta eikä mistään "must Idolssi on ihqu, mä haluun kans sinne".

        Harvemmin itseään korkealle kouluttanut kolkuttaa sossun luukkua. Mitä se sellainen elämä on, että joka aamu pitää kirota töihin lähtöä? Millainen on tällaisen ihmisen työmoraali?

        Eiköhän sossun luukulla vakituisesti käy paremminkin sellaiset, jotka ovat jättäneet käyttämättä potentiaalinsa, vai mitä?


      • tosiaankin
        tottatosiaan kirjoitti:

        Hmm... Nyt on sentään kyse yliopisto-opiskelusta eikä mistään "must Idolssi on ihqu, mä haluun kans sinne".

        Harvemmin itseään korkealle kouluttanut kolkuttaa sossun luukkua. Mitä se sellainen elämä on, että joka aamu pitää kirota töihin lähtöä? Millainen on tällaisen ihmisen työmoraali?

        Eiköhän sossun luukulla vakituisesti käy paremminkin sellaiset, jotka ovat jättäneet käyttämättä potentiaalinsa, vai mitä?

        "Nyt on sentään kyse yliopisto-opiskelusta eikä mistään "must Idolssi on ihqu, mä haluun kans sinne""

        Sitähän tässä koitetaan sanoa. Pitää opiskella elämän ja tulevaisuuden kannalta järkeviäkin asioita eikä pelkästään kivoja kursseja.

        "Harvemmin itseään korkealle kouluttanut kolkuttaa sossun luukkua."

        Mm. sosiologia, etnomusikologia, naistutkimus... on niitäkin pelkästään asialleen vihkiytyneitä, jotka elävät kädestä suuhun. Sossussa eivät ehkä tosiaan asioi, mutta työkkärissä kyllä ja mukana tohtoreitakin. Matematiikan alalta ihmiset tuntuvat ajautuvan IT-maailmaan mm. tietokantojen ylläpitäjiksi/kehittäjiksi sekä muihin jo mainittuihin hommiin. Täällä ei ole matematiikon töitä paljoa ja muu osaaminen on realistinen pakko jos haluaa vähääkään varmistella työllistymistään.

        "Mitä se sellainen elämä on, että joka aamu pitää kirota töihin lähtöä?"

        Niitä on välimuotojakin. Jos matematiikka on kivaa, niin todennäköisesti koodauskin menee työnä ihan jees.


      • tasapeli
        tosiaankin kirjoitti:

        "Nyt on sentään kyse yliopisto-opiskelusta eikä mistään "must Idolssi on ihqu, mä haluun kans sinne""

        Sitähän tässä koitetaan sanoa. Pitää opiskella elämän ja tulevaisuuden kannalta järkeviäkin asioita eikä pelkästään kivoja kursseja.

        "Harvemmin itseään korkealle kouluttanut kolkuttaa sossun luukkua."

        Mm. sosiologia, etnomusikologia, naistutkimus... on niitäkin pelkästään asialleen vihkiytyneitä, jotka elävät kädestä suuhun. Sossussa eivät ehkä tosiaan asioi, mutta työkkärissä kyllä ja mukana tohtoreitakin. Matematiikan alalta ihmiset tuntuvat ajautuvan IT-maailmaan mm. tietokantojen ylläpitäjiksi/kehittäjiksi sekä muihin jo mainittuihin hommiin. Täällä ei ole matematiikon töitä paljoa ja muu osaaminen on realistinen pakko jos haluaa vähääkään varmistella työllistymistään.

        "Mitä se sellainen elämä on, että joka aamu pitää kirota töihin lähtöä?"

        Niitä on välimuotojakin. Jos matematiikka on kivaa, niin todennäköisesti koodauskin menee työnä ihan jees.

        Molemmat olemme oikeassa :).

        Itse opiskelin matikkaa sovelletulla puolella aina lisuriksi asti, mutta en ns. töissäni tarvitse juurikaan tietoja sovelletun matematiikan kursseilta. Näin on myös monien opiskelukaverieni kanssa.

        Mutta mutta. Jos selvittää mm. kurssin sovellettu/matemaattinen analyysi siten, että ymmärtää siitä jotain :) (näitä hauki-on-kala -tyyppejäkin on), niin kyllä se antaa aika hyvät eväät moniin duuneihin.

        Ikinä opiskelu ei ole turhaa. Jo se, että pystyy valmistumaan yliopistosta on suuri saavutus. Sehän kertoo ihmisen kyvykkyydestä tieteelliseen ajatteluun, kirjoittamiseen, itsekuriin yms., jotka tulisi minun mielestä olla aina plussaa työmarkkinoilla.

        Mun pointtini taisi hukkua tuossa ja ehkä tässäkin :). Sanoisin, että osaamisessa lahjakkuutta on vain pieni osa - eniten tarvitaan harjoittelua. Ja tuo jälkimmäinen vaatii motivaatiota, jota ilman duuni (ja miksei myös elämä) tuppaa olemaan enemmän tai vähemmän tervanjuontia.

        Eli jos minulta kysytään, mitä "kannattaa" opiskella, vastaan kyllä kysymyksellä mikäs sinua itseäsi kiinnostaa. En tiedä, onko tämä sattumaa, mutta lähiympäristöstäni kaikki ne, jotka "viitsivät" kouluttaa itseänsä, ovat poikkeuksetta suhtkot tyytyväisiä duuneihinsa. Ne, jotka lukion jälkeen menivät töihin (ehkä rahan kiilto silmissä) edelleen valittelevat sitä, etteivät kouluttaneet itseänsä lukoita pidemmälle.


    • Anonyymi

      Matikka lasku

      • Anonyymi

        En ymmärrä miksi koit tarpeelliseksi nostaa 14 ja puoli vuotta vanhan keskustelun uudelleen pinnalle väärinkirjoitetulla ja täysin sisällöttömällä kommentillasi, mutta koska aloittajan ongelma on varmasti edelleen ajankohtainen monille opiskelupaikkaansa etsiville, niin keskustellaan sitten. Etenkin kun toissa vuosikymmenellä keskusteluun näyttävät osallistuneen lähinnä henkilöt, joilla ei ole mitään käsitystä matematiikan opiskelusta yliopistossa.

        Koulumatikka (sisältäen lukiomatikan) ja yliopistomatematiikka ovat kaksi täysin eri asiaa. Koulumatikka on pelkkä työkalu, jota käytetään fysiikan, kemian, insinööreilyn, yms. opiskelussa, ja jos sitä haluat opiskella yliopistossa, niin matematiikan laitos on täysin väärä osoite. Kullakin soveltavalla alalla on omat matemaattisten menetelmien kurssinsa, joilla tuon työkalun käyttöä opiskellaan. Matematiikan laitoksella opiskellaan nimenomaan matemaattista todistamista ja logiikkaa.

        Niiden, joiden mielestä "puhtaan" matematiikan opiskelu ja tutkiminen sen itsensä vuoksi on turhaa, kannattaisi ehkä ottaa edes pikainen katsaus tosiasioihin. Matematiikan historiassa on tasan kaksi matematiikan alaa, joissa uutta matematiikkaa on kehitetty jo valmiiksi tiedossa olevan reaalimaailman ongelman ratkaisemiseksi. Nuo kaksi alaa ovat geometria, joka kehitettiin maanviljelyn helpottamiseksi, ja differentiaali- ja integraalilaskenta, joka kehitettiin fysiikan liikelakien (ja erityisesti planeettojen ratojen) johtamista varten.

        Noitakin molempia on kehitetty sittemmin eteenpäin reaalimaailmasta riippumattomina matematiikan aloina. Kaikki muu Eulerin alkeista algebralliseen topologiaan on kehitetty nimenomaan matematiikan itsensä vuoksi, ja reaalimaailman käyttökohteet ja sovellukset on löydetty vasta myöhemmin, ja usein satoja vuosia myöhemmin. Esimerkiksi binääriluvut ja Boolen algebra oli keksitty jo paljon ennen tietokoneita, ja ilman 1800-luvulla kehitettyjä kvaternioita nykyisen kaltaisia tietokonegrafiikoita tai robotiikan ohjausta ei olisi olemassa.

        Mikään matematiikan tutkiminen ei ole turhaa, eikä sen arvoa mitata sillä, mitä käyttöä sille jo nyt on olemassa. Sovellusten keksiminen on soveltavien alojen tutkijoiden tehtävä. Matematiikka on se pohja, jonka päälle kaikki muu on rakennettava, ja siksi se on tunnettava mahdollisimman hyvin.

        Vain pieni osa matematiikan opiskelijoista päätyy tutkijoiksi tai muuten akateemiselle uralle. Sama tietysti pätee kaikkiin muihinkin aloihin. Suurin osa työllistyy yrityksiin. Matemaatikko on kuitenkin siinä mielessä erikoinen otus, että juuri koskaan niitä ei palkata pääaineopintojen mukaiseen työhön (koska sellaisia töitä ei oikeastaan ole yliopiston ulkopuolella) vaan matemaatikot työllistyvät sivuaineidensa perusteella erilaisiin asiantuntijatehtäviin. Muilta aloilta en osaa sanoa millaista matemaatikkojen suosio on muihin pääaineopiskelijoihin verrattuna, mutta oman kokemukseni perusteella tiedän, että IT-alalla matemaatikko, joka osaa ohjelmoida, on yleensä halutumpi työntekijä kuin joku pelkkää IT-alaa opiskellut. Ei tietenkään poikkeuksetta, koska molempia tarvitaan, mutta matemaatikoista on kovemmin kilpailua.

        Siitä ei tarvitse olla huolissaan jos matematiikan käsitteet ja merkintätavat vaikuttavat käsittämättömiltä. Opiskelu aloitetaan perusasioista ja parin kurssin jälkeen merkintätavat ovat jo uponneet niin syvälle kalloon, ettei niistä enää koskaan pääse irti. Uusia käsitteitä tulee vastaan jokaisella kurssilla, mutta niihin tottuu ja niistä kyllä oppii pitämään mielessä olennaisimmat osat ja jos jotain ei muista, se on helppo tarkastaa tai palauttaa mieleen kun tietää mistä se on johdettu.

        Jos et kuitenkaan malta odottaa ensimmäisiä kursseja, paras (valitettavasti englanninkielinen) johdantokirja yliopistomatematiikkaan on Book of Proof, joka on saatavilla ilmaiseksi PDF:nä (googlaamalla löytyy). Siinä käydään läpi hyvin ymmärrettävällä tavalla sekä matematiikassa yleisesti käytetyt merkintätavat että olennaisimmat todistustavat, joita käytetään jokaisella matematiikan kurssilla alasta riippumatta. Jos Lontoon murre ei ole niin sujuvaa, ja kaipaisit mieluummin opiskelumateriaalia kotimaan kielellä, helpoimmalla pääset kun laitat minkä tahansa yliopiston matematiikan laitokselle sähköpostia ja kerrot, että kaipaisit suomenkielistä itseopiskelumateriaalia, jotta pääset alkuun. He kyllä osaavat vinkata.


    • Anonyymi

      Uskon, että teitä kiinostaa Pertsa ja Kilu trilogia. Edellisessä trilogiassa käsiteltiin Jukka-Pekan ja Matin edesottamuksia. Mattihan lopulta kuoli. Mutta se on mennyttä.

      Nyt siis Pertsa ja Kilu tukkanuottasilla:

      Pertsa sanoi Kilulle, että ime mun munaa. Kilu vastasi, että "työnnä pilisi perseeseesi". Pertsa reagoi Kilun vastaukseen vastenmielisesti. Sitten Pertsa sai Kilulle, että nai mua perseeseen. Kilu sanoi Pertsalle, "no pyllistä nyt oikein reilusti". Pertsan perseessä oli peräpukamia, jotka eivät oikein kestäneet Pertsan persettä. Pertsa lopetti aktin, ja sanoi Kilulle, että haluatko turpaan. Kilu sanoi, että sopii kokeilla. Kilu otti kurkiasennon, ja oli valmiina potkaisemaan mawalla Pertsaa päähän. Pertsa otti zenkutsitashin asennon ja oli valmiina lyömään Kilua päähän. Yhteenotto oli väistämätön. Molemmat kalistelivat voimiaan.

      Kilu potkaisi mawripeästi kohti Kilua ja alla pertsaa päähän ja Pertsa lensi 17 metriä iskun voimasta. Pertsa otti nopeasti ylös ja sanoi Kilulle, että my turn. Pertsa eteni zenkutsudashissa, ja löi Kilua oizukilla päähän ja Kilu lensi 27 metriä. Kiu oli eloton, eikä reagoinut mihinkään. Pertsa soitti poliisille, että tapoin vahingossa Kilun tulkaa vangitsemaan minut murhasta.

      Tämä karvat pystyyn nostatava trilogia jatkuu ehkä tänää, viimeistään huomenna.

      Heippa ja hyvä meisinki.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      110
      8416
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      40
      2565
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      122
      2277
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      23
      1946
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      15
      1684
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1499
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      16
      1452
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      14
      1399
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1282
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      12
      1183
    Aihe