Äitini vuosi sitten kuoltua, olen kärsinyt nyt jo ylimenevästä sairauden ja kuolemanpelosta. Pelkään jatkuvasti, että joku läheisistäni sairastuu vakavasti ja kuolee. Olen epänormaalin huolissani jo tavallisesta mahakivusta tai päänsärystä. Jostain syystä en ole huolissani niinkään itsestäni, mutta kahdesta veljestäni ja isästäni. Pelkoni vahvistuu jostain syystä kun ajan autolla. Pelkään auto-onnettomuuksia. En haluaisi että perheeni ajaa autolla ollenkaan. Silloin minun ei tarvitsisi pelätä. Eniten minua pelottaa äkkikuolemat, ja aivoinfarktit. Jokainen vastaamaton puhelu saa minut epäluuloiseksi, entäs jos nyt on jotain tapahtunut?! En voi elää enää näin hulluksi tulematta... Pelkään että menetän rakkaan ihmisen taas.. Onko tähän sairauteen "diagnoosia"/lääkitystä?
sairauden- ja kuolemanpelko
Siiruska81
2244
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En tiedä siihen onko lääke lääkitystä tai diagnoosiakaan, mutta "sairaus" itse on hyvin tuttu!
Et ole ollenkaan yksin ongelmasi kanssa. Ensikerran koin tuon käsittämättömän kuoleman pelon joskus lapseni syntymän jälkeen, sen jälkeen se on pyrähtänyt aina esiin vähän sen jälkeen, kun jotakin vakavampaa on sattunut.
En sitä sen kummemmin ole hoidellut tai lääkinnytkään, kuin mitä juttlemalla samanlaisia kokemuksia omaavien ihmisten kanssa.
Jos nyt jotain olen siitä ymmärtänyt, niin mielestäni siinä on kysymys lähinnä siitä, että tuollainen voimakas kokemus muistuttaa ihmistä itseään omasta katoavaisuudesta ja rajallisuudestaan.
Oikeastaan se on aika avartavakin kokemus, koska silloin taas oivaltaa mitkä asiat siinä omassa 'pikkuelämässä' ovat tärkeitä ja miten mukavaa se ihan tavallinen arkikin sitten voi taas ollakin.
Kuulostaapa tutulta. Mulla sairastumisen ja kuoleman pelko kohdistuu sekä läheisiin että itseeni. Mulla alkoi nämä oireet jouluna. Lisäksi kaiken pelkäämisen ohella oli muut oireet, kuten huimaus, palan tunne kurkussa, rintakivut, unettomuus, vatsakivut ja vapina. Juoksin lääkärissä ja verikoetuloksetkin olivat kunnossa. Määrättiin vaikka millasta lääkettä mut kukaan ei aluksi tiennyt mistä on kyse, kunnes yhdeksännellä lääkärikäynnillä lääkäri totesi että minulla on masennus/yleistynyt ahdistuneisuushäiriö paniikkioirein. Niinpä otin yhteyttä mielenterveysneuvolaan ja kävin siellä juttelemassa asioista. Alkoi helpottaa oireita ja päätimme pitää taukoa istunnoissa. Lääkityksestä kieltäydyinsilloin. Nyt kesän alussa oireet alkoivat palaamaan ja taas sama helvetti alkoi. Menin lääkäriin ja sain mielialalääkkeet(citalopram 20mg). Niitä olen syönyt kaksi viikkoa ja alkaa pikkuhiljaa auttamaan. Mene ihmeessä lääkäriin ja kerro tuntemuksistasi. Tiedän mistä puhun=)