Onko muilla kokemusta siitä, kun uskonsa "kieltäneenä" menee mukaan tilaisuuksiin joissa on paljon vl-sukulaisia... niin joka viides katsoo asiakseen muistuttaa "sielun tilasta"? Sitten jos asiallisesti ja napakasti sanot, että pysytään nyt ihan maallisissa asioissa, niin saat kuulla olevasti paatuneessa tilassa. Jos hämmästyt tai hätkähdät kysymystä, voit kuulla olevasi "rauhaton synnin tähden". "Se oli jotenkin rauhattoman oloinen...ei ole maailma tuonut rauhaa" sipistään.
Jengi ei tajua, että tuollaisessa pakkokäännyttämisessä on kyse henkisestä väkivallasta. Lahkosta eronnut on saattanut joutua läpikäymään jopa terapiaa moisen painostuksen ja rakkauden verhoon puetun uhkailun takia. Kun tällä palstalla on peräänkuulutettu suvaitsevaisuutta, niin muistuttaisin myös teitä hyvät vl:t, että rakastaisitte toisin valinneita juuri sellaisina, yrittämättä itsekkäästi muuttaa heitä. Eikö teille tulisi riitä, että itse pääsette taivaaseenne?
Jengi ei tajua, että tuollaisessa pakkokäännyttämisessä on kyse henkisestä väkivallasta. Lahkosta eronnut on saattanut joutua läpikäymään jopa terapiaa moisen painostuksen ja rakkauden verhoon puetun uhkailun takia. Kun tällä palstalla on peräänkuulutettu suvaitsevaisuutta, niin muistuttaisin myös teitä hyvät vl:t, että rakastaisitte toisin valinneita juuri sellaisina, yrittämättä itsekkäästi muuttaa heitä. Eikö teille tulisi riitä, että itse pääsette taivaaseenne?
Vastaukset 20
Vanhimmat
hei en oo kyl tollasest kuullu mitn...mut onhan sitä kaiken näköstä..varsinki se "kyttäys"on ihan kaikkien tiedossa..mun epäuskonen kaveri kävi kerran siellä muttei uskalla toista kertaa, ku penkkii oltii eka kerral kävelemäs niin joka ikinen supisi ja sipisi ja kohisi ja voiko olla kuulematta!!!
lapset huuteli et kato tuol on korvikset ja pikku teinit sipisi ja kettuili että miks sää oot värjänny hiukset ja vanhemmat yritti muka olla kattomatta ja kiinnostumatta siinä onnistumatta ja kahvi jono meidän puolella oli 50 metriä pitempi ku oli niin ihmeellinen asia samassa jonossa, tää mun ei uskova kaveri, niin olihan siinä kattomista..mut sitten toinen puoli porukasta, tuli mielissää tekemään tuttavuutta että pääsi kosketuksiin myös erilaisten ihmisten kanssa..sis nyky lestadiolaisethan on aika menevää kansaa...sis sanan kaikessa merkityksessä!!
niin ry:llä tollanen meininki..
Toivotan sulle onnea ja menestystä edelleen!:)
asialla.
uskomatonta tuo teidän sokeus.
Olen alkanut karttaa kaikkia sukujuhlia juuri tästä syystä. Molempien vanhempien puolien lähes kaikki muut sukulaiset ovat "uskomassa". Elän itse avoliitossa ja meillä on yksi lapsi. Tunnen suurta ahdistusta kun kotona käydessä kylässä olevat vieraat katselevat pitkin nenänvartta meitä "huorintekijöitä" Suviseuroista lähetellään viestejä tyyliin: "Tulkaa tänne, olisi niin kiva nähdä teidät täällä". Välillä tuntuu että pitäsikö katkaista siteet koko perheeseen vaikka samalla riistäisimme lapseltamme toiset isovanhemmat ja sedät ja tädit. En vaan tiedä enää kauanko tätä ahdistusta jaksaa siitä että omat vanhemmat,sisaret ja sukulaiset eivät pysty hyväksymään täysin meitä koskaan. Ymmärrän kyllä että vanhempani ja muut tarkoittavat pelkkää hyvää ja eivät ymmärrä että ahdistavat minua puheillaan. En vaan tiedä oikein miten sanoisin heille aiheuttamatta mielipahaa...
olet joutunut "semihyväksynnän" uhriksi.
Eikö ole kauheaa, että sinua ei sinuna ole aikaisemminkaan hyväksytty, vain siksi että kuulut joukkoon.
Voit siitä päätellä että rakkaus on hakusessa siellä sisälläkin. Olet hyväksytty ja rakastettu niin kauan kuiun kuulut joukkoon. Varmaan kaikki myös tietävät tämän.
Täytyy kai sanoa että onneks mun suku ei oo hirveän VL-painotteista. Tätini oli käynyt seuroissam puhujasetä oli pöntöstä kajauttanut, "sinäki syntinen siellä jolla on korvakorut". Ei varmaan tullu tätille semmonen olo että olis tervetullu seuroihin! Kyllä sitä huomaa, että VL tutut kattoo kummeksuen ku niitten kans jossain törmää. Kyllä nuo painostustilanteista ahistumiset varmaan aina niissä piireissä katotaan mielen rauhattomuudeksi, vaikka todellisuudessa ainaki mulla tullee semmonen olo, että mitähän tuohonki sanos ku en halua loukata.
Höperö on ollu puhuja jos on korvakoruja myöten puhunut . Tuskin edes nähnyt niitä. Provo juttuja
Tämmösen jutun oon tätiltäni kuullu, uskon kyllä joka sanan. Enkö provoja harrasta:). Kyllä minuaki tuo juttu huvittaa.
Enkä, ei enkö:)
tarkka silmä huomaa jos korvat näkkyy ja niissä korut komeilee. Ja varsinki jos vielä edessä istuu.
Ei ole normaalia. OUtoa porukkaa kyllä . En usko että kovin moni on tullut kohti uskomisen asian kanssa. Keksitty provo...
Kylä se niin on. Mullakin lestoja koko suku ja kun kylässä kä pikku tenavat pyörii ympärillä ja kyselee miksi sinulla on kynsilakkaa ym. Ei siihen seurakuntaan ulkopuolisia oteta pilkataan vain raakasti. Isä keksikin niille sen hyvän nimen pirun torjuntapatteristo... Heh!
Korvisasia on vissiin aika iso juttu. Meidän kylällä kun eräs perhe erosi uskosta, rouva alkoi käyttämään mahdollisimman suuria korviksia, erityisesti riippuvia Kalevala-koruja. Ne oli sitten vaikka tuulipuvunkin kanssa päällä.Vähän samaa yliampuvuutta, kuin vl-teinitytöillä jotka käyttää seuroissakin baarikärpästen ja bilehileiden asuja.
yhteisöissä välitetä yksilöstä. ja kanneta huolta. On monenlaisia piittaamattomia yhteisöjä, joille on yhdentekevää, missä pitkä iankaikkisuus vietetään.
Vaan monesti karkottaa ihmisen kauemmaksi. En minä ainakaan oo yhtään lähemmäksi VL:ää tullu painostuksesta huolimatta.
Sattui silmiin Kotimaan nettipalstalta todella järkyttävä kokemus.
- -
Luin tätä keskustelua. Omalta osaltani voin naisena kertoa, millainen epähenkilö herätysliikkeestä eronnut perheenjäsen on.
Olen irrottautunut aikuisena vanhoillislestadiolaisuudesta. Sisarukseni (kaikkiaan kymmenen) eivät ole minuun missään yhteydessä. He ovat kaikki minua ja yhtä ulkomaille muuttanutta veljeäni lukuunottamatta edelleen lestadiolaisia.
Sisaruksistani yksikään ei käy meillä kylässä, vaikka he liikkuvat lähettyvillä useinkin.
Minulle ei myöskään kerrota kun heille syntyy vauva, tai lapsi pääsee ripille. Niistä asioista saatan kuulla sattumalta muilta tutuilta. Minua ei kutsuta kastejuhlaan, ei rippijuhliin, ei ylioppilasjuhliin eikä syntymäpäiville. Itse yritän jotenkin korrektisti pitää yhteyttä. Kaipaan läheisiäni ja haluaisin tutustua myös nuoriin suvun jäseniin. Sitä iloa ei minulle haluta tarjota. Tämä on nöyryyttävää.
Puolison veljen 50-vuotispäiville sentään tuli kutsu. Mutta siellä, kesken juhlan, kaksi päivänsankarin arvostetussa asemassa olevaa vanhoillislestadiolaista perheystävää häpäisi minut julkisesti. Seurustelutilanteessa he julistivat kovaan ääneen, miten kauhean huono ja jumalaton nainen olen, kun meillä on vain yksi lapsi. Syntymäpäiväsankarin lapsista kaksi murrosikäistä poikaa haukkui minua sivuhuoneessa erittäin loukkaavalla tavalla huoraksi. He pitivät huolen että sitä haukkumista eivät muut kuulleet kuin minä yksin: näin en voinut saada ketään puolestapuhujaa. "Epäuskoisena" naisena en lestadiolaispoikien mielestä ansaitse ihmisarvoa. Vaikka ymmärränkin murrosikäisten (14 ja 15-vuotiaat) sattumanvaraisen karkean kielenkäytön ikään kuuluvana, pidän henkilöön käyvää päin kasvoja tapahtunutta haukkumista osoituksena siitä, millainen asennoituminen perheessä on kasvatuksen kautta lapsille opetettu.
Vanhoillislestadiolaisen liikkeen ulkopuolelle siirtynyt joutuu kohtaamaan syvää halveksuntaa entisten ystävien ja varsinkin sukulaisten taholta, sosiaalisen eristämisen lisäksi.
Olen ihmetellyt sitä, miten kirkon piirissä voidaan hyväksyä vanhoillislestadiolaisuudessa harjoitettu räikeä käyttäytyminen ulkopuolisia kohtaan.
Herätysliikkeen johto eli SRK:n johtajat on taitavasti osanneet pitää suhteet kunnossa kirkon ylimpään johtoon ja median suuntaan kiiltävän julkisivun.
Eikö kirkko tosiaankaan voi edellyttää piirissään harjoitettavalta hengellisyydeltä ihmismäistä menettelyä myös arjen tasolla!
http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_connector&cid=1&Itemid=61&t=336
Ei kuulostanut kivalta kertomuksesi, mutta ei pidä yleistää! Itse olen vl ja suurin osa suvustani myös. Suvussamme ei todellakaan ole koskaa hyljeksitty "epäuskoisia", ennemminkin pidetty entistä enemmän yhteyttä, jotteivat he tuntisi itseään hylätyksi! Suvussasi ei taida olla keskinäinen rakkaus kunnossa. Suurin osa vanhoillislestadiolaisista ei ajattele tuollaisen toiminnan olevan oikein! Itse matkan varrellani en ole kertaakaan tavannut vastaaviin asenteisiin. Ihminen ei muutu miksikään vaikka hän erottautuisi tässä asiassa. Eihän ystävänkään uskonnollisuudella ole merkitystä! Täälläpäin vl-nuoriso ei käytä tuollaista kieltä. Kertomasi perusteella ei voi näitä nuoria sydämestään uskovaisina pitää. En kuitenkaan halua vähätellä kärsimystäsi, mutta tuollaisesta tekstistä ihmiset päätelevät kaikkien lestadiolaisten olevan samanlaisia.
Olen entinen vl-nuori...ja kyllä sä sanoit iha oikee...kyllä meiänki suvussa iha huolta musta pietää... ja se tuntuu useimmite iha hyvältä, vaikka joskus saa kyllä sanoa että josko mä saisi elää justii niinku haluan, ku teki kerta saatte... ja sitte ne lopettaa... se o ihimiset sillee että sitä saa mitä tilaa!!! jos haluu ystävällistä kohtelua yleensäkki elämäs ni sitä kyllä saa jos muistaa olla ystävälline, mutta sitte o myös päinvastoin...että ollaa ja hyväksytää kaikkie omat touhotukset ni ei tartte sen suurempia elämää yleensäkkää pohtia... kuha elää porskutellaa vaa...