Oli 18 asteen pakkanen Sipoossa.avatessani verannan oven pyrähti eteiseen pieni siniharmaa sinitiainen.
Yritin huitoa sitä ovesta ulos,ettei kissa saa sitä kynsiinsä,vaan ei! Pieni lintu laskeutui kämmenelleni ja selvästi lämmitteli siinä ,painautuen kämmenelleni.Kun en muuta keksinyt vein sen kahden undulaattini häkkiin turvaan kissaltamme.
Siellä se söi niin että siemenet lensi ja vesi roiskui! Kahden vuorokauden kuluttua kuulin korkeaa
piipitystä häkistä,ja rientäessäni katsomaan,olivat undulaatit päättäneet selvittää vierailijan! Otin kiireesti sinitiaisen käteeni ja riensin ulos verannalle,ja jälleen kerran se painautui kämmenelleni turvaan.Nyt kuitenkin ilma oli lauhtunut,joten hypytin sen lentoon.
Pirteänä se hyvin syöneenä lensi puhelinlangoille,jättäen minulle soman muiston eläimen luottamuksesta ihmiseen hädän tullen.
Yritin huitoa sitä ovesta ulos,ettei kissa saa sitä kynsiinsä,vaan ei! Pieni lintu laskeutui kämmenelleni ja selvästi lämmitteli siinä ,painautuen kämmenelleni.Kun en muuta keksinyt vein sen kahden undulaattini häkkiin turvaan kissaltamme.
Siellä se söi niin että siemenet lensi ja vesi roiskui! Kahden vuorokauden kuluttua kuulin korkeaa
piipitystä häkistä,ja rientäessäni katsomaan,olivat undulaatit päättäneet selvittää vierailijan! Otin kiireesti sinitiaisen käteeni ja riensin ulos verannalle,ja jälleen kerran se painautui kämmenelleni turvaan.Nyt kuitenkin ilma oli lauhtunut,joten hypytin sen lentoon.
Pirteänä se hyvin syöneenä lensi puhelinlangoille,jättäen minulle soman muiston eläimen luottamuksesta ihmiseen hädän tullen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Mitä enemmän luontokappaleisiin tutustuu, sen paremmin huomaa kuinka älykkäitä veitikoita niiden joukossa on :-) Moni massan mukana kulkeva ihminen alkaa tuntua aivottomalta verrattuna noihin tosielämän selviytyjöihin ;-) Ihmisen toimintaa on paljon helpompi ohjata kuin eläinten --- 90% ihmisistä kulkee elämänsä läpi muiden ohjaamana, ilman "omia aivoja".
Luontokappaleet kyllä tunnistavat ystävänsä myös ihmisten joukosta. Niiden touhuja on hauska seurata kunhan ensin pääsee niiden aivoituksista jyvälle. Vain tyhmä ihminen luonnosta täysin etääntynyt voi kuvitella, että ajattelu on pelkästään ihmisen etuoikeus.
Mukavia hetkiä muiden tipusten kanssa --- sinisirkku ;-)
Ihana ja vaikuttava tapaus tuo kertomasi. Minun ruokkimani talitiaiset ovat sellaisia, että ne tulevat ikkunan taakse räpyttelemään ja pyytämään ruokaa. Missä huoneessa sitten milloinkin olen, niin ne löytävät minut.
Todella,eläimet ovat ihania kunhan niitä lähestyy niiden ehdoilla.
Myös on varmaa, että ne tunnistavat ihmisen johon kiintyvät, ja odottavat
saavansa ruokaa - jopa hyväilyjä ja rakkautta.
Olen Ruston kanssa samaa mieltä,ettei ihminen suinkaan ole ainoa ajatteleva olento tällä planetalla!
Väitetäänhän jopa kasvien aistivan musiikkia? Mikä ettei,on varmaan paljon kartoittamattomia asioita luonnossa,joita ehkei tarvitsekaan
"kartoittaa".Minusta on viehättävämpää
ajatella jonkinlaisen " mystisyyden "
verhon peittävän luonnon monimuotoisuutta! Ihminenhän myös kokeiluillaan saattaa tuhota asioita joita hän tutkii?
Luonto ja elämä on hienointa mitä maa päällään kantaa! Terveisin :-)
Elämä on eliöiden ja kasvien symbioosi, jossa jokainen osanen ei paitsi tarvitse toistaan, mutta myös välittää toisestaan.
Monesti tuntuu, että eläimet (ja kasvit ?) tajuavat tämän paremmin kuin ihminen, jonka toimintaa ohjaa raha ja toisten omaisuuden ja elintilan kahmiminen itselleen.
Se on alhaista, että ihminen "omii" kaikki hyvät ominaisuudet itselleen, kuvittelee olevansa ainoa, joka pystyy ajattelemaan ja tuottamaan tarkoituksellista iloa toisille. Maailmassa on niin paljon, mitä ihminen ei vielä tiedä, eikä varmaan tule koskaan tietämäänkään. Hyvä niin.
Hei Tintti! Aikanani kävin kuuntelemassa yliopistolla K.V.Laurikaisen luentoja kvanttifysiikasta.Minua riemastutti,ettei sitten Bohrin(tansk.fyysikko) ajoista oltu päästy eteenpäin hiukkasteoriassa!
Nämä hiukkaset tuottavat yhä matemaatikoille päänvaivaa,kun eivät suostu oikein yhteistyöhön tutkijan kanssa.Toki nyt on kehitteillä jopa kvanttitietokone,vaan toivonpa että
nämä salaperäiset hiukkaset saisivat olla valjastamatta,ja tehdä tehtäväänsä edelleen arvoituksellisina!
Hyvää ystävänpäivää :-)
Heippa Sinisirkku. Luulenpa, että säilyttävät salaisuutensa, nuo hiukkaset pienet. Minä luin jostain, että (mitäköhän hiukkasia lienevät ollut) on sellaisia, jotka ikäänkuin ovat olemassa vain silloin kun niitä tarkastellaan. Eli ne eivät ikäänkuin ole ollenkaan olemassa muuten. Kun en tuosta fysiikasta pahemmin tiedä (humanisti kun olen), mielenkiintoista kyllä olisi tietää, kun osaisi lähteä jostain ihan käytännön tasolta, siis tietäisi mistä kirjoista tietonsa etsii, ettei ole tyhmälle heti liian monimutkaista. Iloista ystävänpäivää sinulle.
kertomuksesi oli kaunis
minä olen ihastellut
urpiaisia, jotka ovat
valloittaneet ruokintapaikan
jo parin viikon ajan
punainen pää isäurpiaisella
ja rinta, kaunis näky