Hei! "Ongelmani" on seuraavanlainen: miesystäväkokelaallani on huuliherpes, ja minua pelottaa että saan sen jos ryhdyn seurustelemaan hänen kanssaan.
Kuinka paha huuliherpes on ja se kai kuulemma voi tarttua sukupuolielimiin suuseksissä? Ovatko oireet sietämättömät vai kannattaako jättää kaikki sekstailut väliin?
Minua vähän huolettaa tuo herpesasia, ja pelkään etten osaa nauttia läheisyydestä hänen kanssaan jos joudun pelkäämään että tarttuuko se herpes vai ei. Voi olla että joudun hylkäämään tämän tarjokkaan hänen huuliherpeksensä takia. Kommentteja, kokemuksia herpeksestä?
Kuinka paha huuliherpes on ja se kai kuulemma voi tarttua sukupuolielimiin suuseksissä? Ovatko oireet sietämättömät vai kannattaako jättää kaikki sekstailut väliin?
Minua vähän huolettaa tuo herpesasia, ja pelkään etten osaa nauttia läheisyydestä hänen kanssaan jos joudun pelkäämään että tarttuuko se herpes vai ei. Voi olla että joudun hylkäämään tämän tarjokkaan hänen huuliherpeksensä takia. Kommentteja, kokemuksia herpeksestä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
herpes ei ole vaarallinen, vaan kiusallinen. Se EI OLE sukupuolitauti ja se on valitettavasti jo yli miljoonalla Suomalaisella.
Huuli on sen yleisin ilmentymäpaikka. Puhutaan myös yskänrokosta jne.
Se tulee ilmeisesti liian monista tuttavuuksista ja limakalvokosketuksista. Usein perintönä jo omilta vanhemmiltaan, äidin pussatessa vauvaansa jne. tai muilta pussaajiltaan.
Näinhän ne sota-ajan äidit siirsivät hammasmädän laapsiinsa, nykyisiin 55-65 vuotiaisiin kansantaudiksi asti.
JOS herpes on, ei saisi sitä suun sylkeä laittaa omaan, tai toisen limakalvoille (ylös tai alas), mikäli se rakkulamuodostuma, tai yksi rakkula (usein kutiava, pisteliäs) on "tulehdustilassa", rikkinäinen ja avoin ja / tai vuotava.
Silloin se on tarttuvassa olotilassa.
Muulloin ei sitä vaara ole. Siis rauhan tila.
Viikko, tai yli ja se katoaa "uinumaan", tullakseen joskus paineen ja tressin yms. takia esille.
Joillakin kerran kuukaudessa, joillakin 1-2 kertaa / v.
Iän tullessa ilmestymiset harvenevat, lievenevät ja lopulta katoavat pois.
Hyviä salvoja on. Niitä pitää laittaa runsaasti heti, kun ensimmäinenkin nipistys / kutina huulessa alkaa. Myös yli sen rakkula-alueen, nippelin. Se imeytyy. Silloin sen lääkkeen hoito on supertasoa ja koko herpes saattaa olla jopa tulematta.
Naiseen sen saa helposti viemällä sylkeä naisen limakalvoille, kuten totesin. Ylös tai alas.
Kumit on suojana. Eläkää ihmismäistä seksielämää, niin ei tule ongelmiakaan. Vain nautintoa yhdessä.
Olkaa huolellisia ja tarkkailkaa terveyttänne. Toinen toistaan. Lääkärit on sitä varten, että käydään näyttäytymässä.
Vuositarkastuksissa on käytävä koko elämänsä ajan. Erityisesti ilmaisissa naisten / iesten joukkotutkimuksissa, jotka ovat ilmaisia.
Lääkärisivut antavat hyvää alustavaa tietoa. Mutta. VAIN lääkäri tietää ja osaa hommansa.
ÄLKÄÄ jättäkö asioita epävarmuuden tilaan. KADUTTE!
Olkaatte ja olkaamme oikeassa avioliitossa ja vain yhden partnerin kanssa ja säästymme monelta harmilta.
Kirkkohäät, uskollisuus ja täysi rakkaus toista kohtaan. Mikä voisi olla kauniimpaa. Nykymeno on poikkeavaa käyttäytymistä vuosituhansien häämenohin nähden.
Elämä on pian kunnossa ja teillä rauhallinen mieli.
Siunausta ja terveyttä teille ja kaikille maailman kansoille. H.
Minä seurustelin 1/2vuotta jonka jälkeen mies kertoi olleensa kahden tytön kanssa(ilman kortsua)ja kummallakin kondylooma. Jätkä vain oli uskonut tyttöjen selitykset siitä ettei se tartu. Asiasta suutuin, ja erottiinkin pian muiden asioiden takia. Vuosien päästä tavattiin uudestaan ja hän kertoi kondylooma epäilyistä(lääkärissä käynyt asian takia), varmuutta ei ollut. Kortsun kanssa oltiin ja yllättäen minulle ilmaantui sukuelinherpes, jolloin jätkä ilmoitti, että hänelläki on huuliherpes ja samaan hengen vetoon ettei enää"pelaa venäläistä ruletti"minun kanssani.
Olisi edes rehellisesti kertonut asioita salaamatta, olisin riskin ottanut kuitenkin...
Mistä tietää vaikka siltä exältä tarttunut mulle herpes(ainut joka ottanut suihin) ja voihan olla, että sen takia kannan kondyloomaa ja sitä huuliherpestäkin!
Elämä on riskin ottoa, voithan kieltäytyä ettei mies ota sinulta suihin, mutta kyllä herpes voi olla paha tai sitten se ei puhkea koskaan vaikka sitä kantaisit. Jostain luin n.80%lla aikuisista on huuliherpes joka on tarttunut suurelle osalle ihmisistä jo lapsuudessa... Onnellisia ne joilla ei puhkea koskaan. Niin tosiaan, googlaa huuliherpes ja minun mielestä olisi(ei pahalla)vähän pikkumaistakin jättää hyvä mies taakseen tuollaisen asian takia.
Lisään vielä sen, että uskon et herpes ollut minulla jo kauemmin. Ja jos mitään ei näy niin eihän sitä usko mitään kantavansa, esim.kondyloomakaan ei välttämättä oireile eikä näy papa kokeessa.
Miesystäväsi oli superrehellinen jos kertoi huuliherpeksestään sulle - täydet pisteet hänelle. Luulen että moni jättää sen kertomatta, mutta jos se on muualla niin ehkä useat kertovat asiasta. Herpeksen voi saada tosiaakin sellaiselta henkilöltä joka ei tiedä sitä kantavansa ja todennäköisyys että sullakin on se on suuri, vaikka se ei koskaan puhkeaisi sulla.
Jos mies on hyvä niin älä nyt ihmeessä hantä hylkää moisen pikkuasian takia.
Olin juuri alkanut tapailla miestä kun mulla todettiin herpes, joka oireili reidessä. Mies laittoi välittömästi välit poikki, mutta kertoi kuitenkin että hänellä on huuliherpes. Olen ollut ilmeisesti kantaja jo pitkään enkä usko että sain sen häneltä.
On se vaan ihmeellistä että sama virus huulessa hyväksytään mutta, jos se oireilee muualla niin se tekee ihmisestä "saastaisen". Olen lohdutellut itseäni että mies oli todellakin elämää kokematon pikkuinsinööri, jonka kanssa yhteiselosta ei olisi tullut muutenkaan mitään. Jos suhde kaatuu näin heppoiseen asiaan niin ei paljon kannata miehen perään itkeskellä.
No minä tässä kerron oman tarinani genitaaliherpeksestäni. Olen aina ollut supertarkka terveydestäni ja "puhtaudestani", joten genitaaliherpes tuntui todellakin maailmanlopulta, kun sen ensi kertaa kuulin. Masennuin todella pahasti ja meinasin jopa itsemurhaa. Talven rimpuilin tuskissani kunnes kesän alussa menin vihdoin aikuispsykiatriseen hoitoon kahdeksi kuukaudeksi.
Nyt olen hoidosta tullut pois, ja alan ymmärtää mitä tämä herpes oikein elämässäni on. Suoraan sanottuna en enää *****akaan välitä siitä! Heh! Siis tottakai välitän sen verran, että ei tulisi mieleenikään jättää asiasta kertomatta tulevalle partnerille.
Aluksi kuvittelin, ettei kukaan voi huolia minua herpeksen takia. Nyt ajattelenkin niin, että se ainakin varmistaa, että tuleva mieheni todella rakastaa minua niin paljon, ettei häntä haittaa yksi herpes! Herpes ei tapa, ei heikennä suorituskykyä, ei mitään! Se vaan joskus ilmestyy rakkulana, jotka hoitaa sitten pois. Muulloin ei tarvitse huolehtia, että se tarttuu.
Olen lukenut HIV positiivisten viestejä, ja siellä positiiviset ovat todella elämänmyönteisiä. Jos he selviävät HIVin kanssa, niin herpes on pikku juttu!
Minä olen onnekas siinä, että herpes ei minulla juuri koskaan oireile. Se on tyyppiä HSV-1 eli sama mikä aiheuttaa huuliheroeksen. Se on ollut nyt vajaan kahden vuoden sisällä ensi tartunnan jälkeen vain kerran, jolloin minulle puhkesi kaksi pientä rakkulaa pariksi päiväksi. Ja silloin olin todella stressaantunut. Eli ei paljon häiritse. Lisäksi HSV-1 tavallisempi paikka on huulessa, joten mikäli se on genitaalialueella, se ei sille vieraalla paikalla oireile yhtä paljon kuin huulessa.
Tällaisten asioiden kanssa vaan täytyy oppia elämään. Ei kannata jäädä liikaa miettimään. MInulla on kaikki mahdollisuudet: Voin elää tavallista elämää, hankkia lapsia, hankkia miehen.
Sanoisinkin, että jos meinaat jättää poikaystäväsi huuliherpeksen takia, niin jätä hänet. Et rakasta häntä tarpeeksi. Huuliherpes on 90% väestöstä! Moni ei edes tiedä kantavansa virusta, joten olisiko sinusta sellainen poikaystävä parempi, joka ei tiedä asiasta?
olen seurustellut nyt reilu vuoden mieheni kanssa. asumme yhteisessä kodissa nykyään. Mieheni kertoi minulle heti alussa että hänellä on genetaalialueen herpes. Hän itse ehdotti ettei minun ehkä kannattaisi olla hänen kanssaan sukupuoli yhteydessä ilman kumia ainakaan. Mutta rakastin miestä jo silloin paljon ja ymmärsin etten ikinä voisi jättää häntä sen takia. Elämä on kipuja ja suruja täynnä eikä niitä voi aina estää. Päätin silloin että jos herpes on joskus iskeäkseen niin sitten iskee. Nyt olen maannut sängyssä viikon. Hikoillut j aravannut lääkärissä. Minulla on herpes rakkuloita alapää täynnä ja olo ollut kivulias. Mutta edelleen tiedän että ennemmin mieheni ja herpes. kuin ei kumpaakaan. ja sanon niin täydestä sydämestäni vaikka olen tosiaan itkenyt viimeisen viikon yhtä mittaa. Se voi tulla täysin kivuttomana tai sitten kivuliaana.. Eri reakstiot kaikilla.
Hyvää jatkoa sinulle ja puhu miehesi kanssa asiasta niin paljon kuin tarvii jotta ajatukset selkenevät. parin viikon jutun takia ei kannata kuitenkaan herpestä itseensä haluta.