olis kohta aika käydä siellä.
lääkäri sanoi että eka käynti on
pelkkä poli juttu.
tuntuu hurjalta istua autossa tms.
700kilsaa pelkän poli käynnin takia
mutta onhan se mukavaa kun siellä on
asiantuntevaa porukkaa niin ainakin
täällä väitetään.
tuli lappu että sinun lähetteen
kiirreellisyys on 3-5kk
siittä on nyt vasta kuukausi mutta
meikäläinen haluaa saada yleensä kaikki
asiat selville ennenkun mihinkään ryhdyn.
eihän ne kaikki aina mene niin kuin
sanottiin mutta ainakin sinnepäin.
elokuussa on aika vielä tänne neurolle
tiedän jo nyt että on eri lääkäri ei ollut
mahdollisuutta vaihtaa.
täytyy asennoitua siihen paremmin kuin
viimeksi.
lääkäri sanoi että eka käynti on
pelkkä poli juttu.
tuntuu hurjalta istua autossa tms.
700kilsaa pelkän poli käynnin takia
mutta onhan se mukavaa kun siellä on
asiantuntevaa porukkaa niin ainakin
täällä väitetään.
tuli lappu että sinun lähetteen
kiirreellisyys on 3-5kk
siittä on nyt vasta kuukausi mutta
meikäläinen haluaa saada yleensä kaikki
asiat selville ennenkun mihinkään ryhdyn.
eihän ne kaikki aina mene niin kuin
sanottiin mutta ainakin sinnepäin.
elokuussa on aika vielä tänne neurolle
tiedän jo nyt että on eri lääkäri ei ollut
mahdollisuutta vaihtaa.
täytyy asennoitua siihen paremmin kuin
viimeksi.
Vastaukset 33
Vanhimmat
1) pyydä taksi lappu omalta neurolokiltasi ja kuopiossa saat paluu lapun takaisin, he kysyvät siellä sinulta että millä tulit? eli asia hoituu
kuin itsestään.
omavastuu on ainoastaan 9.90€/ suunta, kela maksaa siis matkasi.
-----------
Välttämättä et kirurkista apua saa (ilmeisesti olet menossa kir arvioon) mutta lääkehoito on kuopiossa ensiluokkaista samoin henkilökunta!
Onnea kuopio kokeisiin :)) toivottavasti saat apua.
eroaa muista neurolääkäreistä.
onhan noita lääkkeitä vaikka kuinka
joita on vielä käyttämättä.
miten he sen viisaampia ovat...............
jos vertaa esimerkiksi keskus-sairaalaa ja yliopistollista sairaalaa niin silloin
taso on toinen myös kaikessa lääkäreitä myöten sekä tietomäärässä sen näet kyllä sitten
ja sen jälkeen valkenee myös kuinka heikosti meitä on hoidettu, on se taso siellä niin selkeästi parempaa. Ainakin minä olen tykästynyt kuopioon vaikka kaikki ei olekaan sittenkään ok vaikka olin jo niin toiveikas. :( en menetä silti uskoani. toivossa on hyvä elää.
järkyttävää, gm kahtena yönä peräkkäin.
en tiedä miksi olen menossa.
kun kysyin täältä niin sanoivat
että tehdään se ns.viimeinen diagnoosi
ehdotti kylläkin lääkäri: kun ei lääkkeet
auta ja jotain löyty eeg:ssä ja mangeetissa.
hermosoluissa jotain..................
se matkan hinta on aivan sama kunhan saattaja
saa tulla mukaan.
ovelaa että kiirreellisyys 3-5kk
mihin kastiin sitä kuulutaankaan?
ensimmäisestä kerrasta. Tuolla reissulla (jos kyseessä on leikkausta edeltävä reissu) tehdään mm. muistitestit ensimmäisen kerran sitten siinä on psykologin ja psykiatrin ja lääkärin haastattelut, jotka on välttämättömät, kun leikkausta aletaan suunnittelemaan eteenpäin. Kauaa et siis joudu sairaalassa olemaan ja sinulle itsellesi ei paljoa tule matkakustannuksia.
K-E-L-A MAKSAA MEIDÄN EPI-KIRURGISEEN ARVIOON
MENEVIEN MATKAKUSTANNUKSET.
NIMIMERKKI. KOKEMUSTA ON ON ON 9.90€
Julia.... > USKO POIS :)) - t taavi boy
Aivan huippu reissu. Aika tuli kahdessa viikossa. Lääkärin kanssa keskustelimme 1h30min. Ensimmäisen kerran joku kysyi minulta miltä minusta tuntuu kun on epi. Lääkärinä oli Kälviäinen, joka tarjoili nenäliinoja, tukea, tietoa ja vakuuttelua, että selvitetään asiaa. On myöhemmin soitellut ja kysellyt kuulumisia, miten menee, no tehdäänpä nyt näin ja lääkemuutoksia puhelimessakin ilman puhelinaikaa. Ja kaiken lisäksi, taksi ei ottanut minulta penniäkään. 1000€ reissussa ei tainnut 9,90 alennus näkyä =)
Kokemukseni on niin erilainen, että pitänee katsoa peiliin tai sitten vaadin mahdottomia. Tosin monien lääkäreiden kanssa tulen toimeen. Soitti perään jälkeenpäin?:D Riippuu kohtelu tosiaan sitten henkilöstä ja henkilökemiasta. Se on vähän väärin mielestäni, sillä kyllä potilasta pitäisi hoitaa, vaikka onkin hankala... tai ainain pitäisi olla asiallinen. Mitään ylimääräistä en ole vaatinut.
Mää se vasta hankala oon, ku missään kuvissa ei oo paikannettu epiä ennen ku eilen näky edellispäivän kohtaus, mistä olin ihan riemuissani. Mua on käytetty psykologillakin jo kun oon niin outo tapaus. Koska kohtaukset ei ole samanlaisia vaan yhdellä kertaa yhdenlaisia ja toisella toisenlaisia niin johan se on pistäny epäilyttämään lääkärit, että näyttelenkö vaan. Lisäksi aika usein alan "puhua mukavia" kohtauksen jälkeen. Kerron ummet ja lammet perheestä. Silti voi mennä monta päivää, etten oikeasti tiedä jälkeenpäin mitä oon puhunu ja kenelle. Siksipä vanhemmille on useammin kuin kerran tultu sanomaan, että ei se ollut mikään epilepsiakohtaus vaan joku muu. Viekää tyttönne psykologille. Kälviäinen selitti nuo kaikki normaaliksi, epilepsia on niin moninainen, kohtaus ei ole paikallisalkuisessa kuitenkaan aina samanlainen riippuu mihin se leviää. Puhuminen kohtauksen jälkeen on myös yhdenlaista sekavuutta. Vakuutteli, ettei psykologia tarvita ku epilääkkeet, mutta ne on vielä hakusessa, koska suurinosa kohtauksista edelleen vaatii sairaalareissun. JOKA ON PASKAMAISTA!!
koko laajuudessaan ;) Mikä "ihmepaikka" Kuopio on? Olen siitä toki erinäisissä viesteissä tällä palstalla lukenut, muutoin se on minulle kyllä arvoitus. Mitä erilaista siellä on esim. Helsinkiin verrattuna? Olen käynyt läpi Meikussa kaikki muut mahdolliset kokeet ja testit paitsi videotelemetriaa. Pesäkettä ei löydy!
Viimeksi neurolla käydessäni neuro totesi, että tilanteeseeni vaikuttaa hankaloittavasti masennukseni. Psykiatrilla olen käynyt ja käyn. Omat kohtaukseni ovat voittopuolisesti tajuttomuus-kouristus -kohtauksia, ja joka kerran olen sairaalaan joutunut. Todellakin JOUTUNUT; alan olla kurkkuani myöten täynnä ensiapupolilla ravaamista!
Toukokuun lopulla minulle tehtiin pitkäaikais-eeg (3 vrk); sain sinä aikana yhden pienemmän kouristelukohtauksen, mutta mitään ei näkynyt! Toisaalta on tietenkin helpotus, että mitään kauhean vakavaa ei näy, toisaalta taas olisi oikean lääkken löytämiseksi helpotus, jos pesäke löydettäisiin.
Itse matkustin "vain" 500 kilometria ja varmaan ainoita positiivisia kokemuksia oli ystävällinen sairaanhoitaja.
Laput, joita piti täyttää etukäteen ei vastannut ollenkaan todellisuutta.
Lääkäri ei moikannut käytävällä, vaikka varmasti tunsi... käveli kaksi kertaa ohi. Lisäksi oli kaksi tuntia myöhässä.
Aikataulut pettivät todella pahasti ja aikaa ei oikeastaan ollut edes syömiseen ja tutkimukset venyivät itselläni aamukuusi heräämisestä viiteen ja kotona vasta myöhään illalla ja en koskaan ole ollut niin ärsyyntynyt. Siitä tuli parin viikon täysi ryyppyputki ja painajaiset ja lopulta soitin ja sanoin, että tutkimustuloksia ei saa käyttää mihinkään. Tuskin uskoivat...
Hirveesti lupailivat, että välillä saisi levätä jossain makuuhuoneessa, mutta ei sellaista ollutkaan, vaan käytävillä sitä piti istuskella ja odotella aikoja. Pahin aika kaksi tuntia myöhässä.
Ruokalan ruoka oli aliarvoista ja ei sinne päässyt hissillä, joten henkensä kaupalla kapusin portaita alas. Ei meinannut tulla yhtään mitään.
Ota ehdottomasti saattaja.
Magneettikuvaus putkessa oli toimiva ja siellä sai nukkua ja happea riitti, muut tukimukset ainakin itselläni oli kidutusta ja tarkoituksellista provosoimista, mutta kuului tutkimuksiin. Tulin oikeasti ärsyyntyneeksi ja sanoin aika pahojakin asioita tutkijoille.
Yksi lääkäri oli oli asiallinen ja se oli mies... se tuli moikkaamaan ja kyseli kuulumisia, koska on kuulemma hoitanut minua nuorena... itse en muistanut kuin nimen. Olin todella ilahtunut, että kävi erikseen moikkaamassa, vaikka ei edes ollut varsinaisesti tutkimukseen osallisena.
Yhteenveto: Varmista tällä kertaa, että tutkimukset todella tehdää:). Itse koin ainakin painostusta, vaikka halusin lopettaa kokeet... kirjallisessa sopimuksessa oli, että potilas saa keskeyttää koska tahansa syytä ilmoittamatta ja näin ei todellakaan kohdallani ollut, sillä mainittuani asiasta, jouduin painostuksen kohteeksi... "Olen laittanut niin paljon omia tutkimusrahoja tähän, että et voi lopettaa". Painostus oli lievää, mutta mielestäni aivan täysin asiatonta ja täysin "sopimuksen" vastaista.
Uskon kuitenkin, että saat itsellesi hyvää palvelua... minä en näköjään enää halua olla ronkittavana, niistä tulee vaan sairaaksi ja minut on perusteellisesti jo ronkittu. Oli elämäni nöyryyttävin kokemus.
että:
täällä ei moikkaa,tehvehdi tai mitään
vastaavaa kukaan lääkäri tai hoitaja.
aikataulut ei pidä ikinä paikkansa.
turhia käyntejä on ollut ja tulee olemaan
ruoka on aivan kamalaa aina ananasmehua yäk.
hissit on jossa kuulluu ällöttävä ääni
"kerros 3" pim pom
hoitajat on ihan ok. ainakin yks joka
ymmärtää jos kaikki menee päin sitä
"ruoka on aivan kamalaa aina ananasmehua yäk.
hissit on jossa kuulluu ällöttävä ääni
"kerros 3" pim pom"
Taidat kyllä olla aika nirppanokka, anteeksi vaan. Ota omat mehut seuraavalla kerralla äläkä valita.
Ja hisseistä, hohhoijaa... Kaikesta sitä ihmiset keksii valittamista. Oletko ollut koskaan esimerkiksi metrossa?
Niin... epilepsiaan viitaten.
mieltä tuosta jonkinlaisesta "nirppanokkaisuudesta". Eivät sairaalat mitään "Spa-henkisiä" täysihoitoloita ole. Ruoat niissä valitaan keskitietä kulkien. Itse en pidä aina saamastani mehutiivistemehusta, mutta ratkaisu on siihen yksinkertainen: en juo. Juon vettä ja hyvin kelpaa.
Ja nuo "pimpeli pompelit" hississä tuntuvat todella pieniltä pulmilta; itse olen osastolla tai sairaalassa tutkittavana/hoidettavana, en vaatimassa itselleni erikoiskohtelua. On potilaita, jotka tarvitsevat tuon "pimpeli pompeli" -äänen osatakseen jäädä pois hissistä.
sanoa hugolle että on sitä muuallakin
tuota "huonoa palvelua ym" kuin kuopiossa
ei ne minua häiritse hissit ja mehut
taisitte ymmärtää väärin koko jutun
hoitoa sinne tosiaankin ollaan menossa
saamaan eikä mitään erikoispalvelua.
Ja jos ironiani ei näkynyt tuolle "valittamisesta" valittajalle, niin en ihmettele. Tuskin hän muutakaan ymmärrä.
Mutta toisaaltaan, kyllä asioista pitää osata valittaa, jos ne perseellään, ei sitä muuten tule parannusta. Suomessa on vaan syvään juurtunut kulttuuri, että mistään ei saa valittaa, vaan kaikki on kärsittävä ja siedettävä ja oltava nöyriä... kritiikin esittäminen ei ole sallittua. Onneksi yliopistossa kritiikin esittäminen on ainakin meillä menestymisen elinehto. Maailma ei todellakaan ole täydellinen paikka.
No eipä tästä sen enempää, et varmasti juulia turhasta valita ja jos valitat niin sehän on vain keskustelua, jota tuollaiset kommentit tasaa.
Valitettavasti täällä moni ajattelee, että valitetaan turhasta ja ollaan nirppanokkia, jos on saanut huonoa kohtelua. Niin... ei minulta ainakaan sellaisille sympatiaa heru, jotka sietävät kaiken ja sitten ihmettelevät, että kuinkas tässä näin kävikään.
Taitaa nuo valittamisen vastustajat olla niitä pahimpia nirppanokkia;).
Tähän mennessä olet ollut valittajien valittaja. Käännät kelkkaasi aina mielialasi mukaan. Jees, ei tuota ole olemassakaan muualla kuin pehmustetussa huoneessa!
No joo, oliko tuo asiallista? vai puhutko itsellesi?
Tuohan on tosi törkeää ja en minä ainakaan tuota siedä.
Pehmeä on pehmeä, ja itselläni ovat omat loukkaavat viestisi tallessa. Jos katsot, että maailman tulee pyöriä sinun napasi ympärillä, olet pahasti hakoteillä.
Palvelu on palvelua, yleisellä puolella aikataulut 'kusooo', mutta ei se aina yksityiselläkään putkeen mene.
Kävin päivällä yksityisen lääkäriaseman neurologilla päätäni näyttämässä, josko saisivat sen jotenkin pysymään hartioilla entisessä asennossa. Jostakin syystä tämä neurologi oli sitä mieltä, että koska itse olen yhdensortin lääkäri (en ihmisten), ymmärtäisin oikein hyvin latinankielisen luennon homo sapiensin kuupan sisällöstä. En sitten saanut sanottua, että tuolla elukka puolella on aikas lailla yks lysti, jos mansikilla on päänsärkyä tai huimausta, kunhan tuotanto vain toimiii.
Joten tässä lueskelen papereitani ja yritän saada tolkkua mitä neurologi sanoi. Latina-Suomi-Latina sanakirjan kanssa.
Juu, toi käännöshomma se onkin hauskaa. Mä jouduin jokin aika sitten kääntämään oman epikriisini ja kuvauslausunnot ensin suomesta englanniksi ja hauskaa oli. Varsinainen pikakurssi lääketieteen menetelmiin ja termistöön ja voilá, maailma avautui! Nyt pystyn lukemaan vanhoja papereitani ihan uusin silmin ja nyökyttelemään ymmärtäväisesti...paljon nolompaa olikin sitten kääntää MRI-lausuntoa ranskasta suomeksi..tulin siihen tulokseen, että taitaa olla viisaampaa antaa lääkärille alkuperäinen paperi kuin oma sepustukseni. Ja niinhän se taisi ollakin!
Monesti varmaan huomaa, että kun kääntää tekstin ja se on suomen kielellä, niin eihän siinä ole ainaakaan selkeää suomen kieltä vaan sekin on lääkärislangia... tietenkin voi olla, että aina ei edes vastaavaa sanaa suomeksi ole, joten olkoon sitten latinaa.
Onhan jotkut sanoneet, että latinaa käytetään sen takia, että potilaat eivät turhaan päätänsä vaivaisi sillä, että mitä epikriisissä lukee, sillä eihän he kuitenkaan siitä mitään ymmärtäisi. Pieni totuuden jyvä tuossa on ja se mitä ymmärtää, herättää varmaan lisäkysymyksiä ja eihän lääkäreillä ole aina aikaa vastata tai edes halua. Tosin itseni on pakko myöntää, että en kyllä edes ymmärtäisikään, vaikka kuinka selitettäisiin... eläinlääkärin on varmasti paljon helpompi ymmärtää kuin asiaan perehtymättömän.
Kyllähän se koulutus auttaa, jos se edes vähän sivuaa ihmisten lääketiedettä. Ainakin osa termeistä on tuttuja, mutta kyllä lääkärikirjaa on välillä tullut selattua.
Ja mitä siihen käännökseen tulee, niin taisin nähdä turhaa vaivaa. Sitä samaa se neurologikin päätteli, että adrenaliinin aiheuttama jälkioire, joka menee (toivottavasti) parissa päivässä ohi ilman kohtauksia.
Lomaillaan nyt sitten, tulipahan pitkä vkonloppu, elokuussa alkaisi kyllä oikein rehellinen kesälomakin.
käyttö on mutkikasta, sillä sanojen perusmuodoista ei välttämättä osaa hakea juuri sitä oikeaa sanaa; pitäisi osata/muistaa myös latinankielen taivutusmuodot (siinä onkin osaamista, aikamuotojakin on n. 15). Olen lukenut latinan alkeet ja jatkokurssin, sen verran jäi päähän, että juuri ja juuri selviän noista epikriiseistä.
Vastaanotolla pyydän kyllä lääkäriä aina suomentamaan sanomansa ;)
Joskus sitä on niin sekaisin lekurilla ollessaan, että hyvä jos saa asiansa selvitettyä. Tälläkin kerralla heitti sen verran, että pyysin selitykset selluloosalle mukaan. Olisi vielä pitänyt pyytää suomennos;)
Onneksi lekurilatina on kuitenkin jokseenkin yksinkertaista verrattuna ihan opiskeltavaan kieleen. Muistaakseni joskus opiskeluaikana latinasta oli joku ihan lyhyt kurssi, jossa käytiin pääasioita läpi. Omalla kohdalla tuntuu menneen pään läpi, kielioppi on tainnut ohittaa koko nupin.
Kyllä usein on ihan sekaisin vastaanotolla. Omaa "ymmärtämistilannettani" helpottaa myös se, että olen kielenkääntäjä; joskus aikoinaan anglosaksiset kielet ihannoivat latinankieltä jonkinlaisena "ylikielenä". Kielioppiakin rukattiin latinan suuntaan, siksipä esim. englannin kielioppi on monen mielestä terveisiä sieltä ;) Mutta moni lainasana latinasta on nykypäivänä elävää englannin kieltä, joten jo silläkin perusteella osaan päätellä aika paljon.
Se, että latinan kielioppi on mennyt ohi "nupin", ei ole mikään ihme. Itse sain juuri ja juuri pidettyä tiedon päässäni tenttiin asti, siitä alkoi alamäki :(
Helppona esimerkkinä: convulsiones = convulsions ;) Sitä tosin en tiedä mitä ihmettä "nas" tekee diagnoosin lopussa, ts. Convulsiones Nas?
Heh. Mut on aikoinaan lähetetty samalla dg:llä lastenklinikalle:)
NAS = non aliter specificatus eli tarkemmin määrittelemätön. On ollut aikaa näitä kaivella..
Tosin jäin ihmettelemään, kuinka omat convulsions voisivat olla epäspesifisiä, koska olen saanut jokaista GM-kohtausta ennen vastaavat oireet? Useinmiten kuitenkin toi "nas" on jätetty pois epikriisistäni.
Eipä tässä muuta kuin töpytellään etiäpäin ;) Sanokoot lekut mitä haluaa!
Kun menee sairaala/poli käynnille kannattaa asennoitua menemään paikkaan jossa on
eri kuntoisia ja kuulo vammaisia potilaita myös,
kuopio ei ole pelkkä epi sairaala.
Oma käytös, siitä riippuu miten hoitsut/lääkärit hymyilee/juttelee
tms. itse pärjään kyllä, kuopio on loistava paikka, henkilokunta todella loistava.
Voihan olla karjalan mailla ujoja kipsissä olevia
hoitsuja kuten kerran osastolla mutta silloin se on huomattava ja alettava heti juttelemaan ujon hoitsun kanssa (jos hänellä on aikaa) kuin olisi tuntenut kauankin, heti plikka vapautui ja oli kuin tosi ammattilainen työssään.
--------------------
Kun menemme kongressi-hotelliin ei siellä
pim pom hissejä olekaan ja mehuja on monia. nyt kuopiossa me me menemme SAIRAALAAN!!!
älä toivo liikoja.Kaikkia ei voida leikata vaikka kuinka haluttaisiin.
Tuosta tuli mieleen juuri telkkarista näkemä dokkari, jossa lääkärien mielipide oli se, että sitä leikataan enemmän kuin on tarve, koska silloin jäisi osa leikkaamatta.
On varmaan rajanvetotapauksia, mutta aika huvittavalta touhulta kuulosti ja sanoi myös, että yksityisellä tietenkin leikataan helpommin, koska saa rahaa. Kyse ei kyllä tainnut olla aivokirurgiasta, mutta samat periaatteet pitäisi päteä suunnilleen kaikessa leikkauksessa. Mitäs sitä turhaan leikkaamaaan, tuosta halusta leikata en oikein osaa sanoa... yksityisellä puolella raha titenkin motiivi leikata ja tuo haluja.