Mannerheim-leffa tekeillä?

http://www.hollywood.com/movie/Untitled_Carl_Mannerheim_biopic/4228485

Vai on Renny tekemässä sittenkin Mannerheim-leffaansa. Ja että Jude Law pääosaan! Nam!
5212795
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 52

Vanhimmat

Ei kukaan ole kiinostunut mannerheimista maailmalla.
Nitä ihmettä renny taas sekoilee???
Kaipaako se taas jotain irto pisteitä suomesta ja tuhoaa viimesetkin rippeet hollywood urastaan!!!??
Leffa tulee joka tapauksessa floppaamaan.

Äänestä
  • Arvaa vain montako miljoonaa venäläistä haluaa nähdä filmin. Ajat muuttuvat.

    Äänestä

  • Mannerheim on isolla. Renny isolla. Nitä = Mitä. Hollywood isolla, Suomesta isolla. Irtopisteitä yhteen. Huah, ei se floppaa siitä tulee menestys!

    Äänestä

  • Kerrankin Renny tekee jotain, mistä jotain tietääkin.

    Aina kannattaa lähteä omista juuristaan, ja Rennyllä se on suomalaisuus. Hän tuo kuvaan mukaan 1) hollywooodin osaamisensa, mikä ei ole vähän, 2) leffantajunsa, joka on kiistämätön huolimatta kaikista flopeista. Poika oikeasti osaa Hitckockinsa.

    Hyvä Renny, anna palaa! Tulossa on upein suomalaisleffa kautta aikain!

    Äänestä

  • kiinnostunut yhdysvalloissa mannerheimista ja siitä miten pieni suomi pisti suuren ja mahtavan naapurinsa koville. ilman yhdysvaltain tukea ja mannerheimin antamaa käskyä neuvostoliiton heikkona hetkenä "pitää vain oma raja eikä mennä rosvoretkelle" neuvostoliiton olisi ehkä käynytkin huonosti. tämä on ehdottomasti elokuva joka PITÄÄ tehdä. eri asia sitten on kuka ja miten.

    Äänestä

  • No miksi sitten nämä suomalaiset kässärin viilaajat tee kunnollista ja mielenkkintoista kässäriä Rennylle ja näin saataisiin loistava Suomi tiimi maailmalle, mutta ei väkisin!

    Noo, jos Stallone tekee vielä Rambo 5 leffan, niin toivottavasti pyytää vanhaa työtovoeriaan ohjaamaan sen elokuvan.

    Ja sitten hän voisi haistattaa teille oikein mukavasti kilon paskaa.

    Äänestä

Ei siitä kyllä hevosmiestä saa tekemälläkään.

Äänestä
  • Ja eikä muutenkaa mitään amerikan pellee tälläsiin elokuviin. renny pois sieltä

    Äänestä

  • klovni1 kirjoitti:

    Ja eikä muutenkaa mitään amerikan pellee tälläsiin elokuviin. renny pois sieltä

    Jude Law on kylläkin britti, eikä jenkki. No yhtä kaikki, tuskin on pääosassa, kun leffa taidetaan tehdä suomalaisin voimin, joten pääosanesittäjäkin on varmaan suomalainen. Kummiski Suosalo. ;)

    Äänestä

Jonny Deppi näyttelemähän Sparrowia ja mäki meen kattomaan, muuten jätän väliin.

Äänestä

joka tapauksessa on varmaa, että suomalaisten itseruoskinta jatkuu. "Kukaan ei ole kiinnostunut meistä", vakuutellaan.

Vähän samaan kastiin kuuluu se, kun turisteilta kysytään ihmetellen, miksi tulit Suomeen.

Minusta olisi hienoa, jos Renny pystyisi toteuttamaan tämän pitkäaikaisen haaveensa.

Äänestä
  • ..varmaankin tuhoaisi uransa menemällä Renny Harlinin elokuvaan!

    Äänestä

Taisi jäädä rennylle harkinta ja liikevaistot kurkunleikkaajien saarelle. Siis ketä oikeasti maailmalla on kiinnostunut jostakin ratsastavasta karvareuhka kenraalista napapiiriltä? Ei ketään ja siksi kukaan ei ole vielä suostunut rahoittamaan koko sontaa.
Ja ketä taas suomessa viitsii innostua suomea puhumattomasta herraskaisesta jonka myötävaikutuksella tehtin sotarikoksia ja siviilipuhdistuksia. Jotkut idiootit vieläkin jaksaa kiillotella menneitä maineita. Antaisi nyt rennykin päälahtarin olla vaan ja unohtua.

Äänestä
  • Johan olisit heppi pystyssä jos tehtäis leffa Stalinista.

    Äänestä

  • Ryyppy Marskille kirjoitti:

    Johan olisit heppi pystyssä jos tehtäis leffa Stalinista.

    Oletko jo kumartanut tänä iltana kolmesti mannerheiminpatsaan suuntaan? Oli se hieno mies. Suomalaisia tapatti leireillä ja toisessa maailmansodassa melkein osallistui taisteluihin ja melkein oli muutakin kuin lähes 80-vuotias pappa, joka kaivettiin keulakuvaksi innostamaan valkoisen Suomen ruotsinkielistä upseeristoa.

    Äänestä

  • vaikka sisältökin oli soopaa, niin jotenkin enemmän ärsyttää vielä tuo kielivammainen "ketä...on kiinnostunut..." - mene uudestaan syksyllä pioneerien kielioppikurssille!

    Äänestä

  • SS ja KOK samaa paskaa kirjoitti:

    Oletko jo kumartanut tänä iltana kolmesti mannerheiminpatsaan suuntaan? Oli se hieno mies. Suomalaisia tapatti leireillä ja toisessa maailmansodassa melkein osallistui taisteluihin ja melkein oli muutakin kuin lähes 80-vuotias pappa, joka kaivettiin keulakuvaksi innostamaan valkoisen Suomen ruotsinkielistä upseeristoa.

    on se merkillistä ,että noin yössä olevia kirjoittajia vielä löytyy takamailta....mitäs tykkäisit,jos olisit elänyt neuvostoliittolaisella pakkotyöleirillä toivossa saada jopa saippuaa tai sokeria lähitulevaisuudessa....................

    Äänestä

  • lapsiparka!!! kirjoitti:

    vaikka sisältökin oli soopaa, niin jotenkin enemmän ärsyttää vielä tuo kielivammainen "ketä...on kiinnostunut..." - mene uudestaan syksyllä pioneerien kielioppikurssille!

    Ei kuule huudella otsikoissa ja siihen oppiisi tulee a perään. Palataan itse asialle sitten lisää kun olet saanut nuo korjattua.

    Äänestä

  • Täysin samaa mieltä kanssasi

    Äänestä

Renny Harlin on yksi vastenmielisimmistä suomalaisista. Nollatasoinen roskaohjaaja, jonka imelää ilmettä ei viitsisi paljon katsella.
Sota kiinnostaa populistiohjaajaa samalla tavalla kuin muitakin suomalaisia ja sotasankaruudesta ja tappamisesta on tehtävä yhä lisää ja lisää filmejä kohottamaan kansallista itsetuntoa.
Ei mitään uutta auringon alla.

Äänestä
  • Eikös yleensä kässäri ollut aina "heikoin lenkki" Harlinin leffoissa?

    No nytpä on ihan suomalainen kirjoittamassa, joten tuskin julkisuudessa siitä puhuta, mutta onnea vain yritykseen!

    Kyllä Rennyltä hyviäkin leffoja tullut, mutta siitäkin on aikaa, mutta jokos tämä olisi pomppaus parempaan?

    Markus Selin tuottamassa ja Kummeli-leffojen käsikirjoittaja Heikki Vihinen.

    Äänestä

  • Onko mielestäsi mitään uutta auringon alla siinä, että Renny tekee leffan, vai siinä että sinä tallot Rennyn maahan? Miten voit syyttää Rennyä kun itse teet tallomisen? Eivätkö suomalaiset juntit ole juuri siinä tavallisia auringon alla, että he yrittävät talloa kaikkia huomion kohteena olevat ihmiset maahan?

    Äänestä

  • parempi ???? - kyllähän siinä on tympein diiva,jos sellaista etsitään...eikä ole kuvat kehuttavia.

    Äänestä

joo ja mitenkäs se renny oikeen aikoo saada niin kovan luokan julkkiksen kuin jude law'in esiintymään tohon leffaan! ei ois enää ihan pikku summista kyse! onkohan niillä ees rahaa maksaa judelle?

Äänestä
  • Eli ainoa oikea mies Marskin rooliin olisi
    Antti Litja.Ei taida suostua Harjolan leffaan-
    eikä Lauri huoli....Ison köntän haukkaa Renny jos
    tuohon projektiin kera Juden ryhtyy.Melkein vois olla parempi jos Koivusalo tekis musikaalina
    niin että Suosalo laulaa Marskin osuudet:)

    Äänestä

  • Äijä on loistavava näyttelijä ja ollut parissa Harlinin leffassa tai Bruce Willis?

    Hollywoodissa Renny paahtaa, kun Kaurismäen veljeksillä ei ole mitään asiaa siihen suuntaan.

    Äänestä

  • Renny rocks! kirjoitti:

    Äijä on loistavava näyttelijä ja ollut parissa Harlinin leffassa tai Bruce Willis?

    Hollywoodissa Renny paahtaa, kun Kaurismäen veljeksillä ei ole mitään asiaa siihen suuntaan.

    jeah, tuuhan sieki hyvä poika tälle vuosituhannelle

    Äänestä

Jude Lawta saattaisi kiinnostaakin kyseinen rooli, onhan hän ollut monissa sotaleffoissa.. Mutta taitaa näyttelijöiden palkat kahmaista suuren osan budjetista. Ja muutahan maailmaa elokuva ei taatusti kiinnosta = floppi.

Äänestä

Well, well..., Oma näkemykseni on sellainen, että on hienoa, että itsenäisen Suomen tasavallan armeijan ylipäälliköstä Carl Gustaf Emil Mannerheimistä tehdään elokuva Hollywoodissa. Toivottavasti elokuvasta tulee realistinen sotaelokuva, jossa kerrotaan kuinka Suomen tasavallan armeija hyökkää Neuvostoliittoon ja lopulta häviää sodan.

Omassa suvussani on ja oli sotaveteraaneja ja lotta ja heidän viimeinen toive näyttää olleen, että sodasta pitää tehdä realistinen elokuva, joka käsittelee vuoden 1939 - 1944 vaiheita. Sodan viimeisistä dramaattisista vaiheista olisi mukava nähdä sotaelokuvassa desanttien ja partisaanien, sekä Neuvostoliiton armeijan menestyksekäs hyökkäys kuumana kesänä 1944.

Sitten elokuvassa pitää näyttää Suomen tasavallan armeijan tappio Neuvostoliiton armeijalle ja sotilaiden ja kaluston pakkoluovutukset Neuvostoliittoon. Sodan jälkeiset vaikeat ajat pitää näyttää elokuvassa...Suomen jälleenrakennus.


Suomessa ja Hollywoodissa on paljon työttömiä näyttelijöitä, joita voidaan käyttää sotaelokuvan kuvauksissa...sitten tarvitaan paljon vanhoja valokuvia sodasta, jotka ovat malleja suomalaisille ja ulkomaalaisille näyttelijöille.


Ja minä toivon, että elokuvasta tulee hyvä ja, että se kestää nykyisten trendien mukaan yli kolme tuntia kuten nykyiset Hollywood elokuvat tekevät. Suomessa elokuvan tekeminen on vaikeata vaikka aiheita olisi vaikka kuinka paljon. Toivottavasti tämä suomalainen ja amerikkalainen yhteistyö ( Hollywood ) onnistuu ja saamme nähdä, sekä kuulla realistisen sotaelokuvan Suomen tasavallan sodista vuosina 1939 - 1944.

Äänestä
  • Moskovan neuvottelut

    Molotovin–Ribbentropin-sopimuksen perusteella Neuvostoliitto kutsui Suomen edustajat neuvottelemaan Moskovaan "konkreettisista poliittisista kysymyksistä" 5. lokakuuta 1939. Neuvottelut käytiin kolmessa jaksossa, 12.–14. lokakuuta, 3.–4. marraskuuta ja 9. marraskuuta 1939. Neuvostoliiton puolella neuvotteluista vastasi korkein johto, Vjatšeslav Molotov ja myös Josif Stalin. He esittivät, että Suomi luovuttaisi Neuvostoliitolle osia Karjalankannakselta, Suomenlahden ulkosaaret, Hangon ja Lappohjan sataman.

    Neuvostojohto esitti motiivikseen Länsi-Euroopasta kohdistuneen uhan ja Leningradin kaupungin turvaamisen. Neuvostoliitto tarjosi aluevaihtoa, jossa Suomi olisi saanut laajempia alueita Itä-Karjalan Repolasta ja Porajärveltä. Repola ja Porajärvi olivat alueita, jotka olivat pyrkineet itsenäistymään 1918-1920 Venäjästä, mutta jotka Tarton rauhansopimuksessa jäivät Neuvosto-Venäjälle, mistä Suomi sai hyvitykseksi ympäri vuoden sulana pysyvän sataman Petsamosta.

    Suomen valtioneuvosto ei suostunut vaihtokauppaan esitetyssä laajuudessa, koska sekä yleinen mielipide että eduskunta vastustivat sitä, vaan tarjosivat Neuvostoliitolle vain Leningradia lähinnä olevia alueita, Kuokkalan mutkaa ja Terijokea. Suomen puolustusneuvoston puheenjohtajana ollut Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Moskovaan neuvottelijaksi lähetetty Suomen Tukholman suurlähettiläs Juho Kusti Paasikivi olisivat suostuneet hieman suurempiin alueluovutuksiin, mutta neuvotteluvaltuuskunnalla ei ollut lupaa esittää muuta rajalinjaa. Neuvottelut katkesivat 9. marraskuuta.

    Suomessa poliittinen johto toivoi katkoksen olleen väliaikaisen ja suhtautui toiveikkaasti tilanteeseen. Sotilasasiantuntijat sen sijaan olettivat sodan syttyvän maiden välille. Neuvostojohto katsoi neuvottelujen epäonnistuneen ja ryhtyi valmistelemaan sotilaallista ja poliittista hyökkäystä Suomea vastaan.[11]

    Ennen Suomen kanssa käytyjä alueneuvotteluja Neuvostoliitto oli aloittanut vastaavat keskustelut myös Baltian maiden kanssa: Viron 24. syyskuuta, Latvian 2. lokakuuta ja Liettuan 3. lokakuuta 1939. Ne suostuivat antamaan puna-armeijalle tukikohtia alueeltaan ja päästämään neuvostojoukkoja maahan. Suomalaiset valitsivat toisin. Suomi kutsui reservinsä sotilaat 10. lokakuuta 1939 alkaen ylimääräiseen kertausharjoitukseen, joka merkitsi käytännössä liikekannallepanoa.[12]

    [muokkaa] Sodan alku
    Mainilan rajavartiokylän sijaintipaikka.
    Mainilan rajavartiokylän sijaintipaikka.

    Neuvottelujen päätyttyä marraskuussa tuloksettomina Neuvostoliiton poliittinen painostus Suomea kohtaan lisääntyi. Lopulta Neuvostoliitto lavasti 26. marraskuuta Mainilan laukaukset, joilla Neuvostoliitto perusteli sotaa puolustuksellisena toimenpiteenä. 28. marraskuuta Neuvostoliitto sanoutui irti hyökkäämättömyyssopimuksesta ja katkaisi diplomaattisuhteet maiden väliltä 29. marraskuuta.

    Puna-armeijan hyökkäys Suomeen alkoi 30. marraskuuta 1939. Punatykistö avasi tulen Karjalankannaksella kello 6.50. Kello 9 sen ilmavoimat ryhtyivät pommittamaan 16 paikkakuntaa Suomessa, muun muassa Helsinkiä kahdesti. Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov piti myöhään illalla radiopuheen kertoen, että neuvostohallitus oli antanut puna-armeijalle käskyn varmistaa Neuvostovaltion ulkoinen turvallisuus. Suomessa presidentti Kyösti Kallio luki eduskunnan päätöksen sotatilasta kello 13.30.

    Äänestä

  • Patriootti5 kirjoitti:

    Moskovan neuvottelut

    Molotovin–Ribbentropin-sopimuksen perusteella Neuvostoliitto kutsui Suomen edustajat neuvottelemaan Moskovaan "konkreettisista poliittisista kysymyksistä" 5. lokakuuta 1939. Neuvottelut käytiin kolmessa jaksossa, 12.–14. lokakuuta, 3.–4. marraskuuta ja 9. marraskuuta 1939. Neuvostoliiton puolella neuvotteluista vastasi korkein johto, Vjatšeslav Molotov ja myös Josif Stalin. He esittivät, että Suomi luovuttaisi Neuvostoliitolle osia Karjalankannakselta, Suomenlahden ulkosaaret, Hangon ja Lappohjan sataman.

    Neuvostojohto esitti motiivikseen Länsi-Euroopasta kohdistuneen uhan ja Leningradin kaupungin turvaamisen. Neuvostoliitto tarjosi aluevaihtoa, jossa Suomi olisi saanut laajempia alueita Itä-Karjalan Repolasta ja Porajärveltä. Repola ja Porajärvi olivat alueita, jotka olivat pyrkineet itsenäistymään 1918-1920 Venäjästä, mutta jotka Tarton rauhansopimuksessa jäivät Neuvosto-Venäjälle, mistä Suomi sai hyvitykseksi ympäri vuoden sulana pysyvän sataman Petsamosta.

    Suomen valtioneuvosto ei suostunut vaihtokauppaan esitetyssä laajuudessa, koska sekä yleinen mielipide että eduskunta vastustivat sitä, vaan tarjosivat Neuvostoliitolle vain Leningradia lähinnä olevia alueita, Kuokkalan mutkaa ja Terijokea. Suomen puolustusneuvoston puheenjohtajana ollut Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Moskovaan neuvottelijaksi lähetetty Suomen Tukholman suurlähettiläs Juho Kusti Paasikivi olisivat suostuneet hieman suurempiin alueluovutuksiin, mutta neuvotteluvaltuuskunnalla ei ollut lupaa esittää muuta rajalinjaa. Neuvottelut katkesivat 9. marraskuuta.

    Suomessa poliittinen johto toivoi katkoksen olleen väliaikaisen ja suhtautui toiveikkaasti tilanteeseen. Sotilasasiantuntijat sen sijaan olettivat sodan syttyvän maiden välille. Neuvostojohto katsoi neuvottelujen epäonnistuneen ja ryhtyi valmistelemaan sotilaallista ja poliittista hyökkäystä Suomea vastaan.[11]

    Ennen Suomen kanssa käytyjä alueneuvotteluja Neuvostoliitto oli aloittanut vastaavat keskustelut myös Baltian maiden kanssa: Viron 24. syyskuuta, Latvian 2. lokakuuta ja Liettuan 3. lokakuuta 1939. Ne suostuivat antamaan puna-armeijalle tukikohtia alueeltaan ja päästämään neuvostojoukkoja maahan. Suomalaiset valitsivat toisin. Suomi kutsui reservinsä sotilaat 10. lokakuuta 1939 alkaen ylimääräiseen kertausharjoitukseen, joka merkitsi käytännössä liikekannallepanoa.[12]

    [muokkaa] Sodan alku
    Mainilan rajavartiokylän sijaintipaikka.
    Mainilan rajavartiokylän sijaintipaikka.

    Neuvottelujen päätyttyä marraskuussa tuloksettomina Neuvostoliiton poliittinen painostus Suomea kohtaan lisääntyi. Lopulta Neuvostoliitto lavasti 26. marraskuuta Mainilan laukaukset, joilla Neuvostoliitto perusteli sotaa puolustuksellisena toimenpiteenä. 28. marraskuuta Neuvostoliitto sanoutui irti hyökkäämättömyyssopimuksesta ja katkaisi diplomaattisuhteet maiden väliltä 29. marraskuuta.

    Puna-armeijan hyökkäys Suomeen alkoi 30. marraskuuta 1939. Punatykistö avasi tulen Karjalankannaksella kello 6.50. Kello 9 sen ilmavoimat ryhtyivät pommittamaan 16 paikkakuntaa Suomessa, muun muassa Helsinkiä kahdesti. Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov piti myöhään illalla radiopuheen kertoen, että neuvostohallitus oli antanut puna-armeijalle käskyn varmistaa Neuvostovaltion ulkoinen turvallisuus. Suomessa presidentti Kyösti Kallio luki eduskunnan päätöksen sotatilasta kello 13.30.

    Well, well..., Oma näkemykseni on sellainen, että tästä kaikesta saataisiin aikaiseksi hyvä suomalainen sotaelokuva, jota voitaisiin aina näyttää televisiossa itsenäisyyspäivänä.

    Äänestä

  • Patriootti5 kirjoitti:

    Moskovan neuvottelut

    Molotovin–Ribbentropin-sopimuksen perusteella Neuvostoliitto kutsui Suomen edustajat neuvottelemaan Moskovaan "konkreettisista poliittisista kysymyksistä" 5. lokakuuta 1939. Neuvottelut käytiin kolmessa jaksossa, 12.–14. lokakuuta, 3.–4. marraskuuta ja 9. marraskuuta 1939. Neuvostoliiton puolella neuvotteluista vastasi korkein johto, Vjatšeslav Molotov ja myös Josif Stalin. He esittivät, että Suomi luovuttaisi Neuvostoliitolle osia Karjalankannakselta, Suomenlahden ulkosaaret, Hangon ja Lappohjan sataman.

    Neuvostojohto esitti motiivikseen Länsi-Euroopasta kohdistuneen uhan ja Leningradin kaupungin turvaamisen. Neuvostoliitto tarjosi aluevaihtoa, jossa Suomi olisi saanut laajempia alueita Itä-Karjalan Repolasta ja Porajärveltä. Repola ja Porajärvi olivat alueita, jotka olivat pyrkineet itsenäistymään 1918-1920 Venäjästä, mutta jotka Tarton rauhansopimuksessa jäivät Neuvosto-Venäjälle, mistä Suomi sai hyvitykseksi ympäri vuoden sulana pysyvän sataman Petsamosta.

    Suomen valtioneuvosto ei suostunut vaihtokauppaan esitetyssä laajuudessa, koska sekä yleinen mielipide että eduskunta vastustivat sitä, vaan tarjosivat Neuvostoliitolle vain Leningradia lähinnä olevia alueita, Kuokkalan mutkaa ja Terijokea. Suomen puolustusneuvoston puheenjohtajana ollut Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Moskovaan neuvottelijaksi lähetetty Suomen Tukholman suurlähettiläs Juho Kusti Paasikivi olisivat suostuneet hieman suurempiin alueluovutuksiin, mutta neuvotteluvaltuuskunnalla ei ollut lupaa esittää muuta rajalinjaa. Neuvottelut katkesivat 9. marraskuuta.

    Suomessa poliittinen johto toivoi katkoksen olleen väliaikaisen ja suhtautui toiveikkaasti tilanteeseen. Sotilasasiantuntijat sen sijaan olettivat sodan syttyvän maiden välille. Neuvostojohto katsoi neuvottelujen epäonnistuneen ja ryhtyi valmistelemaan sotilaallista ja poliittista hyökkäystä Suomea vastaan.[11]

    Ennen Suomen kanssa käytyjä alueneuvotteluja Neuvostoliitto oli aloittanut vastaavat keskustelut myös Baltian maiden kanssa: Viron 24. syyskuuta, Latvian 2. lokakuuta ja Liettuan 3. lokakuuta 1939. Ne suostuivat antamaan puna-armeijalle tukikohtia alueeltaan ja päästämään neuvostojoukkoja maahan. Suomalaiset valitsivat toisin. Suomi kutsui reservinsä sotilaat 10. lokakuuta 1939 alkaen ylimääräiseen kertausharjoitukseen, joka merkitsi käytännössä liikekannallepanoa.[12]

    [muokkaa] Sodan alku
    Mainilan rajavartiokylän sijaintipaikka.
    Mainilan rajavartiokylän sijaintipaikka.

    Neuvottelujen päätyttyä marraskuussa tuloksettomina Neuvostoliiton poliittinen painostus Suomea kohtaan lisääntyi. Lopulta Neuvostoliitto lavasti 26. marraskuuta Mainilan laukaukset, joilla Neuvostoliitto perusteli sotaa puolustuksellisena toimenpiteenä. 28. marraskuuta Neuvostoliitto sanoutui irti hyökkäämättömyyssopimuksesta ja katkaisi diplomaattisuhteet maiden väliltä 29. marraskuuta.

    Puna-armeijan hyökkäys Suomeen alkoi 30. marraskuuta 1939. Punatykistö avasi tulen Karjalankannaksella kello 6.50. Kello 9 sen ilmavoimat ryhtyivät pommittamaan 16 paikkakuntaa Suomessa, muun muassa Helsinkiä kahdesti. Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov piti myöhään illalla radiopuheen kertoen, että neuvostohallitus oli antanut puna-armeijalle käskyn varmistaa Neuvostovaltion ulkoinen turvallisuus. Suomessa presidentti Kyösti Kallio luki eduskunnan päätöksen sotatilasta kello 13.30.

    Ja kun Suomen tasavalta hävisi sodan Neuvostoliitolle vuonna 1944, niin seuraavat nimitykset puhdistettiin, luovuttiin tai poistettiin käytöstä. Seuraavia nimityksiä ei ole enään ollut pitkään aikaan käytössä : Suomen tasavallan armeija, Suomen tasavallan armeijan ylipäällikkö, lotta kutsuma nimestä on luovuttu kokonaan, kuljetusjoukot, kaukopartiojoukot ja Suti, joka oli suomalainen tiedustelu. Siinä vähän asioita, joiden käytöstä luovuttiin sodan jälkeen vuonna 1944.

    Äänestä

  • Puhdistaja kirjoitti:

    Ja kun Suomen tasavalta hävisi sodan Neuvostoliitolle vuonna 1944, niin seuraavat nimitykset puhdistettiin, luovuttiin tai poistettiin käytöstä. Seuraavia nimityksiä ei ole enään ollut pitkään aikaan käytössä : Suomen tasavallan armeija, Suomen tasavallan armeijan ylipäällikkö, lotta kutsuma nimestä on luovuttu kokonaan, kuljetusjoukot, kaukopartiojoukot ja Suti, joka oli suomalainen tiedustelu. Siinä vähän asioita, joiden käytöstä luovuttiin sodan jälkeen vuonna 1944.

    Itsenäisyyspäivänä näytettäisiin?

    Äänestä

  • En oikein usko toteutumista. kirjoitti:

    Itsenäisyyspäivänä näytettäisiin?

    Totuus tekee meidät vapaaksi.

    Äänestä

  • En oikein usko toteutumista. kirjoitti:

    Itsenäisyyspäivänä näytettäisiin?

    Päättyykö se Tuntematon Sotilas sitten voittoon?

    Äänestä

  • Puhdistaja kirjoitti:

    Ja kun Suomen tasavalta hävisi sodan Neuvostoliitolle vuonna 1944, niin seuraavat nimitykset puhdistettiin, luovuttiin tai poistettiin käytöstä. Seuraavia nimityksiä ei ole enään ollut pitkään aikaan käytössä : Suomen tasavallan armeija, Suomen tasavallan armeijan ylipäällikkö, lotta kutsuma nimestä on luovuttu kokonaan, kuljetusjoukot, kaukopartiojoukot ja Suti, joka oli suomalainen tiedustelu. Siinä vähän asioita, joiden käytöstä luovuttiin sodan jälkeen vuonna 1944.

    Kesäsodan 1944 Suomi voitti!!!!! NL aloitti hyökkäyksen Suomea vastaan 9.6.1944, ja hyökkäykset torjuttiin kaikilla rintamilla Elokuun puoleen väliin mennessä.

    Äänestä

Ville Haapalainen olisi parempi vaihtoehto. hän on karismaattinen näyttelijä ja olisi amerikkalaisille tarpeeksi eksoottinen. koska on venäjällä tunnetuin ulkomaalainen filmitähti. villessä on sata kertaa enemmän vetovoimaa kuin jude lawissa tai latinon näköisessä franzenissa, jonka näköisiä amerikassa on miljoonia

Äänestä
  • KUKA V,TUN HAAPALAINEN ???
    et taida tietää edes Villen nimeä.hehehe
    aika pelle oot kun tänne tuut selostaan asioista joista et tiedä.
    JUDE on KUIN ILMETTY MARSKI.oikea valinta.

    Äänestä

  • jude is good kirjoitti:

    KUKA V,TUN HAAPALAINEN ???
    et taida tietää edes Villen nimeä.hehehe
    aika pelle oot kun tänne tuut selostaan asioista joista et tiedä.
    JUDE on KUIN ILMETTY MARSKI.oikea valinta.

    tiedätsä että ei ole kyse että haetaan kiasman edessä olevan ratsastajapatsaan esittäjää?

    Äänestä

Renny on hyva kundi mutta sen ei pida ottaa enaa riskeja. Muuten loppuu ura. Suomen sotahistoria on soksesstoori mutta eri asia on ymmartaako ne muualla sen. Jos Suomen sotiminen Saksan rinnalla on aivan liian vaikea asia ymmartaa ulkomailla. Ne ei ymmarra miten puun ja kuoren valissa Suomi oli. Rennyn filmiprojektin aikana voisi Sunissa olla jonkun yliherkan seemilaisen toimittajan looppi etta "Natsikenraalista trehdaan ylistavaa henkilokuvaa"

Äänestä
  • Jos nyt tosiaan Jude Law napataan esittämään pääroolia Mannerheim-elokuvassa, voidaan kai aika varmasti sanoa, että tapahtumat ei sijoitu ainakaan suurelta osin 2. maailmansotaan... Mannerheim oli seitsemänkymppinen ukkeli siihen aikaan.

    Tosin mikä muu ajanjakso voisi tulla kyseeseen? Vielä vähemmän maailmalla varmasti kiinnostaa C.G.E.M:n vaiheet nuorena upseerina Pietarissa...

    Äänestä

Vai meinaavat tehdä siitä lahtarista elokuvan,niin no onhan Hitleristäkin aika monta leffaa tehty.

Äänestä
  • Mistä sitten? Punakapinan (1918) johtajista vai sen omaan mahdottomuuteensa hajonneen savijalkaisen jättiläisen silloisesta johtajasta, miljoonia kansalaisiaan tapattaneesta Stalinista?

    Äänestä

Toivottavasti (jos nyt ikinä on edes tulossa) Renny osaa pysyä vain taustallla tässä projektissa ja saa jonkun rutinoituneen sotaelokuvaohjaajan ohjaamaan. Jude Law ois kyllä kova ja sillähän ei pahemmin huonoja leffojakaan ole koskaan tullu niin ei varmasti lähtis mukaan mihkään tyhjänpäiväiseen 1 tähden Harlin-tuotantoon. Eli jos Harlin saa jostain kerättyä hyvän porukan mukaan ja osaa itse pysyä vain räjäyttely- experttinä niin leffa vois olla tekemisen arvoinen. Mut Renny on tehny viime aikoina niin paljon kuraa et mahdoton kuvitella et joku iso nimi lähtis enää mukaan mihinkään sen projektiin.

Äänestä
  • Jos ei ole Renny loistanut viimeisillä tekeleillään, ei Judekaan ole puolestaan roolivalinnoillaan viime aikoina koko ajan häikäissyt.

    "Holiday" - auts
    "Alfie" - tupla-auts

    Äänestä

  • Esim. kirjoitti:

    Jos ei ole Renny loistanut viimeisillä tekeleillään, ei Judekaan ole puolestaan roolivalinnoillaan viime aikoina koko ajan häikäissyt.

    "Holiday" - auts
    "Alfie" - tupla-auts

    SAmuel L Jackson on unohdettu kokonaan...hyvä näyttelijä sitäpaitsi.VAi onko renny sittenkin rasisti kun ei roolia hänelle suonut?

    Äänestä

  • luottonäyttelijä kirjoitti:

    SAmuel L Jackson on unohdettu kokonaan...hyvä näyttelijä sitäpaitsi.VAi onko renny sittenkin rasisti kun ei roolia hänelle suonut?

    Tai muutenkaan olleet missään, muuta kuin valkoisten haukkumina?

    Äänestä

Kyllä Mannerheimin rooliin sopisivat paremmin Martti Suosalo tai Juha Veijonen. Ovat niin kovasti Marskin näköisiä. Heille ei tarvitse tehdä muuta kuin lisätä isot viikset.

Onneksi ohjauspuikoissa on Renny Harlin, eikä Timo Koivusalo (vaikka olenkin katsonut Kaltevan tornin jo 10 kertaa).

Äänestä

Siihenpähän tukehtuu ja koko maailma kiittää!

Äänestä
  • ...kansainvälisyyttä tulee varmasti mukaan.Samuel L on vähintään koko suomen pelastaja.Hollywoodin tuntien Enigmankin kaappasivat amerikkalaiset.Ja kaikki menee siellä täydestä,niin täydestä että historiaa kirjoitetaan nykyäänkin heidän näkökulmastaan.Asettaisivat samalla suomen voittajaksi ja alkaisivat tukea vaatimuksia saada suomen luovuttamia alueita takaisin!

    Tulee näin äkkiseltään vain mieleen...

    Äänestä

  • fennoman kirjoitti:

    ...kansainvälisyyttä tulee varmasti mukaan.Samuel L on vähintään koko suomen pelastaja.Hollywoodin tuntien Enigmankin kaappasivat amerikkalaiset.Ja kaikki menee siellä täydestä,niin täydestä että historiaa kirjoitetaan nykyäänkin heidän näkökulmastaan.Asettaisivat samalla suomen voittajaksi ja alkaisivat tukea vaatimuksia saada suomen luovuttamia alueita takaisin!

    Tulee näin äkkiseltään vain mieleen...

    Varmasti pistäisi vihaksi, jos tekevät niin.

    Äänestä

  • Tuli vaan mieleeen. kirjoitti:

    Varmasti pistäisi vihaksi, jos tekevät niin.

    Mahtaako elokuvaan tulla kuumia homoseksualistisia kohtauksia? Käykö eskunnassa kova ähinä? Laitellaanko peräti hevosiakin pakoputkeen?

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Renny Harlin kirjoitti:

http://www.hollywood.com/movie/Untitled_Carl_Mannerheim_biopic/4228485

Vai on Renny tekemässä sittenkin Mannerheim-leffaansa. Ja että Jude Law pääosaan! Nam!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu