Toinen keskenmeno 6kk sisällä

Ikävää, ja samalla niin tuttua tarinaa :o(

Meillä yritys alkoi elokuussa 2006, ja plussasin kanssa jouluna ekan kerran. En myöskään edes osannut ajatella keskenmenon mahdollisuutta. Viikolla 11 sitten alkoi vuoto, jonka johdosta menin lääkäriin. Siellä todettiin tuulimunaraskaus. Olin tosi musertunut. Siitä sitten ajan kanssa onneksi selvittiin ja uusi yritys alkoi. Raskaaksi tulin melko helposti ja toukokuussa sitten taas testiin ilmestyi kaksi viivaa. Siinä vaiheessa olin toki iloinen, mutta myös äärimmäisen jännittynyt. Tosin sisimmässäni toivoin, että ei se voi toista kertaa enää osua omalle kohdalle. Varasin ajan ultraan yksityiselle, jossa todettiin tällä kertaa hyvin varhainen keskenmeno :o( ..viikkoja piti olla kahdeksan ja sikiö vastasti viikkoa 6, sykettä ei myöskään enää kuulunut.

Ensi viikolla olen menossa osastolle lääkkeelliseen tyhjennykseen. Kotona halusin odotella nyt josko se vuoto sieltä itsestään alkaisi. Gynen mukaan kohtu on sen näköinen, että varmaan kohta sen vuodon pitäisi tulla. Sitä siis odotellessa. Mutta ikävää on!

Olen nyt kahdelta lääkäriltä kysynyt kolmannen raskauden mahdollisuudesta, sillä olen samalla lailla huolissani kuin sinä. Kaksi keskenmenoa on kuulemma vain suurimmalla osalla huonoa tuuria. Kaikilla naisilla on viallisia munasoluja, ja toivon mukaan on nyt vain sattumaa, että ne sattuivat hedelmöittymään. Kolmas toivon mukaan onnistuu ongelmitta. Kaksi keskenmenoa on näiden lääkäriden mukaan myös erittäin yleistä. Ja aina paremmat mahdollisuudet onnistua, mitä aiemmin raskauden keskeytyvät. Enemmän huolissaan pitäisi olla siinä vaiheessa jos raskaudet menisivät kesken vasta lähempänä 12 viikkoa..

Mutta ymmärrän kuinka pahalta tuntuu, sama täällä! Nyt vaan tosiaan odotellaan vuodon alkua ja sen jälkeen normaaleja kuukautisia, jonka jälkeen yritetään uudelleen ja toivotaan, että meillä se kolmas kerta toden sanoo... Voimia ja tsemppiä!

keskenmenoa vuoden sisään.

Mitään syytä ei koskaan lytynyt ja kuulemma hyvin harvoin löytyykään. Kyseessä oli siis vain huono onni.

Keskenmenojen jälkeen sain kaksi lasta.

Voimia!

Sain ensimmäisen keskenmenon tammikuussa 07 rv12 1 se oli tuulimuna. Se tuntuu vieläkin pahalta. Ensimmäisellä kerralla odotti että kaikki menis hyvin, koska niin moni muukin on onnistunut ensiyrittämällä.

Toinen keskenmeno tuli toukokuun alussa rv 5 1. Raskaushormoonien perusteella oli kuulemma mennyt kesken melkein heti kun oli alkanutkin. Ehdin kuitenkin hetken iloita ja toivoa..

Ikää on 23v. joten ei pitäisi siitäkään olla kiinni.

Nyt olen kolmatta kertaa raskaana. Tänään tulee täyteen rv6. Eilen sain sitten onnekseni virtsaputkentulehduksen. Kamalat kivut ja menin tietty heti lääkäriin. Illalla tuli sitten vähän verta ja olin heti ihan paniikissa. Voi kuitenkin liittyä tulehdukseen, joten en menetä vielä toivoa. Toistaiseksi verta on tullut vain vähän ja pelkästään pyyhkiessä.

Kamala pelko kokoajan. jos tästä nyt selsitään niin koitan päästä alkuraskauden ultraan sitte kun suostuvat yksityisellä tekemään. Täällä vissiin vasta rv8. Sais sitten tietää ettei olisi tuulimuna.

Ainut positiivinen asia on, että tulen raskaaksi melko helposti. Nyt ei oltiu laskettu edes ovulaatio päivää vaan ajateltiin että kyllä se sieltä tulee kun on tullakseen.

Jatkakaa vaan yritystä. Ei kuitenkaan liialla stressillä. Itse en ainakaan aijo luovuttaa. Kolmen keskenmeno jälkeen aletaan onneksi tutkimaan jos siihen löydetään jokin syy. Jaksamista! =)

Sain ensimmäisen keskenmenon tammikuussa 07 rv12 1 se oli tuulimuna. Se tuntuu vieläkin pahalta. Ensimmäisellä kerralla odotti että kaikki menis hyvin, koska niin moni muukin on onnistunut ensiyrittämällä.

Toinen keskenmeno tuli toukokuun alussa rv 5 1. Raskaushormoonien perusteella oli kuulemma mennyt kesken melkein heti kun oli alkanutkin. Ehdin kuitenkin hetken iloita ja toivoa..

Ikää on 23v. joten ei pitäisi siitäkään olla kiinni.

Nyt olen kolmatta kertaa raskaana. Tänään tulee täyteen rv6. Eilen sain sitten onnekseni virtsaputkentulehduksen. Kamalat kivut ja menin tietty heti lääkäriin. Illalla tuli sitten vähän verta ja olin heti ihan paniikissa. Voi kuitenkin liittyä tulehdukseen, joten en menetä vielä toivoa. Toistaiseksi verta on tullut vain vähän ja pelkästään pyyhkiessä.

Kamala pelko kokoajan. jos tästä nyt selsitään niin koitan päästä alkuraskauden ultraan sitte kun suostuvat yksityisellä tekemään. Täällä vissiin vasta rv8. Sais sitten tietää ettei olisi tuulimuna.

Ainut positiivinen asia on, että tulen raskaaksi melko helposti. Nyt ei oltiu laskettu edes ovulaatio päivää vaan ajateltiin että kyllä se sieltä tulee kun on tullakseen.

Jatkakaa vaan yritystä. Ei kuitenkaan liialla stressillä. Itse en ainakaan aijo luovuttaa. Kolmen keskenmeno jälkeen aletaan onneksi tutkimaan jos siihen löydetään jokin syy. Jaksamista! =)

Luin muiden tarinoita ja yllätyin miten ne olivat lähes identtisiä omana kanssa, kuukaudet mukaan luettuna.

Meillä yritys alkoi myös 06/06, jolloin lopetin pillerit. Kuukautisia ei vaan kuulunut, joten sain gynegologilta keltarauhashormonia (Terolut), joilla kuukautiset palautui ja positiivisen raskaustestin tein viime vuoden isänpäivänä. Eka ultra oli vkolla 13 3 ja luulimme, että tänään nähdään vauva ekaa kertaa. Sen sijaan näkyi vain tyhjä kohtu, se oli tuulimunaraskaus, joka ei ollut mennyt itsestään kesken (lieneekö keltarauhashormonin takia?), joten pari päivää myöhemmin jouduin kaavintaan (tammikuussa).

Henkinen toipuminen oli todella vaikeaa, suru ja ahdistus helpottivat vasta kun tein uuden positiivisen raskaustestin kesäkuussa. Neuvola ja varhaisultra oli varattu kahdeksannelle viikolle (eli tälle viikolle), mutta maanantain ja tiistain välisenä yönä vuoto alkoi. Kesken meni tämäkin.

Olo on todella kamala. Ekalla kerralla saattoi ajatella, että huonoa tuuria, mutta nyt tuntuu jo siltä, että mussa on jotain pahasti vialla. Tuntuu kamalalta ajatella, että tämän saman joutuu käymään kerran vielä läpi ennen kuin pääsee tutkimuksiin julkiselle puolelle. Eli siis sisimmässäni tunnen, että jos raskaaksi vielä tulee niin kesken menee sekin.

Olis kivaa jakaa kokemuksia vaikka sähköpostin kautta, tuntuu ettei monikaan läheinen ymmärrä mitä tunteita tässä joutuu käymään läpi. Vertaistuki tuntuu olevan paras tuki. Jos halukkaita löytyy, ilmotelkaa niin laitan e-mailosoitteeni.

Minulla onviidessä kuukaudessa 3 kesken menoa mutta ei siihen totu. Jaksamista sinulle ja yritystä jatkoon. Meillä on jo luovuttu jos tulee lapsi s on sitten vahinko. Ehkäisy on lopetettu jo vuosia sitten.

Tässä itken samaa ongelmaa. Tämä toinen niinkuin edellinenkin kesken rv5 eli tosi alkumetreillä. Oon tosi pahoilani sun puolesta. Varmaan karmeeta saada jo runsain käsin toivon kipinöitä ja sit sieltä korkeuksista pudota.
Musta tuntuu, etten nyt haluais enää edes yrittää...
Yksi työkaveri tosin kertoili omasta kokemuksestaan, että ensimäisen lapsen jälkeen tuli kolme keskenmenoa ja aika lailla ehti jo heittää pyyhkeen kehään, mut kuitenkin neljäs sit tulikin jarrusukilla ja täysin ilman ongelmia. Et kai sitä vaan pitäis pysyä vahvana ja muistaa ne tilastot. Et oikeesti yli 80% menee kesken ja suurin osa sillee ettei huomaakaan.
Just nyt haluun kuitenkin vaan olla surullinen tästä. Itkettää ihan kamalasti.

Hei!

Kyllä toivoa on. Itselläni oli kolme keskenmenoa (aika paljon samantyyppisiä kuin sinulla). Siitä on jo aikaa, se oli vuosina 99-00. Neljäs raskaus onnistui ja tyttö syntyi v.2001. Hän on jo 6-vuotias. Tosin onnistuneen raskauden jälkeen oli taas keskenmeno joten "lapsentekomme" jäi siihen. Halusin kuitenkin sanoa, että toivoa on eikä tilastoja kannata tuijottaa liian tarkkaan, vaikka ymmärrän kyllä hyvin sinua.
Tsemppiä!