Vanha äiti sai aivosyöpäleikkauksen jälkeen epilepsian. Syystä tai toisesta hänen tyttärensä ei halua uskoa, että epilepsiaa onkaan, vaikka kohtauksia on ollut (ei hänen läsnäollessaan). Niinpä hän otti äidin pois sairaalasta, asumaan luokseen, ja kieltää epilepsialääkkeen käytön.
Hän on niin erikoinen hirmu, että kun hän vaati keskussairaalalta uutta diagnoosia äidistä, he lopulta myöntyivät antamaan uuden lausunnon. Siinä sanotaan, että "tytär väittää, että epilepsia on isän mielikuvituksen tuotetta, ja äidin aivokasvain, tyttären mielestä, isän aikoinaan käyttämien rikkaruohontorjunta-aineiden syytä."
Tytär ei osaa lukea lausunnon ironiaa, ja nyt on alkanut lähetellä paikallislehdille juttuja 'vanhanisännän typerästä toiminnasta' myrkkyjen suhteen. Useimmat lehdet viittaavat kintaalla - hänet tunnetaan jo näillä seuduin.
Isä itse kuoli juuri aivokasvaimeensa...
Hän on niin erikoinen hirmu, että kun hän vaati keskussairaalalta uutta diagnoosia äidistä, he lopulta myöntyivät antamaan uuden lausunnon. Siinä sanotaan, että "tytär väittää, että epilepsia on isän mielikuvituksen tuotetta, ja äidin aivokasvain, tyttären mielestä, isän aikoinaan käyttämien rikkaruohontorjunta-aineiden syytä."
Tytär ei osaa lukea lausunnon ironiaa, ja nyt on alkanut lähetellä paikallislehdille juttuja 'vanhanisännän typerästä toiminnasta' myrkkyjen suhteen. Useimmat lehdet viittaavat kintaalla - hänet tunnetaan jo näillä seuduin.
Isä itse kuoli juuri aivokasvaimeensa...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tapahtuiko tämä jossain Oulunseudun lestadiolaisalueella tai muualla ko. yhteisössä?
Ja jos on totta, niin kyllä tuo asia on helppo selvittää ja laittaa kuntoon. Tietenkin jos asiassa on tappouhkauksia yms., niin onhan se rohkeutta vaativaa, mutta selkeitä rikoksia tuossa on tapatunut.
*Ihmettee jälleen, että heti epäillään lestadiolaisia*.
taas tulee, ja vanhus menehtyy siihen, niin sitten asiaa viedään eteenpäin. Tyttärellä on luullakseni kiire perinnäille - siksi estää lääkityksen. Hänellä on aina reikä taskussa.
Tuo kertomus kuulostaa kovin totuuden mukaiselta ja hyvinkin mahdolliselta, joten yritän analysoida sitä.
Leikkauksen jälkeen epilepsia on varmaan aika normaali riski. Kaikille sitä ei varmaan tule. Tyttären kieltämisreaktio on normaalia psykologisesti katsoen, ei halua myöntää, että äidillä on epilepsia. Tyttärenä hän on varmaan määrätty äitinsä edunvalvojaksi.
Ehkä pahin virhe on tapahtunut siinä, että lääkärit muuttavat diagnoosia painostuksesta, ei sellaista tietenkään voi tehdä, jos tietävät varmasti tyttären äidin sairastavan epilepsiaa. Tuo lääkäri ei ole toiminut kyllä oikein. Vastuu lankeaa kyllä tuossa varmasti nyt lääkärillekin. Tosin epilepsia diagnisoiminenkin on joskus epävarmaa ja eri lääkäreiltä olen itsekin saanut eri diagnooseja ja sehän kummastuttaa.
Jos lääkäri toteaa, että ei ole epilepsiaa, niin tytär ei tee mitään väärin, jos ei syötä lääkkeitä. Se, että hirmuna saa lääkärin muuttamaan diagnoosia on aika metkaa. Sellaistakin tietenkin tapahtuu, että lääkäreitä kiristetään.
Jos keskussairaala antaa uuden diagnoosin, se kuulostaa oudolta, koska kyllä siellä sen diagnoosin joku lääkäri kyllä tekee, eikä mielestäni se ole koko sairaalan diagnoosi. Yhteistyötä he tietenkin voivat tehdä kollegoiden kanssa.
Uusi lausunto oli varmaan, että epilepsiaa ei ole? Tapauksesta ei käy ilmi selkeästi, että oliko se sellainen, mutta todennäköiseti kai sitten näin oli. Tosin tuosta"tytär väittää, että epilepsia on isän mielikuvituksen tuotetta, ja äidin aivokasvain, tyttären mielestä, isän aikanaan käyttämien rikkaruohotorjunta-aineiden syytä". Tuo on siis se lausunto, jossa lääkärit eivät siis tiedä, että onko epilepsiaa, vaan siinä todetaaan, että ei ole näyttöä epilepsiasta. Täten lääkärit vapautuvat vastuusta. Noin se varmaan onkin, jos lääkäri ei ole nähnyt tai tutkinut äitiä. Tosin kai tyttären äiti on tutkittu, koska lääkitys määrätty, mutta diagnoosi voidaan kai tehdä myös omaisen kuvauksen perusteella, joka nyt tyttären mielestä on mielikuvitusta.
En minäkään hirvittävästi näe lausunnossa ironiaa, vaan näen sen, että lääkärit ovat kirjanneet ylös sen miten tytär asian näkee. Myrkyistä on varmasti terveydellisiä haittoja ja siitä on vaikea sanoa, että mitä kaikkea ne voivat aiheuttaa ja syöpä on kyllä yksi vaihtoehto. Onhan moni ennen torjunta-aineena käytetty myrkky kielletty jälkeenpäin. Itselleni tulee kyllä mieleen vain DDT tai sinnepäin, en muista että mikä mikä sen koko nimi oli mutta tuo taisi olla sen sinnepäin oleva lyhenne.
Tuo on todellakin tragedia... isä kuoli, joten tytärhän on perinyt nyt jo isänsä ja todennäköisesti, jos pesässä on rahaa, niin eiköhän se perintö ole jo tullut, varsinkin jos jo tytär on äidin hoitaja ja todennäköisesti hoitaa myös äitinsä raha-asiat... täten väite perinnön aikaistamisesta kuulostaa hieman hätäiseltä.
Muut sanokoon paremmin, tragedia tuo on todellakin ja miten lie ne lääkkeiden käyttö olisi, voishan ne auttaa, mutta ainahan niissä ainakin aluksi on myös jonkinlaisia haittavaikutuksia...
Johtopäätös: Tässä tulkintani, joka ei varmaan auta mitään tilanteessa. Sanokoon viisaat jotain, jos saavat tuosta kiinni.
Siltikin todella ihmettelen, että lääkäri omaisen painostuksesta muuttaa lausuntoaan. Vähintäänkin kyseenalaista. Olen varmaan loputtomaan kyllästymiseen asti jauhanut veljeni tapauksesta. Lääkäri veljeni jäätyä auton alle ja vajottua koomaan kertoi, että hän tulee käpertymään sikiöasentoon ja kuolemaan 6 kk:n sisällä. No, tapauksesta on nyt 10 vuotta ja hän elää ja hengittää, jopa harrastaakin.
Emme perheenä vaatineet oikaisua diagnoosiin (mikä olisi ollut hupaisaa, sillä vielä tänä päivänä tuo lääkäri pitää kiinni diagnoosistaan), vaan teimme voitavamme. Ja kas, hän heräsi koomasta ja alkoi kuntoutua.
Lääkäreillä käynnit saavat minut ihan sekaisin, joka kerran eri neurologi ja taas on alettava alusta koko "stoori". Ei tässä tiedä vaikka itse tarvitsisin sitä pehmustettua huonetta lähiaikoina.
Tytär EI ole äidin edunvalvoja - siihen todella olisivat muut sisarukset pistäneet stopin. Edunvalvoja on viran puolesta.
Isää ei ole vielä haudattu, eikä perintöä jaettu, mutta mitä nopeammin viimeinenkin vanhempi hivutetaan, sen parempi omanedunvalvojalle.
Ehkä se lääkäri väsyi jatkuviin puhelinsoittoihin, sähköpisteihin ja vierailuihin, ja kirjoitti 'lausunnon', joka tyydytti hullua naista, mutta ei sanonut mitään, mikä olisi ollut sanatarkasti valhe. Tytärhän todella väitti noin. Hassua kyllä on, jos tytär aikoo käyttää tuota 'lausuntoa' tukenaan sitten, kun äiti todella saa epileptisen kohtauksen! "Tyttären mielestä" -maininta naurattaa lukijaa heti. Arvelisin aivan mahdolliseksi, että tytär sitten haastaa lääkärin oikeuteen, kun hän "väitti", ettei äidillä epilepsiaa olekaan, ja katsokaa nyt: äiti kuoli kohtaukseen. Mitenpä hän, vanha naisparka, olisi voinut tietää näistä asioista? Ei häntä voi syyttää! Tästä farssista kuullaan vielä.
Kiitos ajatuksella kirjoitetusta palautteestasi.
Sisar oli satojen kilometrien päässä, kun äidin ensimmäinen kohtaus sattui. Isä oli paikalla, ja soitti toiselle tyttärelle, kun ei keksinyt, mitä muuta tekisi. Selitti, miten vaimo tuossa 'pyörii lattialla'. Se tytär sitten soitti ambulanssin. Ja nyt se diktatuurinen sisar väittää tietävänsä paremmin kuin nuo kaksi, mitä tapahtui ja mitä ei. Lääkärinlausunto (se alkuperäinen, ei se hullua lepyttelevä, ironinen) pohajutuu ambulanssihenkilökunnan ja lääkärien omiin havaintoihin, kuten pitääkin.
Ajatelkaapa, millaista olisi elää yhteiskunnassa, jossa poliisin voi pakottaa kirjoittamaan kuolinsyytutkimuksensa tulokseen: "Murhasta syytetty väittää, ettei kuolleen selästä löydettykään puukkoa, vaan se oli paikallaolijoiden mielikuvituksen tulosta. Syytetyn mukaan kyseessä oli luonnollinen kuolema."
Ois kyllä hyvä nimeltä mainita, kuka näitä pyytelee!
Lausunto "tyttären mielestä äidillä ei epilepsiaa..." Eihän siinä sanota, etteikö silti lääkäreiden mielestä.
En ihan sanatarkasti lainannut, suurinpiirtein vain. Hyvä huomio kyllä. Se muka-lausunto oli hullun rauhoittamismielessä laadittu. Lääkäri-paroilla on varmaan muutakin tekemistä kuin tuollaista turhaa setvimistä. Joku odottaa leikkaustaan turhaan - lääkäri istuu kirjoittamassa ironisia lausuntoja mielenvikaisille.
kohdistuvan leikkauksen jälkiseuraus on usein epilepsia. Ihmettelen kovin, kuinka tytär katsoo olevansa lääkäriä pätevämpi tekemään diagnoosin äidistään. Hänhän olisi siinä tapauksessa voinut hoitaa itse leikkauksenkin. Miltäköhän minusta tuntuisi, jos mieheni ryhtyisi yhtäkkiä väittämään neurologilleni, että minulla ei ole epilepsiaa?
Tosiasioiden kieltäminen voi toki ilmetä monella eri tavalla; ikävää, kun se ilmenee niin, että toisen elämänlaatu heikkenee.
Hän oli ehdottomasti aikaisempaakin lääkärinlausuntoa vastaan, jossa sanottiin, ettei äiti voinut enää ajaa autolla aivokasvainleikkauksensa jälkeen. Hän pakotti äidin rattiin! Onneksi äidillä oli vielä sen verran järkeä, ettei paljon ajellut. Pyörällä hän kyllä lähti pikku matkoille, ja kolaroi, ja joutui taas sairaalaan.
Se, että hän kieltää isän kertomuksen äidin epileptisestä kohtauksesta, on luullakseni osoitus hänen halveksunnastaan isää kohtaan. Hän on kampanjoinut jo vuosia isän maineen tahraamiseksi. Tässä hän toistelee äitinsä opetuksia, kuin robotti. Nyt hänestä on tullut äidin ihan oma maanpäällinen helvetti - kai hän sen on ansainnut - äitikin oli luonnevikainen narsisti. Silti säälittää. Tavallaan säälittää molempien puolesta.
enemmän kuin esim. minä. Olen saanut sen vaikutelman, että olet perheen ulkopuolinen; kuinka siis olet päässyt lukemaan niinkin yksityisluoteista paperia kuin epikriisiä? Tämä kysymys ihan vain uteliaisuudesta, en haluaisi ulkopuolisten lukevan omiani.
vaikka en pysty tilanteeseen kovin paljon vaikuttamaan. Kyseistä paperia lukea paasattiin sen kyseisen tyttären toimesta koko perheelle. Pian varmaan laittaa kopion siitä lehdille, ja monistaa sukulaisille.