http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2007-07-11,104:140:471547,1:0:0:0:0:0
Loistava analyysi!
Abhjl
4298
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
>Syy on ilmeinen: vastikkeettomilla tulonsiirroilla ei voi poistaa köyhyyttä sen paremmin maan sisältä kuin maiden väliltäkään>
"Vain pohjoismainen malli puree köyhyyteen"
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/05/vain-pohjoismainen-malli-puree.html
Keskiluokan kirous
http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=14/2006&id=9098ba4
>Vaikka työttömyysaste on laman pohjalta 1993 laskenut 20 prosentista seitsemään, ovat toimeentulotuen menot pysyneet reaalisesti vuoden 1993 tasolla.>
Tilastokeskuksesta tehtyjen työtuntien määrää. Suomessa tehtyjen työtuntien määrä on nyt pienempi kuin 1990-luvun alussa eli työ on hävinnyt.
On totta, että laman jälkeen on luotu lähes 400 000 uutta työpaikkaa. Mutta millaisia työpaikkoja?
- Ne ovat ns. pätkätöitä, epätyypillisiä, tilapäisiä työtunteja
- Mutta kansantulosta palkansaajien osuus on automaation ja teknologian ansiota koko ajan pienentynyt. Vielä 1990-luvun alussa se oli 55 prosentin luokkaa. Nyt se on vähän päälle 40. Pääoma- ja yrittäjävoitot ovat vastaavasti kaksin- ja kolminkertaistuneet, ja joissakin tapauksissa jopa kymmenkertaistuneet. Siitä hyvästä hyötyy entistä pienempi porukka.
1-5 prosentilla suomalaisista menee erittäin hyvin. Keskituloisilla sinnittelijöillä, jotka vielä ovat työelämässä, menee kohtuullisen hyvin.
Työllisyys paranee,
paraneeko oikeasti?
- Hävinneissä teollisuuden työpaikoissa keskituntiansio oli sellaista 24-25 euroa tunti. Näissä uusissa palvelualan työpaikoissa tuntiansiot ovat puolet tai kolmanneksen siitä. Ja kun ne ovat osa-aikaisia, 30 tuntia viikossa esimerkiksi, niin eihän sellaisella päästä kuin 500 euron kuukausiansioihin. Ja sillä ei saa edes yksiötä Helsingistä.
http://hirvasnoro.blogspot.com/2006/10/ari-ojapelto-viikkolehden.html
Kun samaan aikaan uhka sosialistisesta vallankumouksesta haihtui pois ja Suomessa ryhdyttiin Margaret Thatcherin oppien mukaan toteuttamaan uusliberalistista politiikkaa, niin se tiesi kovia aikoja hyvinvointivaltiolle. Kaukonäköisimmät tiesivät, etteivät lamaleikkaukset jää tilapäisiksi.
http://hirvasnoro.blogspot.com/2006/09/emeritusprofessori-olavi-riihinen.html
Kuinka humpuuki valloitti maailman
Vakuuttavin esimerkein hän osoittaa, kuinka järki karkasi 1970-luvun lopulta lähtien maailman talous- ja yhteiskuntapolitiikasta Margaret Thatcherin ja Ronald Reaganin johdolla. Ryöpytyksen kohteena ovat uusliberalismi, George W. Bush ja Tony Blair, postmodernismin nimeen vannovat, markkinauskovaiset ja muut uusoikeistolaiset hörhöt.
http://sivistys.net/?action=juttu&ID=1741
Seppo Hyrkäs:
Kuinka humpuuki valloitti Suomen
Suomen bruttokansantuote romahti 1990-luvun alussa jyrkemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Maa oli kipannut terveen taloudenpidon roskakoppaan eikä se hallinnut talouspolitiikkaansa muuttuneissa olosuhteissa.
Pääomamarkkinoiden vapauttamisesta ei käyty laajaa kansalaiskeskustelua eikä sitä käyty edes Suomen Pankin ja hallituksen välillä eduskunnasta puhumattakaan. Mitäs turhista.
Seurauksena oli traumaattinen lama, jossa monet menettivät omaisuutensa ja lukemattomat muut työpaikkansa. Sen jälkeen Francis Wheenin kuvaamat ilmiöt ovat käyneet Suomessakin päivä päivältä tutummiksi.
Poliitikot ruikuttavat kilvan, että valtion ja kuntien käytössä oleva rahamäärä pienenee jatkuvasti. Tästä syystä sosiaalisia palveluja on ulkoistettava ja kilpailutettava.
Käytännössä erilaisten palvelujen ulkoistaminen merkitsee useimmiten laadusta tinkimistä paremman tuloksen nimessä. Kyse on sosiaalisesta polkumyynnistä ja julkishallinnon alasajosta. Viimeisten kymmenen vuoden ajan Suomessa on kuitenkin ollut jälleen nousukausi, joten miten on mahdollista, että sellaisen maan julkinen talous on muka vuosi vuodelta heikentynyt? Samaan aikaan työelämän oikeuksia on pyritty kaventamaan kilpailukyvyn, globalisaation, kilpailun vapauden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden nimessä.
http://www.ajatuskirjat.fi/suomi/lukunayte_kuinkahumpuukivalloittimaailman.asp
Hehkutukseen ei todellakaan ole syytä - ainakaan myönteiseen sellaiseen.
Otetaanpa muutamia kohtia:
>Syy on ilmeinen: vastikkeettomilla tulonsiirroilla ei voi poistaa köyhyyttä sen paremmin maan sisältä kuin maiden väliltäkään. Se ei ole missään onnistunut eikä tule koskaan onnistumaan.
Tuotto on pääasia. Jos löydämme Sammon jostain meren syvyydestä ja se alkaa suoltaa meille suolaa, kultaa ja jyväsiä määrättömästi, näitä jakamalla poistuu köyhyys aivan varmasti myös vastikkeettomien tulonsiirtojen keinoin.
Sampoa ei kuitenkaan tarvitse etsiskellä. Teknologinen vallankumous toimii hyvin sen sijaisena. Nyt tämä uussampo suoltaa rikkautta ainoastaan pääomapiireille. On korkea aika ryhtyä vaatimaan, että myös tavallinen kansa pääsee osalliseksi siitä. Muutaman vuoden aikana palkkamaltilla saavutettuja voittoja on siirretty noin 40 miljardia ulkomaille. Mainoksen sanoin: ainakin osa "kelpais varmaan sullekin".
>Vain järjestelmät, joissa tulonsiirrot ja ilmaispalvelukset sidotaan työntekoon tai muuhun vastikkeelliseen toimitaan, toimivat siinä tarkoituksessa, johon ne on suunniteltu: köyhyyden vähentämisessä.
Edellyttäen, että vastikkeellisuus toimii molemminpuolisesti: palkkoja (ja "ei-tuottavilla" huonoliksaisilla aloilla niitä tukevia tulonsiirtoja) korotetaan tuottavuuden kasvua vastaavasti - ja huolehditaan siitä, että työnteko AINA tuo kohtuullisen elintason.
Myös työtä ja sen tekijöitä suojelevia sitoumuksia, sopimuksia ja lakeja (mm. perustuslaki) olisi ihan kiva alkaa noudattaa hyvällä.
>Vasemmiston piirissä kaikki muutosehdotukset leimataan helposti uusliberaaleiksi, jolla on samanlainen kaiku kun aikanaan "neuvostovastaisuudella". Jostain syystä suurin vihamielisyys kohdistuu pyrkimyksiin liittää eri tukiin kannustemekanismeja, jotka ohjaisivat ihmisiä pois tukien piiristä.
Jos professori tarkoittaa vasemmistolla SDP:tä, nimenomaan se on ansioitunut luomaan "kannustemekanismeja", joilla työvoiman laiton hyväksikäyttö on mahdollistettu.
>Kuvaavaa on häly, joka on syntynyt päivähoitomaksuista. Vasemmiston mielestä ei edes kotona olevia, yhteiskunnan tuella eläviä vanhempia voi velvoittaa hoitamaan omia lapsiaan.
Ainakaan työttömiä ei voi lain mukaan tähän velvoittaa. Kuten hum.kand. Kaija Huhtala Helsingin Sanomissa kirjoitti: "(Työttömyysturva) kun on tarkoitettu työnhakuun, kuten opintoraha opiskeluun, eivätkä kyseiset etuudet ole puolipäiväisen lasten kotihoidon piilotukea".
>Se on tyhmää jo siitäkin syystä, että mitään ilmaispalveluksia ei ole olemassa, kyse on vain siitä, kuka ne maksaa.
Pitäisi mieluummin kysyä, mistä ne rahoitetaan? Itse ehdotan, että valtavasti kohonneesta tuottavuudesta. Kun teollisuustuotantomme on lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut ja BKT:mme kasvanut puolella, löytyisi rahaa viljalti kansalaisille kohdistuneeseen hyväänkin.
Valitettavasti rahojen on annettu siis valua pääomapiireille. Ne kelpaisivat kyllä varmaan kansalaisillekin.
>Jos unohdetaan ay- ja hyvinvointivaltioretoriikka ja ajatellaan asioita tavallisten ihmisten - kutsuttakoon heitä vaikka keskiluokaksi - kannalta, ei ole kovin vaikea ymmärtää, miksi vasemmiston ohjelma ei mene kaupaksi. He maksavat lähes kaikki verot, mutta pääsevät entistä huonommin osallisiksi tulonsiirroista ja ilmaispalveluista.
Se keskiluokka vain supistuu supistumistaan - nk. perinteisten työpaikkojen määrän laskiessa. Verotusta olisikin syytä ryhtyä nopeasti muuttamaan vaikkapa jalostusarvon verottamisen suuntaan. Siten tuotannon kasvusta saataisiin leikattua taas paremmin koko yhteiskunnan tarpeisiin - myös sille keskiluokalle.
>Samanaikaisesti yhä suurempi osa väestöstä ei tee mitään. Vaikka työttömyysaste on laman pohjalta 1993 laskenut 20 prosentista seitsemään, ovat toimeentulotuen menot pysyneet reaalisesti vuoden 1993 tasolla. Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia oli viime vuonna 360 000.
Aivan. Tämä johtuu siitä, että työttömyyden lasku ja työllisyyden kasvu on ollut vain näennäistä, ja perustunut tilastokikkailuun sekä työn sirpaloitumiseen. Vuodesta 1990 palkkatyön määrä on laskenut 360 miljoonaa työtuntia eli 225 000:n kokoaikaduunin verran. Yhdistettynä työvoiman määrän kasvuun laskua on lähes 300 000.
Työn katoaminen on jatkuvaa. Tällä vuosituhannella se on ollut yli 36 000:n kokoaikatyön verran. Esimerkiksi McKinseyn tutkimuslaitos ennustaa 200 000:n työpaikan katoavan vajaassa kymmenessä vuodessa.
>Tavallisten työssäkäyvien pitää tietenkin maksaa kaikki tämä - myös päivähoidon kustannukset. Heillä itsellään ei välttämättä ole edes varaa hankkia lapsia, koska lasten hankintaan liittyneet verovähennykset poistettiin tasa-arvoajattelun puuskassa jo kaksi vuosikymmentä sitten. Heitä pidetään muutenkin kurissa ja nuhteessa; kaikki rikkeet rangaistaan kun taas niin sanotut huono-osaiset saavat tehdä lähes mitä vaan, ilman että yhteiskunta heitä sanktioisi.
Huono-osaisiin kohdistetut sanktiot on saatettu jo lainvastaiseen tilaan. Tällaiset pyrkimykset edesauttaa kohtuutyön vielä omaavien ja työttömien vastakkainasettelua ovat tyrmistyttäviä. Niiden tarkoitus on heikentää yleisesti työntekijän turvaa, asemaa ja etuja sekä sitä kautta yleistä palkkatasoa. Tämä johtaa kahden- tai jopa kolmen kerroksen väen syntyyn maassamme - ja tämä taas vakaviin yhteiskuntarauhaa horjuttaviin toimiin.
Eikö tämä ole liian suuri hinta raharikkaiden rikastuttamisesta ja oman yhteiskuntamme "säästö"kurjistamisesta?
Artikkeli herättää monia ajatuksia. Tosin professoreillakin on poliittinen kanta ja se vaikeuttaa näkemään asioita sellaisina kuin ne ovat realimaailmassa.
"Tavallisten työssäkäyvien pitää tietenkin maksaa kaikki tämä - myös päivähoidon kustannukset. Heillä itsellään ei välttämättä ole edes varaa hankkia lapsia, koska lasten hankintaan liittyneet verovähennykset poistettiin tasa-arvoajattelun puuskassa jo kaksi vuosikymmentä sitten. Heitä pidetään muutenkin kurissa ja nuhteessa; kaikki rikkeet rangaistaan kun taas niin sanotut huono-osaiset saavat tehdä lähes mitä vaan, ilman että yhteiskunta heitä sanktioisi."
Professori ei tunne näköjään työttömyysturvalakia ja työvoimatoimiston. Meillähän on ikioma karenssikone eli työvoimatoimisto. Koko työttömien ja pätkätyöläisten joukkoa paimennetaan tällä karenssipiiskalla. Tekosyynä käytetään sitä, että työttömät ovat muka alkoholisoituneita laiskureita ja pätkätyöläiset vätyksiä, koska eivät saa muuta kuin pätkätyötä. Tämä huijaus onkin onnistunut hyvin näihin päiviin saakka.
Työnantajat käyttävät tilannetta hyväkseen tietenkin se on kai tarkoituskin. Työntekijät palkataan karenssitehtaalla pienellä palkalla, heidänhän on pakko ottaa työ vastaan. Näin palkkataso saadaan minimiin ja voitot maksimiin.
Olisi kansantaloustieteen professorin syytä analysoida myös mitä tämä toiminta maksaa yhteiskunnalle jo pelkän tehottoman työvoimatoimistoverkoston ylläpito, nuorten koulutettujen ja vanhempien hyvän ammattitaidon omaavien työntekijöiden pakkopyörittäminen tässä karenssitehtaassa. Karenssoitu joutuu toimeentulotuen piiriin, jota sitäkin leikataan rangaistuksena siitä, että nuorella on halu kehittää itse oma uransa eikä halua mennä työpajahommiin.
Paljonko maksaa turha akateeminen tai ammattikorkeakoulukoulutus? Kuinka halukas työntekijä on tekemään ammatillisesti vaativia töitä, jos hän saa minimipalkan? Jakaako hän uutta tietotaitoaan työpaikalla, jos häntä ei palkita siitä? Työhalut ovat suoraan verrannolliset saatuun epäoikeudenmukaiseen palkkaan? Tehokkuus taas vaikuttaa tulokseen.
Tieteen nimissä pitäisi kertoa se, että nykysysteemi on luotu kasvattamaan voittoja yrittäjille ja säätelemään palkkoja. Aika ajoin tuodaan esille hirvittävän työvoimapulan uhka ja pelotellaan poloisia työttömiä ulkomaisen työvoiman maihinnousulla eli jos ette tee tällä palkalla löytyy niitä, jotka tekevät.
Tuon kirjoituksen perusteella voi epäillä ettei professori ole palkkaansa ansainnut, joka sekin kuuluu verovaroista kustannettaviin menoihin. Tieteen odottaisi olevan objektiivista.
Tässä palkallisen työn määrästä ja etenkin suhteessa työvoimaan:
http://www.ihmisarvo.org/ia-indeksi.htm