Paras olympuskamera?

Kyllä se paras on vielä aika pitkään tuo OM4Ti, tai jos pitää kuvata megapakkasissa, niin sitten sama kolmosena. Digipuolen kennot ovat vielä aika kehittymättömiä ja ainoastaan Foveon on oikeilla jäljillä.

5-10 vuotta kun kuluu, niin sitten ehkä päästään filmin tasolle. Nopeampaa digi tietysti on ja halvempaa jos ei tulosta kuvia.

((((((((((((( kirjoitti:

Kyllä se paras on vielä aika pitkään tuo OM4Ti, tai jos pitää kuvata megapakkasissa, niin sitten sama kolmosena. Digipuolen kennot ovat vielä aika kehittymättömiä ja ainoastaan Foveon on oikeilla jäljillä.

5-10 vuotta kun kuluu, niin sitten ehkä päästään filmin tasolle. Nopeampaa digi tietysti on ja halvempaa jos ei tulosta kuvia.

Lue lisää

Miltä osin digikennot ovat mielestäsi kehittymättömiä? Ja Foveonko muka oikeilla jäljillä? Konsepti kuulostaa hyvältä ja vallankumoukselliselta, mutta kyseinen teknologiahan on täysin lapsenkengissään vielä ja tuottaa suurimmalta osin huonompaa tulosta kuin tavalliset kennot; värit päin seiniä ym.

konkelokoipi kirjoitti:

Miltä osin digikennot ovat mielestäsi kehittymättömiä? Ja Foveonko muka oikeilla jäljillä? Konsepti kuulostaa hyvältä ja vallankumoukselliselta, mutta kyseinen teknologiahan on täysin lapsenkengissään vielä ja tuottaa suurimmalta osin huonompaa tulosta kuin tavalliset kennot; värit päin seiniä ym.

Lue lisää

Digikennoissa arvotaan enemmän pisteitä kuin mitataan. Siis kun kenno ei kykene mittaamaan jokaisesta pisteestä kaikkia värejä, niin välit täytetään arvauksen mukaan. Arvaukseen ei edes päästä ilman kuvaa heikentävää suodatinta kennon edessä.
Foveon mittaa jokaisesta pisteestä kaikki värit ja uusimmat kennot ovat jo hyviä. Sigma SD14 on pärjännyt Photography Monthly:n testissä erittäin hyvin (kamera ei yhtä hyvä kuin kenno). Ainoastaan suuremmilla herkkyyksillä on ongelmia kohinan kanssa, mutta vähemmän herkillä kuvat ovat parasta mitä digillä saa. Oli ongelmia valkotasapainossa, mutta tuohan on kameran, eikä kennon vika.

Oikeastaan ainut toinen kelvollinen systeemi ovat nuo kolmella valotuksella (suodinta vaihtamalla) toimivat kamerat, mutta ne soveltuvat tietysti vain täysin liikkumattomille kohteille.
Olen odotellut että joku valmistajista toisi markkinoille kolmikennoisen kameran, samoin kuin paremmissa videokameroissa on, mutta eipä näy tulevan.

Totuus on että digi on etu lähinnä nopeuden ja kuvan kustannusten takia, mutta jos ei noilla ole väliä, niin mikään ei vielä puolla digin käyttöä jos on tarkoitus saada aikaan kunnollisia kuvia.

Tietysti amerikassa ne kuvaavat vieläkin osin kiekkokameroilla, joten laatu on monille täysin sivuseikka.

Digipuolella hämmästyttää lisäksi se suuri kiinostus kohinaan suurilla herkkyyksillä. Itse olen kuvannut eniten 100 Asa:lla, eikä herkkyys ole ongelma. Kohinassakin kannattaisi käyttää enemmän aikaa siihen miltä se näyttää kuvassa, sillä siinä on suuria eroja samoilla kohina-asteilla (Nikonilla on luonnollisimman näköistä). Kuitenkin väritasapaino ja kuvan tarkkuus ovat huomattavasti tärkeämpiä asioita, eikä juuri kukaan kiinitä huomiota kapeaan dynamiikkaan ja huippuvalojen puhkipalamiseen.

konkelokoipi kirjoitti:

Miltä osin digikennot ovat mielestäsi kehittymättömiä? Ja Foveonko muka oikeilla jäljillä? Konsepti kuulostaa hyvältä ja vallankumoukselliselta, mutta kyseinen teknologiahan on täysin lapsenkengissään vielä ja tuottaa suurimmalta osin huonompaa tulosta kuin tavalliset kennot; värit päin seiniä ym.

Lue lisää

Digikameroiden käyttövarmuus on surkea ja vain muutaman mallin uskaltaisi viedä vähänkään rankempiin olosuhteisiin. Pitää muistaa että OM-4 on kelvannut lähes muutoksitta Nasa:lle ja sitä on käytetty avaruuskävelyillä (pintakeinonahasta irtosi jotain kaasuja tyhjiössä ja ne vaihdettiin johonkin parempaan ja valkoiseen). Ei tule oikein paikkaa mieleen mihin en uskaltaisi tuon neloseni kanssa lähteä, kun taas digien kanssa tarvittaisiin kosteus/pölysuojia ja vararunkoja vikojen varalta. Aikanaan kakkonen tuli jalustan kanssa alas kallioilta, mutta toimi edelleen, vaikka takaisinkelausnupin alue painui sisään. Oikoivat pellin huollossa ja vaihtoivat nupin, jonka jälkeen edelleen käytössä.

Harmi että filmikustannukset ovat nouseet, eikä diaa enää saa Anttilan tarjouksena.

kelpaavat uusiin järjestelmäkameroihin, mutta luonnollisesti vanhat eivät niitä tunnista.

((((((((((( kirjoitti:

Digikameroiden käyttövarmuus on surkea ja vain muutaman mallin uskaltaisi viedä vähänkään rankempiin olosuhteisiin. Pitää muistaa että OM-4 on kelvannut lähes muutoksitta Nasa:lle ja sitä on käytetty avaruuskävelyillä (pintakeinonahasta irtosi jotain kaasuja tyhjiössä ja ne vaihdettiin johonkin parempaan ja valkoiseen). Ei tule oikein paikkaa mieleen mihin en uskaltaisi tuon neloseni kanssa lähteä, kun taas digien kanssa tarvittaisiin kosteus/pölysuojia ja vararunkoja vikojen varalta. Aikanaan kakkonen tuli jalustan kanssa alas kallioilta, mutta toimi edelleen, vaikka takaisinkelausnupin alue painui sisään. Oikoivat pellin huollossa ja vaihtoivat nupin, jonka jälkeen edelleen käytössä.

Harmi että filmikustannukset ovat nouseet, eikä diaa enää saa Anttilan tarjouksena.

Lue lisää

Jorma Ojaharju kertoo jossain kirjassaan kaveristaan, joka oli ostanut 300 markalla hassista, mutta saanut kuivattua sammalta. Poltettua sen, hän kehui hassistaan hyväksi ja Jomppa lisää mielipiteensä "Niin minäkin olisin sanonut, jos olisin maksanut 300 tulitikkulaatikollisesta sammalta."

Filmikameroiden ylivertaisuutta toitottavat ne, joiden rahat on kiinni vanhenevassa tekniikassa. Kieltämättä filmi on moneen sopiva, mutta yhä useammassa paikassa sen korvaa käyttäjien ja valmistajien mielestä parempi kenno. Vielä löytyy musiikin ystäviä, joiden mielestä paras ääni saadaan kokonaan mekaanisella levysoittimella, jossa käytetään kertakäyttöistä bambuneulaa.


"Digikennoissa arvotaan enemmän pisteitä kuin mitataan."

Digeissä ei arvota yhtään pistettä vaan jokaisessa pisteessä mitataan jonkun osavärin arvo ja muut arvot lasketaan viereisten pisteiden avulla. Samalla menetelmällä kuvia käsitellään kuvankäsittelyohjelmissa.


"Olen odotellut että joku valmistajista toisi markkinoille kolmikennoisen kameran, samoin kuin paremmissa videokameroissa on, mutta eipä näy tulevan. "

En tunne ongelman teknisiä ratkaisuja, mutta luulen videokameroissa pyrittävän nopeampaa kuvan käsittelyyn.

Digeissä ongelma on valon jakaminen kolmelle kennolle, joka aiheuttaisi vuorostaan kolme kertaa pidempiä valotusaikoja.



"Ei tule oikein paikkaa mieleen mihin en uskaltaisi tuon neloseni kanssa lähteä,..."

Paljonkin on paikkoja, joihin en uskaltaisi E-1 kanssa lähteä, mutta silloin en pelkäisi kameran puolesta.



"Harmi että filmikustannukset ovat nouseet, eikä diaa enää saa Anttilan tarjouksena."

On todella ikävää, että yhä useammalla ei ole varaa valita filmiä vaikka pitäisi sitä parempana vaihtoehtona.

XV_yritys kirjoitti:

Jorma Ojaharju kertoo jossain kirjassaan kaveristaan, joka oli ostanut 300 markalla hassista, mutta saanut kuivattua sammalta. Poltettua sen, hän kehui hassistaan hyväksi ja Jomppa lisää mielipiteensä "Niin minäkin olisin sanonut, jos olisin maksanut 300 tulitikkulaatikollisesta sammalta."

Filmikameroiden ylivertaisuutta toitottavat ne, joiden rahat on kiinni vanhenevassa tekniikassa. Kieltämättä filmi on moneen sopiva, mutta yhä useammassa paikassa sen korvaa käyttäjien ja valmistajien mielestä parempi kenno. Vielä löytyy musiikin ystäviä, joiden mielestä paras ääni saadaan kokonaan mekaanisella levysoittimella, jossa käytetään kertakäyttöistä bambuneulaa.


"Digikennoissa arvotaan enemmän pisteitä kuin mitataan."

Digeissä ei arvota yhtään pistettä vaan jokaisessa pisteessä mitataan jonkun osavärin arvo ja muut arvot lasketaan viereisten pisteiden avulla. Samalla menetelmällä kuvia käsitellään kuvankäsittelyohjelmissa.


"Olen odotellut että joku valmistajista toisi markkinoille kolmikennoisen kameran, samoin kuin paremmissa videokameroissa on, mutta eipä näy tulevan. "

En tunne ongelman teknisiä ratkaisuja, mutta luulen videokameroissa pyrittävän nopeampaa kuvan käsittelyyn.

Digeissä ongelma on valon jakaminen kolmelle kennolle, joka aiheuttaisi vuorostaan kolme kertaa pidempiä valotusaikoja.



"Ei tule oikein paikkaa mieleen mihin en uskaltaisi tuon neloseni kanssa lähteä,..."

Paljonkin on paikkoja, joihin en uskaltaisi E-1 kanssa lähteä, mutta silloin en pelkäisi kameran puolesta.



"Harmi että filmikustannukset ovat nouseet, eikä diaa enää saa Anttilan tarjouksena."

On todella ikävää, että yhä useammalla ei ole varaa valita filmiä vaikka pitäisi sitä parempana vaihtoehtona.

Lue lisää

Katso huviksesi sitä arvontaa taivasta vasten kuvatuista puunlatvoista. Jokaisen oksan sivulla näkyy virheellisesti arvattu kaista, joka mielestäni pilaa kuvia aika paljon. Tuo häiriö muuten esiintyy kuvan jokaisessa pisteessä, mutta noissa kapeissa viivoissa se on helpoin nähdä.

Kolmekennoisessa kamerassa on suuremmat valonherkät alueet, jolloin lisävalon tarvetta ei ole. Siis ajattele asiaa niin, että yhden värin mittausalue kattaa koko sen alan, mikä on käytössä perinteisessä kennossa kolmelle värille.

Digikuvauksessa ongelmana on myös anturialueen pintarakenne, joka aiheuttaa kuvan reunoilla tummumista, koska osa valosta törmää kennon pinnan korkeimpiin kohtiin jotka eivät ole valonherkkiä. Ongelmaa on yritetty poistaa linssejä muuttamalla (Ilmeisesti vain Olympuksella).

Lisäksi kukaan ei vielä ole kyennyt tekemään kennoja, joiden valotusvara olisi yhtä suuri kuin negatiivilla. Hankalissa olosuhteissa on aika turvallista kuvata värinegalle. Filmissä on tietysti vielä sekin puoli, että jos haluan kuvata infrapunaa, niin sitten vain vaihdan filmin. Jos taas haluan niin tarkaa mustavalkoista kuin mihin kalusto pystyy, niin silloin käytin Technical Pan:ia (harmi ettei sitä enää saa).

Filmikustannuksista: jos kuvauspäivänä menee 25 rullaa filmiä, niin sen kustannus on joka tapauksessa aika suuri.

Digissä kustannuksia lisää se että kamera pitäisi vaihtaa parin vuoden välein. Keskeneräinen tekniikka muuttuu niin nopeasti, että ainakin minua harmittaa kun totean uudella kalustolla saatavan paljon parempaa jälkeä. Erityisen ikävää on se että tiedän linssin pystyvän paljon parempaan jälkeen, mutta sitten kennon vikojen takia kuva pilataan arvauksilla.

Paikoista: olen kerran joutunut varautumaan kameran käyttöön aseena. Minut aiottiin ryöstää, mutta rosvo huomasi että olin varautunut ja jätti sitten väliin. Nelonen ja T45 on aseena kohtuullisen painava ja nyt uhkaus siis riitti.

Uskon että voin siirtyä oikeasti digiin joskus 5 vuoden kuluttua, mutta nyt tekniikka on vielä kovin keskeneräistä (kun ne edes saisivat etsinkuvat tarpeeksi isoiksi).

(((((((((((( kirjoitti:

Katso huviksesi sitä arvontaa taivasta vasten kuvatuista puunlatvoista. Jokaisen oksan sivulla näkyy virheellisesti arvattu kaista, joka mielestäni pilaa kuvia aika paljon. Tuo häiriö muuten esiintyy kuvan jokaisessa pisteessä, mutta noissa kapeissa viivoissa se on helpoin nähdä.

Kolmekennoisessa kamerassa on suuremmat valonherkät alueet, jolloin lisävalon tarvetta ei ole. Siis ajattele asiaa niin, että yhden värin mittausalue kattaa koko sen alan, mikä on käytössä perinteisessä kennossa kolmelle värille.

Digikuvauksessa ongelmana on myös anturialueen pintarakenne, joka aiheuttaa kuvan reunoilla tummumista, koska osa valosta törmää kennon pinnan korkeimpiin kohtiin jotka eivät ole valonherkkiä. Ongelmaa on yritetty poistaa linssejä muuttamalla (Ilmeisesti vain Olympuksella).

Lisäksi kukaan ei vielä ole kyennyt tekemään kennoja, joiden valotusvara olisi yhtä suuri kuin negatiivilla. Hankalissa olosuhteissa on aika turvallista kuvata värinegalle. Filmissä on tietysti vielä sekin puoli, että jos haluan kuvata infrapunaa, niin sitten vain vaihdan filmin. Jos taas haluan niin tarkaa mustavalkoista kuin mihin kalusto pystyy, niin silloin käytin Technical Pan:ia (harmi ettei sitä enää saa).

Filmikustannuksista: jos kuvauspäivänä menee 25 rullaa filmiä, niin sen kustannus on joka tapauksessa aika suuri.

Digissä kustannuksia lisää se että kamera pitäisi vaihtaa parin vuoden välein. Keskeneräinen tekniikka muuttuu niin nopeasti, että ainakin minua harmittaa kun totean uudella kalustolla saatavan paljon parempaa jälkeä. Erityisen ikävää on se että tiedän linssin pystyvän paljon parempaan jälkeen, mutta sitten kennon vikojen takia kuva pilataan arvauksilla.

Paikoista: olen kerran joutunut varautumaan kameran käyttöön aseena. Minut aiottiin ryöstää, mutta rosvo huomasi että olin varautunut ja jätti sitten väliin. Nelonen ja T45 on aseena kohtuullisen painava ja nyt uhkaus siis riitti.

Uskon että voin siirtyä oikeasti digiin joskus 5 vuoden kuluttua, mutta nyt tekniikka on vielä kovin keskeneräistä (kun ne edes saisivat etsinkuvat tarpeeksi isoiksi).

Lue lisää

"Katso huviksesi sitä arvontaa taivasta vasten kuvatuista puunlatvoista. Jokaisen oksan sivulla näkyy virheellisesti arvattu kaista, joka mielestäni pilaa kuvia aika paljon. Tuo häiriö muuten esiintyy kuvan jokaisessa pisteessä, mutta noissa kapeissa viivoissa se on helpoin nähdä."

En harrasta kuvien katsomista pikseleinä, mutta piti oikein katsoa kuinka paljon ilmiöstä johtuu kameran kuvankäsittelystä ja kuinka paljo kennon periaatteesta. jpg-kuvassa sen huomaa 70 % ja RAW-kuvissa 150 % kokoisesta kuvasta (tarkistelemassani mustikanvarvussa, joka kuvattiin aurinkoa vasten). Tämä ei minua häiritse (ehkä sen takia, että olen värisokea), mutta joskus puusta näkyy lehdet, mutta oksat ovat näkymättömissä. Sama virhe muuten näkyy filmeissä, mutta toistenpäin. Puoli hopeakidettä ei voi reagoida valoon, joten tölpän takana oleva aurinko syö tölppää kapeammaksi.



"Kolmekennoisessa kamerassa on suuremmat valonherkät alueet, jolloin lisävalon tarvetta ei ole. Siis ajattele asiaa niin, että yhden värin mittausalue kattaa koko sen alan, mikä on käytössä perinteisessä kennossa kolmelle värille."

Muistelen lukeneeni E-1 julkaisemisen yhteydessä, että sen kennon koko pinta oli valoherkkää ja kaikki johdotus yms olisi kennon sisällä.



"Lisäksi kukaan ei vielä ole kyennyt tekemään kennoja, joiden valotusvara olisi yhtä suuri kuin negatiivilla."

Kennon on ollut jo vuosia herkempi kuin filmi. En muista lukua, mutta joka tapauksessa yli 95 % kennon törmäävistä fotoneista saadaan talteen ja tämän vuoksi filmi on kadonnut tähtikaukoputkien sisältä.


"Hankalissa olosuhteissa on aika turvallista kuvata värinegalle. Filmissä on tietysti vielä sekin puoli, että jos haluan kuvata infrapunaa, niin sitten vain vaihdan filmin. Jos taas haluan niin tarkaa mustavalkoista kuin mihin kalusto pystyy, niin silloin käytin Technical Pan:ia (harmi ettei sitä enää saa)."

Helpompi on katsoa histogrammista kuinka valotus onnistuu.

Käytän edelleen vanhaa Uzia IR-kuvaukseen. Kamerassa on ohut IR-suodatin, joten ei tarvitse kuin poistaa valo :-)

Olympuksen uuden järkkärin ilmestymisen jälkeen voisi muokauttaa E1:ksi IR-kameraksi. Tällainen muunnostyö taitaa maksaa 500, mutta sillä hinnalla saakin sitten 200 000 IR-kuvaa. Taitaa tulla filmiä halvemmaksi.

XV_yritys kirjoitti:

"Katso huviksesi sitä arvontaa taivasta vasten kuvatuista puunlatvoista. Jokaisen oksan sivulla näkyy virheellisesti arvattu kaista, joka mielestäni pilaa kuvia aika paljon. Tuo häiriö muuten esiintyy kuvan jokaisessa pisteessä, mutta noissa kapeissa viivoissa se on helpoin nähdä."

En harrasta kuvien katsomista pikseleinä, mutta piti oikein katsoa kuinka paljon ilmiöstä johtuu kameran kuvankäsittelystä ja kuinka paljo kennon periaatteesta. jpg-kuvassa sen huomaa 70 % ja RAW-kuvissa 150 % kokoisesta kuvasta (tarkistelemassani mustikanvarvussa, joka kuvattiin aurinkoa vasten). Tämä ei minua häiritse (ehkä sen takia, että olen värisokea), mutta joskus puusta näkyy lehdet, mutta oksat ovat näkymättömissä. Sama virhe muuten näkyy filmeissä, mutta toistenpäin. Puoli hopeakidettä ei voi reagoida valoon, joten tölpän takana oleva aurinko syö tölppää kapeammaksi.



"Kolmekennoisessa kamerassa on suuremmat valonherkät alueet, jolloin lisävalon tarvetta ei ole. Siis ajattele asiaa niin, että yhden värin mittausalue kattaa koko sen alan, mikä on käytössä perinteisessä kennossa kolmelle värille."

Muistelen lukeneeni E-1 julkaisemisen yhteydessä, että sen kennon koko pinta oli valoherkkää ja kaikki johdotus yms olisi kennon sisällä.



"Lisäksi kukaan ei vielä ole kyennyt tekemään kennoja, joiden valotusvara olisi yhtä suuri kuin negatiivilla."

Kennon on ollut jo vuosia herkempi kuin filmi. En muista lukua, mutta joka tapauksessa yli 95 % kennon törmäävistä fotoneista saadaan talteen ja tämän vuoksi filmi on kadonnut tähtikaukoputkien sisältä.


"Hankalissa olosuhteissa on aika turvallista kuvata värinegalle. Filmissä on tietysti vielä sekin puoli, että jos haluan kuvata infrapunaa, niin sitten vain vaihdan filmin. Jos taas haluan niin tarkaa mustavalkoista kuin mihin kalusto pystyy, niin silloin käytin Technical Pan:ia (harmi ettei sitä enää saa)."

Helpompi on katsoa histogrammista kuinka valotus onnistuu.

Käytän edelleen vanhaa Uzia IR-kuvaukseen. Kamerassa on ohut IR-suodatin, joten ei tarvitse kuin poistaa valo :-)

Olympuksen uuden järkkärin ilmestymisen jälkeen voisi muokauttaa E1:ksi IR-kameraksi. Tällainen muunnostyö taitaa maksaa 500, mutta sillä hinnalla saakin sitten 200 000 IR-kuvaa. Taitaa tulla filmiä halvemmaksi.

Lue lisää

Se oksissa näkyvä virhe on kuitenkin hiukan eri juttu kuin filmillä olevat. Digin virhe siis näkyy aina ja kaikkialla kuvassa. Vain Foveon kennolla kuvatuissa päästään lähelle filmin ominaisuuksia.

Eivät ne vielä pysty tekemään koko pinnaltaan herkkiä kennoja ja vaikka se olisikin mahdollista, niin se ei muuta tilannetta miksikään kolmen kennon suhteen.

Herkkyys on eri asia kuin valotusvara ja siksi digillä on taipumusta aiheuttaa puhki palaneita vaaleita alueita.

..E-410:stä?