Mulla olis tällaisesta arkaluontoisesta asiasta vähän kysyttävää,
joihin toivoisin asiallisia kommentteja ja kenties myös omakohtaisia kertomuksia?
Ensiksi kysyisin, eli kuinka pian olette te muut raiskatut pystyneet olemaan yhdynnässä raiskauksen jälkeen?
Mikä teitä auttoi uudelleen aloittamisessa ja, mitä nyt ajattelette ylipäätään seksistä?
Oma tarinani menee näin, että minulla on ihana miesystävä, jonka kanssa olen ollut seksisuhteessa jo kuukausien ajan. Olemme mielestäni voineet puhua aina avoimesti asioista ja myös seksistä.
Ja mielestäni välillämme on, (ainakin ennen ollut aitoa välittämistä ja kiinnostusta).
Mutta meillä molemmilla on myös vapaus tutustua uusiin naamoihin.
Itse menin sitten juuri tällaisen naaman perään ja tämä mies raiskasi minut.
Kerroin tapauksesta miesystävälleni ja hän suhtautui kertomukseeni myönteisesti.
Hän ei tuominnut minua ja antoi ymmärtää, ettei suhteemme tulisi raiskauksesta muuttumaan.
Ja myönteisen vastaanoton vuoksi tunnen olevani nyt tunnetasolle lähes ripustautunut mieheeni.
Hän on mulle tavallaan oljenkorsi ja todiste siitä, ettei kaikki miehet ole pahoja.
Emme ole olleet vielä yhdynnässä tuon raiskaus tapauksen jälkeen,
mutta tiedän, että hänellä on haluja, kuten myös mullakin. (Ihme kyllä...)
Mutta tunnen myös, etten pysty vielä. Luotan mieheeni kyllä täysin.
Hän ei tekisi mulle koskaan mitään pahaa, mutta pelkään saavani muistotakaumia raiskauksesta.
Tiedän kyllä, että mun on annettava itselleni aikaa toipua ja myös sen,
että jos suhteemme ei tätä kestä, ei sen ollut alun perinkään tarkoitus kestää.
Itsestäni tuntuu vain hirveän pahalta, että menin ryssimään kaiken yhden naaman vuoksi ja ehkä vielä loukkaamaankin miestäni. :´(
joihin toivoisin asiallisia kommentteja ja kenties myös omakohtaisia kertomuksia?
Ensiksi kysyisin, eli kuinka pian olette te muut raiskatut pystyneet olemaan yhdynnässä raiskauksen jälkeen?
Mikä teitä auttoi uudelleen aloittamisessa ja, mitä nyt ajattelette ylipäätään seksistä?
Oma tarinani menee näin, että minulla on ihana miesystävä, jonka kanssa olen ollut seksisuhteessa jo kuukausien ajan. Olemme mielestäni voineet puhua aina avoimesti asioista ja myös seksistä.
Ja mielestäni välillämme on, (ainakin ennen ollut aitoa välittämistä ja kiinnostusta).
Mutta meillä molemmilla on myös vapaus tutustua uusiin naamoihin.
Itse menin sitten juuri tällaisen naaman perään ja tämä mies raiskasi minut.
Kerroin tapauksesta miesystävälleni ja hän suhtautui kertomukseeni myönteisesti.
Hän ei tuominnut minua ja antoi ymmärtää, ettei suhteemme tulisi raiskauksesta muuttumaan.
Ja myönteisen vastaanoton vuoksi tunnen olevani nyt tunnetasolle lähes ripustautunut mieheeni.
Hän on mulle tavallaan oljenkorsi ja todiste siitä, ettei kaikki miehet ole pahoja.
Emme ole olleet vielä yhdynnässä tuon raiskaus tapauksen jälkeen,
mutta tiedän, että hänellä on haluja, kuten myös mullakin. (Ihme kyllä...)
Mutta tunnen myös, etten pysty vielä. Luotan mieheeni kyllä täysin.
Hän ei tekisi mulle koskaan mitään pahaa, mutta pelkään saavani muistotakaumia raiskauksesta.
Tiedän kyllä, että mun on annettava itselleni aikaa toipua ja myös sen,
että jos suhteemme ei tätä kestä, ei sen ollut alun perinkään tarkoitus kestää.
Itsestäni tuntuu vain hirveän pahalta, että menin ryssimään kaiken yhden naaman vuoksi ja ehkä vielä loukkaamaankin miestäni. :´(
Vastaukset 2
Vanhimmat
Riippuu varmasti aika paljon siitä, että millainen raiskaus oli (väkivaltainen jne).
Minun ei tehnyt edes mieli seksiä ainakaan muutamaan kuukauteen.
Löysin sitten poikaystävän ja raiskauksen jälkeen n. 4kk päästä harrastin siis seksiä.
Ei tullut takaumia tai edes mieleenikään raiskaaja.
Anna itsellesi aikaa, tässä asiassa sun vaan täytyy toimia itsekkäästi mielenterveytesi takia.
Onnea :)
raiskauksen jälkeen olin yhdynnässä luotettavan ja ihanan poikaystävän kanssa noin vuosi tapahtuneen jälkeen, hänellekään en kertonut asiasta, ei ollut tarvetta selitellä miksen haluaisi kun halusin ja olin kovin rakastunut.. :) suhde kaatui sitten ihan muihin juttuihin..
nyt jotenki jälkeenpäin asia on uudelleen palannut mieleen ehkä juuri yhden ikävän lyhyen suhteen vuoksi, jossa seksi ei toiminut..
uskon, että pystyisin ihan normaaliin seksielämään jos vain olisi ihminen, joka ymmärtäisi tilanteen ja olisi kärsivällinen. välillä kun tulee niitä ahdistavia "en haluakaan älä painosta-tunteita".