Ihan mielenkiintoinen artikkeli siitä, miten lääkkeet voivat heikentää ADHD-ihmisten luovaa lahjakkuutta, ja tämän kautta vaikuttaa myös koko yhteiskuntaan.
http://www.icspp.org/index.php?option=com_content&task=view&id=106&Itemid=69
What if Einstein had taken Ritalin? ADHD's impact on creativity
In American schools these days, countless class clowns are sitting down and shutting up. In chemistry labs, students who used to mix chemicals haphazardly, out of an insatiable curiosity, now focus on their textbooks. In English classes, kids who once stared out the windows, concocting crazy life stories about passersby, now face the blackboard. ...
http://www.icspp.org/index.php?option=com_content&task=view&id=106&Itemid=69
What if Einstein had taken Ritalin? ADHD's impact on creativity
In American schools these days, countless class clowns are sitting down and shutting up. In chemistry labs, students who used to mix chemicals haphazardly, out of an insatiable curiosity, now focus on their textbooks. In English classes, kids who once stared out the windows, concocting crazy life stories about passersby, now face the blackboard. ...
Vastaukset 3
Vanhimmat
En lukenut artikkelia vielä, mutta ehkä joissakin ääritapauksissa lääkitys voi tosiaan vaikuttaa negatiivisestikin.
Oma kokemus kertoo kuitenkin, että kun lääkityksellä saa arkielämän sujumaan helpommin, jää PALJON enemmän aikaa ja voimia luovaan työhön. Eihän ADHD-lääkitys sitä paitsi ole päällä 24/7. Tabujen vaikutushan kestää (ainakin minulla, Dexedrine) 3 - 4 tuntia. Kaksi annosta päivässä max., joten ihan riittävästi jää lääkitsemätöntäkin aikaa. Eikä lääkettä ole edes pakko käyttää päivittäin.
Elämää ja aiheuttaa raivareita, niin kyllä sitä pitää lääkkeellä lieventää, jos kerran lääkkeistä avun raivareihin saa. Minun pojan raivareihin auttaa lääkkeet ja elämänlaatu on parantunut.
Tuo oli hyvä idea keskustelun avaukseksi. Olisi mukava nähdä siitä enemmänkin keskustelua.
Olen etenkin aspergerin oireyhtymän(mitä itsekin edustan) kohdalla tullut siihen tulokseen, että oireyhtymä on osittain evoluution tuotosta siinä mielessä, että se tuo tietynlaisen ajattelutavan, jolla on mahdollista katsoa maailmaa sellaisena, kuin se on. Tämä johtaa siihen, että ei ole juurikaan syytä ihmetellä, miksi niin monella merkittävällä tiedemiehellä on ollut vahvasti as-piirteinen persoonallisuus.
Tavallinen ihminen on keskittynyt sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja sosiaalisen järjestelmän arvokilpailuun ja katsoo asioita sosiaalisen hyväksymisjärjestelmän kautta, kun taas as-henkilö ajattelee asioita maailman kannalta.
Sosiaalinen järjestelmä estää ja haittaa todellisuuden ymmärtämistä.