Kuinka noita Suomen yliopistoja voisi laittaa paremmuusjärjestykseen vai voiko mitenkään?
Tietenkin uskon Suomessa olevan pelkkiä huippuyliopistoja mutta silti omassa sisäisessä hierarkiassani Tampere nousee ykköseksi. Jos jotain ihan käytännön perusteita tälle pitäisi hakea, niin tulevassa omassa, yhteiskuntatieteellisessä, tiedekunnassa on vähimmät sisäänottomäärät ja muutenkin Treella on kai taso ollut aina melko korkea.
Ymmärtääkseni myös työnantajat arvostavat tiettyjä yliopistoja yli toisten mutta siitä vallitsevasta linjasta ei ole harmainta hajuakaan.
Tsadiin on kai kova hinku vaikka jengi pääsisi Treellekin, vai?
Tietenkin uskon Suomessa olevan pelkkiä huippuyliopistoja mutta silti omassa sisäisessä hierarkiassani Tampere nousee ykköseksi. Jos jotain ihan käytännön perusteita tälle pitäisi hakea, niin tulevassa omassa, yhteiskuntatieteellisessä, tiedekunnassa on vähimmät sisäänottomäärät ja muutenkin Treella on kai taso ollut aina melko korkea.
Ymmärtääkseni myös työnantajat arvostavat tiettyjä yliopistoja yli toisten mutta siitä vallitsevasta linjasta ei ole harmainta hajuakaan.
Tsadiin on kai kova hinku vaikka jengi pääsisi Treellekin, vai?
Vastaukset 11
Vanhimmat
jota voi luonnehtia tasokkaaksi, ainakin kansainvälisissä TIETEELLISISSÄ piireissä, Helsingin yliopoisto. Sekin on tosin kaukana maailman huipuista: Harvard, Cambridge, Oxford.
No eiköhän tuo ole päivän selvää, että Suomen selkeä ykkönen on Helsingin yliopisto. Ja käsittääkseni yhtä selvä kakkonen on Turun yliopisto. Sen jälkeen taitaa olla tasaisempaa.
Enpä tiedä noista rankingeista, että voiko niille juuri painoarvoa antaa. Mutta ainakin Jiao Tongin vertailu on tunnettu. Siinä järjestys on seuraavanlainen (2006): 1.Helsingin yliopisto, 2.Turun yliopisto, 3.Oulun yliopisto/Jyväskylän yliopisto/Teknillinen korkeakoulu. Tampereen yliopistoa ei löydy viidensadan listalta, mutta täytyy muistaa, että vertailussa painotetaan luonnontieteitä, eivätkä sen menetelmät muutenkaan mitään absoluuttisen varmoja ja oikeita ole.
Miten muuten asiaa voisi tarkastella sitten kuin esim. julkaisumäärillä, joita mm. tuo vertailu katsoo? Ainakin yliopiston ikä varmasti kertoo jotakin. Helsingin yliopistolla on pisimmät perinteet, seuraavaksi Åbo Akademilla ja Turun yliopistolla. ÅA on niin pieni, että se ei kuitenkaan kilpaile isojen kanssa. Mitä kokoon tulee, niin Helsingin yliopisto on kooltaan ja resursseiltaan ylivoimainen.
Hakijoiden ja sisäänoton määrillä taas ei yliopistojen tasoa mitata. Opiskelijoiden hakualttiuteen vaikuttavat mm. myös opiskelukaupungin imago, sijainti, tuttavat ym. tekijät, joilla ei ole mitään tekemistä yliopiston kanssa. Esimerkiksi Helsinkiin on paljon hakijoita pääkaupunkiseudun suuren ylioppilasmasssan, pääkaupunkistatuksen ja hyvien liikenneyhteyksien (muihin kaupunkeihin) vuoksi, eikä pelkästään yliopiston tason vuoksi.
Voisi toki ajatella, että sisäänotto- ja hakijamäärät kertoisivat lahjakkuuksien jakautumisesta paljonkin, mutta monet vaihtavat yliopistoa tutkijavaiheessa. Enemmän kertoisi se, minne yliopistoon mennään useimmin tekemään tohtorin tutkinto.
Enpä sitten tiedä, että onko ainakaan perusopiskelijan kannalta juuri merkitystä, missä Suomessa tutkintonsa tekee. Ainakin minulle on sanottu, että Suomessa ei samalla tavalla katsota valmistumisyliopistoa kuin monissa muissa maissa. Keskivertotaso on ilmeisesti hyvä, joskin Suomessa toisaalta korkein huippu on saavuttamatta. Eikä sen saavuttaminen Suomen kokoisen maan resursseilla taida onnistuakaan.
Jiao Tongin vertailu: http://ed.sjtu.edu.cn/ranking.htm
Ne sisäänottomäärät kertoo hyvin vahvasti rahoituksen määrästä. Ne joilla on varaa, ottaa sisään eniten. Ja ne taas joilla ei ole...
Itse vain kelasin niillä sisäänottomäärillä ainakin omassa tapauksessani sitä, että pidän vain pienemmistä ryhmistä. En tiedä onko Treen pienet sisäänottomäärät sitten resurssillinen kysymys, ilmeisesti on?
Kun kerroin eräälle vanhemmalle miespsykologille haluavani Turun yliopistoon mieluummin kuin Helsinkiin, hän oli aivan hämmästynyt ja painotti sitä, että Helsingissä on monipuolisemmin kursseja valittavana (aineenani siis psykologia). En ole itse ottanut asiasta sen enempää selvää. En silti usko, että yhdestäkään yliopistosta tulee suoraan sen parempia ammatinharjoittajia kuin pienemmistä tai vähemmän tunnetuista yliopistoista. Aika paljon on varmaan kiinni siitä, kuinka paljon on itse valmis tekemään töitä uransa eteen jo opiskeluaikana. Sain opiskelupaikan jo Jyväskylästä ja ihmeekseeni myös Tampereelta ja nyt olen valinnut Tampereen. Loppupeleissä valintaani vaikutti vain se, että se on lähempänä kotikaupunkiani. Ja onneksi olkoon kaikille opiskelupaikan saaneille! :)
Olen kuullut ja itsekin tehnyt päätelmiä, että erot ovat ennemminkin tiedekuntien kuin yliopistojen välisiä. Eli esimerkiksi Tampereen yliopisto on yhteiskuntatieteellisesti painottunut, Oulu luonnontieteellisesti (vai liekö teknologisesti tms. nykyään?), samoin Kuopio jne. Eli nämä alat ovat suosituimpia kys. yliopistossa ja niillä painotetuilla aloilla on enemmän opiskeluvaihtoehtoja, monipuolisuutta. Esimerkkinä vaikka Kuopiossa yhteiskuntatieteet, joihin on Suomen mittakaavassa todella helppo päästä.
Omasta mielestäni Helsingin yliopiston huippumaine perustuu pitkälti sen suureen kokoon ja sijaintiin pikkuisen maamme pääkaupungissa Helsingissä, joka tietysti esim. ulkomailla tiedetään paremmin kuin joku sisämaan Tampere.
niissä julkaistavien tutkimusten tasoon. Eli on tärkeää saada julkaisuja tieteellisiin lehtiin jne. Tampereen yliopistosta ja Harvardista tai Cambridgestä ei voi puhua samana päivänä.
Tampereella on Suomen vanhin sosiaalialan yliopistotasoinen koulutus. Ymmärtääkseni Tampereelta valmistuneet sosiaalityöntekijät ovat arvossaan.
Luultavasti yliopistojen arvo nostaa aina lääketieteellinen ja oikeustieteellinen tiedekunta.
Rovaniemelle,Ouluun,Vaasaan ja Joensuuhun on yksikerataisesti helpompi päästä kuin muualle. Siinä mielessä Helsinki,Turku ja Tampere on ehkä arvostetuimmat. Kauppakorkeat ja teknilliset alat on kai vähän omassa paremmuusjärjestyksessään.
Ehkä parempi onkin, ettei eri maita ja niiden opinahjoja vertailla keskenään, niin suuria erot ovat monilla eri osa-alueilla. Alunperinkinhän tämä keskustelu kosketteli Suomen yo:jen keskinäistä paremmuutta. Enkä nyt tiedä kuinka sairaan korkealle arvostan noita ulkomaisia "huippu" yliopistoja, joihin yksi tärkeimmistä sisäänpääsyvaatimuksista on raha ja status...
Tärkein pääsyvaatimus on ehdottomasti opiskelijan kyvyt ja soveltuvuus alalle. Opiskelijat saavat myös taloudellista tukea opintoihinsa. Esimerkiksi Harvardilla on hyvin mittava stipendijärjestelmä.
Mutta jokainenhan tulee uskollaan autuaaksi, vai miten se meni...
Niin ja viisaampi vaikenee.