Niin,miten anoreksianne alkoi?Lopetitteko ensin makeiden syönnin,aloitteko liikunnan vai mitä?
Te jotka olette sairastaneet anoreksiaa tai sairastatte.
Kattunge
91243
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
vinkkejäkö haluat? Älä sille tielle lähde, se on yhtä helvettiä
En mä mitään vinkkejä halua!Mun hyvä ystävä on alkanut käyttäytyä oudosti(liian kalorisille(joopa joo) ruoille jyrkkä ei,hillitön liikunta,"itseinho"...).Niin ajttelin, ettei sille vaan ole kehittymässä minkäänlaista syömishäiriötä.Joten kysyin.Enkä saanut ainuttakaan vastausta:(
Mulla se lähti "viattomasta" laihduttelusta, vuosien epämääräisestä tyytymättömmydestä itseäni/kehoani kohtaan. Takana kymmeniä kesken jääneitä laihdutuskuureja. Kun sitten vihdoin onnistuin laihduttamaan tavoitteeseeni, en ollutkaan tyytyväinen, tai ehkä olin, mutta palkäsin lihoavani takaisin, joten pudotin painoa "varmuuden vuoksi" vielä vähän ja vielä ja vielä...
Alkuun karsin rasvan käyttöä, lopetin karkin syönnin, aloin liikkua enemmän. Lopulta menin äärimmäisyyksiin. Kaloreiden laskeminen ja kuluttaminen, ruokavalion neuroottinen suunnittelu ja kaikki muu epäterve täyttivät elämäni. Laihduin aina vaan, mutta en uskaltanut lopettaa..."varmuuden vuoksi vielä vähän"
Yritä jutella kaverisi kanssa. Varaudu siihen, että hän kirkkain silmin kieltää kaiken tai hyökkää silmillesi...niin minä tein. Muista kuitenkin, että sinä et voi häntä syömishäiriöltä pelastaa, sen voi tehdä vain hän itse.
Sama juttu mulla.Sitä ajattelee että voisi olla vähän laihempi tai on tyytymätön ulkonäköönsä.Voihan sitä seurata mitä syö ja vaikka alkaa liikkumaankin enemmän.Ainakin silloin kun on syönyt paljon (muka).Ehkä mulla vaikutti pahaan oloon vielä isän kuolema.
Kun on laihtunut ei uskalla syödä ettei liho.Olen tällä hetkellä 170/58,ihan hyvä.
Mun kaverilla on anoreksia, se on 170/45.Ollut jo n.8v eikä muutu.Hirveetä katsottavaa kun kaikki pyörii ulkonäön ympärillä.On itsekin myöntänyt olevan sairas,mutta ei halua muuttaa tapojaan kun luulee olevansa paremman näköinen laihana.
Mutta miten saatte pidettyä tuollaisen itsekurin?Meidän koululla on kioski,josta voi ostaa esim.karkkia ja jäätelöä näin keväisin.Kaikki kaverini ja tuttavani mässyttävät koko ajan jotain hyvää ystäväni ja minun ympärilläni.Yleensä he myös ystävällisesti tarjoavat meille.Ennen ystäväni otti kiitollisena,mutta nyt ei tulisi kysymykseenkään.
Lopultahan ei voisi kuvitellakaan syövänsä esim.karkkia,mutta miten siitä ensin pääse irti?Ajattelittke heti,että hirveästi sokeria jne. vai oliko vaikeata päästä irti kaikesta hyvästä?(Jos alkujaan oli tarkoitus "vain laihduttaa"...)
taidat olla sittenkin itse se kenelle apua kyselet...
En mä itselleni mitään apua kysy,vaan yritän selvittää ystäväni tilannetta.
Älä hyvä ihminen lähe laihuttaan ittees pilalle.
Vaihtamalla ne karamellit aprikoosikevytjäätelöön ja lisäämällä liikuntaan hölkkää. Aamulla söin aivan normaalisti ja join kevytjuomaa.
Päivällä join kahvia ja illalla söin vihanneksia, hedelmiä ja jogurttia. Ja lisäksi nautiskelin ruisleipää päivittäin. En nähnyt lainkaan nälkää.
Mutta jos sinä huomaat jonakin päivänä, ettei sinulla ole enää nälkä. Pyydän: tilaa ambulanssi nopeasti. Aikaa ei ole hukattavanasi.