Kaa -sanan käyttö.

Kyllä, ja olen ylpeä siitä, että opetan lapseni puhumaan hyvää äidinkieltä. Sinun mielestäsi sillä ei kai ole mitään väliä, miten puhuu? Eiköhän sitten lopeteta äidinkielen opetus koulustakin kokonaan. Eikä se kirjoitustaitokaan ole kovin tärkeää, pärjääväthän monet alkuasukaskansat mainiosti ilman kirjoitettua kieltä. Emmeköhän me kaikki suomalaisetkin nyt lähtisi taantumaan huolettomiksi villeiksi, sinun ollessasi tämän jalon aatteen tulenkantajana.

Oletko sellainen iskä, ketä on sitä mieltä, että lasten kaa saa puhuu huolettomasti väärin?

Milloin he oppivat kieltä kunnolla? Koulussa on jo vaikea karsia virheet, koska kielikorva jää puolikuuroksi.

puhekieli kirjoitti:

Oletko sellainen iskä, ketä on sitä mieltä, että lasten kaa saa puhuu huolettomasti väärin?

Milloin he oppivat kieltä kunnolla? Koulussa on jo vaikea karsia virheet, koska kielikorva jää puolikuuroksi.

Lue lisää

...on tärkeää oppia, että kielen rekistereitä on monenlaisia. On rikkaus, että kavereiden kanssa on oma tapa puhua ja että isovanhemmat kenties taitavat murretta.

Erilaisten puhekielten lisäksi on tietysti myös yleiskieli, jonka hallitseminen on toki tärkeää. Sen oppimista edistää se, että vanhemmat lukevat lapselle ja myöhemmin tukevat hänen omaa lukuharrastustaan. Mutta lapsi, joka luulee, että suomen kieltä on vain yhdenlaista ja että ainoa oikea kieli löytyy kirjoista, on mielestäni puolikielinen reppana, jolta jää suuri osa kielen rikkautta käsittämättä. Kielelliseen sivistykseen kuuluu oleellisena osana kielellinen suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus ja suhteellisuudentaju. Kirjakieli on joka tapauksessa keinotekoinen konstruktio, johon on lopultakin aika mielivaltaisesti valittu tai päätynyt joukko eri murteiden piirteitä.

Tulipa mieleen, että tämä kaa-kieli muistuttaa kovasti viron kielen komitatiivia. Esimerkiksi naisen kanssa kääntyy viroksi naisega (äännetään naiseka). Yhtä hyvin tämä muoto olisi saattanut päätyä osaksi suomen kirjakieltä. Nyt siitä on kaikuja vain puhekielessä.

Tekisit suuremman palveluksen lapsellesi, jos vaikkapa keskustelit hänen kanssaan erilaisista kielistä ja kielen ilmiöistä, vaikkapa juuri puhe- ja kirjakielen eroista tai siitä, mihin tarvitaan kirjakieltä ja mitä tarkoittaa slangi, murre ja sukukieli. Herätä kiinnostus kieleen! Kiinnostus tuskin herää, jos kieli ja kielen opiskelu hahmottuu lapselle vain kokoelmana sääntöjä ja kiellettyjä sanoja.

Puhekieli on jokaisen ihmisen ensimmäinen äidinkieli. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jokaista sanottua sanaa pohditaan kielenhuollon näkökulmasta. Ihan turha on pelätä, että puhekielisyydet puheessa johtaisivat kyvyttömyyteen oppia yleiskieltä puhumattakaan puolikielisyyteen.

äikänope kirjoitti:

...on tärkeää oppia, että kielen rekistereitä on monenlaisia. On rikkaus, että kavereiden kanssa on oma tapa puhua ja että isovanhemmat kenties taitavat murretta.

Erilaisten puhekielten lisäksi on tietysti myös yleiskieli, jonka hallitseminen on toki tärkeää. Sen oppimista edistää se, että vanhemmat lukevat lapselle ja myöhemmin tukevat hänen omaa lukuharrastustaan. Mutta lapsi, joka luulee, että suomen kieltä on vain yhdenlaista ja että ainoa oikea kieli löytyy kirjoista, on mielestäni puolikielinen reppana, jolta jää suuri osa kielen rikkautta käsittämättä. Kielelliseen sivistykseen kuuluu oleellisena osana kielellinen suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus ja suhteellisuudentaju. Kirjakieli on joka tapauksessa keinotekoinen konstruktio, johon on lopultakin aika mielivaltaisesti valittu tai päätynyt joukko eri murteiden piirteitä.

Tulipa mieleen, että tämä kaa-kieli muistuttaa kovasti viron kielen komitatiivia. Esimerkiksi naisen kanssa kääntyy viroksi naisega (äännetään naiseka). Yhtä hyvin tämä muoto olisi saattanut päätyä osaksi suomen kirjakieltä. Nyt siitä on kaikuja vain puhekielessä.

Tekisit suuremman palveluksen lapsellesi, jos vaikkapa keskustelit hänen kanssaan erilaisista kielistä ja kielen ilmiöistä, vaikkapa juuri puhe- ja kirjakielen eroista tai siitä, mihin tarvitaan kirjakieltä ja mitä tarkoittaa slangi, murre ja sukukieli. Herätä kiinnostus kieleen! Kiinnostus tuskin herää, jos kieli ja kielen opiskelu hahmottuu lapselle vain kokoelmana sääntöjä ja kiellettyjä sanoja.

Puhekieli on jokaisen ihmisen ensimmäinen äidinkieli. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jokaista sanottua sanaa pohditaan kielenhuollon näkökulmasta. Ihan turha on pelätä, että puhekielisyydet puheessa johtaisivat kyvyttömyyteen oppia yleiskieltä puhumattakaan puolikielisyyteen.

Lue lisää

Kirjoitit että
"Kielelliseen sivistykseen kuuluu oleellisena osana kielellinen suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus ja suhteellisuudentaju."

Olet aivan oikeassa.
Olet varmaan myös huomannut,että usein nuo kolme piirrettä loistavat poissaolollaan :)

puhekieli kirjoitti:

Oletko sellainen iskä, ketä on sitä mieltä, että lasten kaa saa puhuu huolettomasti väärin?

Milloin he oppivat kieltä kunnolla? Koulussa on jo vaikea karsia virheet, koska kielikorva jää puolikuuroksi.

Lue lisää

on tosiaan pahinta mitä tiedän ja sitä käyttävät aikuisetkin. Silloin ei voi päätellä muuta kuin että sivistystaso on pakkasen puolella.

"Leikitsä mun kaa?" on sellaista lapsenkieltä, ei se minua häiritse. Mutta olen kyllä aloittajan kanssa hyvin samoilla linjoilla siitä, että äidinkielen hyvä hallinta on parhaita lahjoja, joita vanhemmat voivat lapselleen antaa.

äikänope kirjoitti:

...on tärkeää oppia, että kielen rekistereitä on monenlaisia. On rikkaus, että kavereiden kanssa on oma tapa puhua ja että isovanhemmat kenties taitavat murretta.

Erilaisten puhekielten lisäksi on tietysti myös yleiskieli, jonka hallitseminen on toki tärkeää. Sen oppimista edistää se, että vanhemmat lukevat lapselle ja myöhemmin tukevat hänen omaa lukuharrastustaan. Mutta lapsi, joka luulee, että suomen kieltä on vain yhdenlaista ja että ainoa oikea kieli löytyy kirjoista, on mielestäni puolikielinen reppana, jolta jää suuri osa kielen rikkautta käsittämättä. Kielelliseen sivistykseen kuuluu oleellisena osana kielellinen suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus ja suhteellisuudentaju. Kirjakieli on joka tapauksessa keinotekoinen konstruktio, johon on lopultakin aika mielivaltaisesti valittu tai päätynyt joukko eri murteiden piirteitä.

Tulipa mieleen, että tämä kaa-kieli muistuttaa kovasti viron kielen komitatiivia. Esimerkiksi naisen kanssa kääntyy viroksi naisega (äännetään naiseka). Yhtä hyvin tämä muoto olisi saattanut päätyä osaksi suomen kirjakieltä. Nyt siitä on kaikuja vain puhekielessä.

Tekisit suuremman palveluksen lapsellesi, jos vaikkapa keskustelit hänen kanssaan erilaisista kielistä ja kielen ilmiöistä, vaikkapa juuri puhe- ja kirjakielen eroista tai siitä, mihin tarvitaan kirjakieltä ja mitä tarkoittaa slangi, murre ja sukukieli. Herätä kiinnostus kieleen! Kiinnostus tuskin herää, jos kieli ja kielen opiskelu hahmottuu lapselle vain kokoelmana sääntöjä ja kiellettyjä sanoja.

Puhekieli on jokaisen ihmisen ensimmäinen äidinkieli. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jokaista sanottua sanaa pohditaan kielenhuollon näkökulmasta. Ihan turha on pelätä, että puhekielisyydet puheessa johtaisivat kyvyttömyyteen oppia yleiskieltä puhumattakaan puolikielisyyteen.

Lue lisää

No ei tule ongelmaa sellaisessa perheessä, missä aikuiset puhuvat kutakuinkin tavallista puhekieltä ja jossa esim. luetaan satukirjoja.

Mutta kun aikuisetkin, ketä ovat vanhemmat, kun puhuu kaa-kieltä, niin kyllä lapsen kielikorva menee lukkoon.
Muistan lapsena joutuneeni tyhmään kinaan jonkun ikätoverin kanssa, joka meni hautuusmaalle. Sanoin, että se on hautausmaa, ja hirmu riitahan siitä syntyi. Kun molemmissa perheissä varma auktoriteetti, eli MEIDÄN ÄITI tietää.

puhekieli kirjoitti:

No ei tule ongelmaa sellaisessa perheessä, missä aikuiset puhuvat kutakuinkin tavallista puhekieltä ja jossa esim. luetaan satukirjoja.

Mutta kun aikuisetkin, ketä ovat vanhemmat, kun puhuu kaa-kieltä, niin kyllä lapsen kielikorva menee lukkoon.
Muistan lapsena joutuneeni tyhmään kinaan jonkun ikätoverin kanssa, joka meni hautuusmaalle. Sanoin, että se on hautausmaa, ja hirmu riitahan siitä syntyi. Kun molemmissa perheissä varma auktoriteetti, eli MEIDÄN ÄITI tietää.

Lue lisää

Kielikorva ei voi mennä lukkoon, eikä lapsen kielitaju voi vaurioitua siitä, että hän toisinaan kuulee "virheellistä" kieltä. Ongelmia syntyy vasta, jos lapsi ei opi mitään kieltä äidinkielen tasoisesti (puolikielisyys) mutta suomenkielisessä perheessä suomenkielisessä ympäristössä elävä lapsi on tältä täysin turvassa. Kaikenlainen lapsen kanssa puhuminen edistää kielitaidon kehittymistä. Kannattaa panostaa siihen, jos huoli kielikorvan lukkiutumisesta vaivaa.

Voitte nukkua yönne rauhassa, vaikka lapsi sattuisikin joskus kuulemaan tuollaisia vaarallisia muotoja. Ei niistä elinikäisiä traumoja yleensä jää, vaikka sinä lienetkin poikkeus.

Tuo "ketä" kirjoitti:

on tosiaan pahinta mitä tiedän ja sitä käyttävät aikuisetkin. Silloin ei voi päätellä muuta kuin että sivistystaso on pakkasen puolella.

"Leikitsä mun kaa?" on sellaista lapsenkieltä, ei se minua häiritse. Mutta olen kyllä aloittajan kanssa hyvin samoilla linjoilla siitä, että äidinkielen hyvä hallinta on parhaita lahjoja, joita vanhemmat voivat lapselleen antaa.

Lue lisää

"ketä" ei hem....Romanit käyttävät ketä sanaa, se on levinnyt ilmeisesti sieltä.

ETELÄ-KARJALAINEN;)

voi jeesuksen makkarat sanon minä. Kirjakieli on juur yht ärsyttävän kuullosta ku ruotsi, perk....

kuullosta kuin kirjakieli kirjoitti:

voi jeesuksen makkarat sanon minä. Kirjakieli on juur yht ärsyttävän kuullosta ku ruotsi, perk....

Kyllä ruotti on paremma kuulosta ku kirijakieli :-)