Voiko homeesta tulla myös PELKKÄÄ astmaa/keuhkoreaktioita ilman yleisoireita (kuumetta, "flunssaa" jne)? Luin aiemmin keskusteltuja ketjuja, joissa aihetta sivuttiin, mutta en päässyt selvyyteen asiasta. Eli onko täällä ihmisiä, joilla on omakohtaista kokemusta asiasta tai ihan tietoakin? Siis nyt ei puhuta vain astman pahenemisesta homepaikoissa, vaan homeesta nimenomaan astman alkusyynä JA tietysti pahentajanakin? Ja jos astma voi saada alkunsa homeista, voi rinnalle sitten ilmeisesti kehittyä myöhemmin muutakin... vai?
Olisin kiitollinen vastauksista!
Olisin kiitollinen vastauksista!
Vastaukset 29
Vanhimmat
normaalisti olevat homeet voivat aiheuttaa IgE-välitteisen astman. Kyseessä ei kuitenkaan ole ammattitauti.
Kosteusvauriorakennuksen homeista varmuudella tiedetään, että ainoastaan Aspergillus fumigatus voi aiheuttaa sairauden. Nyt ei ole kuitenkaan kysymys astmasta, vaan homepölykeuhkosta eli allergisesta alveoliitista. Atoopikot voivat kuitenkin saada A. fumigatuksesta astman. Lähteenä voi silloin olla jopa ulkoilma. Tämä on kuitenkin äärimmäisen harvinaista.
Välillisesti kosteusvauriorakennus voi aiheuttaa IgE- välitteisen astman. Kuitenkin tällöin allergeeninä on edelleen ulkoilman normaali home, ei siis kosteusvauriohome. Pitkäikainen oleskelu kosteusvauriorakennuksessa on vaurioittanut siinä määrin ns. mikrobipuolustusta ja herkistänyt keuhkoputken limakalvoa. Ns.mikrobipuolustus (IgG ja soluvälitteinen immuniteetti) ei enää pysty estämään ns. normaalia allergiaa, jollainen astma on.
On syytä pitää mielessä, että pahin ongelma kosteusvauriorakennuksessa on aktinobakteerit (sädesienet). Ne eivät kuitenkaan aiheuta astmaa, vaan homepölykeuhkon.
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
Astma on yleisin homeiden aiheuttama pitkäaikaissairaus. Siitä saa ammattitautina ilmeisesti huonommat korvaukset kuin allergisesta alveoliitista eli homepölykeuhkosta ja se lienee syynä, että tällä palstalla väitetään sen olevan suunnilleen ainoa homesairaus.
Normaalisti ulkoilmassa olevat homeitiöt voivat aiheuttaa astman, mutta se on tutkimusten mukaan sangen harvinainen. Kyseessä ei tietenkään ole ammattitauti.
Sen sijaan, jos puhutaan mitä kosteusvauriomikrobit aiheuttavat, niin ne eivät aiheuta suoraan ASTMAA!!
Edelleen tarkennetaan: Kosteusvauriokohteessa A. fumigatuksen ja aktinobakteerien itiöt saattavat aiheuttaa keuhkorakkulatulehduksen eli homepölykeuhkon.
Itiöinnin lisäksi monet homeet tuottavat myrkyllisiä aineen vaihduntatuotteita, jotka saattavat aiheuttaa keuhkorakkulatulehduksen. Nämä menevät kaasumaisina aineita herkästi keuhkorakkuloihin asti.
Keuhkorakkulatulehdus aiheuttaa sitten vuorostaan koko kehoon ns. hiipivän tulehduksen, josta on seurauksena mm. sydän- ja verisuonisairauksia, korkea verenpaine ja aikuistyypin diabetes. Se myös tiedetään varmasti että, sädesienet tuottavat mm. valinomysiini-nimistä ainetta, jonka tiedetään aiheuttavan I-tyypin diabetestä.
MUUTEN: Valitut Palat kertoo jo kesäkuussa 1996 seuraavaa: Suomalaisissa rakennuksissa tikittää aikapommi, joka uhkaa satojentuhansien ihmisten terveyttä! Artikkelissa on haastateltu mm. Kari Reijulaa ja kas kummaa tietenkin Tari Haahtelaa. Ainoa sairaus, joka tässä artikkelissa mainitaan kosteusvaurioiden aiheuttamaksi, on (jälleen kas kummaa!) HOMEPÖLYKEUHKO!!!!!!!! eli allerginen alveoliitti eli keuhkorakkulatulehdus eli yliherkkyyskeuhkokuume!!! Artikkelissa ei tietysti puhuta sanaakaan ASTMASTA!!!
LAINAUS kyseisen lehden sivulta 27:
"Noin vuoden kuluttua (työskenteli siis kosteusvaurioisessa työpaikassa) hän sai flunssaa muistuttavia oireita, ja hänen yleiskuntonsa heikkeni. Lisäksi häntä vaivasi jatkuva päänsärky, hapen loppumisen tunne, yskä sekä vilunväreet. Samalla hän sai vaikean silmätulehduksen.
Miehen todettiin sairastavan homepölykeuhkoa, jota on totuttu pitämään lähinnä maanviljelijöiden ammattitautina. Hän jäi kuukauden mittaiselle sairauslomalle, jonka aikana oireet hävisivät miltei kokonaan. Mies palasi työpaikalleen, mutta muutaman päivän kuluttua hän jalkoi jälleen oireilla. Vuonna 1993 hänen täytyi siirtyä sairauseläkkeelle ja jättää työpaikkansa.
LAINAUS PÄÄTTYY
Siinähän on kaikki kerrottu jo vuonna 1996. Siinä on myös kerrottu, että hänelle on täysin virheellisesti myönnetty sairauseläke, Tapaturmaeläke hänelle olisi kuulunut. Olisi muuten mielenkiintoista tietää, että onko hän vielä elossa? Hän saattaa olla, koska häntä ei ole työterveyslaitos altistanut A. fumigatuksella. TTL aloitti näet vasta vuonna 1995 nämä rikolliset puuhansa!
Huomatkaa myös, että miehen oireilu loppui kuukaudessa. Juuri tätä "porsaanreikää" meidän veronmaksajien ylläpitämä huippukallis terveydenhoitojärjestelmä käyttää hyväkseen. Meidän sairastuneiden mittaukset pyritään tekemään tarkoituksenhakuisesti juuri sinä aikana, kun edellisen altistuksen oireilu on loppunut.
Työterveyslaitos kehitteli omassa päässään tämän astma-diagnoosin vuonna 1995. Se on siis Lipposen 1. hallituksen aikaansaannos. Eikä mikään ihme, koska STM:n johdossa oli tuolloin entinen homepölytautispesialisti eli allergisesta alveoliitista tohtoriksi Tari Haahtelan "opastuksella" väitellyt Sinikka Mönkäre. Tari Haahtela muuten myönsi minulle, että tuli hieman tiukat kriteerit laadittua aikoinaan maanviljelijöiden homepölykeuhkoon (Mönkäreen väitöskirja 1984). Sanoi minulle, että ne eivät tietenkään pidä enää paikkaansa. Kun sanoin Haahtelalle, että niitä edelleen tiukennettiin Majvik-II:ssa, niin hän siinä vaiheessa vasta kysyi minulta, että olenko minä sairastunut homepölykeuhkoon. Kun vastasin myöntävästi, niin sen jälkeen hänen puhehalunsa loppuivat ja yllättäen hänelle tuli kiire ehtiä lentokoneeseen. Aluksi Haahtela ilmeisesti kuvitteli keskustelevansa jonkin yhteiskunnan palkkaaman hometutkijan kanssa.
Oikeastaan voitaisiin sanoa, että maassamme on menossa pienimuotoinen kansanmurha. Siitä vastuulliset tulevat ilmeisesti aikoinaan samaan siitä tuomion.
Pekka Nikkola
tutkiva homeallergikko
Kiitoksia vastauksistanne!
Mikäli, Nisuiisu, ymmärsin tekstisi oikein, puhuit mm. siitä että allergiapohjaista astmaa voivat (harvoin) aiheuttaa ulkohomeet. Haluaisinkin tarkentaa, että kun puhut astmasta, onko se aina nimenomaan allergiavälitteistä? Mitens sitten on sen ns. sisäsyntyisen tai ei-allergisen astman laita, miten se lankeaa näihin määritelmiin?
Osaan kyllä lukea niitä keskusteluja, joita aiheesta on käyty esim. Maijvik II:n viestiketjussa, mutta se teksti on suurelta osalta niin "erikoistunutta", etten lopultakaan saa siitä selvää - siis edes että mitkä ne pääväitteet nyt olivatkaan...?? Olen nääs sen verran uusi ja vihertävä (vaikka tehokkaasti osaan yskiä ja vetää astmapiipusta hometaloissa), että alan "slangi" ei ihan heti aukea..
Vaikken ole niin kovin perehtynyt asioihin, tiedän, että oma astmaksi kutsuttu sairauteni ei ole allergiapohjaista ollenkaan - en ole atoopikko, enkä oireile siitepölyille, eläimille jne. Mutta hometaloissa saan kyllä astmakohtauksen joka kerta, ja lisäksi muissakin ongelmallisissa taloissa (joista en siis tiedä ainakaan toistaiseksi, onko niissäkin hometta vai miksi menen tukkoon). Niin, ja astmaa minulla ei ole ennen tätä altistumisrumbaa ollut koskaan. Eli määritelmäsi mukaan, kuuluuko ei-allerginen astma mitenkään asiaan, vai mitenkä asia mahtaa olla..?
ja minulla on ammattitautina kosteusvauriomikrobeiden aiheuttama ALLERGINEN astma, vaikka IgE nousua ei ole koskaan ollut en myöskään ole koskaan ollut millekään allerginen, en atooppinen. Nyt tutkimuksissa vain varastopunkki ja pölypunkkiallergiaa. Ei mitään muuta allergista oireilua koskaan ennen.
Astma lääkkeenä symbicort ja liuta muita lääkkeitä, särkylääkkeenä tai/ja yskää hillitsemään on panacod.
Enemmän minulla noita alveoliittiin viittaavia oireita on aina ollut ja on yhä edelleen. Astmaksi se on todettu altistusten jälkeen. Näin maallikkona on vaikea väittää sitä tai tätä, mutta perin kummallinen astma tämä kyllä on. Astmasairaita on tässä lähipiirissä tuttavina sekä tyttärellä on astma, minulla ei kovin lähelle liippaa nuo oireet. Muilla pef heikompi ja fev1 tosi hyvä verrattuna minun lukemiini, mulla sitten taas pef on yli hyvä, mutta fev1 arvo jää 2-2,7 pintaa joskus allekin riippuen mikä on terveyteni tilanne. Muilla fev1 lähentelee 3,5-4 ja siitä ylikin. Heillä pef sitten taas puolet mun peffeistä, tosin nyt paras tulos pitkään on enää vähän yli 600 kun pef nousi joulukuussa 700-800 lähelle. Minulla ohjeet ottaa astmalääkkeet tuplana niissä pef-arvoissa, joihin muut eivät edes yllä, tablettikortisonin aloitus pitää aloittaa kun pef laskee 420 ja siitä alle.
Mutta hometiloissa oireilen, ulkona kävellessä nyt taas sateella haisee vain home. Itäkeskuskeikka ystäväni kanssa aiheutti sen, että vaaka-asentoon pystyin menemään vasta kolmen jälkeen yöllä. Illalla ei mitään mahdollisuutta ajatella, että istuvasta asennosta olisi luopunut. Päänsärky, pahoinvointi yms. päällä 2-3 päivää, alkuun tosi pahana joten panacodilla eteenpäin sen jälkeen normaali pahaolo, johon en lääkitystä tarvitse.
Toivotaan, että sulla on astma. Se on jotakin ihan muuta, kun se mitä tämä meidän kosteusvaurioastma on. Kannattaa kuunnella ja lukea ihan ajatuksella nisuiisun jutut.
tietysti aina jokin allergeeni, joka meidän tapauksessa on itiön pinnalla oleva proteiiniosa.
Tämä proteiini takaa sen, että sen tunkeutuessa hengityselimiimme, niin se saa aikaiseksi joko IgE-vasta-aine tuotannon, jos muodostuu hengityselinten limakalvolle sairaus ja/tai sitten se saa aikaiseksi IgG:n tuotannon.
Jos hiukkanen on tosiaan jäänyt elimistöömme, niin siitä on merkkinä verestä löytyvät IgG-vasta-aineet. IgG:tä tulee kaikille ihmisille pysyy hän sitten terveenä tai ei. IgG on siis merkki sekä TERVEYDESTÄ ja valitettavasti meidän onnettomien kohdalla merkki sairaudesta.
On olemassa myös ei-allerginen ympärivuotinen astma (sisäsyntyinen), jossa ei löydy lainkaan spesifistä IgE:tä. Sen sijaan siinäkin esiintyy usein voimakasta eosinofiilia, joka on tunnetusti astman yksi kriteeri.
Voin lyödä mitä tahansa vetoa vaikkapa Haahtelankin kanssa siitä, että kosteusvauriorakennus ei ole vielä koskaan aiheuttanut ensisijaisena sairautena astmaa. Jos sairastuu, niin se on keuhkorakkulatulehdus.
Niin on tosiaan olemassa myös krooninen bronkiitti, joka todella muistuttaa paljon astmaa. Minäkin saan ajoittain näitä "astma"-kohtauksia, mutta minun kohdalla ainakin on kyse siitä, että keuhkoni eivät pysty toimittamaan riittävästi happea elimistööni. Uskon, että meidän kaikkien kohdalla on kyse samasta asiasta.
Aito astmakin voi syntyä alveoliitikolle, mutta se tulee vuosikausien altistuksen jälkeen, mutta silloinkin sen aiheuttavat normaalisti ulkoilmassa olevat homeitiöt, EI kosteusvauriomikrobien itiöt. Tottakai voi olla sellainen mahdollisuus, että jos limaeritys keuhkoputkessa (krooninen bronkiitti) on runsasta, niin kyllähän siihen silloin tarttuu vaikkapa sädesienten itiöt ja silloin löytyy jopa niiden IgE-vasta-ainetta. Tiedän pari tälläistä tapausta, mutta he ovat alunperin alveoliitikkoja.
PN
Ihan supertavallista tästä mun astmasta ei kyllä taida saada.. ;) vaikka sitä mäkin toivoisin, F123ly! Vaikka enpä tiedä mikä on sitten se "tavallinen". Mutta Pef mulla ei juuri hetkahda, vaikka kuinka ahdistais/yskityttäis, lähinnä se heiluu (hieman) hyvin pitkällä aikavälillä (siis kortisoni kuitenkin vaikuttaa jotain asiaan). Mulla on nykyään Pef 400, mikä on about paras mitä olen koskaan puhaltanut (olen pienikokoinen muutenkin, ja ilman lääkityksiä pahimmassa altistuksessa se oli joskus about 350, eli ei ihan hirveää eroa kuitenkaan..). Ja Pef ei tosiaan vaihtele vuorokaudenajan yms mukaan.. Fev1:stä en muista, täytyy katsoa papereista. Mutta siinä tosiaan olen jokatapuaksessa "onnekkaampi" että en mä saa mitään päänsärkyjä ja muita kipuja/kuumeita altistuksesta. Sen sijaan kyllä olen aika usein viime aikoina valvonut yöstä 2-5 tuntia, ennen kuin on ahdistus ja kipu sen verran helpottaneet, että olen saanut nukutuksi - täysillä symbicort/pulmicort ja avaava-annoksilla tietysti.
No jaa, kiitoksia itse kullekin, on tää elämä "jännää". Tänään iloitsen siitä, että oltuani ongelmatalossa töissä selvisin vain 2lla avaavalla, pystyin tekeen 2,5 tuntia töitä siedettävillä oireilla, ja olen yhä niin hyvävointinen, että tästä ryhdyn tekemään vohveleita! Aurinkoista, kuivaa säätä kaikille, ja menkööt tuo inhottava tukehduttava kosteus muille maille! :)
kirjoitinpa sekavasti. Siis tarkoitin, etten saa minkään muun "elimen" kuin keuhkojen kipuja altistuksesta , tyyliin silmien ja pään. Erilaisia keuhkokipuja kyllä riittää.. ;)
Kansainväliset astman kriteerit muuttuivat vuonna 1995. Ei ole ttl:n tai Lipposen keksintöä.
muisteta että astmaa on lähes kaikki mitä nykyään liikkellä on. tai sitten se on tuota flunssaa. astma on aika hyvä sairaus, koska lääkäri voi määrätä lääkkeitä ja potilas on tyytyväinen. hyvä ja kätevä sairaus, ei tarvitse kun lämpöillä, alilämpöillä, yskiä, huimata, näköhäiriöitä, nivelkipuja, vatsaoireita, keuhkomuutoksia, ja ai niin pef heittelee - astmaa se on, selvä selkeä astma. Pitää käyttää astmalääkkeitä ja paljon.
lainkaan muista homeiden aiheuttamista sairauksista kuin niistä, josta voi saada RAHAA ammattitautina eli allergisesta alveoliitista ja allergisesta astmasta.
KTL:n tutkimuksessa B5/2002 on selvitetty kotona homeille altistuneiden, lääkäreiden diagnosoimat pitkäaikaissairaudet. Tässä lista niistä, mutta järjestys ei ole sairauden yleisyyden mukainen. Kuulonalenemaakin oli jopa 17 %:lla lapsista. Jos joku on kiinnostunut yleisyydestä, niin voi katsoa tutkimuksesta.
Astma
Krooninen bronkiitti
Keuhkoahtaumatauti, COPD
Homepölykeuhko, alveoliitti
ODTS, toksinen oireyhtymä
Homeallergia, (-nuha)
Kuulon alenema
Liimakorva
Tehty risaleikkaus
Sydänsairaus
Verenpainetauti
Sokeritauti
Ruoansulatuselinten sairaus
Kilpirauhasen toimintahäiriö
Krooninen väsymysoireyhtymä
Hiivasyndroma
Masennus
Selkäsairaus
Nivelrikko
Fibromyalgia
Nivelreuma
Selkärankareuma
Sjögrenin syndroma
Polymyalgia reumatica
Nivelpsoriasis
jäitkö itse ilman rahaa? Sillä huomaan että ne täällä rahasta höyryävät jotka eivät ole ammattitautia tutkimuksista huolimatta saaneet. Ei se raha tuo terveyttä takaisin, joten itse en ole huomannut tuota rahan perässä juoksemista. Asennekysymys, sinulla nähtävästi mielessä aina raha. Eiköhän kaikkia kiinnosta omat sairaudet siinä määrin, että niitä voisi hoitaa ja elämänlaatu ja pituus näin parantuisivatkin.
Täällä on aina yksi joka hokee rahaa ja on sitä mieltä, että kaikki juoksevat rahan perässä. Muilta ei sitten sitä rahaa teksteissä näekään, he ovat aidosti huolissaan terveydestään. Sinun täytyy olla tosi terve, että jaksaa ajatella vain rahaa!
Juu, olen niin hämilläni homekodin aiheuttamista sairauksista että... minulla todettiin pari viikkoa sitten keskivaikea astma ja olen menossa sairaalaan lisätutkimuksiin. Onko tietoa, miten ja millä minua voidaan hoitaa, kun olen kortisoneille allerginen? Tiedosta kiitollinen.
että sinäkin olet sairastunut hometalosta..
ja vielä kortisoniallergikkona! Enpä osaa vastata kysymykseesi, ainakaan riittävän asiantuntevasti, mutta ehkäpä muut osaavat, jos vain huomaavat kirjoituksesi.. ?
Zemppiä!
kyllä se on yksi vaihtoehto allergisen nuhan,odts,nonspecifica alveolitis,allerginen alveoliitti jne. ohella.
Tutustu Majvik II:seen niin saat oikeaa tietoa 40 ammatti-ihmisen kokoamasta suosituksesta.
astmat puhjenneet homekoulussa.
on hiihtäjän astmaa, jääkiekkoilijan astmaa, jalkapalloilijan astmaa yms. sellaista. Nämä astmat paranevat kun nuori lopettaa aktiiviurheilunsa. Näistä lääkärit puhuvat harrasteastmoina, joku ärsyttää ja lapsi, nuori, aikuinen yskii ja köhii. Astmalääkkeet auttaa, joten niitä käytetään, mutta usein kyllä pelkkiä avaavia lääkkeitä. Monilla ei hoitavia lääkkeitä kuulemma ole ollenkaan. Joten lasten kouluastma menee varmasti samaan piikkiin?
kun tähän "kouluastmaan" on käytössä kortisonin ja pitkävaikutteisen avaavan yhdistelmä ja leukotrieenireseptoriantagonisti sekä kortisonia sisältävä nenäsumute vakituisena lääkityksenä ja tarvittaessa tähän lisäksi se lyhytvaikutteinen avaava. Eipä taida mennä samaan piikkiin, kun oireillaan muissakin homepaikoissa, kun koulussa. Vaikka paikallisessa kirjastossa, kelassa jne.
Se on itsestään selvää. Tilanne on aivan sama koko maailmassa eikä kysymys ole mistään suomalaisesta salakähminnästä.
Tässä yksi tutkimus vuodelta 2000.
Tiivistelmä
Sisäilman kosteus- ja homevauroiden esiintyminen on yleistä eri maissa kautta maailman. Niiden esiintyminen Suomessa on myös yllättävän yleistä. Arviot kotona esiintyvistä kosteusvauroista ovat vaihdelleet 19 prosentista 82 prosenttiin. Aiemmat poikittaistutkimukset ja vallitsevia astmaatikoita käsittävät tapaus-verrokkitutkimukset ovat viitanneet siihen, että aikuisten astmariski lisääntyy suhteessa kosteusvaurio- ja homeongelmiin kotona. Aiemmin ei ole tutkittu työpaikan kosteusvauroiden ja homeongelmien vaikutuksia aikuisten astmaan.
Tämä tutkimus on väestöpohjainen tapaus-verrokki-tutkimus, jonka vasteena on astman ilmaantuminen aikuisiällä. Lähdeväestönä on ollut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella asuvat 21-63-vuotiaat aikuiset. Tutkimukseen otettiin mukaan systemaattisesti kaikki uudet astmatapaukset, jotka diagnosoitiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä 2,5 vuoden tutkimusajanjakson aikana. Verrokit valittiin väestön satunnaisotoksen perusteella. Astmadiagnoosi perustui objektiivisiin tutkimuksiin. Tilastollisena menetelmänä käytettiin logistista monimuuttujamenetelmää.
Astman riski oli merkitsevästi lisääntynyt suhteessa työpaikan näkyvään homeeseen ja/tai homeen hajuun. Työpaikalla esiintyvät homeongelmat lisäävät merkitsevästi astman ilmaantumisen riskiä aikuisiässä. Kotona esiintyneet kosteusvaurioindikaattorit eivät olleet yhteydessä astmariskiin.
Yhteenveto:
TYÖPAIKAN HOMEONGELMAT AIHEUTTAVAT AIKUISIÄN ASTMAA
Sisäilman kosteus- ja home-ongelmista on raportoitu yleisesti ympäri maailmaa. Esimerkiksi subtrooppisessa ilmastossa tehdyssä tutkimuksessa homekasvua esiintyi 60 prosentissa asuntoja. Arviot kotien kosteusvaurioiden ja homeongelmien esiintymisestä Brittein saarilla ja Keski-Euroopassa ovat olleet 13 ja 51 prosentin välillä. Hieman yllättävältä voi tuntua se, että sisäilman kosteusongelmat ovat osoittautuneet melko yleisiksi myös kylmemmissä ilmastoissa, kuten Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Näissä maissa arviot kotien kosteusvauroiden esiintyvyydestä ovat olleet 4 ja 82 prosentin välillä. Vain harvat tutkimukset ovat selvittäneet systemaattisesti kosteus- ja homeongelmien esiintymistä työpaikoilla.
Tärkeimmät syyt sisäilman kosteus- ja homeongelmien esiintymiseen kylmemmissä ilmastoissa, kuten Suomessa, ovat veden ja kosteuden huono poistuminen rakennusten läheisyydestä, rakennusten vaillinainen huolto ja kunnossapito sekä tiiviiden rakennusten rakentaminen energiansäästösyistä. Viime mainittu on usein yhdistetty riittämättömään ilmanvaihtoon.
Sisäilman kosteusvauroiden vaikutukset astmaan
Monet tutkimukset ovat todenneet lapsilla sisäilman kosteus- ja homeongelmien olevan yhteydessä astmaan ja astmatyyppisiin hengitystieoireisiin. Kaikki aikuisväestössä aikaisemmin tehdyt tutkimukset ovat olleet tutkimusasetelmaltaan joko poikittaistutkimuksia tai tapaus-verrokki -tutkimuksia, jotka ovat käsittäneet astmadiagnoosin omaavia henkilöitä riippumatta siitä milloin näiden henkilöiden sairaus on puhjennut. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimukset ovat olleet varsin herkkiä mahdollisen valikoitumisharhan ja raportointiharhan vaikutuksille. Lähes kaikki tutkimukset ovat perustaneet astmadiagnoosin henkilön itsensä antamaan ilmoitukseen kyselyssä tai haastattelussa. Tämä voi johtaa siihen, että ne henkilöt jotka tietävät altistuvansa haitallisille tekijöille tulkitsevat itse oireensa astmaksi riippumatta objektiivisista löydöksistä. Tällainen johtaa riskien yliarviointiin suhteessa todelliseen riskiin. Toisaalta astmaa pidempään sairastaneet henkilöt ovat todennäköisesti ehtineet jo saneerata ympäristöään, mikä johtaa riskien aliarviointiin, jos kysytään vain tämänhetkisistä altisteista.
Yksilön herkkyys ja työpölyt vaikuttavat
Tutkimuksen päätavoitteena oli arvioida työpaikoilla ja kotona esiintyvien kosteusvaurioiden ja niihin liittyvien mikrobien yhteyttä astman ilmaantuvuuteen työikäisessä aikuisväestössä. Tutkimuksessa selvitettiin tekijöitä, jotka määräävät yksilön mahdollista herkkyyttä kosteusvaurioiden ja niihin liittyvien mikrobien haittavaikutuksille.
Toisena tavoitteena oli arvioida työssä esiintyvien pölyjen, ärsyttävien huurujen ja kaasujen yhteyttä astman ilmaantuvuuteen. Tätä tutkittiin analysoimalla eri ammattiryhmien riskiä sairastua astmaan, kun henkilöt luokiteltiin nykyisen ammattinsa mukaisesti tai sen ammatin mukaisesti, jossa henkilö ilmoitti kokeneensa hengitysoireita.
Eri ammattiryhmillä ja sukupuolilla riskit vaihtelevat
Ammattiryhmien määrittelyssä käytettiin kansainvälistä ISCO-88 luokittelua. Astmariski oli johdonmukaisesti koholla sekä miehillä että naisilla seuraavilla ammattiryhmillä: kemianteollisuus, kumi- ja muoviteollisuus, puu- ja paperiteollisuus. Astmariski oli koholla miehillä, muttei naisilla, seuraavissa ammateissa: leipurit ja muut elintarviketyöntekijät, sähkö-, elektroniikka ja tietoliikenne, laboratorioteknikot, varastotyötyöntekijät ja tekstiilityöntekijät. Miesten ammateista metallityö oli voimakkain astman määre. Naisilla astmariski oli korkein tarjoilijoilla, siivoojilla ja hammastyöntekijöillä.
Tutkimuksen perusteella ei todettu astman lisääntynyttä riskiä suhteessa kotona esiintyviin kosteusvaurio- tai homeongelmiin. Ero voi johtua siitä, että työpaikalla homeongelmat pääsevät usein kehittymään paljon laajemmiksi kuin kotona ennen kuin niihin reagoidaan.
Aiheuttajamekanismeja tunnetaan huonosti
Pelkkään vesivahinkoon tai näkyviin kosteusvauriojälkiin pinnoilla ei liity astmariskiä. Tällä hetkellä tunnetaan vielä varsin huonosti niitä mekanismeja, joilla kosteusvauriot voivat aiheuttaa astmaa. Useita mahdollisia aiheuttajia on ehdotettu, muun muassa homeita, bakteereja, pölypunkkeja ja kemikaalien lisääntynyttä haihtumista ilmaan pintamateriaaleista. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat homeen merkitystä astman aiheuttajana enneminkin kuin kosteusvaurioita sinänsä. Mahdollisia mekanismeja, joilla homeet saattavat aiheuttaa astmaa ovat: IgE-välitteinen yliherkkyys, homeiden tuottamat mytoksiinit ja mikrobien tuottamat haihtuvat orgaaniset yhdisteet. On todennäköistä, että eri lajit saattavat aiheuttaa astmaa eri mekanismeilla. Työpaikan homeongelmien syyosuus astmassa oli yllättävän suuri: 35 prosenttia altistuneiden astmaatikkojen keskuudessa ja viisi prosenttia koko työikäisessä väestössä. Tämä viittaa siihen, että tutkimuksen ajankohtana, vuosina 1997-2000, työpaikan homeongelmat olivat merkittävä aikuisten astman aiheuttaja.
Työpaikkojen ilmanvaihtojärjestelmät saattavat suosia homeiden leviämistä rakenteista sisäilmaan. Tulokset viittaavat siihen, että aikuisten astmaa voidaan ehkäistä pitämällä huolta sisäilman kosteusvauroiden ehkäisemisestä ja nopeasta korjaamisesta sekä työpaikoilla että kodeissa.
nyt on edetty jo valovuosia, kait, näistä horinoista. Ainakin täällä aina väitetään näin, jos joku laittaa näin vanhaa tietoa plakkariin. Joten mitä kertoisikaan sama tutkimus vuonna 2007! HUOM vuosia on mennyt jo vähintäänkin 7, sillä julkaisuun ja kirjoitukseen mennee ainakin vuosi, joten tieto on IHAN VANHAA!
tämän vuoden KTL:n julkaisuistakin saman asian. Majvik II on myös tältä vuodelta jne.. jne...
matkaseuralaisekseen kaikenlaisia "kuppia" astman ja alveoliitin lisäksi paljon muuta tavallista elämää haittaavaa.
tiedossa, mutta Majvik II vasta tuo asiat koottuina ja ajateltuina yhteen. Joku on tehnyt kovan homman, KIITOS SIITA.
Tunnen pari henkilöä, joille työpaikka-altistus aiheutti alkuvaiheessa toistuvia keuhkoputkitulehduksia, johon työterveyslääkäri määräsi antibioottikuurin.
Myöhemmin noiden tulehdusten hoitoon työterveyslääkäri määräsi antibioottikuurin lisäksi astmapiippun päivittäiseen käyttöön.
Kun työpaikka-altistus vain jatkui kroonisen tulehduksen vaivaamien (akuutteja sairaslomapiikkejä) keuhkoputkien supisteluherkkyyskin lisääntyi niin paljon, että Kela-astmakriteerit täyttyivät molempien kohdalla.
Toinen heistä kertoili äskettain saaneensa myös Kela-erityiskorvattavat reumalääkkeet. Tällä hetkellä häntä pompotellaan hometyöpaikkojen ja ei-hometyöpaikkojan välillä. Saas nährä kuinka kauan vielä menee ennenkuin terveys menee lopullisesti.
Toinen on ollut työelämästä pois vuosikausia (virkasuhde voimassa) ilman korvausta ja viranomaispompottelun alaisena.
Tuossa kevättalvella eräs viime syksynä hometyöpaikalla aloittanut vastavalmistunut kertoili saaneensa loppuvuodesta pari flunssan jälkeistä keuhkoputkitulehdusta ja kolmas alkoi ilman flunssaa (ei astmaoireilua). Onneksi hänellä on nyt homeeton työpaikka.
Pohjimmiltaan on kysymys siitä kuinka monta AKUUTTIA keuhkoputkitulehdusta riittää yksilön kohdalla astman syntyyn.
Ja lääketieteen oppikirjojen mukaan se voi syntyä jo yhdestä, olkoonpa aiheuttajana virus tai home.
Työpaikka-altistus voi ylläpitää AKUUTTIPIIKKIEN välissä myös lieväasteista kroonista keuhkoputkitulehdusta seurauksena jossain vaiheessa riittävä PEF-notkuilu Kela-astmakriteereiden täyttymiseen.
Homealtistuksen laukaisemasta keuhkoputkitulehduksesta voi seurata astma joko yht`äkkisesti tai pitemmässä juoksussa, eli astma ei synny lennosta.
Mitä itseeni tulee, niin työpaikka-altistus sattoi aiheuttaa minulle ODTS:n jälkitautina poskiontelo- tai keuhkoputkitulehduksen, kuitenkin tosiharvoin.
Viimeisen räkäkeuhkoputkitulehduksen, joka kesti kolmisesen kuukautta (yleensä ne olivat ei-räkäisiä) kohdalta työterveyslääkärini epiksiisistä löytyi maininta: "Odotellaan astmaa".
No siinähän ovat odotelleet sitten kymmenen vuotta. Ei vieläkään astmaa, vaikka TTL totesi altistuksensa seurauksena minulla olevan alkavan tavallisen astman ja päivystävä tk-lääkäri spastisen keuhkoputkitulehduksen. Nähtävästi tk-lääkärin diagnoosi johtui ketomastani, eli kun nostin vasemman käden ylös, niin tuo ylösnostaminen aiheutti vasemmanpuoleisen rintakehän lihaksissa lihaskrampin.
En tiedä vielä tänäkään päivänä mikä on spastinen keuhkoputkitulehdus. Sen tiesin hakeutuessani päivystykseen, että minulla on rajunpuoleinen keuhkoputkitulehdus, jonka keuhkoputkitulehduksen totesi vielä olevan päällä keuhkolääkäri kolmisen viikkoa myöhemmin, määräten sen hoitoon 800-millisen aamuin-illoin otettavan 50-päiväisen Pulmicort-kuurin, siis ilman astmaattista oireilua.
HOMEallergeenialtistuksen aiheuttaman AKUUTIN KEUHKOPUTKITULEHDUKSEN TOTEAMINEN (joka tulehdus voi myös kroonistua siinä missä muutkin tulehdukset) kuuluu myös AMMATTITAUTIDIAGNOSTIIKKAAN.
Kuitenkaan maamme ammattitautitilastoista ei löydy yhtään kappaletta HOMEALTISTUKSEN aiheuttamaa akuuttia keuhkoputkitulehdusta, vaikka TTL:n homekeuhkoaltistus on laukonut niitä päälle yhdelle jos toisellekin altistetulle. TTL on luokitellut ne virusperäisiksi, joka virustartunta oli junasta saatu niiden kohdalla jotka käyttivät matkustusvälineenään junaa kotipaikkakunnaltaan Hesaan, joka virus, altistushetkellä piilevänä aiheutti keuhkoputkitulehduksen vasta altistuksen jälkeen.
No TTL:n E-lausunnon mukaan minulla oli altistushetkellä olemassaoleva piilevä keuhkoputkitulehdus, vaikka TTL:n henkilökunnan kirjoittaman seurantalistan mukaan akutti, niin ylä- kuin alahengitysteitäni koskeva reaktio alkoi muutaman tunnin päästä altistuksesta.
Mietiskelet mikäli astma voi saada alkunsa homeista, voi rinnalle sitten ilmeisesti kehittyä myöhemmin muutakin.
Keuhkolääkärini, työterveyslääkärini odotuksista ja TTL:n alkava tavallinen astma-diagnoosista huolimatta, ei vieläkään ole kohdallani todennut edes Kela-astmaa.
Mitä muiden sairauksien syntyyn tulee, niin omalla kohdallani PPP (psorityyppinen autoimmuunisairaus) synnyttämiseen homevaurioitunut immuunijärjestelmäni tarvitsi polven nivelsidevaurion.
Ei siis astmaa.
muuten altistuskokeet aiheuttivat myös kroonisen keuhkoputkitulehduksen. Se syntyi 1,5 viikon aikana tehdyissä neljässä altistuskokeessa. Minulla on siitä jopa kahden patologin lausunto. BAL-tutkimukset minulle tehtiin kolmen kuukauden välein.
Olen luultavasti ainoa ttl:llä altistetuista, jolla on todistus altistuskokeen aiheuttamasta keuhkoputkitulehduksesta. Keuhkoputkitulehdusta minulla ei missään nimessä ollut ennen altistuskokeita.
Aivan varmasti keuhkoputkitulehdus tuli muillekin! Joillekin se sai niin suuren limanerityksen, että puhallustehot pienenivät riittävästi, jotta pystyivät sanomaan, että joo... astmaahan se on!
Voi perhana...vai on limaneritys=astma! Heh! Heh!
PN
Sinulla on riittävästi näyttöä siitä, että TTL:n keuhkoaltisus aiheutti sinulle kroonisen keuhkoputkitulthduksen, joita akuuttejakaan lääkäri ei sunulla todennut yhtään kappaletta ennen TTL:lle menoa. Niinkö?
Mitä olet mieltä kuinkahan tuo vahingonkorvauslaki toimisi pysyvän ruumiinvamman tuottamisen suhteen?
Jos astma voi puhjeta homeista, herää kysymys, mistä muusta "ei-normaalista" astma puhkeaa. Kun kerran homeista keuhkosairastuneet tulevat usein yliherkiksi myös hajusteille (joille on mahdollista altistua myös ilman hometta), niin miten on näiden materiaalipäästöjen laita? Voidaanko osoittaa kokemuspohjaisesti tai tieteellisesti, että pelkät materiaalipäästöt aiheuttaisivat ei-allergista astmaa - ilman homeiden vaikutusta? Ja, homeiden vaikuttaessa, lisäävätkö materiaalipäästöt riskiä sairastua? Jolleivat materiaalipäästöt aiheuta ei-allergista astmaa, niin mitä sitten?
liotinainepohjaisia (esim. alkoholi). Meikeissä hajusteissa, pesuaineissa jne. käytetään juuri samoja orgaanisia aineita, joita kosteusvauriohomeet tuottavat kasvaessaan kosteusvauriokohteessa. Monet rakennusmateriaalitkin kastuessaan tuottavat samoja org. yhdisteitä kuin em. mikrobit.
Juuri em. seikasta johtuu, että pahoin kosteusvauriomikrobeille altistunut reagoi em. liottimille, vaikka ne eivät olekaan lähtöisin kosteusvauriosta. On kysymys loppujen lopuksi yksinkertaisesta asiasta.
Sitten pitää olla tarkkana, jos puhuu homeastmasta. Homeastmalla tarkoitetaan nimmenomaan ulkoilmassa normaalisti esiintyvien homeitiöiden aiheuttamaa IgE-välitteistä astmaa. Korostan sanaa IgE-välitteinen, jotta nyt varmasti ymmärrettäisiin asian oikea laita.
Fakta on myös se (tosin vain harvat tietävät sen), että kosteusvauriorakennuksessa oleskelu ei ole vielä koskaan aiheuttanut kosteusvauriomikrobeista johtuvaa IgE-välitteistä astmaa. Pitkäaikainen oleskelu kosteusvauruiotalossa tietenkin voi aiheuttaa sen, että ennen pitkää myös IgE-välitteinen astma syntyy. Se ei kuitenkaan synny kosteusvauriomikrobien IgE:n vuoksi, vaan se syntyy normaaleista ulkoilman allergeeneista.
Ei-allerginen astma on sisäsyntyinen. Se on osoitettavissa keuhkoputken eosinofiiliasta. Spesifistä IgE:tä ei tietenkään löydy.
ystävällisin terveisin
Pekka Nikkola
Niin tämä Suomen Kuvalehdenkin raportoima oikeidenkäynti oli osa meidän vahingonkorvausoikeudenkäyntiä, jossa minä vaadin korvausta minulle aiheutetusta vahingosta. Se on tapaturmaeläkkeeni suuruinen.
TTL:n keuhkolääkäri tutkii ennen altistuskokeita keuhkoputken tilan. Minulla ei ollut siellä mitään vikaa ennen altistuskokeita. Olin myös ollu sitä ennen n. 15 eri lääkärillä, jotka totesivat keuhkoputkeni terveeksi. Siis vikani oli keuhkorakkuloissa, josta lääkärit eivät puhuneet mitään.
Mikään minussa ei viitannut astmaan ja silti tutkivat minulta astmaa. Näillä ttl:n kolmella eri allergeeni-uutteella ei selviä mikään muu kuin IgE-välitteinen astma. Jos sinulla olisi esim. A. fumigatuksen aiheuttama astma, niin verestäsi olisi löydyttävä myös A. fumigatuksen IgE-vasta-ainetta. Tiedossani ei ole ketään, joilla olisi ollut A. fumigatuksen IgE-ainetta. Monet heistä ovat kuitenkin saaneet diagnoosikseen kosteusvauriomikrobien aiheuttaman astman, jos puhallustehot ovat laskeneet riittävästi. Tämä on se ttl:n vuonna 1995 alkanut bluffi! Se täytyy saada nyt loppumaan!
PN