…ja enemmän valtaa! Siitä ja vain siitä on kyse tuossa kepun puoluesihteeri Jarmo Korhosen esille nostamassa ja tämän aamun lehdissä uutisoidussa asiassa, eli kepun pyrkimyksessä kaapata Perussuomalaiset osaksi itseään. Eli kepu haluaisi antaa myös ”persuille” samanlaisen kuolonsuudelman, jonka se antoi aikoinaan Liberaaleille, nuoruudessani kannattamani Kansanpuolueen perilliselle.
Olisikohan perussuomalaisten johto yhtä tyhmää kuin liberaalien silloinen johto oli? Hehän sinisilmäisyydessään uskoivat pääsevänsä vaikuttamaan paremmin suuremman puolueen kautta. Puoluesihteeri Korhonen on kuitenkin puhunut halveksivasti puolueen sisällä olevasta helsinkiläisestä liberaaliklikistä, jonka hän on arvellut vaikuttavan liiaksi Vanhaseenkin. Puolueen peruskannattaja, syntymäkepulainen Oiva Härkönen täällä on tuominnut koko liberaali-sanankin sopimattomana käytettäväksi kepun yhteydessä.
Tuskinpa Korhonen ja kumppanit pystyvät höynäyttämään Timo Soinia. Tuollainen ”Vennamon maalaisliitosta viemän osan kotiinpaluuta” haikaileva retoriikka ei liioin uppoa puolueen varapuheenjohtajaksi nousseeseen Pentti Oinoseen, ”Perus-Penttiin”, jonka puheessa Rautavaara-päivien avauksessa oli selvästi kepuvastaisiksi ymmärrettäviä teemoja, jotka tuntuivat hyvin menevän perille yleisöön, jossa kuitenkin entiset kepulaiset lienevät olleet enemmistönä. Tuosta hieman kerroin matkakertomuksessani.
Huonosti pystyy Korhonen verhoamaan kepun perimmäisen tarkoituksen eli valtapolitiikan alastomuuden kun hän suree sitä, että kepu menetti vaaleissa ääniä perussuomalaisille EU-myönteisemmän politiikkansa vuoksi. Samalla Korhonen tulee tahtomattaan paljastaneeksi, mikä ”yleispuolue keskustalle” sittenkin on se tärkein ryhmä: maanviljelijät tietysti. Korhonen vaatii, että meneillään olevissa Etelä-Suomen maatalouden 141-tuen jatkumista koskevissa neuvotteluissa pitää pysyä kovana.
Valtapolitiikkapyrkimyksistä kertoo selvääkin selvemmin se, että tavoitteena on kasvattaa kepun jäsenmäärää 10 000:lla vuodessa. Jo nyt puolueistamme ylivoimaisesti suurimman jäsenmäärän omaavan puolueen jäsenmäärää aiotaan kasvattaa tehtävää varten palkattavien ammattimaisten jäsenhankkijoiden. ns. feissarien avulla. Feissarit tulevat myös Helsingin kaduille, sanoo Korhonen, ja kertoo, että tavoitteena on käydä miljoonassa suomalaisessa kodissa. Odotan mielenkiinnolla hetkeä, jolloin tuollainen feissari ilmestyy minun kotiovelleni!
Kepun nykyinen puoluesihteeri on pannut itsensä likoon asian puolesta aivan Arvo Korsimon tavoin. Hän on vuodessa ajanut autollaan yli 150 000 km Suomea, lentänyt 50 kertaa ja puhunut 1200 tilaisuudessa! Mitäpä mies ei tekisi ihanteittensa hyväksi, vaikka ihanteena olisikin vain pelkkä valta puolueelle, joka tarjoaa hänelle itselleen ja yhä suuremmalle joukolle kepusatraappeja entistäkin leveämmän leivän, joka tietysti kaventaa suomalaisten enemmistön leipää.
Korsimolla oli Kekkonen ja Korhosella on Väyrynen, jolla hän sanoo olevan vielä loistavan tulevaisuuden politiikassa! Onkohan noin? Vaikea uskoa, että sellainen olisi kepunkaan konstein mahdollista rakentaa miehelle, jolla on niin synkkä menneisyys! Yhtä vaikea minun on uskoa kepunkin suureen tulevaisuuteen, sillä suomalaisissakin kasvaa koko ajan valistuneempien ihmisten määrä. He kepua ajatellen voivat sanoa, kuten se kettu Aisopoksen kertomuksessa (Horatius), joka ei suostunut menemään sairaan leijonan luolaan, koska se näki monien jälkien johtavan sinne eikä yksienkään takaisin: ”vestigia terrent” (jäljet pelottavat).
- - -
Juuri laitoin myös sdp:n palstalle kirjoitukseni, joka käsittelee sdp:n vaalipyykin pesua. Linkki siihen tässä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000027693953
Ja myös kokoomuksen palstalle laitoin kirjoitukseni, jossa kerron kasvavasta pettymyksestäni puolueeseen, jota viime vaaleissa äänestin. Siihen linkki tässä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000027694012
Olisikohan perussuomalaisten johto yhtä tyhmää kuin liberaalien silloinen johto oli? Hehän sinisilmäisyydessään uskoivat pääsevänsä vaikuttamaan paremmin suuremman puolueen kautta. Puoluesihteeri Korhonen on kuitenkin puhunut halveksivasti puolueen sisällä olevasta helsinkiläisestä liberaaliklikistä, jonka hän on arvellut vaikuttavan liiaksi Vanhaseenkin. Puolueen peruskannattaja, syntymäkepulainen Oiva Härkönen täällä on tuominnut koko liberaali-sanankin sopimattomana käytettäväksi kepun yhteydessä.
Tuskinpa Korhonen ja kumppanit pystyvät höynäyttämään Timo Soinia. Tuollainen ”Vennamon maalaisliitosta viemän osan kotiinpaluuta” haikaileva retoriikka ei liioin uppoa puolueen varapuheenjohtajaksi nousseeseen Pentti Oinoseen, ”Perus-Penttiin”, jonka puheessa Rautavaara-päivien avauksessa oli selvästi kepuvastaisiksi ymmärrettäviä teemoja, jotka tuntuivat hyvin menevän perille yleisöön, jossa kuitenkin entiset kepulaiset lienevät olleet enemmistönä. Tuosta hieman kerroin matkakertomuksessani.
Huonosti pystyy Korhonen verhoamaan kepun perimmäisen tarkoituksen eli valtapolitiikan alastomuuden kun hän suree sitä, että kepu menetti vaaleissa ääniä perussuomalaisille EU-myönteisemmän politiikkansa vuoksi. Samalla Korhonen tulee tahtomattaan paljastaneeksi, mikä ”yleispuolue keskustalle” sittenkin on se tärkein ryhmä: maanviljelijät tietysti. Korhonen vaatii, että meneillään olevissa Etelä-Suomen maatalouden 141-tuen jatkumista koskevissa neuvotteluissa pitää pysyä kovana.
Valtapolitiikkapyrkimyksistä kertoo selvääkin selvemmin se, että tavoitteena on kasvattaa kepun jäsenmäärää 10 000:lla vuodessa. Jo nyt puolueistamme ylivoimaisesti suurimman jäsenmäärän omaavan puolueen jäsenmäärää aiotaan kasvattaa tehtävää varten palkattavien ammattimaisten jäsenhankkijoiden. ns. feissarien avulla. Feissarit tulevat myös Helsingin kaduille, sanoo Korhonen, ja kertoo, että tavoitteena on käydä miljoonassa suomalaisessa kodissa. Odotan mielenkiinnolla hetkeä, jolloin tuollainen feissari ilmestyy minun kotiovelleni!
Kepun nykyinen puoluesihteeri on pannut itsensä likoon asian puolesta aivan Arvo Korsimon tavoin. Hän on vuodessa ajanut autollaan yli 150 000 km Suomea, lentänyt 50 kertaa ja puhunut 1200 tilaisuudessa! Mitäpä mies ei tekisi ihanteittensa hyväksi, vaikka ihanteena olisikin vain pelkkä valta puolueelle, joka tarjoaa hänelle itselleen ja yhä suuremmalle joukolle kepusatraappeja entistäkin leveämmän leivän, joka tietysti kaventaa suomalaisten enemmistön leipää.
Korsimolla oli Kekkonen ja Korhosella on Väyrynen, jolla hän sanoo olevan vielä loistavan tulevaisuuden politiikassa! Onkohan noin? Vaikea uskoa, että sellainen olisi kepunkaan konstein mahdollista rakentaa miehelle, jolla on niin synkkä menneisyys! Yhtä vaikea minun on uskoa kepunkin suureen tulevaisuuteen, sillä suomalaisissakin kasvaa koko ajan valistuneempien ihmisten määrä. He kepua ajatellen voivat sanoa, kuten se kettu Aisopoksen kertomuksessa (Horatius), joka ei suostunut menemään sairaan leijonan luolaan, koska se näki monien jälkien johtavan sinne eikä yksienkään takaisin: ”vestigia terrent” (jäljet pelottavat).
- - -
Juuri laitoin myös sdp:n palstalle kirjoitukseni, joka käsittelee sdp:n vaalipyykin pesua. Linkki siihen tässä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000104&posting=22000000027693953
Ja myös kokoomuksen palstalle laitoin kirjoitukseni, jossa kerron kasvavasta pettymyksestäni puolueeseen, jota viime vaaleissa äänestin. Siihen linkki tässä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000027694012
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tarkoitan pitkiä esityksiäsi kolmen suurimman saitielle. Eivät kai tuollaiset sinultakaan hetkessä synny.
Asiaa niissä kaikissa, mutta hukkaan taitaa mennä, kun noilla kahdella saitilla on niin vähän lukijoita ja tällä saitilla on vain noita paskanruikkijoita, jotka jo heti ennättivät kimppuusi. Luuletko, että he kirjoituksiasi lukisivat? Tai jos vaivalla niin tekisivätkin, niin ymmärtäisivätkö he niistä mitään? Et kai unta näe.
Vähän huvittaa vain se, että väität olevasi epäpoliittinen henkilö. Ei noita esityksiäsi voida epäpoliittisiksi sanoa. Vaikka kovasti yrität peittää, että asetat erään puolueen muiden edelle, kyllä kaikki nuo jutut lukeneelle suosikkisi helposti paljastuu. Ei siinä sinänsä mitään pahaa, paremminkin päinvastoin! ;D
Mutta en noihin koko aamua tarvinnut käyttää, kun asiat olivat valmiina mielessäni, jossa ne ovat muhineet jonkin aikaa. Nuo lehdestä lukemani demarien Jouni Backmanin ja kepun Jarmo Korhosen ajatukset toimivat vain detonaattorina, joka räjäytti panoksen, sotilastermistöllä asian ilmaistakseni.
Sinulta kun jää vihjailun asteelle, mikä se suorikkipuolueeni olisi, niin kerron, että mielelläni kyllä kannattaisin edelleen sdp:tta, jonka perusaatepohjansa vuoksi ja historiallisista syistä arvostan korkealle, mutta harvoin sitä äänestin Kalevi Sorsan ja hänen välittömien seuraajiensa puoluetta johtaessa, mutta Paavo Lipposen johtaessa puoluetta äänestin sitä aina. Niin en voinut enää tehdä viime vaaleissa. Mutta pettynyt olen myös kokoomukseen, jota äänestin.
Noiden näkemysten pitäisi kyllä käydä hyvin selville kirjoituksissani demarien ja kokoomuksen palstoilla. Siellä puhun mielestäni tärkeämmistä asioista kuin täällä ja siellä siis suurin antini tällä kertaa on. Eikä se ole kovinkaan poliittista, vaan kyllä siellä lähdetään asia- eikä puoluelähtökohdista. Tämän avaukseni kirjoitin lähinnä huvittuneena lähes täysikaimani tohottamisesta, vaikka kyseisen asian ei pitäisi huvittaa, pikemmin surettaa, kaikkien suomlaisten kannalta asiaa ajatellen.
Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että minua pitävät demarina ne, joiden on mahdotonta kuvitella ihmistä ilman johonkin puolueeseen kytkevää etuliitettä. Mutta sitten olisi tosi vihainen, jos minua alettaisiin pitää kepulaisena. Puoluekannatukseni voi olla muuten vaihteleva, mutta yksi on ja pysyy: olen taatusti ei-kepulainen.
Kun tämän palstan lukijat eivät uskaltane mennä muille palstoille, niin tässä heillekin tiedoksi pari pätkää kirjoituksistani noilla kahdella muulla palstalla:
Pari leikettä kirjoituksestani sdp:n palstalla:
Sdp:n vaalitappion vuoksi perustetun remonttiryhmän johtoon kuuluva, 20 edustajavuoden jälkeen eduskunnasta pudonnut Jouni Backman näkee ihan oikeita syitä tappiolle kuten myös oikeita keinoja uudelle nousulle (HS13.7.07). Hän sanoo, että ”puolueen toimintatavat kaipaavat suurta remonttia ja sillä on kiire”. Edelleen hän kehottaa, että ”sdp:n on tartuttava myös keskiluokan asioihin”. Puolueensa vanhoihin kaavoihin kangistunutta tilaa hän kuvaa sanomalla, että ”uutta ihmistä ei kehtaisi viedä puolueen kokoukseen”.
Herää vain kysymys: miksi Backman ei ole jo paljon aikaisemmin toiminut nyt esittämiensä näkemysten hyväksi, sillä onhan hän ollut puolueen johtotehtävissä jo yli 10 vuotta, kaksi kertaa miniterinäkin ja eduskuntaryhmänsä puheenjohtajanakin muistaakseni jo kaksi eduskuntakautta. Vara-Lipposena häntä aikoinaan pidettiin, mutta ei hän koskaan noussut näkemyksellisyydessään, tahdossaan eikä taidossaankaan Lipposen tasolle.
- - -
Mutta onko sitten sdp enää tarpeellinen nyky-yhteiskunnassamme? Minusta on, hyvin tarpeellinen. Puolueen perusideologiassa on sellaista ikuisesti arvokkaana kestävää ajatusta, jota muut puolueet eivät pysty uskottavasti toteuttamaan. Sen rinnalla on vain retoriikkaa niin kepulaisten viittaukset Alkion kehotuksiin ”heiluttaa edistyksen lippua ja olla unohtamatta köyhän asiaa”, samoin tuntuu lähinnä vitsiltä kokoomuksen uusi kyltti ”työväen puolue”.
Sdp:llä on kunniakas historia ja sen vaikutus yhteiskuntamme kehittymiseen on ollut suurempi kuin minkään muun puolueen ja siltä ovat parhaita piirteitä omineet myös muut puolueemme, mutta sittenkin sillä alkuperäisellä olisi edelleen tarvetta ja myös parhaat mahdollisuudet olla johtava puolueemme. Mutta ymmärtääkö ja osaako puolue toimia nyt oikein? Onko sillä kylliksi viisautta ja taitoa? Kyllä Backman ihan oikeita näkemyksiä esittää lehtijutussa, jonka linkitän alle, mutta ainakin minä jään mielenkiinnolla seuraamaan, mihin nuo näkemykset johtavat käytännössä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Jouni Backman Sdpn tartuttava myös keskiluokan asioihin/1135228669114
- - -
Leike kirjoituksestani kokoomuksen palstalta:
Vaikka vielä nyt gallupit näyttävät kokoomukselle nostetta, älkööt puolueen poliitikot luulko, että niin tulee jatkumaan kauan, ellei puolue pikaisesti ryhdy lunastamaan lupauksiaan. On suoranaista pilkantekoa eläkeläisiä kohtaan, jos heitä käytetään vain finanssipolitiikan välineinä, eikä heidän asemassaan todettua räikeää epäkohtaa aiota korjata ennen kuin yleisten veronalennusten yhteydessä. Sikäli kuin sellaisia koskaan tulee. Satatuhatpäinen hoitohenkilöstö tulee myös varmasti muistamaan, jos se joutuu petetyksi, kuten nyt jo alkaa vahvasti näyttää. Silloin sieltä ei tule enää kokoomukselle niitäkään ääniä, jotka ovat perinteisesti jo ennen viime vaalejakin tulleet.
Ja jos/kun tapahtuu niin kuin alan pelätä, se tietysti on kokoomukselle ihan oikein. En soisi kokoomuksenkin leimautuvan puolueeksi, jolle vain valta on tärkeää, ja valtaan pääsemiseksi kaikki on sallittua, ja valtaan päästyä ei enää lupauksia muisteta. Kepussa sellainen on niin tavanomaista, että siltä juuri kukaan ei muuta odota, eivät monet sen kannattajatkaan, jotka uskonnonomaisesti kannattavat puoluettaan riippumatta siitä mitä se tekee. Muuta kuin syntymäkepulaiset eläkeläiset puolueen kai kuitenkin jättivät viime vaaleissa muistaen katkerasti vuoden 2003 vaalien alla Liisa Hyssälän antamat lupaukset 300 euron korotuksista, joita asianomainen ministeriksi päästyään ei enää ottanut koskaan esille.
Nähtävästi kesä on todella uutisköyhä, muuten ei näitä mätäkuunjuttujen määrää voi ymmärtää. Keskustapuolue on vallan kunnostautunut sillä, että mitä merkillisempiä ideoita pullahtelee pinnalle. Pekkarisen päättömyydet ja nyt Korhosen utopiat, ne ovat molemmat samaa sarjaa.
Liberaalien yhdistyminen Keskustaan oli jotenkin ymmärettävää, koska yhdistymisen takana (Liberaaleilla) oli ajatus siitä, että Keskustapuolueen politiikka alkaisi seuraamaan yleistä Eurooppalaista linjaa. Liberaali yleispuolue keskellä poliittista karttaa, näinhän ei sitten käynyt. Keskustapuolue jatkoi agraarilinjaansa. Liberaaleille kyseessä oli kuolemansyleily, koska sen sisäinen arvomaailma oli täysin toinen, mikäli ajatellaan jopa pelkästään tukipolitiikkaa.
Perussuomalaisten kannalta ongelmat ovat valtavasti suuremmat, puoluehan pyrkii ajamaan vähäväkisten asiaa ja siihen ei Keskustan maatalouspolitiikka lainkaan sovi. Osa Perussuomalaisten. kannattajista lipeäisi ilman muuta vasemmistoon ja osa muihin pienpuolueisiin. On aikalailla erikoista kuvitella, että kannattajakunta pysyisi ennallaan, näin suuren muutoksen jälkeen. Omien arvojen pettäminen kostautuu puolueilla aina, näin käy väistämättä. Koska osalla kansasta on vielä vahva arvomaailma, jonka mukaan he puolueensa valitsevat. Tätä peruskannattajajoukkoa kannattaa kuunnella, mikäli toivoo kannatuksen säilyvän jatkossa.
Jarmo korhosen puheissa on oudointa, Väyrysen puolesta liputtaminen, mihinkähän tämän poliitikon todellisuudentaju on hävinnyt, jos sitä on koskaan ollutkaan. Väyrysen suuruuden päivät ovat menneet.
...vaikkapa hyvän yön toivotuksenani tämän, jonka laitoin jo aikaisemmin, mutta poistin sitten, kun se sai mielestäni hieman provosoivan - joskaan ei minua vastaan suunnatun - vastineen:
- - -
Kepulaiset vaativat minua aina pysynmään kirjoituksissani vain kepun politiikassa. Kun nyt taas niin tein, niin kepulaiset vaikenevat, muutamaa vakiotörkyilijää lukuun ottamatta. On tästä kyllä tainnut jokin vastine poistuakin, en tiedä miksi.
Oliko siis avauksessa sanomani taas liian kipeästi totta? Pakko tehdä se johtopäätös.
No, pitää kai seuraavaksi laittaa tänne taas jokin matkakertomus, vaikkapa alkavan viikon suunnitelmissa olevasta matkasta Karjaalle ja Pohjaan. Varmasti se herättää kepulaisten mielenkiinnon ja irroittaa kielenkannat. Tuota viimeistä matkakertomustani näkyy käydyn katsomassa jo yli 2000 kertaa ja lähes 100 vastinettakin on tullut. Ja sitten vaaditaan, että sellaisia ei saisi saitille laittaa!
Kumpihan on Enirolle mieluisempaa, vaikkapa matkakertomus, joka kerää tuollaisen kävijämäärän vai jonkun kepulaisen tylsä avaus kepun tylsän politiikan kehumiseksi, joka ei saa pari vastinetta jos niitäkään?
- - -
Oli niin tai näin, mutta nyt olen jo Keriksen tämän iltaisesta pöyristyttävästä käyttäytymisestä rauhoittunut niin, että uskon saavani normaalisti unta, ja lähden vuoteeseen.
Hyvää yötä!
mutta ette saa.
Ja se on hyvä se.