KASVISRUOKA JA RASKAUS

Hei kaikki!
Jos teillä on asiasta tietoa, niin olkaa kilttejä ja auttakaa minnuu!
Elikkäs siis...Olen ollut kuusi vuotta kasvissyöjä. Nyt sitten odotan ekaa lastani, raskaus on ihan alussa. No nyt sitten kaikki sukulaistädit ovat ihan kauhuissaan, että pelkällä rehun voimallako aion vauvani kasvattaa, ja ovat pelotelleet, että tulee alipainoinen ja kehityshäiriöinen lapsi, jos en ala syödä lihaa...
En ole vielä kerennyt kunnolla perehtyä tähän aiheeseen, eikä tietoakaan oikeastaan ole hirmu hyvin ollut saatavilla, joten jos tiedätte esim. jotakin kirjallisuutta yms. liittyen kasvisruokavalioon raskauden aikana, niin voitteko antaa vinkkiä?
Entä onko täällä muita kasvisäitejä, tai onko teillä tuttuja, jotka ovat olleet kasvissyöjiä raskauden ajan?
Jos jollain on oikeasti TIETOA asiaan liittyen, niin mielellään otan tietoa vastaan, eli arvailijat menkää kotiinne!
Eli voiko pelkkä kasvisruokavalio aiheuttaa sikiön alipainoisuutta, tai mahdollisia kehityshäiriöitä myöhemmässä elämässä, yms?
Kiitos vastaajille!
212808
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

Oon ollu n.5vuotta kasvissyöjä (syön maitotuotteita ja kananmunaa) ja kaksi ihan normi lasta olen tehnyt... monipuolisella ja hyvintoteutetulla kasvisruokavaliolla kehittyvä lapsi saa kaiken ravinnon ja vitamiinit ja hivenaineet ynnä muut mitä tarvitseekin, mutta käsittääkseni vegaaneiden pitää ottaa ravintolisää... etsi ihan googlesta [kasvissyönti raskaus] niin varmasti löytyy tietoa enemmänkin... ja mulle ainakin varattiin aika ravintoterapeutille kun aloin ensimmäistä odottamaan niin varmasti myös sinulle, ainakin jos sitä pyydät, siellä saat kaiken tarvittavan tiedon aiheesta ja neuvolassakin jaetaan lippusia ja lappusia aiheesta...

Hyvää odotusaikaa sinulle!!!

Äänestä
  • Tottakai sinä näet kasvissyöntivalintasi ainoana oikeana valintana ja pidät lapsiasi maailman terveimpinä yksilöinä. Jo ensimmäisellä googletuskerralla tuli kuitenkin ilmi että kasvissyönti raskaus ei ole järkevä valinta, kun kerran emme elä mitään sodanjälkeistä pula-aikaa.
    Vaikka sitä kuinka toivoisi ja pistäisi kädet ristiin, niin rehuista ei kuitenkaan saa ihan kaikkea.
    Don't shoot the messenger, tämä ei ole mielipidekysymys.

    Äänestä

Kukaan ei todellakaan tarvitse lihaa, jotta lapsi syntyy terveenä. Hohhoi (vanhoillisia Suomalaisia käsityksiä)! Esim. soijasta saat ENEMMÄN proteiineja kuin lihasta (yleisin syy, miksi lihaa "pitäisi" syödä). Maat joissa on suurin syntyvyys ei lihaa juurikaan käytetä.. Etsi tietoa (ja nimen omaan TIETOA).

Yksi kirjavinkki: ETM Johanna Kaipiainen, VEGAANIRUOKAVALIO RASKAUDEN, IMETYKSEN JA LAPSUUDEN AIKANA. Vegaaniliitto ry 2006, 24 sivua. Hinta 1.50 e.

Tietopaketti ruokavalion koostamisesta raskauden, imetyksen ja lapsuuden aikana. Hyödyllistä tietoa kaikille kasvissyöjille.

Äänestä
  • Aijaa, ajattelitko että lihansyönti vaikuttaa jotenkin lasten syntyvyyteen? Saman logiikan mukaan siis kasvissyönti aiheuttaa imeväis- ja lapsikuolleisuutta, sillä sehän on korkea nimenomaan niissä maissa joissa syntyvyys on korkeaa.

    Kannattaisi sinunkin opiskella vähän muuta kuin aivopestyjen vegaanien huuhaatietoutta. Kukas vegaani se joskus muinoin muuten julistikaan vuorenvarmana että eräässä maassa ei esiinny juurikaan laktoosi-intorelanssia, koska siellä ei juurikaan juoda maitoa? Kävi ilmi että siellä kyllä juodaan maitoa, ja laktoosi-intorelanssin vähäinen määrä johtuu maidon erilaisesta esikäsittelystä.

    Äänestä

  • Joandra kirjoitti:

    Aijaa, ajattelitko että lihansyönti vaikuttaa jotenkin lasten syntyvyyteen? Saman logiikan mukaan siis kasvissyönti aiheuttaa imeväis- ja lapsikuolleisuutta, sillä sehän on korkea nimenomaan niissä maissa joissa syntyvyys on korkeaa.

    Kannattaisi sinunkin opiskella vähän muuta kuin aivopestyjen vegaanien huuhaatietoutta. Kukas vegaani se joskus muinoin muuten julistikaan vuorenvarmana että eräässä maassa ei esiinny juurikaan laktoosi-intorelanssia, koska siellä ei juurikaan juoda maitoa? Kävi ilmi että siellä kyllä juodaan maitoa, ja laktoosi-intorelanssin vähäinen määrä johtuu maidon erilaisesta esikäsittelystä.

    sinunkin mielipidettäsi, tietenkin... mutta kuten tuolla jo sanoin, on tutkittu tosiasia että MONIPUOLINEN MUNAA ja MAITOTUOTTEITA sisältävä kasvisruokavalio on täysin riittävä sekä raskaus- että imetysaikana turvaamaan lapsen riittävän ravinnonsaannin vitamiineineen kaikkineen... Itseasiassa kasvissyöjä usein syö monipuolisemmin ja terveellisemmin kuin monikaan sekasyöjä... Ihminen ei todella tarvitse lihaa juuri mihinkään. En toki väitä etteikö se olisi oivallista ravintoa joidenkin sisältämiensä ravintoaineiden suhteen, mutta siltikin jopa helposti korvattavissa. Vegaaniruokavaliota (ei maitoa eikä kananmunaa) taas ei suositella raskaus- eikä imetysaikana, kuten edellä jo mainitsin... Älä kultapieni perusta mielipiteitäsi ensimmäisen netistä löytämäsi teksin varaan.

    Äänestä

  • Porkkana88 kirjoitti:

    sinunkin mielipidettäsi, tietenkin... mutta kuten tuolla jo sanoin, on tutkittu tosiasia että MONIPUOLINEN MUNAA ja MAITOTUOTTEITA sisältävä kasvisruokavalio on täysin riittävä sekä raskaus- että imetysaikana turvaamaan lapsen riittävän ravinnonsaannin vitamiineineen kaikkineen... Itseasiassa kasvissyöjä usein syö monipuolisemmin ja terveellisemmin kuin monikaan sekasyöjä... Ihminen ei todella tarvitse lihaa juuri mihinkään. En toki väitä etteikö se olisi oivallista ravintoa joidenkin sisältämiensä ravintoaineiden suhteen, mutta siltikin jopa helposti korvattavissa. Vegaaniruokavaliota (ei maitoa eikä kananmunaa) taas ei suositella raskaus- eikä imetysaikana, kuten edellä jo mainitsin... Älä kultapieni perusta mielipiteitäsi ensimmäisen netistä löytämäsi teksin varaan.

    meni nimimerkki hieman pieleen... on tainnut tuo itujen popsiminen rajoittaa aivokapasiteettia... vai mitä=)

    Äänestä

  • retiisi88 kirjoitti:

    meni nimimerkki hieman pieleen... on tainnut tuo itujen popsiminen rajoittaa aivokapasiteettia... vai mitä=)

    Monipuolinen kasvisruokavalio antaa hyvät eväät myös raskauden ja imetyksen aikana ja sikiö saa kaiken tarvitsemansa. Seuraavassa joitakin asiantuntijan suosituksia ja neuvoja.
    Kasvisruokavalioita on erilaisia ja kussakin on omat piirteensä, joihin on hyvä kiinnittää huomiota. Lakto-ovovegetarismi on yleisin kasvisyönnin muoto; siinä käytetään kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitoa ja kananmunia. Laktovegetaristi käyttää maitoa, muttei munia. Täyskasvisruoka eli vegaaniruoka ei sisällä mitään eläinkunnan tuotteita.
       Kasviruokavalio raskauden aikana ei vaadi täydellistä ravitsemustiedon hallintaa, mutta jonkin verran perusasioita kannattaa opiskella. Sellaista mystistä ravintoainetta ei ole, jonka vuoksi kasvisruoasta olisi luovuttava raskaaksi tultuaan. Vegaanit tarvitsevat B12-vitamiinilisän raskauden aikana ja muulloinkin, koska sitä ei ole kasvikunnan tuotteissa. D-vitamiinilisä on kaikille tarpeellinen talviaikaan, oli raskaana tai ei.
    energiaa ja proteiinia

    Monipuolinen ruokavalio koostuu viljatuotteista (täysjyväviljaa suosien), vihanneksista, juureksista, hedelmistä, marjoista, palkokasveista, pähkinöistä, siemenistä, sienistä sekä kasvirasvasta. Vaikkei olisi aikeissa ryhtyä kasvissyöjäksi, ruokavalion kasvisvoittoisuudesta hyötyvät niin äiti kuin vauvakin. Kun äiti nauttii imetyksen aikana runsaasti luonnollisia C-vitamiinin lähteitä (hedelmiä, marjoja ja tuoreita kasviksia) ja vähän tyydyttynyttä rasvaa, se saattaa ehkäistä allergiaa lapsella. Kuitupitoinen kasvisruoka ehkäisee ummetusta ja folaatti suojaa sikiötä.

    Raskauden aikana useimpien ravintoaineiden tarve kasvaa, mutta elimistö myös sopeutuu tähän tehostamalla niiden imeytymistä. Raskaana ollessa ei tarvitse syödä kahden edestä, ei kasvisruokailijankaan. Lisäenergian tarve on hyvin yksilöllistä, siihen vaikuttaa mm. fyysinen aktiivisuus. Ensimmäisinä raskauskuukausina lisäenergian tarve on pieni. Kolmen kuukauden jälkeen lisäenergiaa tarvitaan noin 1,1 MJ (262 kcal) päivässä. Esimerkiksi banaani, ruisleipä kasvimargariinin kera ja pieni lasillinen soijamaitoa sisältävät yhdessä tuon määrän energiaa. Kun paino nousee normaalisti raskauden aikana, se kertoo, että energian saanti on riittävää.

    Proteiinin tarve kasvaa noin 20% raskauden aikana. Palkokasvit, viljatuotteet, pähkinät ja siemenet ovat hyviä proteiinin lähteitä. Välttämättömiä aminohappoja saadaan monipuolisesti syömällä: kaikkien aminohappojen ei tarvitse olla samalla aterialla edustettuina.
    tärkeimmät vitamiinit ja kivennäisaineet

    * B12-vitamiini: Tätä vesiliukoista vitamiinia ei ole kasvikunnan tuotteissa, vaikka ennen luultiin (ja yhä törmää tähän vanhentuneeseen tietoon) että sitä olisi merilevissä, hapankasviksissa ja iduissa. B12-vitamiini on tärkeä mm. hermostolle. Vauva varastoi sitä sikiöaikanaan ja saa sen jälkeen sitä äidinmaidosta, joten äidin on huolehdittava, että vitamiinia on saatavilla. B12-vitamiinilisä voi olla tarpeellinen muillekin kasvissyöjille kuin vegaaneille, jos käyttää eläinkunnan tuotteita vain vähän. Maidossa ja munissa on B12-vitamiinia, vegaanit tarvitsevat täydennettyjä tuotteita tai vitamiinipillereitä.

    * D-vitamiini: Tämä rasvaliukoinen vitamiini on tärkeä luustolle. Ilman D:tä kalsium ei imeydy. Kesällä vitamiinia syntyy myös iholla auringonvalon vaikutuksesta. Sitä on vain harvoissa ruoka-aineissa: täydennetyissä tuotteissa (margariinit ja lehmänmaito), kalassa ja joissain metsäsienissä. Talviaikaan tarvitaankin D-vitamiinilisää, ja sitä suositellaan Suomessa kaikille raskaana oleville ja imettäville naisille lokakuusta maaliskuuhun. Ota ainakin 10 µg päivittäin, mutta päivän saanti ei saisi kuitenkaan ylittää 50 µg:aa.

    * Folaatti: Tämän B-ryhmän vitamiinin hyviä lähteitä ovat tuoreet kasvikset ja hedelmät, palkokasvit, pähkinät, siemenet ja täysjyvävilja. Folaatti tuhoutuu helposti kuumennettaessa, joten syö päivittäin kasviksia ja hedelmiä myös tuoreena.Folaatti ehkäisee hermostoputken sulkeutumishäiriön syntyä lapsella.

    * Rauta: Lisärautaa voi tarvita ruokavaliosta riippumatta, sillä raskauden aikana raudan tarve moninkertaistuu. Imetys sen sijaan ei yleensä lisää raudan tarvetta, koska rintamaitoon ei erity sen enempää rautaa kuin sitä menetettäisiin normaalisti kuukautisten aikana. Hyviä raudanlähteitä ovat palkokasvit, täysjyväviljatuotteet ja kuivatut hedelmät. C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä, lehmänmaito ja kalsium sen sijaan ovat haitaksi. Jos käytät maitotuotteita, käytä kohtuullisesti ja ota kalsiumlisät aterioiden välillä - näin ne eivät häiritse ruoan raudan imeytymistä. Esimerkiksi soijamaidossa on paljon enemmän rautaa, kuin lehmänmaidossa.

    * Kalsium: Raskauden ja imetyksen aikana kalsiumia kuluu noin 200 - 300 mg päivittäin joko sikiön tarpeisiin tai äidinmaitoon. Raskaus ja imetys tehostavat kalsiumin imeytymistä huomattavasti – elimistö pitää kalsiumtasapainoaan yllä. Hyviä kasvikunnan kalsiumin lähteitä ovat mm. tofu- ja muut soijatuotteet ja palkokasvit, vihreät lehtivihannekset, tahini (seesaminsiemenistä tehty tahna), siemenet, pähkinät, kaalit, kuivatut hedelmät ja kalsiumilla täydennetyt elintarvikkeet (esim. kasvimaidot).

    * Kuitu: kasvisruokavaliot sisältävät runsaasti kuitua. Kuidun riittävä saanti, liikunta ja runsas juominen ehkäisevät ummetusta, joka usein vaivaa raskauden aikana.

    * Välttämättömät rasvahapot: Linolihappo (omega-6-sarjan rasvahappo) ja alfalinoleenihappo (omega-3-sarjan rasvahappo) ovat välttämättömiä rasvahappoja, jotka on saatava ruoasta. Kumpaakin saadaan kasviöljyistä, mutta linolihappoa usein liikaa suhteessa alfalinoleenihappoon. Alfalinoleenihappoon kannattaa siis kiinnittää huomiota. Sitä saa rypsiöljystä ja saksanpähkinöistä ja erityisen runsaasti pellavansiemen- ja hampunsiemenöljyistä.

    mielitekoja ja yökköruokia
    Elimistö ei ole tyhmä kone, joten sitä kannattaa kuunnella – ellei se nyt tunnu koko ajan vaativan tönkkösuolaisia oliiveja tai superrasvaista juustoa. Terveellisiin ruokiin kohdistuvat himot ovat ok. Jos joku ruoka yököttää, syö jotakin muuta. Mikään yksittäinen ruoka tai elintarvike ei kasvisruokavaliota kaada tai raskautta vaaranna, vaikka se jäisi poiskin.
    kun imetät, huolehdi myös itsestäsi

    Imetyksestä on monia etuja niin äidille kuin lapsellekin. Täysimetystä suositellaan 6 kk ikään asti ja tämän jälkeen osittaista imetystä kiinteiden lisäruokien ohella ainakin kahteen ikävuoteen asti (WHO). D-vitamiinia lukuun ottamatta äidinmaito sisältää kaikki lapsen tarvitsemat ravintoaineet. Jos imetys loppuu ennen vuoden ikää, on käytettävä soijapohjaisia, teollisia äidinmaidonkorvikkeita. Niitä suositellaan käytettäväksi kahden vuoden ikään asti. Kotitekoiset ”korvikkeet”, tavalliset soija-, riisi- tai muut kasvimaidot eivät vastaa imeväisikäisen lapsen ravinnontarvetta eikä niitä tule käyttää. Myöskään laimennettu lehmänmaito ei sovellu korvikkeeksi.

    Pitkä imetys voi suojata lasta mm. allergioilta. Imetys verottaa äidin ravintoaineita, joten monipuolinen ruokavalio on edelleen paikallaan. Joskus monivitamiini- ja kivennäisainekuurikin voi olla äidille tarpeen ravintoainevarastojen täydentämiseksi.

    Äänestä

  • retiisi88 kirjoitti:

    Monipuolinen kasvisruokavalio antaa hyvät eväät myös raskauden ja imetyksen aikana ja sikiö saa kaiken tarvitsemansa. Seuraavassa joitakin asiantuntijan suosituksia ja neuvoja.
    Kasvisruokavalioita on erilaisia ja kussakin on omat piirteensä, joihin on hyvä kiinnittää huomiota. Lakto-ovovegetarismi on yleisin kasvisyönnin muoto; siinä käytetään kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitoa ja kananmunia. Laktovegetaristi käyttää maitoa, muttei munia. Täyskasvisruoka eli vegaaniruoka ei sisällä mitään eläinkunnan tuotteita.
       Kasviruokavalio raskauden aikana ei vaadi täydellistä ravitsemustiedon hallintaa, mutta jonkin verran perusasioita kannattaa opiskella. Sellaista mystistä ravintoainetta ei ole, jonka vuoksi kasvisruoasta olisi luovuttava raskaaksi tultuaan. Vegaanit tarvitsevat B12-vitamiinilisän raskauden aikana ja muulloinkin, koska sitä ei ole kasvikunnan tuotteissa. D-vitamiinilisä on kaikille tarpeellinen talviaikaan, oli raskaana tai ei.
    energiaa ja proteiinia

    Monipuolinen ruokavalio koostuu viljatuotteista (täysjyväviljaa suosien), vihanneksista, juureksista, hedelmistä, marjoista, palkokasveista, pähkinöistä, siemenistä, sienistä sekä kasvirasvasta. Vaikkei olisi aikeissa ryhtyä kasvissyöjäksi, ruokavalion kasvisvoittoisuudesta hyötyvät niin äiti kuin vauvakin. Kun äiti nauttii imetyksen aikana runsaasti luonnollisia C-vitamiinin lähteitä (hedelmiä, marjoja ja tuoreita kasviksia) ja vähän tyydyttynyttä rasvaa, se saattaa ehkäistä allergiaa lapsella. Kuitupitoinen kasvisruoka ehkäisee ummetusta ja folaatti suojaa sikiötä.

    Raskauden aikana useimpien ravintoaineiden tarve kasvaa, mutta elimistö myös sopeutuu tähän tehostamalla niiden imeytymistä. Raskaana ollessa ei tarvitse syödä kahden edestä, ei kasvisruokailijankaan. Lisäenergian tarve on hyvin yksilöllistä, siihen vaikuttaa mm. fyysinen aktiivisuus. Ensimmäisinä raskauskuukausina lisäenergian tarve on pieni. Kolmen kuukauden jälkeen lisäenergiaa tarvitaan noin 1,1 MJ (262 kcal) päivässä. Esimerkiksi banaani, ruisleipä kasvimargariinin kera ja pieni lasillinen soijamaitoa sisältävät yhdessä tuon määrän energiaa. Kun paino nousee normaalisti raskauden aikana, se kertoo, että energian saanti on riittävää.

    Proteiinin tarve kasvaa noin 20% raskauden aikana. Palkokasvit, viljatuotteet, pähkinät ja siemenet ovat hyviä proteiinin lähteitä. Välttämättömiä aminohappoja saadaan monipuolisesti syömällä: kaikkien aminohappojen ei tarvitse olla samalla aterialla edustettuina.
    tärkeimmät vitamiinit ja kivennäisaineet

    * B12-vitamiini: Tätä vesiliukoista vitamiinia ei ole kasvikunnan tuotteissa, vaikka ennen luultiin (ja yhä törmää tähän vanhentuneeseen tietoon) että sitä olisi merilevissä, hapankasviksissa ja iduissa. B12-vitamiini on tärkeä mm. hermostolle. Vauva varastoi sitä sikiöaikanaan ja saa sen jälkeen sitä äidinmaidosta, joten äidin on huolehdittava, että vitamiinia on saatavilla. B12-vitamiinilisä voi olla tarpeellinen muillekin kasvissyöjille kuin vegaaneille, jos käyttää eläinkunnan tuotteita vain vähän. Maidossa ja munissa on B12-vitamiinia, vegaanit tarvitsevat täydennettyjä tuotteita tai vitamiinipillereitä.

    * D-vitamiini: Tämä rasvaliukoinen vitamiini on tärkeä luustolle. Ilman D:tä kalsium ei imeydy. Kesällä vitamiinia syntyy myös iholla auringonvalon vaikutuksesta. Sitä on vain harvoissa ruoka-aineissa: täydennetyissä tuotteissa (margariinit ja lehmänmaito), kalassa ja joissain metsäsienissä. Talviaikaan tarvitaankin D-vitamiinilisää, ja sitä suositellaan Suomessa kaikille raskaana oleville ja imettäville naisille lokakuusta maaliskuuhun. Ota ainakin 10 µg päivittäin, mutta päivän saanti ei saisi kuitenkaan ylittää 50 µg:aa.

    * Folaatti: Tämän B-ryhmän vitamiinin hyviä lähteitä ovat tuoreet kasvikset ja hedelmät, palkokasvit, pähkinät, siemenet ja täysjyvävilja. Folaatti tuhoutuu helposti kuumennettaessa, joten syö päivittäin kasviksia ja hedelmiä myös tuoreena.Folaatti ehkäisee hermostoputken sulkeutumishäiriön syntyä lapsella.

    * Rauta: Lisärautaa voi tarvita ruokavaliosta riippumatta, sillä raskauden aikana raudan tarve moninkertaistuu. Imetys sen sijaan ei yleensä lisää raudan tarvetta, koska rintamaitoon ei erity sen enempää rautaa kuin sitä menetettäisiin normaalisti kuukautisten aikana. Hyviä raudanlähteitä ovat palkokasvit, täysjyväviljatuotteet ja kuivatut hedelmät. C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä, lehmänmaito ja kalsium sen sijaan ovat haitaksi. Jos käytät maitotuotteita, käytä kohtuullisesti ja ota kalsiumlisät aterioiden välillä - näin ne eivät häiritse ruoan raudan imeytymistä. Esimerkiksi soijamaidossa on paljon enemmän rautaa, kuin lehmänmaidossa.

    * Kalsium: Raskauden ja imetyksen aikana kalsiumia kuluu noin 200 - 300 mg päivittäin joko sikiön tarpeisiin tai äidinmaitoon. Raskaus ja imetys tehostavat kalsiumin imeytymistä huomattavasti – elimistö pitää kalsiumtasapainoaan yllä. Hyviä kasvikunnan kalsiumin lähteitä ovat mm. tofu- ja muut soijatuotteet ja palkokasvit, vihreät lehtivihannekset, tahini (seesaminsiemenistä tehty tahna), siemenet, pähkinät, kaalit, kuivatut hedelmät ja kalsiumilla täydennetyt elintarvikkeet (esim. kasvimaidot).

    * Kuitu: kasvisruokavaliot sisältävät runsaasti kuitua. Kuidun riittävä saanti, liikunta ja runsas juominen ehkäisevät ummetusta, joka usein vaivaa raskauden aikana.

    * Välttämättömät rasvahapot: Linolihappo (omega-6-sarjan rasvahappo) ja alfalinoleenihappo (omega-3-sarjan rasvahappo) ovat välttämättömiä rasvahappoja, jotka on saatava ruoasta. Kumpaakin saadaan kasviöljyistä, mutta linolihappoa usein liikaa suhteessa alfalinoleenihappoon. Alfalinoleenihappoon kannattaa siis kiinnittää huomiota. Sitä saa rypsiöljystä ja saksanpähkinöistä ja erityisen runsaasti pellavansiemen- ja hampunsiemenöljyistä.

    mielitekoja ja yökköruokia
    Elimistö ei ole tyhmä kone, joten sitä kannattaa kuunnella – ellei se nyt tunnu koko ajan vaativan tönkkösuolaisia oliiveja tai superrasvaista juustoa. Terveellisiin ruokiin kohdistuvat himot ovat ok. Jos joku ruoka yököttää, syö jotakin muuta. Mikään yksittäinen ruoka tai elintarvike ei kasvisruokavaliota kaada tai raskautta vaaranna, vaikka se jäisi poiskin.
    kun imetät, huolehdi myös itsestäsi

    Imetyksestä on monia etuja niin äidille kuin lapsellekin. Täysimetystä suositellaan 6 kk ikään asti ja tämän jälkeen osittaista imetystä kiinteiden lisäruokien ohella ainakin kahteen ikävuoteen asti (WHO). D-vitamiinia lukuun ottamatta äidinmaito sisältää kaikki lapsen tarvitsemat ravintoaineet. Jos imetys loppuu ennen vuoden ikää, on käytettävä soijapohjaisia, teollisia äidinmaidonkorvikkeita. Niitä suositellaan käytettäväksi kahden vuoden ikään asti. Kotitekoiset ”korvikkeet”, tavalliset soija-, riisi- tai muut kasvimaidot eivät vastaa imeväisikäisen lapsen ravinnontarvetta eikä niitä tule käyttää. Myöskään laimennettu lehmänmaito ei sovellu korvikkeeksi.

    Pitkä imetys voi suojata lasta mm. allergioilta. Imetys verottaa äidin ravintoaineita, joten monipuolinen ruokavalio on edelleen paikallaan. Joskus monivitamiini- ja kivennäisainekuurikin voi olla äidille tarpeen ravintoainevarastojen täydentämiseksi.

    Tuossa teksissä tosiaan sanotaankin vegaaniruokavalionkin sopivan raskaus- ja imetysajaksi, mutta haluaisin vielä painottaa että se vaatii todella tarkkaa ravintoaineiden vahtaamista.

    Toivottavasti tuosta tekstistä on apua sinulle, Porkkana!!! Vielä kerran onnellista odotusaikaa sinulle!!! Ja vinkki vielä: kannattaa muutenkin käydä tuolla babyidean sivuilla (www.babyidea.fi), sieltä löytyy vaikka ja mitä tietoa, kirppari, foorumeita ynnä muuta mukavaa!!!

    Niin, vielä mainitakseni, tuo oli ensimmäinen teksti jonka googlettamalla löysin=)

    Äänestä

  • Porkkana88 kirjoitti:

    sinunkin mielipidettäsi, tietenkin... mutta kuten tuolla jo sanoin, on tutkittu tosiasia että MONIPUOLINEN MUNAA ja MAITOTUOTTEITA sisältävä kasvisruokavalio on täysin riittävä sekä raskaus- että imetysaikana turvaamaan lapsen riittävän ravinnonsaannin vitamiineineen kaikkineen... Itseasiassa kasvissyöjä usein syö monipuolisemmin ja terveellisemmin kuin monikaan sekasyöjä... Ihminen ei todella tarvitse lihaa juuri mihinkään. En toki väitä etteikö se olisi oivallista ravintoa joidenkin sisältämiensä ravintoaineiden suhteen, mutta siltikin jopa helposti korvattavissa. Vegaaniruokavaliota (ei maitoa eikä kananmunaa) taas ei suositella raskaus- eikä imetysaikana, kuten edellä jo mainitsin... Älä kultapieni perusta mielipiteitäsi ensimmäisen netistä löytämäsi teksin varaan.

    "etsi ihan googlesta [kasvissyönti raskaus] niin varmasti löytyy tietoa enemmänkin..."

    "Älä kultapieni perusta mielipiteitäsi ensimmäisen netistä löytämäsi teksin varaan."

    Miksi sinä ehdotat googlettamista, jos sen tuomiin tuloksiin ei ole luottamista? Olisiko sittenkin kannattanut tsekata, mitä tulee jos googlettaa ko. aiheesta suomeksi tai englanniksi?
    Olisit tietysti voinut poimia muutaman mielipidettäsi tukevan linkin, mutta kenties niitä ei sitten ole juurikaan?

    Tähän loppuun heitän vähintään yhtä pahan yleistyksen kasvissyöjistä kuin sinä lihansyöjistä, mutta mitäpä luulet: Käyvätkö kasvissyöjät vähän hitaalla, vai?

    Äänestä

  • Joandra kirjoitti:

    Aijaa, ajattelitko että lihansyönti vaikuttaa jotenkin lasten syntyvyyteen? Saman logiikan mukaan siis kasvissyönti aiheuttaa imeväis- ja lapsikuolleisuutta, sillä sehän on korkea nimenomaan niissä maissa joissa syntyvyys on korkeaa.

    Kannattaisi sinunkin opiskella vähän muuta kuin aivopestyjen vegaanien huuhaatietoutta. Kukas vegaani se joskus muinoin muuten julistikaan vuorenvarmana että eräässä maassa ei esiinny juurikaan laktoosi-intorelanssia, koska siellä ei juurikaan juoda maitoa? Kävi ilmi että siellä kyllä juodaan maitoa, ja laktoosi-intorelanssin vähäinen määrä johtuu maidon erilaisesta esikäsittelystä.

    Tavallisin ruoansulatushäiriö meidän maassamme ja useimmissa muissa maissa on laktoosi-intoleranssi - se, ettei suoli pysty sulattamaan maitosokeria ja imemään siitä ravintoa.
    Laktoosi-intoleranssi ei ole sama kuin maitoallergia. Itse asiassa kyseessä ei ole lainkaan allerginen vaiva. Tauti johtuu siitä, että suolistosta puuttuu entsyymi, jonka tehtävänä on sulattaa maitosokeri. Tauti on varsin tavallinen, todennäköisesti tavallisin ilmavaivojen ja ripulin syy. Onneksi tauti on täysin vaaraton.

    Sairaus, johtuu siis GEENEISSÄ OLEVASTA VIRHEESTÄ!!! EI maidon käsittelystä. Ota selvää, ennekuin puhut... Kitosss...

    Äänestä

Koko raskauden ajan olin ovo-laktovege. Eipä tyttö ainakaan alipainoinen ollut melkeiln 4kg ja pituutta 53cm.

Toki usein äidin koko voi vaikuttaa sikiön/lapsen kokoon. En kärsinyt mistään puutotilasta ja rautaa popsin säännöllisen epäsäännöllisesti.

Lapsellani on nyt epäiltynä ruoka-aineallergia, mutta tämä ei liity ollenkaan siihen mitä söin raskaus aikana. Itse olen astmaatikko ja ruoka-aine allerginen, joten perimä on määrännyt näin.

Ole huoleti ja syö monipuolisesti kasvisruokia ja mahdollisesti jotain monivitamiinia purkista. Kalkkia siinä tapauksessa, jos et syö maitotuotteita. Minun neuvolantäti ainakin otti asian ihan ilman kiihkoiluja ja olen itsekin terveydenhuollon ammattilainen, joten toteutin ruokavaliota omasta mielestäni turvallisesti. Soijaa syötiin ja papuja yms. Terve vilkas tyttö on meillä.

Ja on turhaa yrittää nyt sitten kenenkään sanoa, että nuo allergiat johtuisi jostain äidin noudattamasta ruokavaliosta, koska se ei ole totta. Olen asiaan ammatillisesti perehtynyt.

Ruokavalion monipuolisuus on kaiken a ja o. Pelkillä kasviksillakin elää ja vauva kasvaa varmasti. Käy kirjastossa ja lainaa keittokirjoja kasvisruuista, niin varmasti saat hyviä vinkkejä. :)

Äänestä

muodossa tai toisessa. Kala, kana tai muu liha. Mistään muusta et saa niin paljon proteiineja ja A-vitamiinia kuin lihasta. Tiedä sitten vaikuttaako vauvaan mutta itse en eläisi ilman lihaa. Pelkästään kasviksista et koskaan saa samaa määrää tärketiä ravintoaineita kuten lihasta. Ei tarvitse syödä joka päivä mutta 2-3 kertaa viikossa jotain laatua ja paljon kasviksia. Silloin on ihminen kunnossa ja vauva myös!

Äänestä
  • Tiedän mistä puhun. Ei ongelmaa, vaikka ei syö lihaa. Kukin saa toki tehdä miten haluaa, mutta ei se pakollista ole se lihan syönti. Vitamiinilisät saa purkista, itse syön niitä, esim b-12-vit. Lapsistani tulee toki ihan tavallisia sekasyöjiä. Saavat sitten isompana päättää mitä syövät ja saattaa olla, että heitä ei asia kummemmin kiinnosta. Oma lihattomuuteni ei liity mihinkään aktivismiin vaan suolistoni imeytmisongelmiin.

    Lapseni ja minä olemme terveitä, vaikka lihaa en suuhuni ole pistänyt. Maitoa tulee hurjasti ja lapsi kasvaa. Ei kannata kiihkoilla asiasta...

    Äänestä

  • eikös soijassa ole enemmäm proteiinia kuin lihassa? eikös liika a-vitamiini ole vaaraksi? miksi pitäsisi saada paljon proteiinia kerralla sitähän monet saa liikaakin.
    aiet eläisi ilman lihaa? nälkäänkö itsesi tappaisit tuskin.. lihan syöjät syö monesti yksipuolisemmin ja lihasta ei todellakaan saa monia vitamiineja esim.
    ja aatele miten paljon huonoja rasvoja lihassa on..

    Äänestä

  • hah kirjoitti:

    eikös soijassa ole enemmäm proteiinia kuin lihassa? eikös liika a-vitamiini ole vaaraksi? miksi pitäsisi saada paljon proteiinia kerralla sitähän monet saa liikaakin.
    aiet eläisi ilman lihaa? nälkäänkö itsesi tappaisit tuskin.. lihan syöjät syö monesti yksipuolisemmin ja lihasta ei todellakaan saa monia vitamiineja esim.
    ja aatele miten paljon huonoja rasvoja lihassa on..

    "lihan syöjät syö monesti yksipuolisemmin"

    Voi kai sitä syödä monipuolisesti vaikka onkin lihansyöjä? tuo ei ole todellakaan mikään peruste.

    Äänestä

  • äiti 03/07 kirjoitti:

    Tiedän mistä puhun. Ei ongelmaa, vaikka ei syö lihaa. Kukin saa toki tehdä miten haluaa, mutta ei se pakollista ole se lihan syönti. Vitamiinilisät saa purkista, itse syön niitä, esim b-12-vit. Lapsistani tulee toki ihan tavallisia sekasyöjiä. Saavat sitten isompana päättää mitä syövät ja saattaa olla, että heitä ei asia kummemmin kiinnosta. Oma lihattomuuteni ei liity mihinkään aktivismiin vaan suolistoni imeytmisongelmiin.

    Lapseni ja minä olemme terveitä, vaikka lihaa en suuhuni ole pistänyt. Maitoa tulee hurjasti ja lapsi kasvaa. Ei kannata kiihkoilla asiasta...

    vitamiinit on aina parempi saada aitona kuin kemiallisena yhdisteenä. ei ole siis samantekevää, saatko b-12 vitamiinisi pilleristä vai lihasta. eikä lapsellekaan, ja sen puutos raskausaikana on pahempi juttu myöhempää ajatellen.

    Äänestä

  • sinulle. kirjoitti:

    vitamiinit on aina parempi saada aitona kuin kemiallisena yhdisteenä. ei ole siis samantekevää, saatko b-12 vitamiinisi pilleristä vai lihasta. eikä lapsellekaan, ja sen puutos raskausaikana on pahempi juttu myöhempää ajatellen.

    ihan sama kemiallinen muoto se siellä elimistössä on... Ei se muuksi muutu. Oli se purkista tai ruuasta. :) Mitä pahaa siinä on, jos ottaa vitamiinia purkista?

    Äänestä

  • miten muut syö kirjoitti:

    "lihan syöjät syö monesti yksipuolisemmin"

    Voi kai sitä syödä monipuolisesti vaikka onkin lihansyöjä? tuo ei ole todellakaan mikään peruste.

    lihan syöjänä monipuolisemmin kuin kasvissyöjänä.
    mutta tiedän vaan että monesti kasvissyöjä joutuu/haluaa ottaa selvää ravintoaineista tarkemmin että tulee varmasti kaikki aineet saatua. ja kun tietää mitä mikin sisältää ei niin helposti syö vaikka ravintoarvoltaan huonoja tuotteita.
    ja jotkut lihansyöjät on asenteella mä en salaattia syö.. tuskin kasvissyöjä niin sanoisi..

    Äänestä

  • hah kirjoitti:

    eikös soijassa ole enemmäm proteiinia kuin lihassa? eikös liika a-vitamiini ole vaaraksi? miksi pitäsisi saada paljon proteiinia kerralla sitähän monet saa liikaakin.
    aiet eläisi ilman lihaa? nälkäänkö itsesi tappaisit tuskin.. lihan syöjät syö monesti yksipuolisemmin ja lihasta ei todellakaan saa monia vitamiineja esim.
    ja aatele miten paljon huonoja rasvoja lihassa on..

    Itse syön kyllä mielummin lihaa kuin soijaa, soija on törkeetä moskaa. Ja kyllä lihasta saa todella paljon vitamiineja, tutki vähän asioita ennen kuin puhut täällä paskaa. Proteiini on tärkeää varsinkin kasvavalle ihmiselle, sillä se lihasmassa kasvaa, ei millään kasviksilla. Vähärasvaisessa lihassa ei ole mitään "huonoja" rasvoja, kun rasvaa on tuskin ollenkaan. Ei tarvitse syödä läskisoosia. Sitäpaitsi kalakin on keksitty. Niin, en tosiaankaan eläisi ilman lihaa enkä ilman vihanneksiakaan. Kohtuus kaikessa.

    Äänestä

  • hah kirjoitti:

    eikös soijassa ole enemmäm proteiinia kuin lihassa? eikös liika a-vitamiini ole vaaraksi? miksi pitäsisi saada paljon proteiinia kerralla sitähän monet saa liikaakin.
    aiet eläisi ilman lihaa? nälkäänkö itsesi tappaisit tuskin.. lihan syöjät syö monesti yksipuolisemmin ja lihasta ei todellakaan saa monia vitamiineja esim.
    ja aatele miten paljon huonoja rasvoja lihassa on..

    Päivän vinkki: ihminen tarvitsee myös rasvaa elääkseen.

    Äänestä

Ensinnäkin: voi helvetti tätä palstaa. Ihminen kysyy asiallisen kysymyksen, ja AINA jostain löytyy joku Joandran kaltainen besserwisservänkääjä, jonka ankea elämä ilmeisesti ainakin hetkellisesti piristyy siitä että sitä ahdistustaan voi suoltaa nettiin.

Toiseksi, toivon että Porkkanalla on kaikki sujunut hyvin, sukulaistädeistä yms. mielipidejohtajista huolimatta :)

Kolmanneksi, sekasyöjät saattavat ahtaa itseensä ties mitä huttua - ei se, että syö lihaa, tarkoita automaattisesti sitä että ruokavaliosta saa kaikki tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet!

Sitten omiin kokemuksiini. Itse lopetin lihan, kanan, kalan ja niitten johdannaisten syömisen jo noin 16 vuotta sitten. Jonkin aikaa noudatin käytännössä vegaaniruokavaliota. Kalaa aloin kuitenkin syödä uudelleen ensin olosuhteiden pakosta kun ei muuta ollut tarjolla, ja sitten se jäi vaihtelevissa määrin osaksi ruokavaliotani.

Nyt olen rv 25 4, ja olen useaan otteeseen neuvola- ja ultrakäynneillä ottanut esille sen etten syö punaista lihaa enkä siipikarjaa. Joka kerta vastaus on ollut sama: monipuolinen, maitotuotteita sisältävä kasvisruokavalio riittää kyllä. Kalan ja kananmunien käyttö vielä lisäsi "hyväksyntää". Kalansyönnin pitäisi lukemani mukaan muuten vaikuttaa suotuisasti mm. sikiön aivojen kehittymiseen.

Vatsa kasvaa silmissä (kuulemma mennään yläkäyrien yläpuolella), ultrissa kaikki ok, samoin kaikki veri- yms kokeiden tulokset ovat olleet hyviä. Syön lisärautaa, foolihappoa sekä kalsium D-vitamiinivalmistetta. Viimeisimmän neuvolapunnituksen mukaan paino oli noussut kolmessa kuukaudessa vain noin 6 kiloa (lähtöpaino noin 50 kg), eli kaikki tuntuu menevän tehokkaasti sinne minne pitääkin eli vauvalle, vaikka syön reippaasti useita kertoja päivässä ja välillä yölläkin jollen saa unta.

Toisin sanoen, tähän mennessä omasta mielestäni kaikki on mennyt yllättävänkin hyvin eikä ns. virallisilta tahoilta ole tullut kritiikin sanaa. Eikä kyllä keltään muultakaan - lieneekö kyse esim. asuinpaikasta tai ihmisten yleisestä valveutumis- ja sivistystasosta, kuinka odottavien äitien ruokavalioon suhtaudutaan?

Tsemppiä Porkkana & vaavi!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


porkkana 79 kirjoitti:

Hei kaikki!
Jos teillä on asiasta tietoa, niin olkaa kilttejä ja auttakaa minnuu!
Elikkäs siis...Olen ollut kuusi vuotta kasvissyöjä. Nyt sitten odotan ekaa lastani, raskaus on ihan alussa. No nyt sitten kaikki sukulaistädit ovat ihan kauhuissaan, että pelkällä rehun voimallako aion vauvani kasvattaa, ja ovat pelotelleet, että tulee alipainoinen ja kehityshäiriöinen lapsi, jos en ala syödä lihaa...
En ole vielä kerennyt kunnolla perehtyä tähän aiheeseen, eikä tietoakaan oikeastaan ole hirmu hyvin ollut saatavilla, joten jos tiedätte esim. jotakin kirjallisuutta yms. liittyen kasvisruokavalioon raskauden aikana, niin voitteko antaa vinkkiä?
Entä onko täällä muita kasvisäitejä, tai onko teillä tuttuja, jotka ovat olleet kasvissyöjiä raskauden ajan?
Jos jollain on oikeasti TIETOA asiaan liittyen, niin mielellään otan tietoa vastaan, eli arvailijat menkää kotiinne!
Eli voiko pelkkä kasvisruokavalio aiheuttaa sikiön alipainoisuutta, tai mahdollisia kehityshäiriöitä myöhemmässä elämässä, yms?
Kiitos vastaajille!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu