Painon nousu

ei sinua ainakaan tuo asenne auta. Sinun on vain yritettävä laihduttaa jos se saa sinut voiman hyvin, puyydä vaikka ystävä mukaan laihdutuskuurille! tai jos olet niin yksinäinen kun sanot olevasi niin aloita joku mukava kevyt liikunta harrastus ja siinä niitä ystäviäkin saa =) Yritä etsiä elämyksiä muualtakin kuin ruoasta, siitä tulee vaan paha mieli kun mässäilee liikaa eikä se silti vie surua pois.
Tsemppiä!!!! :)

Jotta laihdut, syö päivän kalorit pienissä erissä 5-7 kertaa päivässä, jotta verensokerisi pysyy tasaisena. Silloin sinulle ei tule makean himoa eikä ahmimiskohtauksia etkä koe nälkää. Syö noin 500kcal/pvä alle kulutuksesi, joka riippuu koostasi ja liikunnan määrästä. Jos syöt liian vähän, tulet nälkäiseksi ja elimistösi menee säästöliekille etkä laihdu. -500kcal/pvä -menetelmällä laihdut hitaasti mutta varmasti ja tulos kestää paremmin kuin erilaisilla laihdutuskuureilla.

Jätä pois kaikki pulla, makea, chipsit ja valkoinen leipä ym. nopeasti imeytyvät hiilihydraatit. Herkkusuuna olet ilmeisesti tottunut nauttimaan niitä päivittäin, joten sinulla menee muutama päivä totutella niistä pois. Ne aiheuttavat riippuvuutta hiilariherkille ihmisille, joita monet lihavat ovat. Syö niiden sijaan paljon hedelmiä ja kasviksia. Kun ponnistelet hiilarihimoa vastaan muutaman päivän, sujuu jatko itsestään. Takuulla!

Lue: http://www.biovita.fi/suomi/index.html> artikkelit > laihdutus - ja tutustu muutenkin glykeemiseen indeksiin esim googlaamalla netissä.

Onko sinulta tarkistettu kilpirauhasarvot? Kilpirauhasen alitoiminta aiheuttaa mm. lihomista. Se on yleinen, mutta usein alidiagnosoitu ja alihoidettu sairaus. Tavalliset terveyskeskuslääkärit jättävät usein hoitamatta potilaita, joiden labra-arvot ovat viitearvojen sisällä, mutta jotka oireiden takia tarvitsisivat hormonikorvaushoitoa.

Lisätietoa kilpirauhasen alitoiminnasta: www.kilpirauhas.info

"miten muka saan sen laskemaan"
"en tykkää liikunnasta, olen herkkusuu"

ei liikunnasta tarvitse tykätä mutta sitä on hyvä silti harrastaa.
ja herkut vähemmälle.

sinne kauppaan. Osta hedelmiä ym. jääkaappiin ja kun syömishinku tulee päälle, niin ei sinulla ole vaihtoehtoja kuin ne terveelliset hedelmät.

Älä anna periksi ! Minulla on aivan samanlainen historia, eli painoin kauan aikaa n. 80 kg. Häpesin itseäni enkä kehdannut uida enkä saunoa muiden nähden. Paino alkoi myös nousa ja 110 kg painoa oli enimmillään. Mietin silloin, että mitnkä en kehdannut mennä uimaan kun olin "vain" 80 kg. Onhan 110 paljon enemmän.
Parisen vuotta sitten ajattelin, että nyt riittää!!
Lopetin ensin pullat, joita söin melkein päivittäin. Viinereitä ym. Käveleskelin vain ja pyöräilin, kun muu ei tahtonut onnisuta.
Söin kaiket illat vaaleaa leipää kahvin kanssa ja muuta vehnäjauhopitoista.
Vähensin iltasyöntiä. Yritin olla ilman näitä vaaleita leipiä ja pullia.
Pikku hiljaa paino oli 100 kg. Meni varmaan kaksi vuotta ennenkuin 10 kg oli tippunut.
Sitten viime syyskuussa ajattelin että alan käydä kuntosalilla. Pikkuhiljaa siellä kävin, näissä ohjatuissa missä kykenin ja yksikseni. Samalla kävelin ja tein pyöräilylenkkejä. Katson aika tarkkaan mitä söin.
Yritin syödä mahdollisimman vähän leipää ja sokeria.
Sillä tavalla sain painoni laskemaan 93 kg.
Painoin helmikuussa sen.
Nyt on painonpudotus hidastunut ja eilen se näytti 91 kg.
Jos tätä vauhtia jaksan jatkaa, ajattelisin että jouluna olisi 80-85 kg.
En tähtää nopeaan painonpudotukseen, koska tämä vauhti sopii minulle ja jaksan todella hyvin. Paino ei heti hyökkää nousuun jos vähän retkahdan.
Painoa on vieläkin paljon, mutta kun taas saavutan sen 80 kg, olen todella tyytyvänien, koska se tuntuu tällä hetkellä ihan hyvältä painolta.
Sitten katson taas eteenpäin, mikä olisi seuraava tavoite ja missä ajassa.
Liikuntaa lisään pikkuhiljaa ja tarkennan syömisiäni.
Olen ajatellut, että tämä urakka voisi kestää vaikka kolme vuotta, että saavutan vaikka 70 kg painon. Uskon siihen pystyväni.
Uskon että sinäkin pystyt, kun vain pääset alkuun ja jaksat vain jatkaa. Hitaasti hyvä tulee, kyllä se niin on. Nopeilla laihdutuskuureilla ei saavuta pitkää iloa. Paino tahtoo nousta takaisin heti kun vähän herkuttelee.
Jaksamista sinulle ja onnistut kyllä !

Tilanteestasi minulla ei ole kokemusta, mutta kommentoin silti. Ymmärrän masennuksesi ja voimattomuuden. Aika usein lihavuus on suojapanssari jotakin vastaan eli ihmiset syövät ahdistukseen, suruun, vihaan jne. Mieti miksi syöt liikaa, onko kyseessä pelkkä oraalinen ilo vai onko taustalla muutakin.

Sinulla on vain yksi ainoa elämä ja olet arvokas, ainutlaatuinen yksilö. Lihavuus on vain ulkokuori, sinä olet paljon enemmän. Älä luovu toivosta vaikka huonolta näyttäisikin, kyllä aurinko paistaa risukasaankin!

Jos olisin sinä, aloittaisin ensin miettimällä miten saan normiherkuistani kevyempiä ja lisäisin hyötyliikuntaa. Pienistä puroista kasvaa suuri virta. Yksinäisyyteen voisi auttaa lemmikki, esim. koiran kanssa olisi pakko lähteä ulos. Toinen vaihtoehto olisi liittyä esim. seurakuntien järjestämään ystävä-toimintaan, jolloin saisit oman "nimikkovanhuksen" jota käydä tervehtimässä. (ei kannata pelästyä surakunta-sanaa, sen toiminnan ei tarvitse mitenkään liittyä uskonasioihin)

Toivottavasti pystyin auttamaan edes vähäsen. Tsemppiä yritykseen!