Niinpä niin....
Vuosi sitten tavattiin, salamat sinkoilivat ja kipinät lentelivät välillämme. Viime kesän jäljiltä jäit mieleeni hyvän tuulen kesäromanssina. Ei kysymyksiä, ei puhetta tunteista, vain himo toisiimme. Olihan upea ilta silloin, vesi niin lämmintä, kun se nuoli ihojamme yön hiljaisina tunteina.
Aamulla olit poissa, minulla vain onnellinen hymy huulillani. En ikävöinyt sinua sen jälkeen. Jäit vain mieleeni upeana ihmisenä.
Enpä arvannut, että tänä kesänä tapaisimme taas. En arvannut kuinka olitkin kaivannut minua, en arvannut, että sinä oikeasti olitkin ihastunut minuun. Niinkuin minä nyt sinuun.
Tietäisitpä kuinka kaipaan sinua, hellää kosketustasi. Pehmeitä suudelmiasi kaulalleni, kuiskauksia pimeässä.
Tiesinhän minä, kun ajoin parkkipaikalle, ja näin sinun seisovan siinä, että näin kävisi. En vain arvannut, että tämä ikävä tulee näin voimakkaana ja kuristaa kurkkua.
Olemme molemmat niin viisaita, tiedämme, ettei meillä olisi mahdollisuuksia oikeassa elämässä. Vain kerran kesässä saamme varastetun hetken itsellemme. Pahus sentään mies, rakastuin sinuun sittenkin.
Olethan sinä kuitenkin onnellinen siellä jossain?
Muistathan minua edes hetken jonain päivänä. Juuri nyt se riittäisi minulle, vain tieto siitä, että muistat.
Olet upea ihminen, tapaisinpa kaltaisesi jakamaan omaani.
Hymyilläänhän taas ensi kesänä??
Vuosi sitten tavattiin, salamat sinkoilivat ja kipinät lentelivät välillämme. Viime kesän jäljiltä jäit mieleeni hyvän tuulen kesäromanssina. Ei kysymyksiä, ei puhetta tunteista, vain himo toisiimme. Olihan upea ilta silloin, vesi niin lämmintä, kun se nuoli ihojamme yön hiljaisina tunteina.
Aamulla olit poissa, minulla vain onnellinen hymy huulillani. En ikävöinyt sinua sen jälkeen. Jäit vain mieleeni upeana ihmisenä.
Enpä arvannut, että tänä kesänä tapaisimme taas. En arvannut kuinka olitkin kaivannut minua, en arvannut, että sinä oikeasti olitkin ihastunut minuun. Niinkuin minä nyt sinuun.
Tietäisitpä kuinka kaipaan sinua, hellää kosketustasi. Pehmeitä suudelmiasi kaulalleni, kuiskauksia pimeässä.
Tiesinhän minä, kun ajoin parkkipaikalle, ja näin sinun seisovan siinä, että näin kävisi. En vain arvannut, että tämä ikävä tulee näin voimakkaana ja kuristaa kurkkua.
Olemme molemmat niin viisaita, tiedämme, ettei meillä olisi mahdollisuuksia oikeassa elämässä. Vain kerran kesässä saamme varastetun hetken itsellemme. Pahus sentään mies, rakastuin sinuun sittenkin.
Olethan sinä kuitenkin onnellinen siellä jossain?
Muistathan minua edes hetken jonain päivänä. Juuri nyt se riittäisi minulle, vain tieto siitä, että muistat.
Olet upea ihminen, tapaisinpa kaltaisesi jakamaan omaani.
Hymyilläänhän taas ensi kesänä??
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.