Mitä eroa on ystävyydellä ja rakkaudella?

Taas me aateltihin Sun kans "tästäki" asiasta justihin samoon tammikuun kultaanen likka. Aina aatellahan, ainaki mä,hih. terv. seppä ja pieni Tiitu, soon ny tualla soffan takana. Silloon joku ihan hirviän tärkiä ja tarpehellinen homma siellä justihiin menoos.

Akaton mies kirjoitti:

Taas me aateltihin Sun kans "tästäki" asiasta justihin samoon tammikuun kultaanen likka. Aina aatellahan, ainaki mä,hih. terv. seppä ja pieni Tiitu, soon ny tualla soffan takana. Silloon joku ihan hirviän tärkiä ja tarpehellinen homma siellä justihiin menoos.

Lue lisää

..ny ihan selevästä asiasta samaa miältä :)) Aatellaan.
On se niin. Monasti ystävyys on paljon enemmän kuin "rakkaus". Jotenkin se vaan on se rakkaus hyvin vaikeata sanoin käsitellä. Niin, että mitä se oikein on??
Eli tuo kysyms alottajalta oli kyllä melko hankala. Voisi ajatella, että syvä ystävyys on juuri sitä rakkautta. Koko elämän säilyvää.
Mutta, miehen ja naisen välinen rakkaus sisältää intohimon, mikä siihen kuuluukin, lisäksi. *Ompas vaikeata*

ei se ystävyyskään aina kestä läpi elämän.
Vai jos se ei kestä, niin pitäisikö todeta, ettei se ollutkaan oikeaa ystävyyttä, ainakaan ystävyyden päättäneen tahon puolelta.

mies_vm56 kirjoitti:

ei se ystävyyskään aina kestä läpi elämän.
Vai jos se ei kestä, niin pitäisikö todeta, ettei se ollutkaan oikeaa ystävyyttä, ainakaan ystävyyden päättäneen tahon puolelta.

Lue lisää

Ystävyyden säilymiseen lienee tuo luottamus. Jos tulee petetyksi jollakin tapaa, niin silloin ei varmasti ystävyys säily. Tai sitten jotakin muuta, mikä rikkoo ystävyyden. Että, kyllä olet oikeassa.
No, itsellä on säilynyt ystävyys lapsuuden ystäviin. Tosin hyvin harvoin tavataan, mutta silloin tällöin soitellaan ja se side, mikä on ollut, se ei ole katkennut.
Sitten on vielä yksi "ryhmä", eli kaverit :)

tammikuun likka kirjoitti:

..ny ihan selevästä asiasta samaa miältä :)) Aatellaan.
On se niin. Monasti ystävyys on paljon enemmän kuin "rakkaus". Jotenkin se vaan on se rakkaus hyvin vaikeata sanoin käsitellä. Niin, että mitä se oikein on??
Eli tuo kysyms alottajalta oli kyllä melko hankala. Voisi ajatella, että syvä ystävyys on juuri sitä rakkautta. Koko elämän säilyvää.
Mutta, miehen ja naisen välinen rakkaus sisältää intohimon, mikä siihen kuuluukin, lisäksi. *Ompas vaikeata*

Lue lisää

Kuinkahan me tammikuun kultaanen tyttö rakkautta oikeen käsiteltääsihin? Laitettasko se vaikka pullohon ja korkki kiinni,hih. Onko rakkaus käsin kosketeltavis? No minusta ainaki saat ottehen, vaikka korvasta, eiköhän alakas seppä uskomahan notta on se ihan tosissansa,hih. Maalimas on vaan sellaasia asioota jokka pitää varmistaa,hih. Vai???? No oliiskos se kivaa jos kummallaki kielellä kosiis, suomeks ja ruotsiks? No eikö se ny ainaki oliis rakkautta?
Ystäviäki vois olla vaikka oltaasiin rakastuneita ja kuunneltaasihin justihin sitä meirän laulua, Please Rele Ase Me, nuan jotenki se kirijootetahan. Tai Jaggerin Kyynelhelmet, hyvä sekin, hyviä molemmat ja hyvä Sinäkin. terv. seppä ja janoonen pieni Tiitu, orottaa notta pääsee taas tuttipulloolle.

Akaton mies kirjoitti:

Kuinkahan me tammikuun kultaanen tyttö rakkautta oikeen käsiteltääsihin? Laitettasko se vaikka pullohon ja korkki kiinni,hih. Onko rakkaus käsin kosketeltavis? No minusta ainaki saat ottehen, vaikka korvasta, eiköhän alakas seppä uskomahan notta on se ihan tosissansa,hih. Maalimas on vaan sellaasia asioota jokka pitää varmistaa,hih. Vai???? No oliiskos se kivaa jos kummallaki kielellä kosiis, suomeks ja ruotsiks? No eikö se ny ainaki oliis rakkautta?
Ystäviäki vois olla vaikka oltaasiin rakastuneita ja kuunneltaasihin justihin sitä meirän laulua, Please Rele Ase Me, nuan jotenki se kirijootetahan. Tai Jaggerin Kyynelhelmet, hyvä sekin, hyviä molemmat ja hyvä Sinäkin. terv. seppä ja janoonen pieni Tiitu, orottaa notta pääsee taas tuttipulloolle.

Lue lisää

Heh, niinkö se menis :) Joo, pitäähän asiat varmistaa, samaa miältä.
Arstoteleen sanoin: "Ystävyys on kuin yksi sielu kahdessa ruumiissa". Hyv` yöt :)

Lisäksi seksi suhde on vielä omansa, osaan erottaa sen rakkausuhteesta ja ystävyydestä

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi seksi suhde on vielä omansa, osaan erottaa sen rakkausuhteesta ja ystävyydestä

Monta kertaa on niinkin että jos nainen ja mies ovat parhaita kavereita, aiis ystöviä, niin ihmiset vääntävät se jotenkin muuksi. Onko se niin vaikea joillekin ymmärtää että mies ja nainen voivat ihan hyvin olla ystäviä ainoastaan. Esimerkkinä naapuri joka on laskenut kertoja milloin minun ystäväni käy kahvilla ja kuljettaa sanaa koko kylässä että olisimme pari, mitä emme ole. Kerromme toisillemme asioita , hän omista naissuhteistaan jotka yleensä ovat lyhyt aikaisia , minä sitten yritän sanoa mikismluulen että ne häneltä menee pieleen . Niin että kun ihmiset ymmärtäisivät joskus sen ettei naapureiden asiat heille kuulu ja ettei omia arvauksiaan mennä levittelemään kylälle totuuksina . Kuinkahan monen ihmisen elämää oikeastaan juorut ovat sotkeneet .

Anonyymi kirjoitti:

Monta kertaa on niinkin että jos nainen ja mies ovat parhaita kavereita, aiis ystöviä, niin ihmiset vääntävät se jotenkin muuksi. Onko se niin vaikea joillekin ymmärtää että mies ja nainen voivat ihan hyvin olla ystäviä ainoastaan. Esimerkkinä naapuri joka on laskenut kertoja milloin minun ystäväni käy kahvilla ja kuljettaa sanaa koko kylässä että olisimme pari, mitä emme ole. Kerromme toisillemme asioita , hän omista naissuhteistaan jotka yleensä ovat lyhyt aikaisia , minä sitten yritän sanoa mikismluulen että ne häneltä menee pieleen . Niin että kun ihmiset ymmärtäisivät joskus sen ettei naapureiden asiat heille kuulu ja ettei omia arvauksiaan mennä levittelemään kylälle totuuksina . Kuinkahan monen ihmisen elämää oikeastaan juorut ovat sotkeneet .

Lue lisää

Näin on, toiseksi ihmettelen miksi niiden suhteiden pitäisi olla pitkiä, kun elämä on lyhyt.

Hetken kohtaaminen ja himoon antautuminen on taitoa nauttia elämästä ja hetkestä, ei siihen pappia tarvita tai monimutkaisia parisuhde kiemuroita.

Ja mitä sitä turhaa välittämäön kateellisten spekulaatioista, selkeästi juoruakoilla tekisi myös mieli, mutta helpompi juoruilla ilkeitä ja olla niin "hyveellinen" hautaan saakka.

mutta nyt nauratti ja kovasti :)))

Ihan totta itse olen pahoittanutmieleni ainoastaan yhden kerran ystäväni käyttäytymisestä 40 vuoden ajalla , että hyvin mennyt. Mutta oman puolisiåonmkanssa saattaa pinna palaa joskus

Siinä se on ero, mitä ystävän kanssa tehdään ja mitä rakkaan kanssa. Siinä se ero on, toisen kanssa käsitysten ja toisen kanssa......hih hih

Minä rakastan ystäviäni, myötä- ja vastoin käymisissä, riitelenkin heidän kanssaan, olen eri mieltä. Joskus kovastikin ruodimme toisiamme, kehumme ja palautamme maan pinnalle. Ysvävyyksiä voi olla elinikäisiä, mutta myös muuttuvia. Elämä muuttuu, ystävät muuttuvat, oma arvomaailma muuttuu, ystäviä tulee ja menee. Kaikilla on aikansa.

Luulen, että vain ja ainoastaan rakastan lastani. Hänen edelleen ei mene kukaan eikä mikään. Tosin riitelen, olen eri mieltä, tunnen äärimmimmäistä ärtymystä ja taatusti vice versa.

Rakkaus johon lisätään himo on aika sokaisevaa, mutta ihanaa (jos oikein muistan). Kestää lyhyen aikaa ja jos hyvin käy muuttuu ystävyydeksi. Toivottavasti hyväksi ja hyväksyväksi ystävyydeksi.

terveisin, ystävyydellä
MammaMia

Rakastuminen ja rakastaminen eivät ole synonyymejä, ja ensimmäinen johtaa valitettavan harvoin toiseen. On ihmisiä, joilta puuttuu kyky rakastaa, mutta he voivat siitä huolimatta ihan hyvin ihastua, rakastua, rakastella jne.
- Olisikohan ko. ilmiö tullut entistä tavallisemmaksi markkinatalouden ja kertakäyttökulttuurin yleistyessä myös ihmissuhteissa?

Tunnetta omaa lasta kohtaan en sanoisi ystävyydeksi. Rakastettuni voi parhaassa tapauksessa olla myös paras ystäväni, mutta rakkaastakaan ystävästä ei välttämättä voisi tulla rakastettuani.

Ystävyyden tunne on myös helpompi herätettäväksi kuin rakastuminen tai rakkaus. Naisen ja miehen välillä siihen liittyy ainakin alkuvaiheessa jotain mystistä, jota ei voi järjellä käskeä, vaikka kieltää voikin.

Tässä noin pikaisesti kommentoituna ensimmäisillä mieleen tulleilla ajatuksilla. Jos löydän kirjahyllystäni jotain mielenkiintoista, saatan vielä palata asiaan. ;))

Kiitos ajatuksia herättäneestä keskustelusta kaikille!

kun ihmiset rakastuvat ns. kypsemmässäkin iässä ja ilman oletettavaa "taakkaa" perheestä, - vai meinaatko että se toinen muuttuu ajanmittaan vääjäämättä taakaksi?

optimisti-orvokki kirjoitti:

Rakastuminen ja rakastaminen eivät ole synonyymejä, ja ensimmäinen johtaa valitettavan harvoin toiseen. On ihmisiä, joilta puuttuu kyky rakastaa, mutta he voivat siitä huolimatta ihan hyvin ihastua, rakastua, rakastella jne.
- Olisikohan ko. ilmiö tullut entistä tavallisemmaksi markkinatalouden ja kertakäyttökulttuurin yleistyessä myös ihmissuhteissa?

Tunnetta omaa lasta kohtaan en sanoisi ystävyydeksi. Rakastettuni voi parhaassa tapauksessa olla myös paras ystäväni, mutta rakkaastakaan ystävästä ei välttämättä voisi tulla rakastettuani.

Ystävyyden tunne on myös helpompi herätettäväksi kuin rakastuminen tai rakkaus. Naisen ja miehen välillä siihen liittyy ainakin alkuvaiheessa jotain mystistä, jota ei voi järjellä käskeä, vaikka kieltää voikin.

Tässä noin pikaisesti kommentoituna ensimmäisillä mieleen tulleilla ajatuksilla. Jos löydän kirjahyllystäni jotain mielenkiintoista, saatan vielä palata asiaan. ;))

Kiitos ajatuksia herättäneestä keskustelusta kaikille!

Lue lisää

silti aina uusi. Tässä nähdään kuinka erilailla ja samalla lailla nähdään ja koetaan esimerkiksi nyt tätä alotusta :)

optimisti-orvokki kirjoitti:

Rakastuminen ja rakastaminen eivät ole synonyymejä, ja ensimmäinen johtaa valitettavan harvoin toiseen. On ihmisiä, joilta puuttuu kyky rakastaa, mutta he voivat siitä huolimatta ihan hyvin ihastua, rakastua, rakastella jne.
- Olisikohan ko. ilmiö tullut entistä tavallisemmaksi markkinatalouden ja kertakäyttökulttuurin yleistyessä myös ihmissuhteissa?

Tunnetta omaa lasta kohtaan en sanoisi ystävyydeksi. Rakastettuni voi parhaassa tapauksessa olla myös paras ystäväni, mutta rakkaastakaan ystävästä ei välttämättä voisi tulla rakastettuani.

Ystävyyden tunne on myös helpompi herätettäväksi kuin rakastuminen tai rakkaus. Naisen ja miehen välillä siihen liittyy ainakin alkuvaiheessa jotain mystistä, jota ei voi järjellä käskeä, vaikka kieltää voikin.

Tässä noin pikaisesti kommentoituna ensimmäisillä mieleen tulleilla ajatuksilla. Jos löydän kirjahyllystäni jotain mielenkiintoista, saatan vielä palata asiaan. ;))

Kiitos ajatuksia herättäneestä keskustelusta kaikille!

Lue lisää

on ehdotonta, mutta aikuisten väliseen rakkauteen liittyy aina ehto, ts. sen pitää olla kaksisuuntaista - ja ellei, niin silloin se on toivotonta rakkautta, - tai "vain" ystävyyttä.

Ystävyyskin on kahden ihmisen/ten keskinäistä kiintymystä - tai ystävyyttä.

Olet oikeassa - rakastua voi, muttei se ole vielä välttämättä rakkautta.

Niin rakkaus ON ansa, jonka luonto on asettanut taatakseen immeisen elon lisääntymisen kautta täällä telluksellamme.
Mutta mihin meijän ikäisten rakastuminen perustuu, tai mikä on se tarve liittää yhteen kaksi keskiiän ylittänyttä ihmistä; lapsenlapsetko tarviivat usseemman hoitajan :)

Pirre* kirjoitti:

on ehdotonta, mutta aikuisten väliseen rakkauteen liittyy aina ehto, ts. sen pitää olla kaksisuuntaista - ja ellei, niin silloin se on toivotonta rakkautta, - tai "vain" ystävyyttä.

Ystävyyskin on kahden ihmisen/ten keskinäistä kiintymystä - tai ystävyyttä.

Olet oikeassa - rakastua voi, muttei se ole vielä välttämättä rakkautta.

Niin rakkaus ON ansa, jonka luonto on asettanut taatakseen immeisen elon lisääntymisen kautta täällä telluksellamme.
Mutta mihin meijän ikäisten rakastuminen perustuu, tai mikä on se tarve liittää yhteen kaksi keskiiän ylittänyttä ihmistä; lapsenlapsetko tarviivat usseemman hoitajan :)

Lue lisää

rakkaus, joka kohdistuu lapsiin tai lähimmäisiin. Voi rakastaa ihmisiä, joiden kanssa ei oikein voisi olla ainakaan läheinen ystävä... tai... ässhhh... sekaisinhan tässä menee, on se niin vaikeeta.

Ihmisten perustarpeista taitaa olla kysymys iän kaiken. - Jaa - että meidän ikäisten rakastuminen? Ihanaa, hupsua, mieletöntä ja aaah, niin riemukasta. Tekee hyvää, vaikka johtaisi pettymykseenkin. Parasta se on mielestäni silloin, kun saa rakastua uudenlaisissa ympyröissä omaan tuttuun turvalliseen kumppaniin uudelleen, esim. lomamatkalla. Suloisen ja hupsun lemmenloman jälkeen arkikin maistuu pitkään paremmalta. Suosittelen!
Toivoisin saavani vielä muutamia kertoja kokea sellaisia itsekin, vaikka välillä pettymyksen jälkeen tulee mieleen, että olen tainnut jo saada enemmän kuin oman osani siitäkin. ;))

Entäpä rakkauden kuolema tai ystävyyden päättyminen?
Kuolevatko sellaiset tunteet koskaan ihan kokonaan?

Pirrejuupas kirjoitti:

kun ihmiset rakastuvat ns. kypsemmässäkin iässä ja ilman oletettavaa "taakkaa" perheestä, - vai meinaatko että se toinen muuttuu ajanmittaan vääjäämättä taakaksi?

koskaan voisi tulla taakkaa, vaikka elämä joskus voisikin tuntua raskaalta. - Vai voiko? Hyvä kysymys. Mie en tiiä mittään, kunhan arvelen. Huomasin - taas kerran. ;))

optimisti-orvokki kirjoitti:

Rakastuminen ja rakastaminen eivät ole synonyymejä, ja ensimmäinen johtaa valitettavan harvoin toiseen. On ihmisiä, joilta puuttuu kyky rakastaa, mutta he voivat siitä huolimatta ihan hyvin ihastua, rakastua, rakastella jne.
- Olisikohan ko. ilmiö tullut entistä tavallisemmaksi markkinatalouden ja kertakäyttökulttuurin yleistyessä myös ihmissuhteissa?

Tunnetta omaa lasta kohtaan en sanoisi ystävyydeksi. Rakastettuni voi parhaassa tapauksessa olla myös paras ystäväni, mutta rakkaastakaan ystävästä ei välttämättä voisi tulla rakastettuani.

Ystävyyden tunne on myös helpompi herätettäväksi kuin rakastuminen tai rakkaus. Naisen ja miehen välillä siihen liittyy ainakin alkuvaiheessa jotain mystistä, jota ei voi järjellä käskeä, vaikka kieltää voikin.

Tässä noin pikaisesti kommentoituna ensimmäisillä mieleen tulleilla ajatuksilla. Jos löydän kirjahyllystäni jotain mielenkiintoista, saatan vielä palata asiaan. ;))

Kiitos ajatuksia herättäneestä keskustelusta kaikille!

Lue lisää

Rakastuminen on lyhytkestoinen tapahtumaa kuten ihastuminenkin, joka lienee rakastumisen esiaste. Ero rakastamiseen ei mielestäni ole niinkään tunteen laadussa kuin kestossa, ja pitkittynyttä rakastumista sanotaan rakastamiseksi.

Olisi hyvä, jos kielemme tekisi eron miehen ja naisen (seksuaalisen) ja toisaalta vanhemman ja lapsen välisen rakkauden välillä - niin kaukana ne ovat toisistaan.

Rakkauden alkuperäinen merkitys - kumppaneiden sitominen jälkeläisten turvaksi - on vähentynyt, kun yhteiskunta on ottanut kontolleen osan perheen velvollisuuksista. Naisen taloudellinen ja seksuaalinen vapautuminen on niin ikään heikentänyt avioliiton asemaa, ja nyt näyttää siltä, että avioliitot tulevaisuudessa solmitaan kestämään vain toistaiseksi.

Pirrejuupas kirjoitti:

kun ihmiset rakastuvat ns. kypsemmässäkin iässä ja ilman oletettavaa "taakkaa" perheestä, - vai meinaatko että se toinen muuttuu ajanmittaan vääjäämättä taakaksi?

Ei ihminen pääse perimästään eroon, ja jos rakastumisen ja rakastamisen käsky on ohjelmoituna geeneihin, ei se sieltä lähde mihinkään vanhempanakaan.

optimisti-orvokki kirjoitti:

rakkaus, joka kohdistuu lapsiin tai lähimmäisiin. Voi rakastaa ihmisiä, joiden kanssa ei oikein voisi olla ainakaan läheinen ystävä... tai... ässhhh... sekaisinhan tässä menee, on se niin vaikeeta.

Ihmisten perustarpeista taitaa olla kysymys iän kaiken. - Jaa - että meidän ikäisten rakastuminen? Ihanaa, hupsua, mieletöntä ja aaah, niin riemukasta. Tekee hyvää, vaikka johtaisi pettymykseenkin. Parasta se on mielestäni silloin, kun saa rakastua uudenlaisissa ympyröissä omaan tuttuun turvalliseen kumppaniin uudelleen, esim. lomamatkalla. Suloisen ja hupsun lemmenloman jälkeen arkikin maistuu pitkään paremmalta. Suosittelen!
Toivoisin saavani vielä muutamia kertoja kokea sellaisia itsekin, vaikka välillä pettymyksen jälkeen tulee mieleen, että olen tainnut jo saada enemmän kuin oman osani siitäkin. ;))

Entäpä rakkauden kuolema tai ystävyyden päättyminen?
Kuolevatko sellaiset tunteet koskaan ihan kokonaan?

Lue lisää

Rakkauden kuolemaa seuraa suruaika, mutta ihminen on rakennettu niin että hän kaipaa uutta rakkautta; tunteeton psykopaatti ei ehkä tunne rakkautta, - ei kai muitakaan myönteisiä tunteita.

Vai tarkoitatko kysymyksilläsi, että kuoleeko nuo tunteet kokonaan, rakkauden/ystävyyden kuolemisesta huolimatta, sitä entistä rakkauden/ystävyyden kohdetta kohtaan?

Juniperus kirjoitti:

Rakastuminen on lyhytkestoinen tapahtumaa kuten ihastuminenkin, joka lienee rakastumisen esiaste. Ero rakastamiseen ei mielestäni ole niinkään tunteen laadussa kuin kestossa, ja pitkittynyttä rakastumista sanotaan rakastamiseksi.

Olisi hyvä, jos kielemme tekisi eron miehen ja naisen (seksuaalisen) ja toisaalta vanhemman ja lapsen välisen rakkauden välillä - niin kaukana ne ovat toisistaan.

Rakkauden alkuperäinen merkitys - kumppaneiden sitominen jälkeläisten turvaksi - on vähentynyt, kun yhteiskunta on ottanut kontolleen osan perheen velvollisuuksista. Naisen taloudellinen ja seksuaalinen vapautuminen on niin ikään heikentänyt avioliiton asemaa, ja nyt näyttää siltä, että avioliitot tulevaisuudessa solmitaan kestämään vain toistaiseksi.

Lue lisää

vihkikaavan uudelleen muotoilemista, "kysyn sinulta kataja tahdotko sinä toistaiseksi jne..", oisi se hassua..

Pirre* kirjoitti:

Rakkauden kuolemaa seuraa suruaika, mutta ihminen on rakennettu niin että hän kaipaa uutta rakkautta; tunteeton psykopaatti ei ehkä tunne rakkautta, - ei kai muitakaan myönteisiä tunteita.

Vai tarkoitatko kysymyksilläsi, että kuoleeko nuo tunteet kokonaan, rakkauden/ystävyyden kuolemisesta huolimatta, sitä entistä rakkauden/ystävyyden kohdetta kohtaan?

Lue lisää

Näistähän löytyy tietoa väestöliiton "toimiva parisuhde"- sivulta... Kyllähän se ystävyyskin pitäisi sisältyä siihen rakkauteen. Jossain siellä sanottiin, että ihminen on kuin kasvi: Jos se on nääntymässä janoon ja joku tarjoaa sille tilkan vettä niin se virkistyy kummasti. Ei luulisi kenenkään kannattavan näännyttää ketään. Paitsi sitten voi tulla tänne syyttelemään sitä "näännytettyä" ja hakemaan runsaasti myötätuntoa itselleen. Ihanaa. Kyllä me ihmiset olemme ihania.

vanhauneksija kirjoitti:

Näistähän löytyy tietoa väestöliiton "toimiva parisuhde"- sivulta... Kyllähän se ystävyyskin pitäisi sisältyä siihen rakkauteen. Jossain siellä sanottiin, että ihminen on kuin kasvi: Jos se on nääntymässä janoon ja joku tarjoaa sille tilkan vettä niin se virkistyy kummasti. Ei luulisi kenenkään kannattavan näännyttää ketään. Paitsi sitten voi tulla tänne syyttelemään sitä "näännytettyä" ja hakemaan runsaasti myötätuntoa itselleen. Ihanaa. Kyllä me ihmiset olemme ihania.

Lue lisää

"Rakkauden kolme kivijalkaa ovat ystävyys, luottamus ja intohimo." Minä kyllä uskon näihin fraaseihin, joita on tullut haalittua mukaan matkan varrelta. Niistä ei olisi tullut fraaseja, jos niihin ei sisältyisi paljon totuutta.

Rakkaus on niin voimakas tunne että "ei sitä aina jaksa olla rakastunut", niinkuin joku sanoi. Siinäpä se, ei rakkaus ole välttämättä kuollut vaikka sitä tunnetta ei aina tavoitakaan. Erästä pariskuntaa haastateltiin pitkän avioliiton salaisuudesta. He totesivat, että koskaan ei ole käynyt niin, että molemmat olisivat lakanneet rakastamasta samaan aikaan. Kai se ystävyys sitten voi pitää yhdessä niinäkin aikoina.

Puidenhalaaja kirjoitti:

"Rakkauden kolme kivijalkaa ovat ystävyys, luottamus ja intohimo." Minä kyllä uskon näihin fraaseihin, joita on tullut haalittua mukaan matkan varrelta. Niistä ei olisi tullut fraaseja, jos niihin ei sisältyisi paljon totuutta.

Rakkaus on niin voimakas tunne että "ei sitä aina jaksa olla rakastunut", niinkuin joku sanoi. Siinäpä se, ei rakkaus ole välttämättä kuollut vaikka sitä tunnetta ei aina tavoitakaan. Erästä pariskuntaa haastateltiin pitkän avioliiton salaisuudesta. He totesivat, että koskaan ei ole käynyt niin, että molemmat olisivat lakanneet rakastamasta samaan aikaan. Kai se ystävyys sitten voi pitää yhdessä niinäkin aikoina.

Lue lisää

Aihe, tunne ja asia lienee kaikille jotakuinkin sama.

Meidän ihmisten elämänhistoriat vaan ovat senverran erilaisia, että on varmasti vaikeaa käsittää - sanonko: Se sama tunne mikä johtaa toisen onneen vie toisen niin sanotusti "turmioon"...
(Minusta nämä huono ihminen ja hyvä ihminen käsitteet voi aina kääntää ihan miten päin vaan)

Muttet kuitenkaan jaksa / viitsi selvittää, mikä se on. Miksi vaivauduit tuon verran?

Mihin se läksy liittyy.