Haluaisin kertoa mitä itselleni tapahtui n.14-15 vkon tuntumassa. Itse en ole löytänyt siitä mitään tietoa edes jälkeenpäin, eikä neuvolassakaan tiedetty..ihmeteltiin vaan.
Eräänä iltana pötköttelin sängyssä ja yhtäkkiä alavatsaan sattui aivan helv...sti koko alavatsa oli kivikova ja kipu sai tajunnan häipymään. Mies soitti ambulanssin ja itse ajattelin et kesken se sitten menee.. Kova kipu kesti muutaman minuutin, jolloin yritin kävellä mutta pyörtyminen oli liian lähellä. Yhtä nopeasti, kun kipu tuli se myös lieveni. Jäi vain todella herkkä vatsa ja ambulanssi peruttiin. Itse ajoimme sairaalaan ja siellä kerrottiin että juuri noilla viikoilla on "normaalia" mutta harvinaista että keltarauhanen jonka pitäisi raskauden edetessä hävitä olikin kehittänyt ison verisen rakkulan joka sitten puhkesi ja veri vuoti vatsaonteloon. Ultrasivat, eikä sikiöllä mitään hätää!! Tarkkailla piti vaan etä vuoto tyrehtyy, jos ei olisi pitänyt tähystysleikata ja tällöin toinen munasarja olisi ollut vaarassa!!
Siis säikäyksellä selvisimme, mutta kun yritin jälkeenpäin löytää tietoa miksi näin ja biologista selistystä- en mitään löytänyt!! Jospa tarinani voi olla avuksi jollekin toiselle joka kokee tuon, että vaikka tuntuu vakavalta niin sitä ei ollut!! Vaikkakin aina tärkeää käydä tarkistamassa, että kaikki hyvin :)!!!!
Eräänä iltana pötköttelin sängyssä ja yhtäkkiä alavatsaan sattui aivan helv...sti koko alavatsa oli kivikova ja kipu sai tajunnan häipymään. Mies soitti ambulanssin ja itse ajattelin et kesken se sitten menee.. Kova kipu kesti muutaman minuutin, jolloin yritin kävellä mutta pyörtyminen oli liian lähellä. Yhtä nopeasti, kun kipu tuli se myös lieveni. Jäi vain todella herkkä vatsa ja ambulanssi peruttiin. Itse ajoimme sairaalaan ja siellä kerrottiin että juuri noilla viikoilla on "normaalia" mutta harvinaista että keltarauhanen jonka pitäisi raskauden edetessä hävitä olikin kehittänyt ison verisen rakkulan joka sitten puhkesi ja veri vuoti vatsaonteloon. Ultrasivat, eikä sikiöllä mitään hätää!! Tarkkailla piti vaan etä vuoto tyrehtyy, jos ei olisi pitänyt tähystysleikata ja tällöin toinen munasarja olisi ollut vaarassa!!
Siis säikäyksellä selvisimme, mutta kun yritin jälkeenpäin löytää tietoa miksi näin ja biologista selistystä- en mitään löytänyt!! Jospa tarinani voi olla avuksi jollekin toiselle joka kokee tuon, että vaikka tuntuu vakavalta niin sitä ei ollut!! Vaikkakin aina tärkeää käydä tarkistamassa, että kaikki hyvin :)!!!!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moi!
Kerron oman (tosin erilaisen) tarinan, joka liittyy keltarauhaseen. En ole raskaana, mutta kävin gynellä tarkistuksessa. Hän huomasi toisessa munasarjassa tumman kohdan ja pyysi tulemaan 3kk:n jälkeen kontrollikäynnille. Hän epäili, että tämä tumma kohta on verellä täyttynyt munarakkula (keltarauhasrakkula), joka tyhjenee itsekseen pois. En ole vielä käynyt kontrollissa, mutta toivon, että tumma kohta on hävinnyt.
ihan sama homma, mutta jo ihan alku viikoilla, viikkoja oli tuolloin vasta 5. Silloin epäilivät kohdunulkoista, kun eivät pystyneet sanomaan, oliko tämä tumma kohta munasarjassa alkio vai tällainen rakkula. Viikko piti odotella, että kohdussakaan alkoi näkyä vielä mitään ja se aika oli kyllä tuskaisen pitkä. Mutta onneksi viikossa hcg-arvot olivat nousseet reilusti, kohtuun tullut sikiöpussi ja rakkula munasarjasta hävinnyt! Tänään on viikko 10 6 ja eka ultra olisi parin tunnin päästä. Jännittää niin, ettei uni tule enää :I
Kivut olivat kyllä ihan järkyttävän kovat, en ole koskaan vastaavaa kokenut ja jotenkin se jää takaraivoon kummittelemaan, että josko niitä tulee vielä uudelleen... sellaista en halua kyllä enää ikinä kokea! Jalat vei alta, eikä sanaa saanut suusta, että olisi voinut huutaa miehen hereille...minä heräsin siis kipuihin ja kävelin pois makuuhuoneesta, mutta jalat lähti alta. Mies oli kuitenkin herännyt kun olin äännähdellyt hiljaa jotain tuskissani. Onneksi hän on ambulanssissa töissä, joten sairaalakyyti oli helposti hommattu, eikä kyllä omalla autolla olisi voinut mennä, kun oli pakko maata kyljellään, eikä itseään voinut suoristaa...huh, hiki tulee, kun muisteleekin!
Toivottavasti ei satu kelleen muulle!
Minä ilmoittaudun myös joukkoon. Mulla alkoi valtavat vatsakivut yöllä ja sairaalaan piti lähteä. Kipu hellitti vasta monen tunnin jälkeen, kun tiputtivat suoraan suoneen kipulääkettä. Ilo oli suuri, kun alkion sydänäänet löytyivät, eikä keskenmenoa ollut tapahtunut. Olin silloin rv. 7 .
Alkuperäiselle kysymys: kirjoitit, että "Tarkkailla piti vaan etä vuoto tyrehtyy, jos ei olisi pitänyt tähystysleikata ja tällöin toinen munasarja olisi ollut vaarassa!!" Miten tämä tarkkailu tapahtui? Ainakaan itselläni ei ollut mitään näkyviä vuotoja. Eikä sairaalasta sanottu, että tulisi tarkkailla tai käydä jälkitarkastuksissa... Muutenkin jäin vähän epätietoisuuteen koko prosessista. Onko vaarana olut esim. munasarjan tuhoutuminen?
Tarkkailulla tarkoitin sitä, että ultralla katsoivat muutaman kerran kuinka suureksi alueeksi vatsaonteloon vuotanut veri laajeni.. Jos vuoto ei olisi tyrehtynyt olisi tumma alue vatsaontelossa vain kasvanut. Minulla itselläni se onneksi tyrehtyi.. Sanoivat että joskus vuotokohta saattaa "aueta" uudelleen, mutta 24 h oli kriittisintä aikaa. Tällöin jos olossa olisi tapahtunut jotain, esim väri hävinnyt kasvoilta olisi leikkaus ollut mahdollinen..
Koska leikkaus olisi suoritettu tähystysleikauksena ja suuri vuoto olisi mahdollisesti vahingoittanut munasarjaa olisi se pitänyt poistaa. Minulle itselle selitetiin että tämä olisi huonoin vaihtoehto, leikkauksia on pystytty suorittamaan myös ilman että mitään sieltä on "viety" :)
Olin itse myös aluksi todella epätietoinen ja vasta kovan kysymisen ja tiedustelun jälkeen sain lääkärin vierelleni joka selosti taphtuman ja sen jälkeiset toimenpiteet!! Mutta jollain tavalla lähdin sairaalasta hieman ihmetellen. Varsinkin jälkeenpäin kun ei neuvolassakaan oltu moista kuultu eikä lähiympäristössä ole samanlaista tapahtunut.
Mielenkiintoista on ollut nähdä että vastaavanlaista on ollut muillakin.
Kaikenlaista sitä on...