Venäläisten sotilaiden hautoja

Minulle eräs ystävällinen sielu on niiden sijainnin noin suunnilleen selostanut ja kävin siellä mättäitä potkimassakin, mutta kuten moni asiasta paremmin tietävä sanookin, niin hautarauha se on heillekin suotava. Kuhmossa tai jossainhan oli käynyt niin, että venäläisten korpihaudoista kaiveltuja luita oli torilla kaupiteltu sen jälkeen kun niiden sijainnit oli "julkisesti" selvitetty. Aika ikävää... kun nimittäin ajattelee, että miltä meistä tuntuisi, jos rajan taakse jääneiltä sankarihaudoilta kaupiteltaisiin vainajien jäännöksiä Viipurin torilla (tosin mitä viime kesänä kävin Laatokan Karjalassa ja vähän etelämpänäkin, niin aika tehokkaasti ne suomalaiset hautausmaat on pelloiksi ja puistokentiksi tasoteltu...).

Mistä muuten tulikin mieleen, että ei ole Venäjä ollut niistä Lieksan korpiin jääneistä sadoista sankarivainajastaan ollut läheskään yhtä kiinnostuneita kuin niistä Tallinnassa pronssisoturin alle haudatuista parista vainajasta. :D

Minulla on tuossa ikkunalaudalla venäläisen sotilaan pääkallo kukkaruukkuna ja olen silloin-tällöin käynyt kaivamassa koiralleni venäläisten sotilaiden luita, tosin koirani on oppinut itsekin ko. homman tekemään.
Viimeviikolla koira toi jostain venäläisen sotilaan munasuojat ja kenttälapion. Suojat on juuri oikeaa kokóa minulle. Ajattelinkin käyttää niitä talvella jääkiekko-matseissa.

ja vielä jatkaakseni , siihen daktrajeviin kyllä löytyisi ammuksia ja vähän muutakin eräästä lammesta minne sakut upotti perääntyessään liikatavaraansa, poikasena niitä sukellettiin ylös mutta nyt jo pitäisi olla sukeltaja niitä nostamassa.
Siihen lammen rannalle ne sitten ampui ne venäläiset vankinsa jotka oli hyöläämässä patruunakuormaa lampeen..sieltä mie tuon helminauhan osat löysin ja pihdeillä kalloista irroitin..vain sammalta oli makoojien päälle heitetty pikkuiseen munttuun.

Talvi- ja jatkosodan hautoja on Suomen rajojen sisällä aika monessakin paikassa. Ainakin Pelkosenniemen - Sallan suunnalla, Suomussalmella, Raatteen tiellä, Kuhmossa, Lieksassa ja Ilomantsissa. Etelämpänä ei suuria taisteluja ole nyky-Suomen alueella käyty joten niiltä alueilta löytynee vain aivan yksittäisiä hautoja.

Mainitsemillani alueilla on haudattuina yhteensä jopa 20 - 30 tuhanteen nouseva joukko naapurin sotilaita. Juttelin näistä hautapaikoista joskus 70-luvulla erään asiantuntijan kanssa. Kyselin häneltä, että miksi niitä paikkoja ei ole mitenkään merkitty maastoon. Pääsevät unohtumaan ihmisten tietoisuudesta.

Hänellä oli siihen aika hyvä selitys. Sotien jälkeen elettiin erilaista aikaa kuin nykyisin ja Neuvostoliitto oli voimissaan. Pelättiin ihan todella, että jos hautapaikoista aletaan meillä puhua ja niitä merkata niin naapuri alkaa vaatia itselleen oikeuttaa pystyttää niille omat, reaalisosialismin mukaiset monumenttinsa. Nyt niitä sitten olisi Itä-Suomi täynnään ja olisimme samassa jamassa kuin virolaiset.

Että hyvä näin. En silti vastusta kyseisten paikkojen jonkunlaista merkkaamista sillä, kuten Helena sanoo, niin tulee niillekin vainajille hautarauha taata. Satojen ja jopa tuhansien vainajien leposijat ovat hautausmaita joka tapauksessa. Ja yleensä sivistyskansat kunnioittavat hautausmaita, olipa niihin haudattu sitten keitä tahansa. Merkinnät olisivat myös jälkipolville jonkunlaisena muistutuksena mitä sota on. Merkkauksesta olisi lisäksi se käytännön hyöty että ei tarvitsisi joskus 100 v kuluttua tästä päivästä kenenkään ihmetellä, että mitä ihmeen vainajia nämäkin ovat.

Hautamuistomerkeistä puheen ollen niin ovatkohan kaikki Lieksan nuoret käyneet Mähkön vanhalla hautausmaalla katsomassa 1867 nälkäänkuolleitten muistomerkkiä. Silloisen Pielisjärven väestöstä yli viidesosa menehtyi nälkään ja tauteihin yhtenä ainoana talvena.

Tähän muistomerkkiin tutustuminen ja siitä nälkäajasta kertominen tulisi ottaa paikallisten koulujen opetusohjelmaan. Tulisivat nuoret tietämään millaista täällä on ollut ennen.

Ovat esivanhempamme joutuneet kokemaan kovia. Vaikea kuvitella miltä tuntuu kun talvi tekee tuloaan, jyvälaari on tyhjä ja sateet ovat pilanneet karjankin rehun. Siinä tietää jo ennalta miten perheelle käy tulevana talvena. Tietää, että kaikki eivät ensi kesää näe, jos yksikään.

Olen kuullut nälkätalven 1918 kokeneitten ihmisten muisteloja ja eivät he pettu- ja jäkäläleipää sekä ruumenia ja sammalta minään herkkuna muistelleet. Sen ajan kokeneet ihmiset eivät vanhanakaan voineet heittää ruokaa hukkaan. Tietysti pikku mökeissä oli jonkun asteinen nälkä melkein jokatalvinen vieras. Harvoin puhdasta leipää syötiin koko talvi mahan täydeltä joka aterialla.

En ihan tarkkaan tiedä miten lähellä Savijärveä ja Pielisjärven rajaa talvisodassa tapeltiin. Eteläisimpiä Kuhmon sotatanteria oli sellainen paikka kuin Saunajärvi.

Tähän hätään en löytänyt karttaa, jossa olisi näkynyt Saunajärvi ja Pielisjärven raja. Mutta tuskinpa Savijärvellä lienee isoja joukkohautoja ellei siellä ole sijainnut sotavankien kokoamiskeskusta. Silloin olisi hautojakin tarvittu.

Liittyikö se Dolinin hiihtoprikaatin tuhoamiseen vai missä tilanteessa ja milloin kokonainen pataljoona olisi Savijärvelle päässyt. Historiankirjoista en moista tapausta muista.

Voi olla, että muistan väärin, mutta tosiaan siellä Valamassa käytiin jotain pienempimuotoisia taisteluja, kun vihollinen yritti sieltä Kivivaarantien todettuaan vähän hitaaksi edetä. Muistelen jotain sellaista, että olisivat sieltä sen Valamajärven eteläpuolelta yrittäneet jonnekin Aittokoskelle tai jotain.

Ruunaallahan käytiin myöskin jotain pienimuotoista mittelöä venäläisten kanssa. Onko tarkempaa tietoa, että missä?
Ukkini sotilaspassissa lukee talvisodan taistelujen kohdalla myöskin se "Hattuselkonen". Onkohan siellä jotain konkreettista, jossa voisi käydä fiilistelemässä?

Miksi nuo Heinäjoen muistomerkin opastaulut on tuhottu ?

Onhan siellä metsässä vielä ne panssariesteetkin tallella.

Muistelen että jonkun tiedon mukaan Heinäjoen motin muistomerkin kohdilla tien toisellapuolen olisi venäläisiä kaatuneita haudattu, olikos siinä joku suon tapainen, en muista ihan tarkkaan, pitää kesällä ajella katselemassa!

Eroosio ne on syönyt, ei kai kukaan niitä ole käynyt kynsimässä. Uusien laittaminen on jo harkinnassa.

Jamalista löytyi kun kaivettiin perustuksia saunamaailmalle. Rupliakin löytyi niin jatkis sai siitä pohjakassan

Minusta suomalaisten sotilaiden etsiminen taistelupaikoilta ja sankarihautajaisten leikkiminen luiden löydyttyä on hautarauhan rikkomista!
Ne miehet on aikanaan jo siunattu kentälle jääneinä, antakaa heidän jo levätä rauhassa!

Reunatien taistelu

Oliko se Nurmijärven puolta, missä on entisöity sota-aikaisia juoksuhautoja. Aikoinaan tuli käytyä siellä myös syvälle kallioon tehdyssä tuliasemassa josta oli ampuma-aukko edessä olevalle suoalueelle. Lieneekö sekin kunnostettu, pimeä oli luola, piti itsellä olla lamput mukana, jotta näki liikkua, on se ollut hurjaa aikaa.