Kuinka paljon on tarpeeksi mitä?

Aloittelen tässä vasta masentuneisuuttani, ja haluaisin kysäistä pidemmälle ehtineiltä, että mikä juttu on kätkettynä siihen, että näihin viesteihin kirjoitellaan kilpaa lääkemerkkien ja annosten vahvuuksia? Saako jollakin merkillä annostuksella enemmän rispektiä ja myötätuntoa kuin jollakin toisella? Kertovatko merkit ja määrät jotakin olennaista ihmisen mielentilasta ja -laadusta? Pystyykö brändeillä ja milligrammoilla kuvailemaan toiselle mielensä murheita?

Tarkoitus ei ole irvailla masennuksen kustannuksella, vaan oikeasti kiinnostaisi tietää, että mikä juttu tässä oikein on. Kuulostaa maallikon korvaan vastaavalta kuin harrastajien "keskustelu" hifi-laite- ja/tai automerkeistä.
15859
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

En ole lukenut palstaa sen verran tarkasti todetakseni tuota asiaa, mutta se on vain huono asia mitä enemmän käytät lääkkeitä (tai hyvä asia jos ne auttaa mutta noin toisaalta huono asia koska sitä riippuvaisempi olet lääkkeistä mitä enemmän niitä joudut käyttämään ja sitä kalliimmaksi ne tulevat).

Kyllä vahvat annostukset kertovat siitä, että tilanne on heikko ja ihanne tilanne lienee ettei tarvitsisi käyttää lääkkeitä ollenkaan.

Täytyy vielä muistuttaa siitä, että lääkärit/psykiatrit kirjoittavat lääkereseptejä erittäin helposti.
Nykyisin jokaista vaivaa pyritään parantamaan lääkkeillä vaikka niiden vaikutus jäisikin olemattomaksi.
Lääkkeiden vaikutus voi jäädä myös pelkästään psykosomaattiseksi eli potilas tuntee olotilansa paremmaksi käyttäessään lääkkeitä, vaikka niistä ei todellisuudessa olisikaan mitään hyötyä. Joillakin lääkkeillä on myös haittavaikutuksia.

Äänestä
  • keskenään, otetaan nyt vaikka esimerkkinä Cipralex ja Efexor...kurkkaahan vaikka Yliopiston Apteekin nettisivuille, mg-määriä ei voi vertailla laisinkaan.
    Ja useimmiten sitä sopivaa lääkettä joutuu etsimään kokeilujen kautta kuin neulaa heinäsuovasta.

    Nimimerkki "kaksi puolta";
    mitäköhän olet viestilläsi yrittänyt ajaa takaa?!
    Esim. SSRI- ja SNRI-lääkkeisiin EI synny riippuvuutta. Ja mitä tulee lääkkeen vaikutukseen, sana psykosomaattinen ei kyllä ole se sana jota tuossa yhteydessä käytetään..
    Placebo-vaikutustako kenties tarkoitit vai mitä?!

    Näin on, lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, hoitamattomalla depressiollakin voi olla sivuvaikutuksia, mm. hengen meno.

    Äänestä

  • vertailukelpoisia kirjoitti:

    keskenään, otetaan nyt vaikka esimerkkinä Cipralex ja Efexor...kurkkaahan vaikka Yliopiston Apteekin nettisivuille, mg-määriä ei voi vertailla laisinkaan.
    Ja useimmiten sitä sopivaa lääkettä joutuu etsimään kokeilujen kautta kuin neulaa heinäsuovasta.

    Nimimerkki "kaksi puolta";
    mitäköhän olet viestilläsi yrittänyt ajaa takaa?!
    Esim. SSRI- ja SNRI-lääkkeisiin EI synny riippuvuutta. Ja mitä tulee lääkkeen vaikutukseen, sana psykosomaattinen ei kyllä ole se sana jota tuossa yhteydessä käytetään..
    Placebo-vaikutustako kenties tarkoitit vai mitä?!

    Näin on, lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, hoitamattomalla depressiollakin voi olla sivuvaikutuksia, mm. hengen meno.

    On todella vaikea päästä eroon masennuslääkkeistä, usean vuoden käytön jälkeen.
    Käytön joutuu lopettamaan vähitellen ja kuitenkin tulee pahoinvointia, huimausta "sähköiskuja" jne., monet "retkahtavat" takaisin lääkkeeseen, kun eivät kestä vieroitusoireita. Oireet voivat kestää monta viikkoa.
    En kyllä ymmärrä sitä, että sanotaan, ettei tule riippuvuutta, mitä muuta se voi olla, jos ei tahdo päästä eroon lääkkeestä.
    Lopettaminen on vaikeampaa kuin tupakoinnin lopettaminen, ei edes tupakoinnin lopettamisesta tule näin vaikeita vieroitusoireita.
    On todella väärin mainostaa lääkkeitä tällä tapaa turvallisiksi, sanokoot "ekspertit" mitä tahansa.

    Sivuvaikutuksista en viitsi edes kirjoittaa, huh, huh.
    Nim."Molemmat lopettanut".

    Äänestä

  • vertailukelpoisia kirjoitti:

    keskenään, otetaan nyt vaikka esimerkkinä Cipralex ja Efexor...kurkkaahan vaikka Yliopiston Apteekin nettisivuille, mg-määriä ei voi vertailla laisinkaan.
    Ja useimmiten sitä sopivaa lääkettä joutuu etsimään kokeilujen kautta kuin neulaa heinäsuovasta.

    Nimimerkki "kaksi puolta";
    mitäköhän olet viestilläsi yrittänyt ajaa takaa?!
    Esim. SSRI- ja SNRI-lääkkeisiin EI synny riippuvuutta. Ja mitä tulee lääkkeen vaikutukseen, sana psykosomaattinen ei kyllä ole se sana jota tuossa yhteydessä käytetään..
    Placebo-vaikutustako kenties tarkoitit vai mitä?!

    Näin on, lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, hoitamattomalla depressiollakin voi olla sivuvaikutuksia, mm. hengen meno.

    Kyllä aiheuttavat riippuvuutta!

    Mutta kukapa hullun puheita uskoisi, ovat vain kuviteltuja. Tällaiset ihmiset myyvät sokealle kuolleen undulaatin.

    Äänestä

  • 25 vuotta masentunut kirjoitti:

    Kyllä aiheuttavat riippuvuutta!

    Mutta kukapa hullun puheita uskoisi, ovat vain kuviteltuja. Tällaiset ihmiset myyvät sokealle kuolleen undulaatin.

    Kyllä sä nyt kuuule aliarvioit sokeita ja sokeen kykyä ymmärtää ympäristöään, loukkaava suorastaan tuo sinun 'vertauksesi'.

    Äänestä

  • vai ei? kirjoitti:

    On todella vaikea päästä eroon masennuslääkkeistä, usean vuoden käytön jälkeen.
    Käytön joutuu lopettamaan vähitellen ja kuitenkin tulee pahoinvointia, huimausta "sähköiskuja" jne., monet "retkahtavat" takaisin lääkkeeseen, kun eivät kestä vieroitusoireita. Oireet voivat kestää monta viikkoa.
    En kyllä ymmärrä sitä, että sanotaan, ettei tule riippuvuutta, mitä muuta se voi olla, jos ei tahdo päästä eroon lääkkeestä.
    Lopettaminen on vaikeampaa kuin tupakoinnin lopettaminen, ei edes tupakoinnin lopettamisesta tule näin vaikeita vieroitusoireita.
    On todella väärin mainostaa lääkkeitä tällä tapaa turvallisiksi, sanokoot "ekspertit" mitä tahansa.

    Sivuvaikutuksista en viitsi edes kirjoittaa, huh, huh.
    Nim."Molemmat lopettanut".

    Lääkkeen käytön joutuu lopettamaan vähitellen riippumatta kuurin kestosta. Lisäksi oireet ovat yksilöllisiä. Kaikille ei tule pahoja lopettamisoireita. En ole lukenut enkä kuullut kenenkään yrittäneen lopettaa lääkitystä ja jatkanut sen syömistä ilmenneiden oireiden takia. Kyllä kaikki ovat lopettaneet lääkityksen.

    Äänestä

  • vertailukelpoisia kirjoitti:

    keskenään, otetaan nyt vaikka esimerkkinä Cipralex ja Efexor...kurkkaahan vaikka Yliopiston Apteekin nettisivuille, mg-määriä ei voi vertailla laisinkaan.
    Ja useimmiten sitä sopivaa lääkettä joutuu etsimään kokeilujen kautta kuin neulaa heinäsuovasta.

    Nimimerkki "kaksi puolta";
    mitäköhän olet viestilläsi yrittänyt ajaa takaa?!
    Esim. SSRI- ja SNRI-lääkkeisiin EI synny riippuvuutta. Ja mitä tulee lääkkeen vaikutukseen, sana psykosomaattinen ei kyllä ole se sana jota tuossa yhteydessä käytetään..
    Placebo-vaikutustako kenties tarkoitit vai mitä?!

    Näin on, lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, hoitamattomalla depressiollakin voi olla sivuvaikutuksia, mm. hengen meno.

    Tuo väite että SSRI- ja SRNI-kemia ei synnyttäisi riippuvuutta, on pelkkää harhaa. Sen taustalla on tapa jolla riippuvuus määritellään.

    Lääketeollisuus määrittelee riippuvuuden eläinkokeissa siten että annetaan koe-eläinten itse määrätä annoksen saatavuus, jos ne eivät pyri nostamaan annostusta tai jatkamaan annoksen saantia lopettamisen jälkeen, katsotaan että aine ei aiheuta riippuvuutta.

    Mielestäni riippuvuudesta voidaan puhua kun aine aiheuttaa vieroitusoireita (lopetusoireita) sen käytön lopettamisen yhteydessä.

    Mielialalääkkeet muuttavat aivojen toimintaa ja aivot sopeutuvat tähän epänormaaliin toimintamalliin, kun aineiden antaminen lopetetaan, ilmenee useimmilla erilaisia oireita ennenkuin aivot saavuttavat taas normaalitoimintonsa.

    Pahimmillaan mielialalääkkeistä joutuu kamppailemaan selville vesille kuukausia, jopa vuosikausia.

    Mielialalääkkeiden vaikutus itsetuhoisuuteen on paradoksaalinen ilmiö, vaikka ne aiheuttavat väkivaltaisia psykooseja ja itsetuhoisuuden kasvua, ne myös vähentävät mahdollisesti itsemurhia epidemiologisesti helpottamalla osalla käyttäjistä masennuksen oireita.

    Äänestä

  • siitä ei ole epäilystä kirjoitti:

    Tuo väite että SSRI- ja SRNI-kemia ei synnyttäisi riippuvuutta, on pelkkää harhaa. Sen taustalla on tapa jolla riippuvuus määritellään.

    Lääketeollisuus määrittelee riippuvuuden eläinkokeissa siten että annetaan koe-eläinten itse määrätä annoksen saatavuus, jos ne eivät pyri nostamaan annostusta tai jatkamaan annoksen saantia lopettamisen jälkeen, katsotaan että aine ei aiheuta riippuvuutta.

    Mielestäni riippuvuudesta voidaan puhua kun aine aiheuttaa vieroitusoireita (lopetusoireita) sen käytön lopettamisen yhteydessä.

    Mielialalääkkeet muuttavat aivojen toimintaa ja aivot sopeutuvat tähän epänormaaliin toimintamalliin, kun aineiden antaminen lopetetaan, ilmenee useimmilla erilaisia oireita ennenkuin aivot saavuttavat taas normaalitoimintonsa.

    Pahimmillaan mielialalääkkeistä joutuu kamppailemaan selville vesille kuukausia, jopa vuosikausia.

    Mielialalääkkeiden vaikutus itsetuhoisuuteen on paradoksaalinen ilmiö, vaikka ne aiheuttavat väkivaltaisia psykooseja ja itsetuhoisuuden kasvua, ne myös vähentävät mahdollisesti itsemurhia epidemiologisesti helpottamalla osalla käyttäjistä masennuksen oireita.

    Riippuvuus on sitä että tarvitsee jotakin lisää ja ehkä jopa suurempia määriä eikä voi lopettaa käyttöä vaikka haluaisi.

    Äänestä

  • lue viesti kirjoitti:

    Riippuvuus on sitä että tarvitsee jotakin lisää ja ehkä jopa suurempia määriä eikä voi lopettaa käyttöä vaikka haluaisi.

    mielialalääkkeet aiheuttavat monelle vieroitusoireita jotka poistuvat kun aineen käyttöä jatketaan, eli ne aiheuttavat riippuvuutta, MOT.

    Äänestä

  • taisin sanoa kirjoitti:

    mielialalääkkeet aiheuttavat monelle vieroitusoireita jotka poistuvat kun aineen käyttöä jatketaan, eli ne aiheuttavat riippuvuutta, MOT.

    Lue otsikko/nimimerkki. Nih.

    Äänestä

  • tosi on kirjoitti:

    Lääkkeen käytön joutuu lopettamaan vähitellen riippumatta kuurin kestosta. Lisäksi oireet ovat yksilöllisiä. Kaikille ei tule pahoja lopettamisoireita. En ole lukenut enkä kuullut kenenkään yrittäneen lopettaa lääkitystä ja jatkanut sen syömistä ilmenneiden oireiden takia. Kyllä kaikki ovat lopettaneet lääkityksen.

    eikä kuullut...!? Minä tiedän myös pari tapausta riippuvuudesta lähipiiristä. Muutamat psykologian ammattilaiset, joiden kanssa olen keskustellut, myös tiedostavat asian.
    Näillä sivuilla on vuosien mittaan ollut myös useita kirjoituksia, joissa on kerrottu asiasta.
    Niinhän se on, että lääkkeen joutuu lopettamaan, vähän kerralla...Miksihän?
    Miten voi pitää paikkansa, että kaikki on lopettanut lääkityksen, miten sen edes voi tietää...Haloo!

    Äänestä

  • vai ei? kirjoitti:

    On todella vaikea päästä eroon masennuslääkkeistä, usean vuoden käytön jälkeen.
    Käytön joutuu lopettamaan vähitellen ja kuitenkin tulee pahoinvointia, huimausta "sähköiskuja" jne., monet "retkahtavat" takaisin lääkkeeseen, kun eivät kestä vieroitusoireita. Oireet voivat kestää monta viikkoa.
    En kyllä ymmärrä sitä, että sanotaan, ettei tule riippuvuutta, mitä muuta se voi olla, jos ei tahdo päästä eroon lääkkeestä.
    Lopettaminen on vaikeampaa kuin tupakoinnin lopettaminen, ei edes tupakoinnin lopettamisesta tule näin vaikeita vieroitusoireita.
    On todella väärin mainostaa lääkkeitä tällä tapaa turvallisiksi, sanokoot "ekspertit" mitä tahansa.

    Sivuvaikutuksista en viitsi edes kirjoittaa, huh, huh.
    Nim."Molemmat lopettanut".

    Minä olen käyttänyt SSRI-lääkkeitä vuodesta 1992. Viimeiset kymmenen vuotta olen pystynyt olemaan kesät ilman, kun masennus on sen verran hiipunut. Sitten syyspimeillä masennus taas muistuttaa olemassaolostaan ja tiedän että on aika aloittaa taas lääkitys.

    Joka kevät lopetan lääkkeet "seinään" eikä niistä mitään vierotusoireita tule.

    Äänestä

  • jippux kirjoitti:

    Minä olen käyttänyt SSRI-lääkkeitä vuodesta 1992. Viimeiset kymmenen vuotta olen pystynyt olemaan kesät ilman, kun masennus on sen verran hiipunut. Sitten syyspimeillä masennus taas muistuttaa olemassaolostaan ja tiedän että on aika aloittaa taas lääkitys.

    Joka kevät lopetan lääkkeet "seinään" eikä niistä mitään vierotusoireita tule.

    tietoon, ei kukaan ole sanonut että jokaiselle tulee vieroitusoireita jokaisesta aineesta mutta on todettu että oireita tulee osalle käyttäjistä jokaisen aineen kohdalla.

    Se, että sinulle ei tule vieroitusoireita niistä aineista mitä itse olet käyttänyt, ei merkitse sitä ettei niitä voi tulla kenellekään.

    Jotkut ovat taistelleet näistä aineista eroon vuosikausia.

    Äänestä

Lääkkeiden nimien ja määrien kertominen taitaa olla lähinnä ajattelemattomuutta. Tai sitten sillä haetaan samaa lääkettä syöviä keskustelemaan. Ei ne kerro kirjoittajan tilasta mitään.

Äänestä

Osut muuten asiaan!

Totta on että joillekin tuo lääkkeillä kruisailu on jonkilainen vastine esimerkiksi autoilla rehvastelulle.

Oma lääkitys on kuitenkin vain potilaan ja hoitavan lääkärin asia ja paras asiantuntija lääkkeiden suhteen olet sinä itse. Lääkkeet ovat vain työkalu jolla päästään itse asiaan käsiksi. Monille tästä työkalusta tulee kuitenkin tärkeämpi kuin varsinainen vaiva. Silloin ollaan tietysi pahasti hakoteillä.

Masennukseen on aina syynsä ja siihen vaikuttavat monte tekijät. Esimerkkeinä vaikkapa ravinto ja liikunta.

Oma näpsä ohjeeni masennukseen on reilu työnteko. Enkä nyt tarkoita tietenkään mitään siistiä sisätyötä vaan sellaista reilua fyysistä työtä jossa voi käyttää omia voimiaan. Työn teolla en tarkoita nyt myöskään sellaista 'palkkatyötä' jota tehdään jotta saataisiin rahallinen korvaus.

Vaan reilua omatoimista toimintaa, kuten ojankaivuu käsin lapiolla tai vaikka puiden pilkkoaminen, joka tapauksessa sellaista jossa näkee kättensä jäljen ja työn edistymisen.

Tietysti tätä työtä rajoittaa omat fyysiset voimat ja muut resurssit. Tärkeintä on että työn saavutksia voi ITSE mitata omilla arvoillaan. Työtä ei siis verrata muiden saavutuksiin, vaan ja ainoastaan omaan tekemiseen.

Fyysisestä työstä on se hyöty, että aineevaihdunta nopeutuu ja myös aivojen aineenvaihdunta saa kummaa lisäsykettä. Kannattaa ainakin kokeilla.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nil5 kirjoitti:

Aloittelen tässä vasta masentuneisuuttani, ja haluaisin kysäistä pidemmälle ehtineiltä, että mikä juttu on kätkettynä siihen, että näihin viesteihin kirjoitellaan kilpaa lääkemerkkien ja annosten vahvuuksia? Saako jollakin merkillä annostuksella enemmän rispektiä ja myötätuntoa kuin jollakin toisella? Kertovatko merkit ja määrät jotakin olennaista ihmisen mielentilasta ja -laadusta? Pystyykö brändeillä ja milligrammoilla kuvailemaan toiselle mielensä murheita?

Tarkoitus ei ole irvailla masennuksen kustannuksella, vaan oikeasti kiinnostaisi tietää, että mikä juttu tässä oikein on. Kuulostaa maallikon korvaan vastaavalta kuin harrastajien "keskustelu" hifi-laite- ja/tai automerkeistä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu