Olen saanut erilaisia neuvoja siitä, miten toimia ennen tuonne Hoikkaan menoa. Eli viimeksi tulin siellä tosi kipeäksi jo ensimmäisenä päivänä. Nythän siellä on remonttia tehty ja majoituskin on toisaalla mitä aikaisemmin.
No joka tapauksessa yksi neuvo on, että aloittaisin kortisonikuurin jo ennen Hoikkaan menoa ja näin välttyisin pahemmin sairastumatta. Tosin silloin kun tämä neuvo on annettu ei noista korjauksista ollut mitään tietoa.
Toinen neuvo on, että ei missään tapauksessa, sillä kortisoni heikentää puolustukykyä entisestään ja tuloksena on pahempia vaurioita vain, ei estä sairastumista.
Mitä mieltä olette? Nyt en tarvitse neuvoa, älä mene, sillä mennen testaamaan käykö tilat myös minun oleskeluun, eikä sitä päätöstä muuta mikään. Mutta mitä mieltä olette noista neuvoista, toinen niistä on keuhkolääkärin neuvo ja toinen on sairastuneen neuvo.
No joka tapauksessa yksi neuvo on, että aloittaisin kortisonikuurin jo ennen Hoikkaan menoa ja näin välttyisin pahemmin sairastumatta. Tosin silloin kun tämä neuvo on annettu ei noista korjauksista ollut mitään tietoa.
Toinen neuvo on, että ei missään tapauksessa, sillä kortisoni heikentää puolustukykyä entisestään ja tuloksena on pahempia vaurioita vain, ei estä sairastumista.
Mitä mieltä olette? Nyt en tarvitse neuvoa, älä mene, sillä mennen testaamaan käykö tilat myös minun oleskeluun, eikä sitä päätöstä muuta mikään. Mutta mitä mieltä olette noista neuvoista, toinen niistä on keuhkolääkärin neuvo ja toinen on sairastuneen neuvo.
Vastaukset 77
Vanhimmat
tietysti.
niin ajattelinkin tehdä silloin kun asiasta oli puhetta, mutta nyt en sitten ole enää varma mitä oikeasti noin terveydellisesti olisi järkevää.
Minä en itse ottaisi "varmuuden vuoksi lääkkeitä etukäteen", mutta jos lääkäri niin määrää on kai niin tehtävä! Ehkä hän haluaa kokeilla erilaisia vaihtoehtoja, siis mitä sinun tapauksesasi toimii parhaiten. Vertailun vuoksi nyt kuuri päällä tällä kertaa, sinne mentäessäsi. Sitten vasta tietää mikä niistä on parempi vaihtoehto - tulevaisuutta ajatellen. Kaikki on niin yksilöllistä.
Itse vältän aina niin pitkään niitä kortisonipillereitä, että se kostautuu. Loppupelissä kai joutuu syömään enemmän niitä, kun kunto menee ihan päin metsää. Nyt taas 2 kuukauden kuuri, koska en pahenemisvaiheessa ottanut niitä pillereitä ajoissa käyttöön. Sekään ei ole viisasta...
toisella tavoin, jos kuurin aloitan jo etukäteen, sillä jostakin syystä kortisoni ei oikein ole minun lääkkeeni kuitenkaan. Elimistöni ei siitä hirveästi pidä, vai johtuisiko se siitä, että olen aina ollut niin hiton kipeä kun kuurin olen aloittanut. Hitto kun tietäisi ihan oikeasti näistä lääkkeistä enemmän.
mukaan. Ei sitä kukaan muu voi puolestasi ratkaista. Sinulla on kuitenkin jo runsaasti kokemusta oireista ja lääkityksestä.
Koska et tiedä onko siellä kosteusvaurioita enää tai mitä siellä on, niin ei kannata maalata vielä tässä vaiheessa piruja seinille.
Voihan olla että kaikki menee hyvin tai jos tulee tunne että haluat pois, niin lähdet pois.
Se on niin yksinkertaista loppujen lopuksi ja sinä olet itsesi mittari.
Nyt iloisin mielin Hoikkaan ja teet omat ratkaisusi.
Minulla on vastaavanlaisia tunteita sitä lääkettä kohtaan. Saan siitä niin paljon haittavaikutuksia...mutta samalla se on ainut lääke mikä auttaa kun tilanne huononee.
Haittavaikutuksia on varmasti, mutta hyötyjäkin on. Ongelma tässä tapauksessa on se, että sinulla on kaksi epämiellyttävää vaihtoehtoa, ja joudut valitsemaan toisen niistä...
Luultavasti kehosi kärsii kortisonista, mutta luulisin että huono olosi silloin johtuu molemmista mainitsemastasi syystä: astmasi ei ole tasapainossa ja kärsit samalla lääkkeitten sivuvaikutuksista. Kaikki samaan aikaan, hienona yhdistelmänä.
jotenkin siitä on aina puhuttu aivan kuin se olisi vastaus kaikkiin ongelmiin ja jopa suojaisi oireilta. Nyt kuitenkin on sitä ristiriitaista tietoa tuosta kortisonista homesairaiden lääkkeenä. Joten siksi olen ymmällä. Itsekin luulin, että kortisoni suojaa sairastumiselta näissä ongelmatiloissa, mutta ihan päin vastaistakin tieto olen nyt kuullut usealtakin taholta. Eipä se, että on syönyt yli 10 kuuria vielä tarkoita, että kortisonista mitään tietäisin. Syödessäni luulin aina sen olevan ehdottomasti hyväksi, mutta onko näin?
Lisäksi en ole koskaan kokeillut syödä mitään lääkkeitä ennakkoon, enkä tiedä miten normaali ohje tämä homesairaille on? Kuinka monelle on ohjeeksi annettu ottaa kuuri ennen altistumista, helpottamaan tilannetta ja estämään sairastumista? Ja onko se heidän kohdallaan tehonnut?
Totta kai oman järjen käyttö on sallittua, mutta tieto siitä miten asia on muilla toiminut helpottaisi päätöksen tekoa kyllä.
valvominen ei hirveästi innosta, koska kortisonikuurin aikana en saa nukutuksi yhtään. Väsyttää ihan hirveästi kyllä, mutta unta ei saa. Pahoinvointi ja turvotus... ei ihan hirveästi innosta myöskään. Kyllä sen kortisonin silloin ottaa kun henki ei meinaa kulkea, mutta että etukäteen. Se tuntuu tosi vastenmieliseltä ajatukselta kyllä. Kysyin myös neuvoa tt-lääkäriltäni, ehkä hän osaa neuvoa myös. Itse asiassa luulin, että resepti on loppu, mutta kun mulla on ollut sekä prednisolonia, että solometia, niin toisessa reseptissä onkin vielä jäljellä 200 tablettia, joten voin hakea lääkkeet ainakin apteekista ulos.
tt-lääkäriltäni aloittaa 4 tablettia päivässä viikkoa ennen Hoikkaa ylläpitoannoksena, nähtävästi sitä sitten jatketaan kurssin ajan. Tätä nyt sitten yritän, josko auttaisi ja noilla 4 mg tableteilla määrä on 16 mg päivässä, ei ehkä niin paljon että tulisi pahoja oireita lääkkeestä, toivoisin.
Niin ja luin tuota reseptiä nähtävästi väärin, retafylliniä taitaa olla jäljellä tuo 200, ei kortisonia. Täytyy käydä apteekissa kysymässä ja uusia resepti vaikka terveyskeskuksessa heti alkuviikosta.
No, tuohan on niin "pieni" päiväannos, ettei sen pitäsi aiheuttaa niin suurta haittaa. Ainakin verrattuna 40 mg:aan. Ehkä se lievittää oireitasi sen verran, että jaksat osallistua ohjelmaan. Toivotaan!
Kortisoni estää homeen seurauksena tulevien tulehdusten jne. synnyn, tai lieventää niitä, oli tulehdusherkin paikka sitten keuhkot/silmät/nivelet.
Kortisoni ei estä herkistymisen etenemistä. Kortisonin suojin voi olla todella huonokuntoisessa talossa mitään ihmeempiä oireita huomaamatta, mutta jälkikäteen tajuaa herkistyneensä TAAS lisää, eli uusia/voimakkaampia oireita entistä pienemmistä määristä.
Jos olisin sinä, niin kävisin vielä kerran keuhkolääkärissä neuvottelemassa hoidosta Hoikassa. Omasta mielestäni (huom! ilman lääketieteellistä koulutusta, mutta omiin kokemuksiin perustuen) parasta olisi mennä kurssille kortisonia syömättä, mutta ottaa purkki mukaan ja aloittaa kuuri hyvin herkästi. Keuhkolääkärin kanssa voisi sopia listan oireista, joiden perusteella kuurin aloitetaan (PEF:n tietty lasku, tietty lämpötilan nousu, limanerityksen kasvu, hutero olo,...). Näin pääset toteamaan Hoikan eri tilojen kunnon ja pystyt paremmin välttelemään niitä pahimpia, mutta et kuitenkaan toivottavasti saa mitään vaikeaa keuhkotulehdusta. Mutta korostan: sovi lääkärisi kanssa ensin.
Minä ainakaan en "huomaa" homeita kortisonikuurilla ollessani tarpeeksi nopeasti, jolloin helposti altistan itseäni turhaan. Syön kyllä tarvittavat kortisonikuurit keuhkolääkärin antamien ohjeitten mukaan, mutta tällöin vältän liikkumista ennestään tuntemattomissa paikoissa, elämä pyörii lähinnä kodin, työn ja ruokakaupan ympärillä.
Ota lisäksi kurssille mukaan hengityssuojain. Paperisena kertakäyttöisenä/muutaman käyttökerran kestävänä saa P3-luokankin suodattimia, ja ne päässä pystyy nukkumaankin ihan OK. Jos noiden suodattimien hengityksenvastus tuntuu liian suurelta, niin ota edes P2-suodattimia, auttavat edes jotain. Ota lisäksi oma tyyny kurssille (jos saat oireita, niin heitä tyyny pois kurssin jälkeen). Jos tiedät kurssin majoitustilojen ikkunoista, että niihin saa viritettyä mikrobiverhon, niin ota ihmeessä mikrobiverhokin mukaan, jos huoneessa on jotain häikkää niin saat ikkunasta raitista ilmaa. Ota kurssille tarpeeksi vaatteita mukaan niin, että aina jossain tilassa oireita saatuasi voit vaihtaa vaatteet (vältä tietysti jatkossa ko. tiloja mahdollisuuksien mukaan). Pese hiukset joka ilta ennen nukkumaanmenoa. Kotiin palattuasi pese kaikki vaatteet ja kassi 60 asteessa niin, ettet tuo kotiin "tuliaisia" kurssitiloista.
nopeasti sitä unohtaa ihan todellä järkeen käyvät neuvot. Suihkussa kävin edelliselläkin kerralla useita kertojakin päivässä. Tyynyä en osannut edes ajatella, toisaalta hiton sääli heittää tyyny menemään. Täytyy ehkä ostaa jokin halvempi versio mukaan, mutta tosi hyvä neuvo.
Itsekin ajattelin, että aloittaisin kuurin vasta Hoikassa, mutta kun viikkoa ennen ja Hoikassa vasta, siinä on hiton suuri ero. Lisäksi tuo annoskaan, mitä tt-lääkäri suotteli ei ihan pieni ole. Katselin papereista mitä keuhkolääkäri oli suositellut, oli vielä pillerin isompikin annos ja viikkoa ennen aloitus. Toisaalta tuo, että en sitten huomaa alueita jossa oireilisin on aika paha myös. Toisaalta jos on hyvät ilmat olemme paljon ulkona, niin ja ulkona oireilen jos on kosteaa... Suo siellä vetelä täällä.
Eikös kurssin aluksi ole lääkärikäynti? Kysy siellä vinkit tiloista, jotka kannattaa välttää, mikäli päädyt aloittamaan kortisonikuurin ennakkoon.
Osta halpoja tyynyjä, niin minäkin teen. Anttilassa myydään edullisia kotimaisia vanutäytteisiä tyynyjä 2 kpl 6,90, niiden poisheitto harmittaa vaan luonnon puolesta, ei rahan takia. Mulla on kotona aina varastossa 1-2 puhdasta tyynyä. Näin kesäaikaan tarvii vaihtaa kotityynyäkin aina silloin tällöin, todella kuumat yöt (kun ei voi nukkua ikkuna auki) saa muutamassa viikossa aikaiseksi nk. elämää tyynyssä, vaikka kuinka jättäisi sängyn päiväksi petaamatta tuulettumaan. Eipähän tarvi kärsiä oireista yhden vaivaisen tyynyn takia, kun tempaisee komerosta uuden. Oliskohan noilla tyynytehtailla jotain kanta-asiakasetujärjestelmää :-) ?
keuhkolääkärin keskustelulla ja Hoikassa on tosi hyvä keuhkolääkäri. Ja joo kyllä se kertoi jo viimeksi mitkä tilat ei mahdollisesti mulle sovi ja pyysi etten niihin menis. Kurssin luokkia muutettiin sitten mun takia ja se oli vähän noloakin. Mulla sitten oireilu oli vielä vähän laajemmallakin alueella. Yskimiseni tuntui häiritsevän kovasti ohjaajia, ryhmäläiset eivät sitä niin häiritsevänä pitäneetkään. Kun sitten en enää jaksanut yskiä ja jäin pois allasjumpista oli kuulemma ihan outoa kun yskimiseni puuttui.
Jo ihan ekassa keskustelussa keuhkolääkäri kertoi, että mun ei tarvitse olla loppuun asti, voin lähteä pois heti kun siltä tuntuu. Jos kurssi olisi ollut huono ja ryhmä surkea, olisin lähtenyt jo alkuviikosta, mutta kun kaikki tuntui niin tarpeelliselta ja kotona kökkiminen tympi, sairastuminen oli aika pieni hinta siitä, silloin arvelin. Ja luulin, että heti aloittamani kortisonikuuri olisi auttanut tuota sairastelua lieventäen, mutta eipä se auttanut, tai sitten auttoi, mutta silti olin enemmän kuin sairas kurssin jälkeen. Toisaalta nyt tt-lääkäri ja keuhkolääkäri ja varmasti myös Valtiokonttori odottavat taas tietoa terveydentilastani. Ja onhan se kiva nähdä onko rintakehän liikkuvuus parempi vaiko huonompi. Sitä fysioterapiaa kun en ole saanut. Kysyin siitä Valtiokonttorin käsittelijältä ja hän kertoi, että olivat kysyneet sitä lausuntoa minun lääkäriltäni, mutta eivät ole vielä saaneet.
Hoikan kurssin jälkeen sain uusia lääkkeitä ja niitä käytän yhä edelleen, enää ei kait ole mitään mitä vielä lisäksi voisin käyttää, näissäkin on jo liikaa. Luulisi että kumoavat toisiaan tai myrkyttävät noin muuten vain...
Noista tyynyistä mulla on pestävä allergiatyyny. Heitän sen tai tämän pestävän osan pesuun pari kertaa kuussa. Tyyny on hyvä ja pestävä osa kuivuu hyvin saunassa käydessämme, tappaa varmasti kaikki öttiäiset. Mullahan on vain varastopunkki ja pölypunkki allergioita näiden muiden ongelmien lisäksi. En oireile kissoista tai koirista, no hajut käy pahasti, mutta niin taitaa käydä vähän kaikille ajan kanssa. Nuo hajuttomat tuotteet ovat vain aika pahalle haisevia, omaan nenään sopivaa saa etsiä, joten niitä lentää roskiin siinä kuin muitakin tuotteita.
Näissä teidän kortikosteroidi-pohdinnoissa olisi teidän varmaankin hyvä nyt vähän erotella että mikä on mitäkin ja mistä on hyötyä ja mistä haittaa ja mikä niitä oireita ylipäätään aiheuttaa:
Itse home ei varmastikaan aiheuta juurikaan mitään oireita elimistössä, vaan se on se TULEHDUSREAKTIO mikä ne oireet aiheuttaa. Se on sitten jo kokonaan oma debattinsa, että minkälaisia tulehdusreaktioita se home voi aiheuttaa ja minkälaisia ei. Eihän allergisessa alveoliitissakaan se pöly siellä keuhkorakkuloissa tekisi mitään pahaa tai haittaa, ellei elimistö tekisi "turhaan" tulehdusta tuota pölyä kohtaan eli käsittelisi sitä virheellisesti patogeenina ja tulehdusreaktion edellyttävänä asiana. Siis henkilö, jonka elimistö kehittää tulehduksen, saa oireita ja tulee sairaaksi. Henkilö, jolla elimistö ei kehitä tulehdusta ei huomaa itsessään mitään erikoista. Samassa homepölyssä heinäladossa voi toinen maanviljelijä vetää homepölyä viljasta tai mitä vaan orgaanista pölyä siellä nyt ilmassa onkaan, ihan hyvin keuhkoihinsa, pöly menee alveoleihin, mutta jos elimistö ei reagoi pölyyn tulehdukseööa, ei henkilö huomaa mitään. Allerginen alveoliitti on nimenomaan allerginen, eli yliherkkyysreaktio, henkilö jolla ei ole tätä yliherkkyyttä, voi aivan normaalisti toimia tässä pölyssä, siitä huolimatta että sitä henkeen vetää, ei itse välttämättä edes tiedä koko pölyn olemassa olosta mitään.
Homeiden aiheuttamat oireet eivät ole infektio-oireita, ainakaan mitenkään klassisesti siten kuten vaikkapa streptokokkinielutulehdus eli angiina. Jos angiinapotilas ottaa kortikosteroidia, esim. prednisolonia, niin tauti pahenee huomattavasti, koska tulehdusreaktio vähenee ja sammuu, jolloin bakteeri pääsee lisääntymään entistä enemmän ja tehokkaammin. Bakteerimäärän kasvaessa tarpeeksi tulee potilaalle jopa mätäpaise kurkkuun, tämän saa kyllä aikaiseksi vaikka kenelle syöttämällä vaikkapa prednisolonia tällaisessa selvässä vakavassa bakteeri-infektiossa. Silti toki aluksi kipu häviää ja oireet helpottavat, kun tulehdus vähenee kortikosteroidilla: tulehduksessa syntyy välittäjäaineita, joiden eräs tehtävä on herkistää alueen kipuhermopäätteiden toimintaa. Tästä voidaan katsoa olevan olleen evoluutiossa tietyissä tapauksissa lajille hyötyä: jos kipuaisti on heikko, ei laji selviä, jos ja kun jotain on pielessä eli on voimakas tulehdus, on siitä järkevää viestittää elimistölle kivulla, jotta eliö osaa varoa.
Homeet eivät aiheuta tällaista hankalaa bakteeri-infektiota. Mahdollisesti ne joillekin tekevät klassista allergiaa, mutta ilmeisesti enemmänkin kyse on muista kuin immunoglobuliinivälitteisistä klassisista allergioista, joista tyyppiesimerkki on esim. koira-allergia, allergia koiran proteiineille, joita vastaan elimistö muodostaa IgE vasta-aineita ja joita voidaan mitata verestä ja/tai Prick-testein testata tätä allergiaa.
Tällaisessa allergiassa kortikosteroideista on suurta hyötyä: tulehdusreaktio, jotka oireet aiheuttaa, on täysin turha.
Samaten homeiden aiheuttamissa ärsytysoireissa, joissa elimistö täysin turhaan reagoi tulehduksella, tulehduksella, jonka aiheuttamat haitat tiedetään, tulehdusreaktiossa tulee kudostuhoa ja liian voimakas tulehdusreaktio voi olla todella vaarallinenkin, niin tällaista tulehdusta on täysin järkevää hillitä kortisonilla. Saahan kaikki ihmiset ne samat homeet elimistöönsä rakennuksista: ne jotka eivät reagoi tulehduksella näihin, eivät saa mitään vaurioita tai haittoja käytännössä, mutta ne jotka tulehduksen kehittävät turhaan, saavat homeoireita. Siis home ei aiheuta vauriota, vaan se tulehdus, jolla elimistö turhaan homeeseen reagoi.
Todella hyvää tietoa. Kiitos siitä. Maallikkona sitä ei tosiaan ymmärrä mikä on hyväksi ja mikä ei. Ei kait sitä voi edes olettaakaan, koska sitä koulutusta meillä ei ole.
Mutta nyt sitten tiedän, että voin syödä kortisonit lääkäreiden ohjeiden mukaisesti. Jos se on näin yksinkertaista, miksi en voisi käydä sitten töissä jollakin ylläpitoannoksella? Miksi ihmeessä minun pitäisi jäädä eläkkeelle tai/ja etätöihin, koska olen liian nuori eläkkeelle?
Eihän tuo kortisoni siinä määrin kun olen sitä syönyt minulle sovi, mutta joku tästä pienempi annos luulisi haittaavan vielä vähemmän? Ja silloin normaali työssäkäynti olisikin mahdollista?
(en muuten pyydä anteeksi kiroiluani sinulle, koska sen kyllä ansaitsit, samoin kun tästä viestistä KIITOKSET)
tuuli*
hometiloissa voi siis oleskella ihan miten pitkään vaan, kun vaan nappaa tarpeeksi kortisonia? En sitten ollenkaan ymmärrä, miksi lääkärit laittavat sairaslomalle ja siihen kortisonikuurin päälle? Sairaslomahan on aivan tarpeeton. Miksi työterveyslääkäri väittää, että kortisonikuurin turvin ei saa jatkaa työssäkäyntiä? Mitään allergista alveoliittia ei ole edes diagnosoitu.
Sitäpaitsi homeoireethan johtuivat psyykestä. Ilmeisesti vikaa onkin etsittävä työterveyslääkärin psyykestä, joka pelottelee pysyvillä seurauksilla jos jatkan oleskelua hometiloissa.
sitä, että kaikesta tulee liian vaikeaa. Jos on olemassa näin hyvä konsti pysyä kunnossa, pitää pyytää jatkuva kortisonilääkitys ja silloin voin käydä kavereiden mökeillä, perunamaalla, hoitaa pihaamme, käydä mustikassa ja ylipäätään nauttia elämästä, vaikka leikkaamalla tuon nurmikon. Ehkä kuitenkin pieni määrä kortisonia olisi todella pieni hinta siitä, että voisi elää normaalia elämää. Jättää tuo turha tulehdusreaktio pois, eihän sekään voi olla mitenkään hyväksi, että tulen kipeäksi heti kun kotoa poistun. Jos kortisoni estäisi täysin tulehduksen, voisin mennä hyvillä mielin töihin ja elää muutoinkin normaalia elämää, ehkä jopa juoda viiniäkin. Täytyisi vain saada joku sopiva kortisoniannostus, jolla kaikki tämä onnistuu. Ja täytyyhän sen onnistua, kun kerran lääkäri niin kertoo. Home ei tee mitään, vain se tulehdusreaktio ja sen estää kortisoni. Miksi ihmeessä keuhkolääkärini ei tätä puolta minulle kertonut, kertoessaan että jos pahasti vielä altistan itseäni voin joutua syömään jatkuvasti kortisonia. No mitä sitten, syön kortisonia ja varmasti elimistö tottuu siihen, saan nukuttua eikä sen ihmeempiä haittavaikutuksia tule?
Jos se menee näin, niin miksi ei. Vaakakupissa on normaali elämä takaisin tai kortisoni... elämä ilman muuta!
ei vaikuttanut ainakaan tuon alveoliitin pitkäaikaisennusteeseen... Toki jos ennuste on huono, niin onko millään mitään väliä enää?
Itse en voi vetää noin vaan pitkiä kortisonikuureja mahahaavaepäilyn takia edes suojalääkityksen kanssa. Unettomuutta hoidan stilnoctilla, mutta olen jäänyt siihen ikävästi koukkuun. Tukkoinen nenä haittaa nukahtamista aika tehokkaasti, eikä näytä olevan mitään mahdollisuuksia päästä eroon lääkkeestä, jos nenäkään ei parane. Eikä se taida enempää parantua tällä erää.
Minua on ehdottomasti kielletty käymästä töissä kortisonin kanssa. Jos tavallinen astmalääke ei riitä, pitää jäädä sairaslomalle.
Unohdin minäkin nuo vatsahaavat, mullahan kaikki alkoi siitä kun kunto oli tosi heikko ja tutkimuksissa kävi ilmi paha anemia ja se taas johtui viidestä vatsahaavasta. Ne vatsahaavat taas oli tulleet Buranasta, jota olin syönyt voidakseni tehdä töitä, kun oli kiire eikä päänsärky työhuoneessani milloinkaan lakannut.
Nythän nuo vatsahaavat ovat olleet ihan iisisti, joten olen ne ihan tyystin unohtanut. Suojalääkitys on päällä jatkuvasti, joten niidenkin kapseleiden nauttimisesta on tullut vain osa arkea, en edes mieti mihin mikäkin lääke enää on. Ehkä olisi syytä taas miettiä...
Mutta joo tukkoinen ne ja poskiontelotulehdukset ja siitä johtuva tosi paha päänsärky mulle tulee aika pienestä, mutta kait se kortisoni lievittäisi myös tuon tulehduksen, eihän se pilleriparka tiedä mihin sen pitäisi vaikuttaa, joten se tietysti etsii kaikki mahdolliset ongelmat ja poistaa ne kaikki. Koska ainakin nyt sillä on sitten kolme pillerikaveria, niin ne voivat heti erkaantua poistamaan tulehdusta tai estämään tulehdusta ihan mistä vain.
Varmasti osin nuo mun keuhkojuovat, atelektaasijuovat johtuvat tulehduksista, joten kortisonilla pääsen niistäkin sitten eroon, koska ei tule tulehdusta ei limaa... kait se niin menee.
Mutta kyllä Lääkäri 2 kertoi, että home ei ole vaarallista vain tuo tulehdusreaktio on, joten pistän kyllä keuhkolääkärin kertomaan tarkemmin näistäkin mahdollisuuksista. Eikä vain kertomaan, ettei kannata kortisonin käyttöä, ei pitkinä eikä suurina kuureina vain ja ainoastaan max 10 pv kuuri ja sillä siisti. Ihan kumma keuhkolääkäri kun ei tiedä, ettei se home ole vaarallista vain se tulehdusreaktio, se turha sellainen.
Ja meidän maallikoinenko pitäisi osata päättää mikä näistä lääkäreiden ohjeista on oikea ja mikä väärä? Just joo, elämä on.
joten eipä pitäisi olla mitään ongelmaa tuon ennusteenkaan kanssa. Tosi hankala-astma, mutta mutta astma kuitenkin. Jostakin on sitten nuo putket pehmenneet, siitä yskästä varmaan, mutta kortisoni lievittää senkin tulehduksen joka sitten varmasti aiheuttaa sitä yskää, joten ei tarvitse miettiä pehmeitä putkistoja ja kollapsia enää, tuo J44 on olemassa, mutta en ihan oikeasti tiedä sairastinko sitä vain ex-keuhkoläärillä ja nyt sitten en. Jotenkin päätin tässä taannoin, että otan siitäkin selvää kunhan nään taas keuhkolääkäriäni. Viimeksi se pääsi vastauksessa kiemurtelemaan jotenkin ettei se tarkoita minun kohdallani sitä, vaan tätä ja kun luin sitten tarkemmin se sitä ja tätä taas tarkoittivatkin samaa asiaa...
Sitäkin tässä mietin, että jos mulla on tuo J44, niin miksi sitä kroonista tulehdusta ei sitten hillitä näillä kortisonitableteilla? Riittääkö siihen tuo Symbicort 3 kertaa päivässä 2 hengenvetoa...
Mutta siellä siis tarjotaan COPD:tä maanviljelijän homepölykeuhkon jälkeen kehittyväksi.
Homepölykeuhkon pitkäaikaisvaikutukset 14-vuotisseurannassa
Lääkärilehti
1997;52(13):1566
Riitta Erkinjuntti-Pekkanen
Homepölykeuhko on työperäisen astman ohella viljelijöiden tärkeimpiä ammattitauteja. Tautiin on sairastunut 1980-luvun alun jälkeen 100–300 viljelijää vuosittain. Sairastumisen aiheuttaa altistuminen homeiselle heinälle, oljelle tai viljalle. Homepölykeuhkon sairastaneilla on todettu suurentunut riski keuhkojen toiminta-arvojen huononemiseen, mutta myös "terveillä" maanviljelijöillä on todettu suurentunut hengityselinsairauksien ja keuhkojen toiminta-arvojen huononemisen riski. Tämän vuoksi homepölykeuhkon pitkäaikaisennustetta tutkittaessa verrokkiryhmä on välttämätön. Kuitenkaan homepölykeuhkon pitkäaikaisennusteesta ei ennen tätä tutkimusta ole tehty yhtään kontrolloitua tutkimusta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, aiheuttaako sairastettu homepölykeuhko kaltaistettuun verrokkiaineistoon verrattuna 14-vuotisseurannassa
- keuhkojen toimintakyvyn huononemista (diffuusiokapasiteetti, spirometria, histamiinialtistus)
- lisääntyneen riskin sairastua astmaan tai krooniseen bronkiittiin (lääkärintarkastus, kysely)
- pysyviä radiologisia keuhkomuutoksia HRCT:lla arvioituna
- serologisia muutoksia (IgG-luokan vasta-aineet 8:lle eri mikrobille)
- muutoksia työtehtävissä tai työkyvyn heikkenemistä (kysely).
Lisäksi selvitettiin akuutin vaiheen steroidihoidon vaikutusta ennusteeseen.
Kliinisiin tutkimuksiin osallistui 89 homepölykeuhkon sairastanutta (diagnosoitu KYKS:ssa vuosina 1977–82) ja 84 verrokkiviljelijää. Lisäksi 222 verrokkiviljelijää osallistui kyselytutkimukseen. Tutkittavat ja verrokit kaltaistettiin iän, sukupuolen, tupakoinnin ja päätuotantosuunnan suhteen.
Tutkimushetkellä viljelijöiden keski-ikä oli 60 vuotta, valtaosa oli tupakoimattomia naisia. Seurannan alussa 98 % oli lypsykarjataloutta harjoittavia. Molemmissa ryhmissä ammattia oli vaihtanut alle 10 %, päätuotantosuuntaa oli vaihtanut noin 25 % ja eläkkeellä oli noin 65 %. Keskimääräinen eläkkeellejäämisikä oli homepölykeuhkon sairastaneilla 57 vuotta ja verrokeilla 58 vuotta. Tutkittavista 37 % ja verrokeista 30 % oli työkyvyttömyyseläkkeellä, ja se oli yleisin eläkemuoto kummassakin ryhmässä.
Homepölykeuhkon sairastaneilla todettiin keskimäärin 12 % (p = 0,001) pienempi keuhkojen diffuusiokapasiteetti kuin verrokkiviljelijöillä. Tutkittavista 36 (40 %) oli sairastanut useamman homepölykeuhkoepisodin, ja tämän ryhmän diffuusiokapasiteetti oli peräti 20 % pienempi kuin verrokkien. Homepölykeuhkon sairastaneilla todettiin useammin hengitysteiden ahtaumaa (obstruktio) kuin verrokeilla (33 % vs 17 %, p = 0,01). Restriktiivisessä ventilaatiohäiriössä ryhmien välillä ei ollut eroa.
HRCT:ssa todettiin keuhkoemfyseema 23 %:lla homepölykeuhkon sairastaneista ja 7 %:lla verrokeista (p = 0,007). Emfyseema oli yleisempää niillä, joilla homepölykeuhko oli uusiutunut (17 % vs 10 %). Tupakointi kaksinkertaisti emfyseeman riskin homepölykeuhkon sairastaneilla. Tutkimusryhmien välillä ei todettu merkitsevää eroa fibroottisten muutosten suhteen: niitä oli 17 %:lla homepölykeuhkon sairastaneista ja 10 %:lla verrokeista. Miliaarisia muutoksia oli 12 %:lla tutkittavista ja 3 %:lla verrokeista (p = 0,07).
Homepölykeuhkon sairastaneilla oli merkitsevästi suuremmat seerumin IgG-luokan vasta-ainepitoisuudet kaikkia 8:aa tutkittua mikrobia vastaan. Suurimmat erot olivat todettavissa Saccaropolyspora rectivirgula-, Absidia corymbifera- ja Thermoactinomyces vulgaris -vasta-aineiden pitoisuuksissa.
Homepölykeuhkon–diagnosoidun ja hoidetun–sairastaneilla on siis todettavissa pysyvä keuhkojen toiminnan, erityisesti diffuusiokapasiteetin, huononeminen ja suurentunut keuhkoemfyseemaan riski. Nämä muutokset korostuvat entisestään niillä, joilla homepölykeuhko on uusiutunut. Aikaisemmissa tutkimuksissa kroonistuneen homepölykeuhkon on todettu aiheuttavan keuhkofibroosia. Tämän tutkimuksen tulos emfyseeman liittymisestä sairastettuun homepölykeuhkoon on merkittävä ja luo uusia suuntia alveoliitin immunopatogeneesitutkimukselle. Homepölykeuhkon paras hoito on täydellinen homealtistuksen välttäminen. Nämä tutkimustulokset korostavat homepölykeuhkon primaari- ja sekundaariprevention tärkeyttä.
Riitta Erkinjuntti-Pekkanen Longterm outcome of farmer's lung. Pulmonary function, serology, radiologic findings on HRCT, and socioeconomic outcome of FL patients and matched controls. 26.10.1996, Kuopion yliopisto.
Riitta Erkinjuntti-Pekkanen
--------------------------------------------------------------------------------
Artikkelin tunnus: sll09221 (97131566)
© 2004 Suomen Lääkäriliitto
vaan tuo J44 tarkoitti vain sitä että mulla on krooninen tulehdus... jotenkin näin sen kertoi keuhkolääkäri. Tuo trakeobronkomalasia kollapseineen tuli sitten uutena sanana, edellinen keuhkolääkäri kertoi että mun putket painuu kasaan ja hankaa toisiaan vasten, mutta ei se siihen mitään diagnoosia antanut. Vähensi vain astmalääkkeitä ja vaihtoi tuohon symbicortiin.
Että kyllä näiden lääkäreiden kanssa ihan tekijäinen on.
Jotenkin sitä kyllä otan aina itselleni sopivat ehdotukset paremmin vastaan, siis jollakin ilveellä pärjäisin töissä tms. on paljon helpompi hyväksyä kuin se että pitäisi jäädä isoon taloon yksin pyörimään kuin puolukka.
on osapuilleen sama kuin COPD:
J44 Muu pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus
Annan kronisk obstruktiv lungsjukdom [KOL]
Alii morbi obstructivi chronici pulmonum
--------------------------------------------------------------------------------
Synonyymit
Suomenkieliset
Krooninen tukkeava bronkioliitti
Pitkäaikainen astmaattinen keuhkoputkitulehdus tai obstruktiivinen astma
Pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus ja keuhkonlaajentuma
Pitkäaikainen hengitystä ahtauttava keuhkoputkitulehdus
Tarkemmin määrittämätön pitkäaikainen ahtauttava keuhkojen tai ilmateiden sairaus
Ruotsinkieliset
Chronic obliterative bronkiolit
Kronisk astmatisk bronkit eller obstruktiv astma
Kronisk emfysematisk bronkit
Kronisk obstruktiv bronkit eller trakeobronkit
Ospecificerad kronisk obstruktiv lungsjukdom eller luftvägsjukdom
Latinankieliset
Bronchiolitis obliterans
Diagnoosiin ei sisälly
Pitkäaikainen tavallinen tai limaismärkäinen keuhkoputkitulehdus (J41)
Pitkäaikainen tarkemmin määrittämätön keuhkoputkitulehdus (J42)
Keuhkolaajentuma (J43)
Astma (J45)
Tarkemmin määrittämätön astmaattinen keuhkoputkitulehdus (J45.9)
Keuhkoputkien laajentuma (J47)
Ulkoisten tekijöiden aiheuttamat keuhkosairaudet (J60-J70)
ehkä se oli joku lempeä tapa kertoa tms. Mutta sitä tarkoitin juuri sillä, että keuhkolääkäri kertoi ettei mulla ole COPD, vaan tuo krooninen tulehdus... Keuhkoahtaumalla on niin paha kaiku ja lähes kaikki tietävät sen tappavaksi, joten ei lempeä lääkäri sitä nyt tupakoimattomalle tuosta noin vain päjäytä. Lisäksi sain tuon diagnoosin toiselta lääkäriltä noiden TTL:n homealtistusten jälkeen.
Ehkä nyt olisi aika puhua ihan oikeilla termeillä mitä sairastan, koska tuo TTL:n sosiaalisihteeri kertoi että haitta-astettani voisi korottaakin. Sitä en edes itse ymmärtänyt, sillä kun se kerran tuli arvelin että siinä nelosessa se on ja pysyy vinkuu mun keuhkot miten tahansa. Mutta kuulemma keuhkolääkäriltä pitäisi pyytää uusi lausunto ja vakuutuslaitokset ovat kuulemma näitäkin haitta-astekorotuksia hyväksyneet. En vain ole saanut itsestäni sitä aikaiseksi, johan me tästä kuukausia sitten keskustelimme.
Eihän me olla keuhkolääkärin kanssa sen paremmin keskusteltu millainen tuo putkiston pehmeneminen on, niitäkin lienee lieviä ja sitten vähän hankalampia. Astmaani tässä nyt vain on hoideltu, kun se on se mun ammattitauti...
jotain sensuroitavaa.
Tämä arvoisa lääkäri 2:n sanoo, että home ei varmastikaan aiheuta mitään oireita elimistössä, vaan se tuhehdusreaktio.
Voi ...
Onko tämän lääkärin asenne vähättelevä tuon homeen suhteen vai mikä on "takimmainen" ajatus.
Jos henkilö on pitkäaikaisesti oleskellut homeiden saastuttamassa työpisteessä tai asunnossa ja alkanut oireilla niillä monenlaisilla oireilla, jotka kuuluvat tämän ongelman piiriin, niin mikä sitten tuo teorian mukaan aiheuttaa tuon tulehduksen jos ei home.
Mitä tuossa selittelyssä oikein yritetään sanoa.
Miten esimerkiksi asbesti aiheutti tulehdusreaktioita jos asiaa tuolla tavalla käsitellään.
Niin, tähänkään ongelmaan nämä "tietäjät" eivät reagoineet riittävän ajoissa tai syy voi olla toinenkin.
Tästä eteenpäin, jos home ei ole vaarallinen, niin miksi sitten näitä tulehduksia syntyy ihmisille.
Onko tässä jälleen kerran tuo vähättely tai todellisen vaaran aliarvointi kyseessä.
Vai ymmärtämättömyys vai tarkoitushakuisuus.
Siihen saa tämä arvoisa kirjoittelija vastata.
Tosiasia on joka tapauksessa se, että jos ei homeita siinä määrin kuin nykyään esiintyisi rakennuksissa, ei myöskään näitä tulehdusreaktioita, joksi tämä arvoisa kirjoittelija näitä nimittää, esiintyisi.
Tuon kirjoituksen voin käytännön kannalta käsittää vain "pumpuliksi", jolla pyritään asian todellinen peruslähtökohta häivyttämään.
Samalla monet tämän asian tiimoilta saavat "synninpäästön" ja rakennusten huolto ja rakentaminen ei saa minkäänlaisia vaatimuksia ihmisten terveyden vuoksi.
Onko tämän kirjoittajan tavoite hämärtää tätä keskustelua homeista vai mitkä hänen tavoitteensa ovat.
Sitä on hyvällä syyllä nyt kysyttävä.
Samalla voi kysyä kenen asiaa hän haluaa rehellisesti ajaa, sairastuneen vai jokin harmaan alueen etua.
Jos edellinen ei tuolle kirjoittelijalle vielä selvinnyt, niin yksikertaistetaan vielä kerran.
Olisiko niitä tulehduksia ihmisillä jos ei rakennuksen sisäilmassa esiintyisi homeita siinä määrin kuin nykyään tämän "tieteen ja insinöörien" luoman rakennusteollisuuden piirissä esiintyy.
Miten on.
sairastut joka tapauksessa otit sen kortisonisi tai et.
miten se sitten tapahtuu, jos kortisoni vie tulehduksen pois? Tässä on taas monta näkökulmaa, uskon että tt-lääkäri neuvoo minua koska tietää että menen joka tapauksessa tuonne Hoikaan kurssille, joten ohjeistus on sen mukainen. Mutta jos kortisoni vie tulehdukset pois, on outoa että sairastun siitäkin huolimatta.
Viimeksi aloitin kuurin seuraavan päivän iltana. Sairastuin silti aina vain pahemmin, lopulta söin kolme perättäistä kortisonikuuria ennen kuin pääsin peffeissä inhimilliselle puolelle. Eli kuuri kesti kuukauden tai vähän yli ja se alkoi jo tuolla Hoikassa.
No nythän siellä on tehty remonttia ja majoitumme muualle, en myöskään menen alakertaan pyykille, en uimaan en saunomaan. Joten liikuskelen niillä aluella joilla oli viimeksikin kohtuullisen hyvä olla, elikkäs ei alkanut yskittämään tms. Tuo jumppasali saa korjauksesta huolimatta jäädä myös kokeilematta, jos sitä nyt ylipäätään vielä käytetäänkään. Joten 3 krs majoitus ja luokkatilat ja 2 krs luokkatilat ja ruokala... siinä se. Ja uskoisin että olemme todella paljon ulkona, tosin... kostealla ilmalla se on ehkä tosi huono vaihtoehto minulle kyllä.
Mutta pääseehän sieltä pois, ja tosi mielenkiintoista olisi tietää miten kunto on kehittynyt. Uskon että heikompaan suuntaan on mennyt, mutta eihän sitä tiedä ennen kun kokeilee taas UKK kävelyä ja muita testejä. Onhan se harmi, että joutuu miettimään tuleeko kipeäksi vaiko ei, mutta jotenkin se on nyt sitä arkea ja vastaus on yleensä aina että tulee kipeäksi.
Mietit minkä takia sairastut, vaikka syöt kortisonia (samalla kun altistut). Siihen luulen, että minulla on vastaus: Kortisoni lievittää oireita/tulehdusta, se ei poista saiurauttasi!
onko sulla joku terveydellinen syy, miksi et voisi käyttää raitisilmakypärää tällaisissa tosi hankalissa tilanteissa? Ymmärtääkseni sen hengitysvastuksen pitäis olla pienempi ku muissa suojaimissa.. Voihan siinä toki olla muita juttuja, mitkä ei sulle käy, rupesin vaan ajattelemaan. Tietty se maksaa (mutta maksaa ne lääkkeetkin ja muut)... ja onhan se oudon näköinen, mutta silti, jos se auttaisi pysymään terveempänä - kaikki keinot luulisi olevan "sallittuja" näin vaikeissa tilanteissa.. Eli onko sulla siihen joku terveys/talous yms syy, vai tuntuuko ajatus muuten vain liian epämiellyttävältä?
Erittäin hyvää ja tervettä kurssia sulle Hoikkaan!
T. se eräs, jonka kanssa juttelit taannoin hengityssuojaimista
kantti ei tule ikinä kestämään mitään raitisilmakypärää, joten sen käyttö ei siksi onnistu. Eikä kyllä minkään muunkaan suojaimen noin ihmisten ilmoilla. Hienoa, että jotkut pystyvät käyttämään, minusta ei siihen ole. Näistä suojaimista juttelin keuhkolääkärin kanssa alkuvuodesta ja käytännössä jäljelle jäi juuri tämä raitisilmakypärä. Ja kyllähän minä sen jossakin navetassa ymmärrän, mutta en itse pystyisi käyttämään sitä julkisilla paikoilla. Kyllä multa henki menee ennen kuin tuollaista kypärää pystyisin käyttämään, siltä tuntuu tosi vakaasti ainakin nyt. Kaitpa tuo Valtiokonttori sen mulle maksaisi, jos sen hankinta ajankohtaiseksi tulisi, saisin siitä varmasti keuhkolääkäriltä lausunnonkin, mutta ihan turhaa rahanmenoa sinnekin päin, koska se jäisi kyllä komeroon.
Mutta kiitos ajatuksesta, eiköhän sitä taas pärjätä.
En missään tapauksessa laittaisi yhtään kortisonitabua suuhuni ennen kuntoutuslaitokseen menoa.
Olisihan tuokin mielenkiintoista selvittää vaikkapa TEO:n kautta, onko lääkärillä edes oikeutta määrätä homeallergikolle kortisonitabuja keuhkotulehduksen ennaltaehkäisymerkityksessä.
Pitäisi myös tutkituttaa käräjäoikeuden kautta joutuisiko lääkäri/vakuutusyhtiö vahingonkorvauslain mukaiseen vastuuseen mikäli kuntoutettava on määrätty sellaiseen kuntoutuslaitokseen, jonka mikrobialtistus tulehduttaa hänen keuhkonsa tai lisää niissä jo olemassaolevaa tulehdusta. Pysyvän keuhkovaurionkin mahdollisuus on olemassa.
Käräjäoikeuteen tarvitaan vankka näyttö.
Näytön saamiseksi, ennen kuntoutulaitokseen menoani, pyytäisin kirjallisesti tt-lääkäriltäni tai keuhkolääkäriltäni lähetettä spiroon ja diffuusiokapasiteetimittaukseen.
Mikäli eivät anna vaatisin kirjallisen vastineen.
Spiroläheteen saaminen onnistuu muiltakin kuin ym. lääkäreiltä.
Mikäli kuntoutuslaitos tulehduttaisi keuhkoni, lähete uudelleen spiroon ja diffuusiokapasiteettimittaukseen tulehduksen alkamisesta noin kolmen viikon kuluttua ja seuranta jatkuisi niin kauan kunnes tulehdus on rauhoittunut.
Kortisonitabujen määrääminen keuhkotulehduksen hoitoon on jo sinänsä osoitus keuhkotulehduksesta tai sen aktivoitumisesta.
Mahdollinen käräjäoikeuteen vieminen riippuisi spriro-diffuusiokapasiteettinäytöstä.
Mikäli noissa ei olisi pahempaa häikkää, tekisin muistutuksen.
Kuntoutuslaitoksen keuhkolääkärikin on vastuussa keuhkoistamme. Hänenkin toimintansa tulee ottaa huomioon.
Kuntoutuksen tarkoitus on ylläpitää/palauttaa työ- ja toimintakykyä, ei vaurioittaa terveyttä.
Kuntoutuksestahan ei voi kieltäytyä.
Mikäli kieltäytyy, vakuutusyhtiö käyttää sitä hylkyperusteena.
Mikäli keuhkot alkavat tulehtua kuntoutuslaitoksessa olon aikana, niin kuntoutuslaitoksen keuhkolääkäriltä tulee saada kirjallinen todistus kuntoutuksen keskeytymisen syystä.
Mikäli lähtee itse, vakuutusyhtiö käyttää sitä hylkyperusteena.
Valppautta ja tsemppiä kuntoutukseesi tai sen yritykseen.
en missään nimessä alkaisi syyttelemään tilanteesta lääkäreitäni. Toki kysyin tuon Hoikan reissun jälkeen Valtiokonttorilta olisiko minulla oikeus mennä loppukurssille jonnekin muualle, tai aloittaa kurssi kokonaan jossakin muualla. Sain käsittelijältä nopeasti vastauksen, että he tarvitsevat lausunnon lääkäriltäni tuon kurssin tiimoilta, samoin kun siitä fysioterapiastakin.
No juttelin tilanteesta keuhkolääkärini kanssa ja hän neuvoi ottamaan kortisonikuurin ennen loppukurssia ja jatkamaan sitä koko Hoikassa olon. En ehkä osannut kertoa tilannetta keuhkolääkärille riittävästi, häntä en hänen ohjeistaan syyttäisi.
Koska meille tuli tuolla Hoikassa tosi hyvä ryhmähenki, olemme tavanneet 11 hengen ryhmästä 7 kanssa jo ominpäin Tampereella (silloinkin sairastuin) Helin tiloissa. Yksi kurssilainen oli luonani muutaman päivän kesälomani viimeisellä viikolla. Ja mikäli hän ei olisi ollut, en oikein tiedä miten olisin kestänyt sen että tuo töihin meno ei sitten onnistunutkaan odotusteni mukaisesti. Ensi viikolla saan vieraakseni muita kurssilaisia, ehkä vaimoineen ehkä yksin.
Minun ongelmani on, että sairastun aina kun kotoa poistun. Enkä läheskään aina tiedä miksi, jos tietäisin osaisin rajata elämääni oikein, mutta usein sairastuminen tulee puun takaa. Vierailu päättyy, tai terapiakävely sairastumiseen. Ei se ole lääkäreiden syy, tai ehkä osin on mutta ne lääkärit tekevät töitä kolmen kirjaimen turvin. Ja hekin mielestään vain auttaakseen.
Eli en tiedä miksi Hoikassakaan sairastun. Kotiin lähtiessä jouduin ryhmämme vetäjän kanssa keskusteluun, kaikki kävivät nämä kotiinlähtö keskustelut lävitse, ja siinä hän kyseli tarkoin miksi yskin ja minkä arvelin sairastumiseni aiheuttaneen. En minä sitä osannut sanoa. Tuo nyt korjattu jumppasali haisi vain vanhalta jumppasalilta. Silloin arvelin, että tuo haju vain ärsytti minua, enkä pitänyt sitä yskimistä edes mitenkään vaarallisena itselleni. Nyt toki tiedän, keskustelupalstan tietojen pohjalta, että tuo trakeobronkomalasi tulee nimen omaan yskimisestä, ns. hevosmaisesta yskästä joka pehmitää näitä putkia. No silloin en sitä tiennyt, ei sitä lääkärit ole minulle kertoneet. Eli en osannut edes varoa yskimistä. Toki kannoin vesipulloa jatkuvasti mukana ja join yrittäen hillitä yskää, söin 8 Panacodia päivässä kurssin ajan ja sitten normaalit astmalääkkeet ja kortisonitabletit. Ei ihme, että tarvitsin joka päivä päiväunet.
Ehkä lääkäreiden pitäisi paremmin neuvoa, mutta tietävätkö hekään näistä ongelmista? Olisi varsin kamalaa kääntyä niitä henkilöitä vastaan, joilta haluan apua.
Olen vain todella iloinen näistä palstoista, joilta olen saanut aivan korvaamattomia neuvoja. Käräjöimään minusta ei ole. Elämä on ihan liian lyhyt taaksepäin katseluun, edessä on varmasti vielä paljon hyviäkin asioita.
tautisi on laatua vältettävä altistumista kosteusvauriomikrobeille, niin mikä siinä on niin vaikeaa. Kyllä minä ainakin tiedän, milloin olen näitä mikrobeja joutunut tahtomattani hengittelemään ja oireet on sitten sen mukaiset. Se on vain lähtökohta, jolle nyt kertakaikkiaan ei parhainkaan lääkäri voi mitään, jos altistuu lisää, niin sairastuu. Vaikka olisi miten hyvä henki, mutta jos oma sairaus pahenee, niin se pahenee. Minulla ei ainakaan ole oman terveyteni kanssa enää varaa moiseen venäläiseen rulettiin, sillä joka kerta, kun alveoliittiset oireet tulee päälle, niin joka kerta on mahdollista, että ne jää päälle. Ja joka kerta toipuminen on raskaampaa ja vaikeampaa. On vain hyväksyttävä rajoituksensa ja elettävä sen mukaan, vaikka kuinka kirvelisi. On vain otettava se vastuu tässäkin, vastuu omista rajoista ja terveydestä, vaikka ilomielin tämän koko paskan antaisi pois, vaikka sille esimiehelle, joka ei usko tällaiseen sairauteen.
miten ja mistä sairastut, minä en tiedä. Sen tiedän, että nykyisin sairastun nopeasti ja toipuminen vie pitkään. Kaikki muu onkin sitten vielä varsin epäselvää. Mutta katsotaan nyt miten asiat etenee, niillähän on tapana järjestyä tavalla tai toisella. Ja sairastuminen on vain hyväksyttävä, jos mitään normaalia elämää haluaa elää. Elokuussa olen taas paljon viisaampi näissäkin asioissa, ainakin loppupuolella elokuuta, toivoisin.
Minun pitää vain tietää vielä tarkemmin ongelmani, ennen kuin teen mitään massiivisia päätöksiä. Kiitos kuitenkin viestististäsi, toivottavasti pystyt elämään noin järkiperäisesti ja sairautesi pysyy vain taustalla.
"Minun ongelmani on, että sairastun aina kun kotoa poistun. Enkä läheskään aina tiedä miksi, jos tietäisin osaisin rajata elämääni oikein, mutta usein sairastuminen tulee puun takaa. Vierailu päättyy, tai terapiakävely sairastumiseen."
Mutta johtuvatkohan oireesi homeesta nimenomaan? Millä perusteella oireiden syy alunpitäen alkoi kääntyä home-epäilyksi? Ei muuta, mutta yksi asia mitä kannattaa todella varoa on se, että aletaan ajatella putkimaisesti ja fakkiutuneesti erittäin vahvasti jos ja kun joskus jotain on epäilty tai todettu, eli suljetaan todella silmät ihan kaikelta muulta. Homeillahan voi olla osuutta sairasteluusi, mutta voihan taustalla olla jokin sairaus, joka aiheuttaa oireesi ja mahdollisesti home vain pahentaa näitä oireita. Toisaalta ihmisellähän voi olla helposti kaksikin tai kolmekin perussairautta ja lisäksi niiden päälle akuutit lyhytaikaiset sairastumiset. Erilaisia tuntemattomia infektioitakin on lukemattomia puhumattakaan joistakin harvinaisista aineenvaihduntasairauksista ja veritaudeista. Paljon on ihmisiä nimittäin jotka saatuaan joskus kymmeniä vuosia sitten jonkin perussairauden, laittavat sitten lopun ikää ihan kaikki vaivat tämän sairauden syyksi, esim. todettu reuma joskus 30 vuotta sitten ja sitten jokainen eri vaiva korvatulehduksesta verenpaineen mataluuteen ja huimaukseen tai päänsärkyyn tai silmien ikärappeumaan on aina jotenkin siitä reumasta johtuvaa, vaikka joidenkin lähteiden mukaan meillä kaikilla on n. 10 eri diagnoosia ICD-10:n mukaan, jos vain tarpeeksi perusteellisesti tutkitaan...
nenälläsi, jos rakennuksessa esim. on kosteusvaurio-ongelmia? Päivyriin kannattaa laittaa niitä oireita ja samalla lyhyesti, missä ollut ja mitä tehnyt. Saattaa aika kätevästi päästä juonen päästä kiinni. Ja tietysti on lääkärin suljettava muut mahdolliset samoista oireista johtuvat sairaudet pois ja sitten katsotaan ne, jotka jäljelle jää. Kun on TTL:n prosessin läpikäynyt, niin sieltä on jo kyllä karsittu aika paljon pois.
Tärkeintä on luottaa itseensä ja aisteihinsa.
En ole f123ly, mutta jos TTL:llä on todettu ammattiastma kosteusvauriomikrobeista, niin eiköhän siinä ole suljettu pois _kaikki_ _mahdolliset_ muut syyt?
Kiitos illan huumorpläjäyksestä. Kerta se on ensimmäinenkin, kun kuulen, että homeiden osuutta sairastumiseen on alettu tutkia putkimaisesti ja fakkiutuneesti. Missä ja koska?
en tietenkään tiennyt miksi sairastelin, itse uskoin että syynä oli kilppari, mutta se ei sitten syynä ollut, vaikka tuota struumatyyppistä härdelliä kaulalla onkin, ohutneulanäyte isoimmasta patista, ei mitään kasvavaa, makrofageja vain...
Seuraavaksi halusin sitten keuhkolääkärille, mutta tt-lääkäri, sen aikainen halusi lähettää ammattitautitutkimuksiin, en alkuun suostunut, mutta sitten suostuin. Tällä välin tietooni tuli työpaikan laajat kosteusvauriot, työhuoneeni laitettiin käyttökieltoon kahden lääkärin käytyä tarkatamassa se, yläpuolella paha kosteusvaurio. Työhuoneessa jatkuva päänsärky, ja paljon muita oireita, yksi massiivinen limaisuus, ääni painui, näköongelmia, huimausta, kuumeilua ja palelua, aivan yleissairas olo, ilman flunssaa tms.... yms., oireet helpottivat kun meni ulos, lomilla, viikonloppuisin kotona yms.
TTL teki tutkimukset ja altistukset, todeten ammattiastman kosteusvauromikrobeille aspergillus altistuksen jälkeen. Sitä ennen noin 30 lääkärissä käyntiä, sairaalatutkimuksia, keuhkotähystys, tietokonekuvaukset yms. Alveoliittia, sarkoidoosia, reumasairauksia etsittiin noiden nivelkipujen, tumavasta-aineiden yms. vuoksi. Ei löytynyt kun solulisää BAL-huuhtelussa, tulehdussoluja, mutta alveoliittia ei todettu. Myöhemmin todettiin tuo J44, josta en nyt sitten tiedä, koska tässä kohdin lääkärit nyt aina alkavat kiemurrella mistä kyse oikein on, mutta 4 viikkoa altistusten jälkeen pienet tiehyet tukossa, ja jotakin se keuhkolääkäri kännykällään laskeskeli, koputteli ja tutki tosi kauan, mutta en sitten tiedä. Samassa yhteydessä totesi että mulla hankaisi putket yhteen, siksi pef-ääni on niin paha. Myöhemmin toinen keuhkolääkäri kertoi että kyseessä olisi tuo trakeobronkomalasia.
Käytännössä kuitenkin mulla on vain astma ja vain sitä astmaa hoidetaan. Muut ongelmat ovat sitten sivussa ja ne on mun ongelmia, enkä tiedä minkä asteisia ne ovat ja ovatko ne ihan oikeasti olemassa, kun se kiemurtelu alkaa siinä kohdin kun puhe tulee näihin muihin ongelmiin. No mun papereissa ne lukee, mutta..
Että, kaikkea haettiin ennen tuota homeastmaa. Siihen astmaan kuitenkin päädyttiin ja sitä lääkitään. Poskiontelotulehdukset yms., ne eivät kuulu mun ammattitautiini, mutta niitä nyt sitten siunaantuu tämän tästä.
Opiskelin ennen tätä sairastumista 2,5 vuotta, 160 opintoviikkoa työnohella eikä tehnyt tiukkaakaan. Ei väsyttänyt en ollut päivääkään opinnoista veke, en sairaslomilla ylipään koskaan. Kun sitten vaihdon tuohon työhuoneeseen jossa tuo massiivinen päänsärky alkoi, en enää tervettä päivää ole nähnyt. Tosin olin ennen noita altistuksia mielestäni täysin terve ja sen kerroin myös TTL:n väellekin. En käyttänyt astmalääkkeitä ja vointi oli hyvä, pef pysyi 580 tasossa aamusta iltaan.
Altistusten jälkeen pef heittelee tosi paljon, sain keuhkoputkentulehduksen jo tuosta kontrolliaineesta, aspergilluksen jälkeen olinkin sitten tosi kipeä. Joulukussa peffit nousi yli 700 lähelle 800. Puhallustekniikka tms. ei muuttunut. Pelästyin ja luulin, että se olisi huono merkki kun voiti oli samaan aikaan huono. No tt-lääkäri kertoi, ettei huonoa hyvää peffiä ole olemassakaan. Sen jälkeen sitä peffaamista on testattu siellä ja täällä. Hoikan jälkeen peffit laski lähelle 300, ja nyt paras tulos lienee 640 ja fev on samaan aikaan ehkä keskiarvona 2,5. Ennen altistuksia pef oli usein huikeasti yli 3,5 - 3,8. Nyt ei enää ylitä 3 koskaan.
Labroissa olen käynyt ja vähän se ja tämä arvo on vinksallaan, mutta mitään selkeää syytä ei ole löytynyt. Kaikkea pidetään normaalina, koska ovat vielä raja-arvoilla, vain osa tutkimuksista esim. tumavasta-aineet ovat taas nousussa.
Joten en nyt sitten tiedä. Anemia ei helpota juurikaan, vaikka syön ja juon rautavalmisteita.
Homeen haistan tosi voimmakkaasti ja tiedän että silloin tulen kipeäksi jos en heti pääse pois ja vaikka pääsisinkin hometiloista veke sairastuin. Kuten täällä on kerrottu se sairastuminen on kuin ääri paha krapula. Nyt sairastelin 2-3 vuorokautta enemmän ja sitten helpottaa siihen normaaliin heikkoon oloon päänsärkyineen. Keuhkoalue on yhä edelleen kipeä ja tiedän ettei keuhkoissa ole kiputuntoa, mutta silti kipuilen.
En ole itse koskaan väittänyt sairastuneeni homeista, sen totesivat useat lääkärit. Ja kaikki mahdollinen tutkittiin ensin ja nytkin tutkimukset viittaavat vain siihen, että elimistöni ei vain oikein pelaa kunnolla enää. Jos olisin meidän perheen auto, olisin ollut vaihdossa jo pitkään.
vaan siellä alkoi nyt tuo kasvojen pistely, ääni painuu, tulee päänsärkyä ... Eikä siellä haise home.
Työhuoneessa jossa sairastuin kävi myös mieheni, syystä että laittelimme huoneen viikonloppuna kuntoon pesimme ja puunasimme, veimme varastona käytetystä huoneesta kamat kellariin jne. Halusin myös, että mieheni haistelee huoneen ilmaa, haiseeko siellä hänen mielestään home. No mieheni kertoi, että joku täällä haisee, mutta ei hänen mielestään haise homeelta. En siinä vaiheessa kyllä edes tiennyt mitä home voi aikaan saada, kuinka vaarallinen se on.
No huonetta ei toinen henkilö halunnut syystä, että hänen mielestään siellä haisi home,joten minä sain sen käyttööni. Hän olisi käyttänyt huonetta ehkä pari kertaa kuussa, minä tosi pitkiä työpäiviä ja tein töitä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Sen tilan vastaava soitti vielä tälle henkilölle ja kysyi, eikö nyt kävisi, että tämä henkilö käyttäisi ko. huonetta, mutta kaveri ei suostunut. Fiksu nuorimies sanoisin. Hän sai huoneen toisaalta.
Kyllä minä nyt homeen haistan, mutta ei työpaikallani haise home. Silti sairastun kyllä.
Thaimaassa haistoin homeen, poistuin ja sairastuin silti. Malorcalla kävimme äskettäin. Olimme varanneet huoneen hyvästä hotellista puolihoidolla. Soitin illallisen jälkeen oppaalle, voisiko puolihoitomme perua, voisinko syödä ulkona tai viedä ruoat huoneeseemme. Tila jossa ravintola oli, oli minulle täysin mahdoton. En saanut siellä hengitettyä, siellä haisi home. Opas hoiti asian puolestamme ja päädyimme perumaan puolihoidon. Laivalla vaihdoimme hyttiä, koska hytti oli selkeästi ilmaltaan ongelmallinen. En tiedä mikä siellä vei hapen, mutta hengittää en hytissä voinut. Saimme toisen hytin ilman ongelmia ja lisäkorvauksia.
Itäkeskuksessa kävin ystäväni kanssa, joka ei paikassa ollut koskaan käynyt. Tulin sairaaksi ja vaakatasoon pystyin menemään vasta aamuyöstä. En haistanut hometta missään, erilaisia hajuja tietenkin, mutta hometta en.
Kostealla ilmalla lähdin kävelylenkille, nenääni haisi vain home, jossakin vaiheessa ymmärsin, että minun pitää palata nopeammin kotiin, koska henki ei kulje ja keuhkoalue on tosi kipeä. Kostealla ilmalla haistan ulkona pelkästään homeen, en enää sitä happirikasta sateenraikasta ilmaa.
Eli oireilen eri paikossa eri tavoin, mutta lopputulos on sama. Käytännössä olen aika sinut tämän jutun kanssa, en paisuttele sitä, yritän pärjätä ja varoa seuraavalla kerralla, mutta tuntuu että aina tulee uusi yllätyksiä. Sairaana haluan olla yksin, joten siitä mieheni tai ystäväni tietävät mikä vointini on. Kun minua ei näy yhteisessä illanvietossa nuolen haavojani jossakin ja hyvä niin. En kestä lässytystä tai kyselyitä kuinka voi, se näkyy kyllä. Yritän tehdä jotakin joka veisi ajatukset muualle, yleensä katselen televisiosta jotakin mahdollisimman pystyssä asennossa. Tiedän, että paha sairastuminen vie enemmän, mutta lievästä selviän yhden päivän sairastelulla. Aina jäljelle jää voimattomuus ja tila jossa pienikin rasitus on liikaa.
Ei se nyt ihan noinkaan mene etteikö voisi olla muitakin sairauksia joista oireilee, vaikka ammattiastma kosteusvauriomikrobeille on todettu.
Onhan täälläkin monella muitakin vaivoja ja sairauksia homeoireiden lisäksi. On sydämen toimintahäiriöitä,vatsa-ja suolisto-ongelmia,unettomuutta jne. Jokin on tullut tietenkin ensin ja muita sairauksia jatkeena.
Tulee eittämättä f123lyn kohdalla mieleen että IHAN OIKEASTI kyseessä voisi olla jonkinlainen psyykkinen reaktio ja sehän selviäisi sillä kun eri tilanteiden jälkeen joissa alkaa oireilemaan hän pääsisi spiroon ja diffuusio ym. kokeisiin. Tietenkin sellainen seuranta voi olla mahdoton järjestää vaikkapa puolen vuoden ajan, mutta näin voisi hänen kohdallaan joko sulkea pois psyykkisen reagoinnin kodin ulkopuolella (turvapaikkako??) tai sitten todeta että reagointi todellakin toisinaan on psyykkistä alkuperää.
Tärkeintä kai olisi hänen kohdallaan SYYN löytäminen, onko kyseessä aina altistus vaiko psyykkinen reaktio.
Tähän on turha heitellä taas niitä teidän typeriä viestejänne, kun psyykkeen osuudesta puhutaan. Kyllä psyykkeen osuus fyysisiin oireiluihin tunnustetaan jopa länsimaisessa lääketieteessäkin, ainakin osin.
että alkuun tiesin tasan tarkkaan milloin ja missä sairastuin, elikkäs aina töissä työhuoneessani. Sitten vähän laajemmin työpaikallani. Alkuun oli vielä paikkoja joissa pystyin olemaan ilman kasvojen kirvelyä, äänen painumista yms. oireita.
Myöhemmin kävely talon lävitse vei äänen painuksiin, siten että oli vaikea toimittaa asiaansa talossa. Päänsärky alkoi myös välittömästi.
Nyt kun menin töihin alkoi tuo kasvojen pistely ja kirvely, ääni painui, päänsärky miltei heti. Alkuun ajattelin, että siitä pääsee yli kunhan tehostan tuota ilmanpuhdistimen toimintaa... mutta sehän olikin sitten se viimeinen tikki. Likainen puhdistamaton puhdistin alueelta jossa sairastuin sai oireet pahenemaan ja minut tt-lääkärin pakeille.
Alkuun siis olin sairas vain ajoittain, töistä kotiin tullessa ääri väsynyt, päätä särki, palelin horkassa... Mutta aamulla taas suhteellisen ok olo. Tästä se kierre sitten paheni ja paheni, minä ravasin lääkäristä lääkäriin, tutkimuksesta tutkimukseen, eikä kukaan välittänyt siitä miten sairas olin. Muistan miten TTL:n lääkäri piti puhuttelun kun olin kesken tutkimusten lääkinnyt itseäni, enkö tiennyt, että se vaikeuttaa tutkimuksia! No silloin pef oli 280 ja sillä mittarilla jonka myöhemmin paremmassa kunnossa puhallin tappiin mennen tullen, eli siinä 700 oli se paras arvo.. Eikä tietenkään olisi saanut lääkitä itseään, kun tutkimukset ne tutkimukset olivat tärkeintä, ei se miten sairas tai tukahtumassa olin. Koko aikana ei minulla ja minun sairaudellani ja olotillani ole ollut mitään väliä, tärkeintä on vain tutkimus. Ei TTL:n väki tutki ihmisiä, ihmiset ovat heille vain tutkimusmateriaalia.
minulta otettiin typpioksidimittaukset sairaslomalla, arvo 10, ja ennen töihin paluuta arvo 10, 7 työpäivää kun olo oli huono, yskää, ääni painui yms. arvo 21.
TTL:n mukaan ei merkitystä, koska arvo jäi alle 30. Lausunnon mukaan merkittävää nousua, joka kertoi siitä että tulehdusta ...
Keskustelin tästä myös mieheni kanssa. Hän kertoi että ei usko tuohon psyykkiseen oireiluun pätkääkään, koska hän kuuntelee niitä korinoita altistusten jälkeen. Yleensä mieheni pahimpana aikoina siirtyy nukkumaan toiseen huoneeseen, tai sitten minä menen.
Tuon Itäkeskuskeikan jälkeen ystäväni kysyi huomasinko itse kuinka hengitykseni alkoi vinkumaan? Itse asiassa en kiinnittänyt siihen huomiota, mutta hän kertoi että siinä jutellessa ihan selkeästi vinguin mennen tullen...
Kun olen sairas myös lasko nousee, TTL:n altistuksissa se nousi luvusta 19 - 34, leukosyytit olivat jotakin 11 pintaan, eikä minulla ollut mitään flunssaa tms. Myös veriarvot laskivat selkeästi.
En kiellä, eikö psyykkeellä voisi olla jotakin lisättävääkin, mutta tuskin psyyke aiheuttaa atelektaasijuosteita keuhkoihin... mm.
Psyyke on helppo heittää kehiin silloin kun ei oikein muuta keksi, vaikka sekään ei tunnu ihan selkeältä niin onhan se parempi kun se, että lääkärit olisivat jossakin mämmänneet ja pahemman kerran.
että nuo mittaukset jotka näyttivät 21 tehtiin siis täydessä astmalääkityksessä, jonka pitäisi poistaa tai estää sitä tulehdusta... eipä tuota lääkkeiden käyttöä kuitenkaan mitenkään edes huomioitu...
Keuhkolääkärini kertoi, että normaalissa astmassa minulla arvot olisivat olleet jotakin 200 luokkaa, mutta koska en sairasta hänen mielestäänkään mitään normaalia astmaa, arvot nousevat vain tuon verran.
En tiedä miten paljon näitä asioita enää ylipäätään voi tutkia vaarantamatta siinä minun terveyttäni ihan lopullisesti. Näitä tutkimuksia olisi pitänyt tehdä jo paljon aikaisemmin.
Astmalääkkeet sain tt-lääkärin kuunneltua keuhkoni ensimmäistä kertaa työpaikkani työterveystiloissa, jossa sain jonkinlaisen sairaskohtauksen. Sen aikainen tt-lääkäri hätääntyi ja kirjoitti astmalääkereseptin paikkakuntani apteekkiin keskustelutaan nähtävästi ensin vastaavan lääkärin kanssa. Lausunnossa keuhkoistani kuului kritinöitä ja krahinoita...
Eli kyllä lääkärit ovat ihan paikanpäällä tutkineet ja kuunnelleet keuhkojanikin. En tiedä sitten jos psyyke saa keuhkotkin elämöimään..., anemiaa, korkean laskon, leukosyytit koholle, tumavasta-aineet 1280, kait se voi olla mahdollista, en tiedä kun en ole lääkäri.
koska ramppasin lääkäriltä lääkärille kuukausia, lisänä sairaalan tutkimukset sekä kaikki TTL:n omat tutkimukset, allergisairaalan tutkimukset. Mullahan on todettu tuo varastopunkki ja pölypunkkiallergia, niitä varastopunkkeja joille katsottiin olevan allerginen kertoi työsuojeluvaltuutettu olevan meidän työpaikalla todettu paljon. Työhuoneestani ei suostuttu ottamaan kuitenkaan varastopunkkinäytteitä...
Mutta kait psyyke voi sotkea myös allergiset reaktiot?
L123ly totesi niin vierailun kuin myös terapiakävelyn päättyneen sairastumiseen.
Sairastumiseenhan se on päättynyt niin minun, kuin myös monien muidenkin tuntemieni ja heidän tuntemiensa homeallergikkojen kohdalla.
Ja vain yksi tekijä on yhteinen koskien suurimpaa osaa rakennuskannastamme ja lumettoman ajan luonnon ulkoilmaa, ns. kosteusvauriomikrobit.
Sanon ns. kosteusvauriomikrobi siksi, että kosteusvauriorakennuksissa ei esiinny yhtään ainoaa sellaista mikrobia, jota ei esiinny lumettoman ajan luonnossa.
Pakkasten ja lumien tultua ulkoilma ei enää sairastuta. Ulkona voi harjoittaa sairastumatta mitä tahansa liikuntamuotoa vaikkapa terapiakävelyä, kävelyä muuten vain, lumikenkäilyä, hiihtoa, laskettelua jne.
Valitettavasti vain joidenkin homeastmaatikkojen astma rajoittaa talviulkoiluakin jo viidessä pakkasasteessa.
Se taas miksi ulkoilma on turvallinen pakkasten tultua meille homeallergikoille johtuu vain siitä, että ilmassa ei leiju minkäänlaisia mikrobi-itiöitä eikä noiden mikrobien aineenvaihduntatuotteita, eli kasvisperäistä ainetta mullaksi muuttavia entsyymejä, jotka nekin ovat allergisoivia proteiineja.
Spekuloit kohdallamme ei-todetuilla perussairauksillamme ja lukemattomilla tuntemattomilla infektioilla.
Infektion aiheuttajana on aina virus tai bakteeri, eikö totta?
Ja kaikki, tällä hetkellä ihmisiä ja eläimiä sairastuttavat virukset ja bakteerit, ovat lääketieteen hanskassa.
Mitä tulee meidän ammattitautitutkimusputkessa olleiden perussairauksien toteamiseen, niin nehän poissuljetaan, eli todetaan mikäli niitä on. Siltä osin tutkimukset ovat tarkkoja.
Mitä taas tulee homesairauksien (voi olla sairastuneen kohdalla useampi kuin yksi sairaus) toteamiseen, niin näihän TTL:n ja KTL:n tutkimusgurut meille vakuuttavat, että he eivät pysty niitä toteamaan, eivätkä he edes tiedä onko kosteusvauriomikrobialtistuksella edes yhteyttä sairastumisiin saati sairastumisen tuottamiin autoimmuunisairauksiin.
Ja harvinaisen samaa mieltä olen tuosta tietämättömyydestä heidän kanssaan.
niin, jos on sairastunut pahasti ja pitää ehdottomasti vältellä aspergillusta, silloin ulkoilma on yksi sairastuttava tekijä. Sen tietänevät myös ne jotka näitä, "tekemättä ei opi" tutkimuksiaan tekevät. Ja silti he niitä tekevät ja nimittävät itseään lääkäreiksi ja tutkijoiksi, ...
että kerroin TTL:n keuhkolääkärille olleeni jo lähes terve mennessäni Hoikkaan. Nuo pienet pakkaset lumipeitteineen ja myöhemmin vähän isommatkin saivat kävelylenkit maistumaan. Vointi koheni noista kurakeleistä tosi paljon.
Kylmä ilma ei viime talvena haitannut kovinkaan paljon, en tarvinnut mitään lämmittimiä, pelkkä kaulaliina kasvojen edessä pariin kertaan riitti. Nyt kun kävelen kauppojen kylmätiskien luona, niiden joilla nämä alueet ovat hyytävän kylmiä, hengittäminen sattuu. Ehkä ensi talvi on sitten vaikeampi, mutta sen näkee kylmien ilmojen aikana.
En tiedä miten muut kokevat, ne joille kylmä ilma ei käy, tuon kylmän ilman. Vaikea hengittää, ehkä, mutta minulla tuo hengittely tuntuu selkeästi kipuna. Voi olla että johtuu siitäkin, että vointi on ollut taas heikompi, kun näitä altistuksia ei tule, niin silloin ehkä kaikki on kohdallaan myös tuon kylmän ilman hengittelyn suhteen.
Kylmä ilma on monelle astmaatikolle paha paikka, mutta minä koen kuitenkin että kylmyys on "helpompaa sietää" kuin ilma jossa on mikrobeja. On toki kylmässä ilmassa hankalaa hengitää, mutta toisaalta en saa siitä nenäverenvuotoa, tulehduksia eikä kuumetta. Vesinuhaa, painetta poskionteloihin ja vuotavat silmät kylläkin, plus hankalampaa hengittää (keuhkot eivät "jousta"), mutta ei ole ollenkaan yhtä paha kuin homealtistus.
Minulle (ei liian kylmä) talvi on pelastus. Viime vuonna ei ollut täällä kunnon talvea kuin kaksi viikkoa, jonka aikana kuitenkin paranin vähäsen. Muistan vielä kuinka minä liikuttuneena soitin äidilleni ja kerroin, että minä olin kävelylenkillä! Jouduin ottamaan avaavaa, mutta minä pystyin siihen!
Kokeile hidasta kävelyä talvella, siis todella hidasta, se helpottaa ulkonaliikkumista ainakin vähäsen. Hengityssuojain, vaikka joku ohut huivi voi vähäsen helpottaa. Se ei näytä "suojaimelta", joten ei ole hävettävää. Minuakin hävettää käyttää suojainta julkisilla paikoilla. Kaverini ehdotti vitsinä, että voisin laittaa suojainta, näkyvä kulta-haska ainoastaan toiselle kädelle ja sitten voisin imitoida Jacksonia ja vaikka kiljua (samalla kun teen sitä tuttua liikettä) - jos joku tujottaa likaa. ;)
Hoikassa lähdin aina ulos, oli pakkanen kuinka kova vain, hengittelemään kun tiukkaa teki. Osa ryhmäläisistä ei kovin hyvin pakkasella pystynyt hengittelemään, mutta minulla ei ihmeemmin siis ongelmia ollut. Toivotaan, että kehitys ei mene siihen suuntaan, että myös talvi ja pakkaset on ikävää aikaa.
Kirjoittelen noita Hoikan papereita, muut ovat, ainakin aika monet ne jo lähettäneet. Itse odottelin, että alkaisi taas tuntua paremmalta. Ettei tarvitse ympyröidä masispuolen vastauksia. Eipä kyllä hirveesti innosta täyttää papereita, eikä sitä positiivista ajattelua oikein nyt liikkeelle saa.
Mitetin vain työpaikkaani ja sitä, että ystäväni oli siirretty viereiseen huoneeseen, koska hän oireili siinä kerroksessa jossa minä sairastuin. Eli sen verran on talon johto oppinut, että enää ei tarvitse sairastua kroonisesti päästäkseen ns. sairassiipeen. Sairassiivessä, missä minullakin työhuone on, voivat ne henkilöt hyvin, joilla ei vielä ole todettu ammattitautia, astmaa tms. pysyvää ongelmaa. Ammattitautitapaukset oireilevat näissä tiloissa yhä edelleen, mutta silti työtiloja väitetään täysin puhtaiksi. No ehkä ne ovatkin, jollakin mittarilla täysin puhtaita.
Mutta nyt olisi siis kaikki muutoin kohdallaan, joten kunhan tulee elokuun 13 päivä, pääsen töihin ja jos tuo ilmastointilaite on puhdistettu ja päällä, luulisin että pärjään. Lisäksi kimppakyytiläinen tulee myös töihin, joten voin syödä tarvittaessa kolmiolääkkeitä, hän ajaa työmatkat. Ja jos lääkäri 2 neuvot pitävät paikkansa, kortisonikuuri pitää oireet aisoissa. Osalla työkavereista on jatkuva kortisonilääkitys, 7 mg päivässä oli kait annos jolla ainakin talouspäällikkö selvisi reumansa kanssa töissä, siitä ei pystynyt alentamaan, mutta töissähän hänkin käy. Yksi työkaveri käy saamassa solunsalpaajahoitoja tms. sairaalassa aina aika ajoin, hänkin reumaansa joka puhkesi ehkä vuosi sitten, tai silloin hänelle se diagnosoitiin. Kaveri on siinä kunnossa ettei pystyssä pysynyt, mutta palasi sairasloman jälkeen töihin. En tiedä syökö hän myös kortisonia tuon muun hoidon lisäksi.
Työkaverini puolesta olen tyytyväinen, sillä hänen työhuoneensa oli entisen keittiön alueella, joka suljettiin ja tilalle remontoitiin toimistoja. Käydessäni töissä viemässä tulostinta huoltoon, kertoi keittäjä että myös tuolla entisessä keittiössä oli henkilökuntaa sairastunut, entinen vastaava ei enää edes voi tulla meidän työpaikallemme. Keittiöstä supistettiin pieni kahvila vain, mutta tarinat keittiön ongelmista jäivät elämään...
Hohho, masentavaa faktaa työpaikastasi. Kivaa kyllä, että he nyt ovat ymmärtäneet ettevät voi laittaa ihmisiä pahasti kosteusvaurioituneisiin tiloihin. Ei ollenkaan kivaa, sinun kannaltasi, että ne ymmärsivät sen nyt vasta.
Minäkin oireilen melko puhtaissa tiloissa, ja jopa muitten ihmisten vaatteista. Jos jollakulla on hometta kotona ja tapaan sitä ihmistä ns. puhtaissa tiloissa saan siitä ihmisestä oireita. Samaa koskee esim. kopiointipaperia ja kirjoja(jos ne tulevat homeisesta kaupasta). Jos on ehtinyt sairastua "kunnolla", ei enää mikään melkein puhdas tila auta. Sitten jos vaikka ilmastointi on sama koko talossa, niin senkin kautta tulee niitä itiöitä siihen puhtaaseen huoneeseen.
Tämä tauti on omasta mielestäni aika hankala, koska se vaikuttaa koko kehoon eri tasolla. On astmaoireita, on päänsärkyä, tasapainoongelmia, kipuja, tulehduksia, verenvuotoja, väsymystä, nivelkipuja, kuumetta j.n.e. Se on uuvuttavaa kun aina on useampaa oiretta koko ajan. Ei ikinä ehdi palautua, ja se syö voimia, mikä johtaa taas siihen ettei jaksa jatkuvasti taistella oireita vastaan samalla tavalla. Välillä se vaikuttaa mieleenkin, mutta se on vaan normaalia. Jos ei reagoisi ollenkaan millään tavalla, olisi jo syytä epäillä ettei pääkopassa kaikki ole niin kuin pitäisi.
Minäkin olen nyt ajatellut tilannettani, analysoinyt, harkinnut ja vähän murehtinutkin. Ei löydy helppoa tietä ulos tästä tilanteesta. Olen ajatellut usein sitä asiaa, että paljonko uskaltaa enää kokeilumielessä yrittää. Olen ollut "hyvä ja kiltti tyttö" liiankin pitkään, sekin johti tähän tilanteeseen. Yritin parhaani ja olin töissä vaikka se olikin hengenvaarallista. Halusin vaan näyttää, ettei työmoraalissani ole mitään vikaa, etten ole laiska ja että todella haluan tehdä työtä. Minähän olin arvostettu työpaikallani, olin yksi niistä parhaimmista. Oman terveyteni kustannuksella vaan sen näytin, ja katso mihin se johti. Ei kukaan minua nyt siitä kiitä, että leikin terveydelläni ja menetin sitä. Avomieheni sanoi minulle, etten tule samaan kiltävämpää hautakiveä vaikka nyt menisin takaisin typaikalleni koulemaan. Hän katsoo että harrastan "venäläistä rulettia". Hän on sanonut että hän ottaa minulta oman autoni avaimet pois, jos en lupaa olla menemättä töihin.
En halua pelästyttää sinua, mutta harkitse nyt... Jos joudut popsimaan Panacodeja jotta jaksaisit olla töissä, et ole työkuntoinen. Ne on sen verran vahvoja, että jos niitä tarvitsee kaikki ei ole enää hyvin.
Se ambulannssihoitaja joka vei minut sairaalasta kotiin kertoi minulle että ne astmaatikot jotka joutuvat syömään kortisonia jatkuvasti ovat lähellä kuolemaa. Hän sanoi että tietää tilanteen olevan vakava, kuin ei pystytä enää vähentämään 25 mg:stä 20 mg:aan ilman että oireet tulevat takaisin. Eli ei pääse lopettamaan kuuria, koska keuhkot eivät selviä.
Älä hoida itseäsi semmoiseen kuntoon, että joudut ottamaan kortisonikuuria jatkuvasti! Minulle noi sanat kyllä tulivat sopivalla hetkellä, kun olin kokenut kovia ja olin avoin ja valmis kuulemaan totuutta.
Sinulla on yksi ja ainut keho, ainoastaan yksi terveys, ja yksi elämä!
"Se ambulannssihoitaja joka vei minut sairaalasta kotiin kertoi minulle että ne astmaatikot jotka joutuvat syömään kortisonia jatkuvasti ovat lähellä kuolemaa."
Voiko olla niin, että jopa ambulanssikuljettajat ovat pätevämpiä kuin meitä muka auttavat lääkärit tällä palstalla? Hehän nimenomaan varoittavat maallikoiden johtavan meitä harhaan... Luin nyt tuosta kortisonista ja juttelin tuttavalääkärin kanssa, hän kyllä vähän vastaavaa mieltä kuin tuo ambulanssimies sinulle kertoi. Tosin lääkäri kertoi sen vähän siloitellusti sekä ehkä, voi, mahdollisesti, ei voida tietää, mutta ... päätelmäksi jäi kuitenkin, ettei missään tapauksessa mitään jatkuvaa kortisonikuuria. Se oli hänestä kyllä tosi järkyttävä ehdotus. Hän kysyi kuka minulle sellaista "hoitoa" on neuvonut, kerroin että näin ymmärsin lääkärin tällä palstalla neuvoneen... mutta ehkä sitä taas ymmärsi väärin, ...
No juttelen Hoikassa keuhkolääkärin kanssa ja 14.8. mulla on vielä oma keuhkolääkäri, siis pari työpäivää takana silloin.
Sulla tilanne on vielä pahempi ja siitä olen tosi pahoillani. Ei noin nuorella pitäisi elämä mennä toisten laiminlyöntien vuoksi tuohon pisteeseen. Se tunnollisuus tuntui olevan aika monella sairastuneella se perusluonne. Kaikki sairastuneet joihin olen tutustunun, tai siis miltei kaikki, ovat olleet tosi fiksuja ja tunnollisia. Tuolla Hoikassakin kaveri jolla oli 47% keuhkoja jäljellä, mietti vain työtään, miten sitä saisi tehtyä... tuotesuunnittelija ammatiltaan ja työolot sellaiset, että missään tapauksessa niihin tiloihin ei pitäisi takaisin mennä.
Et kai ottanut Lääkäri2:n ehdotusta tosissaan? Missä on harkintakykysi? Ihanko tosissaan luulet joltain palstan nimimerkiltä, joka on syyttänyt homesairauksia psyyken aiheuttamiksi jne. jne. saavasi pätevää tietoa?
Sinun pitää nyt ottaa sairautesi tosissaan. Et kertakaikkiaan VOI poimia yhtä tietoa sieltä, toista täältä ja yhdistää niitä. Sinun on uskottava kroppaasi. Jos kroppasi sanoo, että jonnekin tilaan ei ole menemistä, niin sitten sinne ei ole menemistä. Piste. Lisäksi sinun pitää oppia tulkitsemaan kroppaasi. Mitä sen on väliä, jos huoneessa ei haise home, jos naamaa alkaa pistellä? Ei silloin enää jäädä haistelemaan, vaan otetaan jalat alle mahdollisimman pian. En minäkään haista homeen hajua kuin hyvin harvoin, mutta oireita tulee herkästi. Sädesienen sentään tunnistan hajusta.
Antaa muka-lääkärien satuilla kortisonin ihmeitätekevästä vaikutuksesta. Vielä kerran: usko kroppaasi ja sen viestejä. Suhteuta kaikki saamasi tieto tiedonantajan aiempiin tietoihin ja taitoihin ja luotettavuuteen ja mahdollisiin tarkoitusperiin (=haluaako tiedon levittjä todella auttaa, vai haluaako vähätellä ongelmaa, vai haluaako vain itse tärkeillä tai pelotella). Älä hakkaa enää päätäsi seinään äläkä kokeile liikaa eri asioita.
Jos hyväksyt nyt, että et voi tehdä asioita A ja B, mutta C luonnistuu vielä, niin pystyt tekemään asiaa C vielä vuodenkin päästä, ja hyvässä lykyssä ehkä asiaa B. Jos taas taot päätäsi seinään, niin kohta et pysty tekemään edes sitä asiaa C. Anna kropallesi mahdollisuus toipua, älä väkisin kokeile kerta toisen jälkeen, että sairastutko vaiko etkö.
keuhkolääkäri pyysi minua neuvottelemaan sosiaaliturvasta TTL:n sosiaalisihteerin kanssa. No tapasin hänet yhdessä parin muun sairastuneen kanssa TTL:n tiloissa, hänen työhuoneessaan alkukesästä. Silloin sosiaalisihteeri pyysi, että otan vielä erikseen yhteyttä, jotta voimme tilannetta tarkastella paremmin. No sairastuin tuon tapaamisen jälkeen, asia jäi taas sitten siihen. Mutta kunhan nyt kärvistelen luopumisen tuskissani, ehkä osaan tehdä oikeitakin päätöksiä. Kyllähän se A vieläkin kiinnostaa, mutta kyllä tuo keskustelu taas avasi vähän näitä solmujakin. Muistui mieleen ex-keuhkolääkäri, joka ei missään tapauksessa halunnut minun käyttävän vahvaa Pulmicortia 1600 mg päivässä, syystä että se ei terveydelle hyväksi ole...
Rajua tekstiä, jossa oli suoraa puhetta. Totta puhut, kun mainitset asian vakavuutta! Yritin sitä samaa viestittää, mutta toisella tavalla.
Toivon, että f123ly tietää, että minä haluan auttaa! En halua, että kukaan muu joutuisi samaan tilanteeseen kuin minä jouduin. Tarkoitukseni ei ole pelotella, kerron vaan omista kokemuksistani. Kaikkihan eivät reagoi samalla tavalla, jotkut sairastuvat vakavammin ja jotkut ei.
Se viimeinen kappale viestissäsi oli tarkalleen "se tieto" mitä minulta puuttui silloin aikoinaan. Hyvin selitetty! Toivon mukaan muut ymmärtävät tämän vihjeen arvoa!
se oli selkeä neuvo.
Kunpa jokainen osaisi kuunnella omaa elimistöään.
Se sanoo varmemmin kuin mikään kirjanoppinut mitä sietää ja mitä ei. Mihin voi mennä ja missä voi oleskella.
Se ei ole lahjottavissa.
Jokaisesta virheestä pitää oppia.
Jokainen altistus on liikaa. Eikä niiden kanssa kannata leikkiä tai suhtautua välinpitämättömästi.
Kirjoitin edellisen viestini kiukkuisena ja turhautuneena niin tähän sairauteen, sairastuneitten aina kasvavaan määrään kuin kaiken maailman muka-lääkärien viesteihin. Näitä muka-lääkäreitä kun löytyy ihan oikeastakin elämästä valkoinen takki päällä mitä yllättävimmistä paikoista, kuten nyt vaikka keuhkosairauksien polilta.
Kiitos, kun et suuttunut viestistäni. Kirjoitin turhan provosoivasti ja rajusti. Esittämäni asian allekirjoitan täysin, mutta jos nyt kirjoittaisin viestin, niin pehmentäisin hiukan sanankäänteitäni. Toisaalta, joskus tarvitaan suoraakin puhetta. Toivon, että olisin sitä itse aikoinani saanut niin, etten nyt olisi näin kovin herkistynyt homeille.
Kaikkea hyvää tämän palstan homesairastuneille ja heidän tukijoikoilleen! Pidetään me itse itsestämme huoli, kun ei terveydenhuoltojärjestelmästä siihen aina ole.
sillä keuhkoni ovat edelleen kipeät, eikä vointi ole se mitä ennen lyhyttä käyntiä töissä. Aina tietysti voidaan miettiä mitä muuta tapahtui tuona päivänä, eihän tt-asemakaan ole minulle hyvä paikka mm. Kyllä sairastuminen itsenikin yllätti. Luulin että näin lyhyt aika ei olisi sairastuttanut minua ollenkaan, olisi ollut vain lyhytaikaiset oireet, ei näitä kipuiluja myös. Enkä olisi edes poistunut työpaikaltani ilman keuhkolääkärin ja tämän palstan henkilöiden varoituksia. Eniten suutuin siitä, että työpaikalla eivät taaskaan ymmärtäneet mitä tekivät. Välinpitämättömyys minun sairastumisestani alunalkaen on ollut vaikea ymmärtää. Eipä tuo keuhkolääkärikään silkkihansikkain neuvojaan antanut, jotenkin kait tähän päähän pitää järkeä takoa. Helpolla sitä ei sinne mene, vaikka tilanteen toisaalta täysin ymmärränkin. Kiitos vain viestistäsi ja hyvää kesää sinnekin päin.
eli viikon päästä yritettävä mennä töihin. Hullun hommaa tiedän sen, mutta mitä muutakaan voi, kun tt-lääkärikin on sitä mieltä, että täytyy kokeilla. Olen kyllä ajatellut, että lähden heti sieltä pois, jos/kun alkaa tuntua pahalta. Toivon vain, että en sairastu lopullisesti.
on hullua, että täytyy jälleen alistaa omaa terveyttään.
Tt-lääkärin kommentti kokeilusta osoittaa sekin jälleen kerran tuon yleisen nurjamielisen asenneen olevan ennallaan.
Ostettuja palveluita.
On vaan merkillistä, että nuo "tietäjät" kuuluttavat kovasti miten he ovat paljon tehneet töitä.
Mitä töitä, sitä voi rehellisesti kysyä, koska allergisoitunut työntekijä laitetaan kerta toisensa jälkeen samaan työpisteeseen kokeilun vuoksi altistumaan.
Luulisi sen jo olevan selvää, että jos kerran on oireillut, niin kyllä siinä samassa paikassa, ellei sitä ole todella korjattu kunnolla ja perusteellisesti, alkaa edellinen ongelma toistumaan.
Eikä se korjaaminenkaan aina onnistu niinkuin pitäisi.
en syyttäisi tt-lääkäreitä, vaikka näitä työkokeiluja tehdäänkin. Itse muuten menen töihin, en työkokeiluun, inhoan koko sanaa kokeilu!
No joka tapauksessa, mitä muuta tt-lääkäri voi? Kertoa että et mene työpaikallesi, sen jälkeen ne ongelmat vasta alkavatkin, näin olen tältä palstalta lukenut. Joten, jos ei ole ihan hirvittävän sairas, en usko että työkokeilu (yöks) tai pari vie sitä terveyttä kokonaan nyt kuitenkaan. Jos veisi, olisi hirvittävän vaarallista liikkua ylipäätään missään. Koska ainakin minulla näitä sairastumisia tulee kyllä ihan riittävästi muuallakin kun työpaikallani, siis nykyisin, ei ihan alkuun.
Jos tt-lääkäri kertoo, että et voi mennä työpaikallesi, kirjoittaa sairaslomaa syystä, että työpaikkasi on sairas, siitähän vasta KELA riemastuu. Lääkärit tietävät, etteivät voi kirjoittaa sairaslomaa henkilöille ennen kuin on se sairasloman aika, ja valitettavasti se tulee jos on tullakseen sen työkokeilun jälkeen.
Olisikin hienoa tietää miten moni työkokeilu onnistuu? Ex-esimieheni (nainen) kertoi, ettei yksikään työkokeilu ole onnistunut meidän työpaikassamme. Miksi? Ainakin minulle annettiin ohjeet laskea budjetti ex-esimiehelle ilman tätä turhaa (työkaverini) kulua, koska työkokeilu ei koskaan onnistu, jo ennen työkokeilua, ja toinen budjetti sitten näytettäväksi, jossa henkilö oli laskettu mukaan, ihan vain varmuuden vuoksi, jos joku sattuu kysymään. Päätös siitä, että homma ei onnistu oli jo tehty, ennen tätä työkokeilua. Terveitä ihmisiä on pilvin pimein tulossa töihin, miksi pitää sairasta riveissä.
Tt-lääkäreitä on varmasti paljon erilaisia, samoin työpaikkoja. Kuitenkaan yksikään lääkäri ei voi kirjoittaa sairaslomaa terveelle henkilölle etukäteen, syystä että rakennus on sairas. Tiedän tapauksia jossa joku on pitkään sairaslomalla, kertoen että syynä on työpaikan sisäilma, mutta sairasloma on mielenterveyssyistä kuitenkin, koska se lienee niitä ainoita sairaslomia joita voi kirjoittaa todellakin ilman näkyvää sairastumista ja sairaslomista saa suoraan pitkiä. Sisäilmasta sairaslomat ovat juuri näitä lyhyitä. Mutta se ei ole tt-lääkäreiden vika.
Mitä sitten tehdä. Kuten moni on täällä kertonut tehneensä, asettaa terveytensä sosiaaliturvan edelle. Sen jälkeen joutuu altistumaan eri virastoissa eri homekannoille hiton monta kertaa, näin olen kuullut monelle käyneen. Ei meistä kukaan elä pelkästään terveydestä. Homeista sairastuneille ei ole toimivaa systeemiä olemassakaan.
Kun miettii missä kunnossa nämä eläkkeelle jääneet homesairaat ovat, ei paljon naurata. Kun miettii millaisia ongelmia he ja ne jotka ovat valinneet terveyden joutuvat kokemaan, ei naurata edelleenkään. Mutta jos putoat eduskunnasta, voit järkätä itsellesi eläkkeen, kuinka kätevää!
Ahdingon syynä ei ole tt-lääkäri, jos olisi ongelma olisi jo ratkaistu.
totesin, ostettuja palveluita.
Koko tämä soppa tällä terveyskentällä on mieletön.
Mätä mikä mätä.
Koska allergisoituneella ei ole valittavana kuin kaksi vaihtoehtoa, joista kumpikaan ei ole mikään helppo ratkaisu.
Tuosta tt-lääkäristä en ole samaa mieltä.
Sanotaan että meikäläisellä ei ole enää mitkään "siniset silmät".
Tämä ongelma on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä ja tilanne käytännössä ei ole muuttunut mitenkään.
Olen kuullut varsin merkillisiä tt-lääkärien toimenpiteitä ja jos tilanne on edelleenkin sellainen, että suurin osa hyssyttelee tai kieltää, usein tietoisesti, tämän työpaikkoja kiusaavan ongelman, niin se todistaa tilanteen olevan perin takapajuinen.
Ja lisäksi kun kysytään vastuunkantoa päätöksistä syntyy hiljaisuus tai ns. uhkaava ilmapiiri.
Eikä tämä takapajuisuus ainoastaan koske tätä hetkeä, se tulee sylkemään tulevaisuudessakin töihin astuville aivan samat mädät silmille kuin esim. sinulle.
En ymmärrä tätä nykyistä tapaa suhtautumista ilmiselvään ongelmaan tästä tilanteesta vastaavien kohdalla.
Eihän tämä maailma ole mitkenkään yksinkertainen.
Se siitä, mutta toivottavasti kohdallesi joskus aurinko paistaisi.
oppia kaikkien teidän kokemuksistanne. Kun kerran en ole läheskään niin pahassa jamassa kuin esim f123ly ja pikku Myy, niin tässä vaiheessa voin vielä tehdä paljon ja ottaa oireeni vakavasti. Tänäänkin tosin olin huonossa rakennuksessa 3:n avaavan turvin (olen ollut niin vähän altistuksessa viime aikoina, että sen kestin kohtuudella), mutta kun syksy taas alkaa ja lomailut päättyy, koetan saada jonkinlaisen "virallisen maksimirajan" viikkoaltistukselle - vaikka sitten näyttämällä kummalliselta (hengityssuojaimen kanssa), mutta ELÄMÄLLÄ. Olen alle kolmekymmentä, joten tarkoitukseni ei ole antaa itseni sairastua entistä pahemmin vain sen tähden, että ihmiset saattavat katsoa pitkään hengityssuojainta. Jos suojaimen käytön lisäksi lisäksi voin sopivasti välttämällä estää vakavat lisäaltistumiset ja pitää itseni aktiivisena, sosiaalisena ihmisenä seuraavat kymmenet vuodet, en kadu pätkääkään.
Olisiko niin, että "kilttiä tyttöä tai poikaa" voi leikkiä tavallaan myös suostumalla vetäytymään kaikesta ja olemalla näyttämättä sairauttaan eli olemalla ilman suojaimia vaikka sairastuisi siitä kuinka, vain jotta ei poikkeaisi muista? Jos vetäytymisen ja altistus-sairastumis-kierteen sijaan kaikki RIITTÄVÄNkuntoiset home-ja rakennusyliherkät alkaisivat käyttää suojaimia ongelmapaikoissa, tulisivat ihmiset konkreettisesti nopeammin tietoisiksi ongelmista. Ehkä sillä tavalla asenteetkin muuttuisivat, siis suuren yleisön mielipide ja sitä myötä ongelmakohtiin puututtaisiin hanakammin myös viranomaisten taholta...
Kukapa tietää...?
noiden suojainten kanssa on ihan sama kuin kortisonin, luulet olevasi turvassa, mutta pelkää harhaa se vain on. Vain raitisilmakypärä suojaa vähän enemmän, muut suojaimet ovat sittenkin liian keppoisia käyttää homeita vastaan. Lisäksi home sairastuttaa myös ihon kautta, joten kokovartalosuojaus tulee harvoin kysymykseen, joten taas ollaan altistuttu. Ja moni voi sitten vielä luulla, että on ollut suojassa ja tekee yhä enemmän itselleen epäsopivia töitä ja oleskelee tiloissa "suojautuneena" missä ei pitäisi olla hetkeäkään.
HOMEEN hajua, vaan hajun, jonka tunnen turvottavan nenän limakalvot ja panevan hengityksen ahtaalle ja siinä se on, syy, jonka vuoksi tiloista on poistuttava. Haju voi olla pistävä, kellarinhaju, ammoniakin haju, pahimmillaan juuri hajuton, mutta saa oireet päälle. Oireet, jotka ovat nenä menee tukkoon, tuntuu, että poskiontelot räjähtää, päätä alkaa särkemään (muutoin ei särje koskaan), toisinaan yskittää toisinaan ei, mutta aina tulee se ahdas tunne keuhkoihin, että hengittäminen on vaikeaa - itse asiassa se sama olo, joka TTL:llä altistuksessa saatiin aikaiseksi. Se on vain luotettava aisteihinsa, vaikkei home haisisikaan, koska se on ainoa konsti pysyä edes jotenkin terveenä.
ja ihan hyvä vertaus tuohon TTL:n altistukseenkin, tosin altistuksessa tulin niin sairaaksi etten pystynyt edes istumaan, koska tuntui ettei keuhkot mahdu, tai joku painoi niin pahasti ja lisäksi saattui selkään aivan sairaasti. Mutta siis, kyllähän tuossa oli ne TTL:n alkuoireet hyvin kuvattuna ja tuoltahan se tuntui nytkin vajaan tunnin jälkeen. Kasvojen kirvely ja pistely oli työhuoneessani uusi oire, yleensä se tuli vasta kun käsittelin niitä tavaroita jotka nyt olivat työhuoneesta pois viety.
Mulla tekee tiukkaa lukea noita hoitajien kirjoituksia tuosta altistuksesta ja sen aikaisesta voinnista kyllä. Että niitä lieviä astman pahenemisoireita ja ohimeneviä saivat aikaan, hyvä että itse uskoovat niin.
mitä tarkoittaa TTL:n lääkärinlausunto työkelpoisuudesta. Jos työtilassasi/työpaikalla ei ole tehty riittäviä kosteusvauriokorjauksia, on hänen sen perusteella kirjoitettava sairaslomaa siksi, kunnes puhtaat työtilat löytyy! Eikä siihen tarvita mitään mielenterveysongelmaa, vaan lääkärin vastuu ja tietoisuus siitä, mitä se tarkoittaa, että ammattitauti on todettu.
Nyt pitää vain ryhdistäytyä, kukaan muu ei ole kiinnostunut terveydentilasi ennallaan pysymisestä/ huononemisesta kuin sinä itse, vain sinä voit vaikuttaa siihen, romahtaako terveytesi taas kerran vai ei. Ei saa lammastella tämän asian edessä.
tilanteesta. Jos kaikilta erilaisia lääkkeitä popsivilta löytyy yhteistä tahtoa paremmista työtiloista, niin porukalla pitäisi alkaa painostamaan työsuojeluviranomaisia ennen kuin kuolette sinne kuin rotat lossaan. Kyse lienee naisvaltaisesta työpaikasta?
Olen käyttänyt Silner suojaimia vuodesta 2000-lukien. Suojaimet suojaavat minua niin kauan kuin suodattimet suojaavat. Suodattimien kestoiäksi mainitaan 40 tuntia. Ja kerran eivät kestäneet yhtään tuntia ostamisen jälkeen.
Tuolla eilenkin viilettelin Silnerit päässä metsässä etsien sieniä tämänpäiväiseksi lounaakseni. No problem.
Sieniä ei löytynyt yhtään kappaletta.
huippukorkeakoulu. Ei mitenkään niin ihmeemmin naisvaltainen ala, myös miehet oireilevat ja sairastuvat siinä kuin naisetkin. Ongelma on tiedossa ja sitä yritetään hoitaa, on hoidettu eri tavoin, mutta mätä mikä mätä. OPM on avainasemassa ja varsin tietoinen tilanteesta käsittääkseni kyllä.
Niin, siis en minä suositellut jatkuvaa kortikosteroidin käyttöä sinulle, mutta kerroin siis, että ei se home niitä vaurioita aiheuta, vaan se tulehdusreaktio tekee ne vauriot. Eli elimistö reagoi turhaan ja liian kovalla tulehdusreaktiolla. Tulehdusreaktio on tarpeellinen infektion hävittämiseksi elimistöstä, mutta joskus se on turha (kuten allergiassa) tai liian voimakas (kuten joissakin virusinfektioissa, esim. viruskeuhkokuumeessa, jossa voi kuolla omiin tulehdusnesteisiinsä hukkumalla esim. pieni lapsi, vähän turhan kova vastine elimistöltä viruksen hävittämiseksi eikö), siis ikään kuin home tekisi pienen tulipalon, joka itsessään ei haittaisi juurikaan, ei edes huomaisi sitä, mutta elimistö tulisi sammuttamaan tätä tulipaloa julmetulla sammutuskalustolla eli sama kuin talossa olisi takassa tulet ja sitten palokunta tulisi laskemaan koko taloon täydellä paineella letkuista vettä. Siis sammutustyö (tulehdus) aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin tuli takassa (home).
Joissakin sairauksissa potilas joutuu käyttämään kortikosteroidia lopun ikäänsä sitä suun kautta ottamalla. Siitä on haittansa kyllä. Kortikosteroideilla on julmetusti haitallisia sivuvaikutuksia, mutta ne ovat erittäin tehokkaita ja hyödyllisiä lääkkeitä monissa sairauksissa, jopa välttämättömiä joissakin tapauksissa.
kun kävin kesäretkellä vanhassa kaupunginosassa rannikolla. Joka ikinen talo, johon pääni pistin ABC-huoltoasemaa lukuunottamatta haisi nenääni kuin kaasukammio. Useimmissa söpöissä putiikeissa ja näyttelyissä kävin hyvin pikaisesti hengittämällä vain pari kertaa. Näkötorniin kiipesin juoksemalla ja hengittämällä neljästi, alastulo sujui yhdellä hengityksellä ;) Kurjinta oli, kun piti vessaan päästä, ja ainoa vaihtoehto oli niin homeinen ja kosteusvaurioinen paikka, ettei edes ovi kiinni mennyt. Siellä viivyin vain sen aivan pakollisen hetken, mutta sitten kestikin pitkään, ennenkuin taas pystyi jotakuinkin puhumaan ja kävelemään. Noh, istuimme sen ajan kalliolla katselemassa merelle :) Joka tapauksessa tänään alkoi ensimmäistä kertaa kasvoja pistellä altistuksesta, aiemmin on ollut vain huulien pistelyä (niin, ja tietysti astmakohtauksia)... Eli tarvii se suojain ostaa. Eihän senkään kanssa ole tarkoitus typeryyksiä tehdä, mutta jos pakolliset asiat sais hoidetuksi, ja hieman rentouduttuakin, niin hyvä.
tuosta aiemmin ollut huulien pistelyä. Itselläni alkanut nyt tämä pistely eli ylähuulen oikealla puolella pistelee. Oliko se tuollaista aluksi ja nyt siis samainen pistely koko kasvojen alueella? Kauanko tuohon meni aikaa?
Kortisonin kanssa pitänee olla varovainen, vaikka sitä taas tarvitsenkin.
Kävin tänään ostamassa lääkkeet ja kysyin samalla miten niiden kanssa käy, sillä nythän ei ole kyseessä astmani hoito, vaan yritys pysyä kuntoutuksesta huolimatta kunnossa. Sain kysymykseeni, kuuluvatko lääkkeet minun kustannettavaksi, syystä että ei ole kyseessä astmani hoito, että voin lähettää laskun Valtiokonttoriin, joka sitten miettii lääkärinsä kanssa mitä tekevät. Eli suoraan en saanut laskuttaa, kuten astmalääkkeeni, mutta ei ihan tyrmättykään sitä että ylläpitokortisoni kuntoutuskurssin ajalta ja viikkoa sitä ennen minulle korvattaisiin.
Joten saa nyt sitten nähdä miten käy. Otin kyllä ulos enemmänkin kortisonia, siellä en usko että selviän vain parin viikon ylläpitoannoksella, mutta toivoahan aina sopii.
en tiedä miten paljon tiedät tai olet ylipäätään tutkinut astmaa yms. keuhkosairauksia, mutta kysyn kuitenkin, sinulta mitä keuhkoalueella olevat kivut voivat olla ylipäätään. Minullahan oli joskus aikaisemminkin kipuja, äkkinäisiä joita kuvasin että olisi kun pirajat olisivat hyökänneet silloin tällön. Kipu on nyt palannut ja on ajoittan varsin ikävä. Keuhkoissa ei kiputuntoa ole, sen tiedän, mutta kipu liittyy rintakehääni ja hengitykseen. Kipu tulee hengittämättäkin, mutta syvään hengittäminen lisää sitä kipua.
ihmettelen miksi? Olisi ollut tärkeää kuulla hänen versionsa kortisonikuureista. Ja miksi niitä kirjoitettaisiin henkilöille vielä etukäteen, jos syynä olisi psyykkinen oireilu? Eikö siihen riittäisi joku "lumelääke", jonka lääkäri voisi kertoa auttavan? Miksi kirjoittaa kortisonia?
Mikä olisi siedettävä määrä käyttää kortisonia tbl/vrk, jotta välttyisi osteoporoosilta ja muilta ylimääräisiltä vaivoilta? Kortisoni pitää kivut paremmin aisoissa kuin pelkkä kipulääke. Peruslääkitys on Salazopyrin 2 2. Ei nivelmuutoksia, nivelreuma ollut 13 vuotta. Tulehdusarvot olleet kunnossa kaiken aikaa.
Vastaus, Jukka Martio, dosentti, reumatologi:
Tähän ei ole olemassa yksinkertaista vastausta. Pienikin kortisonimäärä on jossain määrin haitallinen. Yleensä katsotaan, että noin 1½ tablettia (7,5 mg prednisolonia) päivässä on annos, josta ei vielä ole varmoja haittoja odotettavissa. Sekin annos aiheuttaa osteoporoosia, ellei reumaattinen tulehdus ole voimakas. Jos sairaus on aktiivi, kortisoni voi jopa vähentää sairauden aiheuttamaa osteoporoosia siten, että tuloksena on osteoporoosin väheneminen. Muita haittoja kortisoni voi tällöinkin aiheuttaa. Kipulääkkeeksi kortisoni on yleensä liian vaarallinen, mutta jos nivelet ovat hyvin tulehtuneet, kortisonia voi olla järkevää käyttää oireiden lievittämiseen.
http://www.reuma.fi/asiantuntijapalsta_/reumasairauksien_hoito.html