ketä koskee tämä uusi laki joka tulee maaliskuussa voimaan velat anteeksi eli onko tämä vaan ulosotossa oleville vai myös velkajärjestelyssä oleville
velkauudistus
apila.70
111705
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
veloille, sellaisille, joista on käräjäoikeuden päätös. Päätöspäivästä 15 vuotta. Eikä velat mitenkään anteeksi-kuittaudu. Ihan pysyvät velat voimassa, mutta ulosoton kautta niitä ei voi enää periä tuon 15 vuoden jälkeen. Ei vaikuta lainkaan velkajärjestelyssä oleville. Eli velkajärjestely ihan loppuun asti normaalisti.
ulosoton kautta periä niin mitäs kautta sitten?
perinnän yrityksiään, mutta tod näk eivät tietty mitään enää saa. Lopulta sitten käydään kuoleman jälkeen perikunnan kimppuun jos vaikka astiasto olisi...
"Eikä velat mitenkään anteeksi-kuittaudu. Ihan pysyvät velat voimassa, mutta ulosoton kautta niitä ei voi enää periä tuon 15 vuoden jälkeen."
..eli voimaan on tulossa uusi ulosottokaari, jonka mukaan velat, joiden ulosoton enimmäiskesto täyttyy, todellakin lakkaavat tulevaisuudessa kokonaan olemasta. Eli nykyisestä laista poiketen ulosoton enimmäisajan olleita velkoja ei voisi periä enää esim. vainajan kuolinpesästä, eikä oikeastaan juuri mitenkään muutenkaan, kun velka todellakin lakkaa olemasta, tai sinun käyttämiesi termein ilmaistuna:"anteeksi-kuittautuvat".
eduskunnan sivuilla, siis 1.3.2008 voimaan tuleva laki. Siellä kyllä käydään asia läpi niin, että vain ulosotto päättyy. Sen sijaan lakialoite 57/2006 jota mm juhantalo ajoi, että velat vanhenisivat 15 vuoden kuluttua käräjäoikeuden päätöksestä, kaatui äänestyksessä. Eli ko lakialoite hylättiin. Että silleen.
Ulosottokaari 2. luku 27§:1 mom:
"Saatava vanhentuu, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. Saatavasta on sen jälkeen voimassa, mitä vanhentuneesta velasta säädetään velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003)."
Myönnän että tulkitsin ehkä hieman liian laajasti tuon lain esitöissä mainitun "lopullisen vanhentumisen", koska sillä tarkoitettiin lähinnä vain sitä, ettei vanhentumista voida katkaista, mutta muuten kyse olisi julkisuuden tiedoista poiketen normaalista velan vanhentumisesta.
Silti itse asia ei muutu mitenkään, sillä jos velka vanhentuu, niin vanhentunutta velkaa ei tarvitse maksaa, eikä sitä voida edelleenkään periä myöhemmin esim. vainajan jäämistöstä, mihin nykyinen laki antaa mahdollisuuden, vaan vanhentunut velka jää tällöin velkojan tappioksi.
Se missä olin väärässä, oli oikeastaan se, että velka jää olemaan, eli yksityishenkilö voi yrittää perintäkirjeitä lähettämällä periä vanhentunutta velkaa, muttei juuri muuta, mikäli velan vakuutena ei ole ollut panttia, tai velallisella ole ollut vastasaamisia velkojalta, jolloin velkoja voi kuitata myös vanhentuneilla saamisillaan omia velkojaan pois.
"siis 1.3.2008 voimaan tuleva laki."
Ulosottokaari tulee muuten voimaan 1. tammikuuta 2008, tosin ulosottovelat alkavat muuttumaan perintäkelvottomiksi 1.3.2008 alkaen.
Että silleen!
edelleen tuon vuoden 2003 lain mukaan. Mikä käytännössä tarkoittaa, että jos velkoja "ilmoittelee" velasta kolmen vuoden välein velalliselle todistettavasti, ei velka vanhene.
" Mikä käytännössä tarkoittaa, että jos velkoja "ilmoittelee" velasta kolmen vuoden välein velalliselle todistettavasti, ei velka vanhene."
..se tarkoittaa uudessa ulosottokaaressa sitä, että itse velan vanhentumisen oikeusvaikutukset ovat samat kuin mitä laissa velan vanhentumisessa on kerrottu vanhentuneen velan asemasta, mutta sillä erotuksella, että kun velka kerran saavuttaa ulosoton enimmäiskeston, se vanhenee kerralla, koska vanhentumista ei voi enää sen jälkeen katkaista ja uusia sen enimmäiskeston täyttymisen jälkeen. Poikkeuksena tähän vanhentumiseen on tietenkin nämä ulosmittauksen jatkoajat, jos velallinen on toiminut väärin.
Hallituksen esityksessä todetaan lain lähtökohdista seuraavaa:
"Velkavastuun enimmäiskesto
Esityksessä ehdotetaan, että lakiin otettaisiin säännökset saatavan lopullisesta vanhentumisesta silloin, kun ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden määräaika on kulunut umpeen. Lopullisella vanhentumisella tarkoitetaan tässä esityksessä sellaista vanhentumisaikaa, jota ei voida katkaista ja joka määräytyy ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden määräajan mukaisesti.
Saatava vanhentuisi sen syntyperusteesta riippumatta. Se, että ulosottoperusteen määräaikaisuutta koskevassa porrastuksessa (15/20 vuotta) on otettu huomioon saatavien erilainen luonne, olisi riittävää. Näin ollen myös esimerkiksi rikokseen perustuvat korvaussaatavat vanhentuisivat lopullisesti, mutta vasta viisi vuotta myöhemmin kuin esimerkiksi pankkilainat.
Ulosottoperusteet, jotka on annettu 1 päivänä maaliskuuta 1993 tai sitä aikaisemmin, menettävät täytäntöönpanokelpoisuutensa 1 päivänä maaliskuuta 2008, jos niitä koskee 15 vuoden määräaika. Tällöin nämä saatavat myös vanhentuisivat lopullisesti. Jos taas ulosottoperuste on annettu esimerkiksi syyskuussa 1996, saatava vanhentuisi syyskuussa 2011. Jos ulosottoperusteen määräaika on kyseisessä tapauksessa 20 vuotta, saatava vanhentuisi vastaavasti viisi vuotta myöhemmin. Ulosottoperusteen määräaikaisuus koskee vain luonnollisia henkilöitä, joten myös saatavan lopullinen vanhentuminen rajautuisi samalla tavalla.
Esityksen pohjana olleen ehdotuksen mukaan saatava olisi lakannut vasta silloin, kun myös ulosoton jatkamista koskevan kanteen kahden vuoden määräaika olisi kulunut umpeen (17/22 vuotta). Saatavan lakkaamisella olisi ollut sama oikeusvaikutus kuin vanhentumisella. Ehdotusta arvosteltiin saaduissa lausunnoissa tältä osin monimutkaiseksi. Selvempänä pidettiin sitä, että saatava vanhentuu lopullisesti ja tämä vanhentuminen tapahtuu samanaikaisesti ulosottoperusteen täytäntöönpanokelpoisuuden päättymisen kanssa.
Esityksen tavoitteena tältä osin on, että velallisen asema ulosottoperusteen määräajan päättymisen jälkeen on selkeä ja tukee velallisen palaamista aktiiviseksi jäseneksi yhteiskuntaan sekä siten alentaa myös yhteiskunnalle velkaongelmista aiheutuvia kustannuksia. Saatavan vanhentuminen merkitsee velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003), jäljempänä vanhentumislaki, mukaan velkavastuun lopullista päättymistä. Suoritus voidaan kuitenkin ottaa velallisen antamasta vakuudesta, ja saatavaa voidaan käyttää kuittaukseen vanhentumislain mukaisesti."
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE 83/2006&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070705
2. luku 24-27 pykälät.
eli tässä on ulosottolaki, joka meni läpi. Noissa pykälissä käsitellään ulosoton vanhentumista, mutta se ei ilmeisesti tarkoita vielä varsinaista velan vanhenemista, koska siitä viitataan vuoden 2003lakiin?
"Noissa pykälissä käsitellään ulosoton vanhentumista, mutta se ei ilmeisesti tarkoita vielä varsinaista velan vanhenemista, koska siitä viitataan vuoden 2003lakiin?"
..sillä kyllä se velan vanhentumista tarkoittaa. Eli 2:27§ 1. mom:
"Saatava vanhentuu, kun ulosottoperusteen määräaika kuluu umpeen. Saatavasta on sen jälkeen voimassa, mitä vanhentuneesta velasta säädetään velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003)."
Siis lue tuo jälkimmäinen osa, eli: "Saatavasta on sen jälkeen voimassa, mitä vanhentuneesta velasta säädetään velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003)."
Myönnän että tämä laki on huonosti valmisteltu ja siinä on käytetty termejä epäjohdonmukaisesti. Mutta viittaus 2003 lakiin tarkoittaa vain sitä, ettei näille ulosoton enimmäiskeston saavuttaneille vanhentuneille veloille tule omaa erillistä statusta, vaan ne rinnastetaan sellaisiin vanhentuneisiin velkoihin jotka ovat vanhentuneet normaalin velan vanhentumislain perusteella.
Eli yhteenvetona vielä kerran, kun ulosoton enimmäiskesto täyttyy velan kohdalla, se myös vanhenee samalla. Velka on tällöin vanhentunut, eikä sitä voi enää uusia. Poikkeuksena mahdollinen ulosoton jatkoaika, johtuen velallisen menettelystä.
Velka joka on vanhentunut ulosoton enimmäiskeston täyttyessä, on juridiselta statukselta samanlainen vanhentunut velka, kuin velka joka on vanhentunut normaalin vanhentumislain mukaan. Tällaista vanhentunutta velkaa voidaan siis käyttää vielä vanhentumisensa jälkeen lähinnä kuittaukseen, tilanteessa jossa velkasuhteet menevät siten ristiin, että vanhentuneen velan velkoja, on myös itse toisessa velkasuhteessa velalliseensa, jolloin hän voi vähentää omaa velkaansa tällä vanhentuneella saatavalla.
Lisäksi vanhentuneen velan kohdalla on jotain panttioikeuksiin liittyviä poikkeuksia, mutta luultavasti nämä pantit olisivat realisoitu aikoja siten ulosottovelkojen kohdalla.
Rohkenenko toivoa, että asia olisi nyt tullut selväksi?
...kiitos... ja pitkä niiaus perään :)
En todellakaan saanut tuosta laista tolkkua sitä lukiessani. Kompastuin aina johonkin kohtaan, ja selkeästi sain väärän kuvan. Pahiten kompastuin tosiaan tuohon vuoteen 2003 viittaukseen. On tuo lakiteksti niin erikoista, ettei tämmöinen tavantallaaja tajua. Suuret kiitokset kärsivällisyydestäsi ja rautalangasta vääntäen jopa minä alan tajuta... :)
Tämähän näyttäisi sitten siltä, että parin vuoden päästä (kun tuo 15v kohdallani täyttyy lamavuosien talon menetyksestä ja sitä seuranneesta velkahelv...) sitä palaisi ihmisten kirjoihin..