Ryhmäurakka on kuin riitaisa jääkiekko-ottelu, missä rystyset valkoisena ja niska punaisena tapellaan - ei niinkään maaleista, vaan lihasta ja rahasta.
Eräänkin sellaisen ottelun jälkimaingeissa yhden pelaajan isä kuoli. Näin vakavaksiko tilanteiden annetaan työpaikoillakin ajautua? Kuka kantaa vastuun, ettei näin ikävästi pääsisi tapahtumaan?
Vai levitellänkö silloinkin käsiä etsien syyllisiä?
Siksi monissa yrityksissä on luovuttu suurista ryhmäurakoista ja siirrytty hyväksi havaittuun henkilökohtaiseen yksilö urakointiin.
Silloin työn tekeminen olisi paljon mielekkäämpää, kannustavampaa ja palkitsevampaa ilman kenenkään peiliin katsomista ja siihen kehoittamista.
Silloin myöskään tosi ikäviä kiusaamisklikkejä työtovereiden kesken ei pääsisi niin helposti syntymään.
Palkka tulisi kullekin tekemänsä työn ja ponnistustason, sekä motivaation mukaan.
Eräänkin sellaisen ottelun jälkimaingeissa yhden pelaajan isä kuoli. Näin vakavaksiko tilanteiden annetaan työpaikoillakin ajautua? Kuka kantaa vastuun, ettei näin ikävästi pääsisi tapahtumaan?
Vai levitellänkö silloinkin käsiä etsien syyllisiä?
Siksi monissa yrityksissä on luovuttu suurista ryhmäurakoista ja siirrytty hyväksi havaittuun henkilökohtaiseen yksilö urakointiin.
Silloin työn tekeminen olisi paljon mielekkäämpää, kannustavampaa ja palkitsevampaa ilman kenenkään peiliin katsomista ja siihen kehoittamista.
Silloin myöskään tosi ikäviä kiusaamisklikkejä työtovereiden kesken ei pääsisi niin helposti syntymään.
Palkka tulisi kullekin tekemänsä työn ja ponnistustason, sekä motivaation mukaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.