Punikeilla kotitehtävät tekemättä

myytti:
Väistämätön talousromahdus

Mutta, sanovat arvostelijat, eikö Marx väittänyt, että kapitalismi väistämättä romahtaisi taloudellisten ristiriitojensa vuoksi? Ja koska mitään kapitalismin romahdusta ei ole tapahtunut, eikö Marxin varmastikin olla taas osoitettu olleen väärässä?

Marx todella kehittää talouskriisin teoriaa suuressa teoksessaan Pääoma. Kauan ennen taloustieteilijä Maynard Keynesiä hän romutti ajatuksen – vielä keskeisen valtavirran taloustieteelle ja tänään Gordon Brownin toitottaman – että kunnolla organisoitu markkinatalous saavuttaa väistämättä tasapainon, jossa kaikkia sen voimavaroja käytetään täysin. Hän osoittaa edelleen, että on olemassa syvällä istuvia voimia, jotka ajavat kapitalismia kohtia kriiseja.

Tärkein niistä on voiton suhdeluvun alenemistendenssi. Voiton suhdeluku – tuotto, jonka kapitalistit saavat sijoituksistaan – on kapitalistisen talouden menestyksen päämittari. Mutta omistajat ovat sisäisesti jakautunut luokka – he kilpailevat keskenään, pyrkien jokainen saamaan suuremman osan voitoista, jotka he ovat puristaneet työläisistä.

Yksittäiset kapitalistit investoivat parempiin tuotantomenetelmiin saadakseen suuremman osuuden markkinoista. Heidän kilpailijoidensa on pakko seurata heitä selvitäkseen. Sen seurauksensa investoinnit – erityisesti koneisiin – kasvavat nopeammin kuin työvoima. Mutta näiden työläisten työ on voittojen lähde. Voittomassa siis kasvaa hitaammin kuin investointimassa, ja siten voiton suhdeluku laskee. Kun yleinen voiton suhdeluku laskee tietyn pisteen alle, uudet investoinnit lakkaavat ja talous joutuu kriisiin.

On kuitenkin vain suuntaus, että voiton suhdeluku laskee. Marx luettelee “vastasyitä” jotka auttavat kääntämään voittosuhdetta takaisin ylöspäin. Hän sanookin, että “samat syyt, jotka aiheuttavat yleisen voiton suhdeluvun laskun, saavat aikaan vastavaikutuksia, jotka ehkäisevät ja hidastavat tätä laskua sekä osittain lamauttavat sen.” Tärkein näistä ovat kriisit itse.

Talouskriisien aikana yrityksiä joutuu vararikkoon ja niiden omaisuus myydään halvalla. Tämä vähentää pääoman kokonaismäärää taloudessa. Samaan aikaan, kuten olemme nähneet, työläiset joutuvat työttömyyden piiskan alla hyväksymään lisääntyneen riiston. Nämä voimat auttavat palauttamaan voiton suhdeluvun tasolle, jolla investoinnit ja siten kasvu alkavat jälleen.

Siksi, kuten Marx totesi, “pysyviä kriisejä ei ole”. Vaihtelut voiton suhdeluvussa johtavat kapitalismin läpi nousu- ja laskukausien syklin, jota Marx analysoi yhtenä ensimmäisistä. Laskuvaiheet tässä “suhdannevaihtelussa” aiheuttavat työläisille suurta kärsimystä. Kun järjestelmä on kriisissä, luokkataistelu käy katkerammaksi ja kovemmaksi. Tästä polarisoitumisesta voi nousta työväenluokka, joka on poliittisesti päättänyt kaataa kapitalismin. Mutta se ei tarkoita, että kapitalismi välttämättä romahtaisi taloudellisesti.

http://www.sosialistiliitto.org/nettik/marx_callinicos.htm

kun on lusikalla annettu! Nyt kalle tällä viestilläsi munaat itsesi!

ovatko mainitsemasi asiat tulleet työnantajien hyväntahtoisuudesta,katso peiliin jos pystyt,kyllä pojannulikalla on helppoa meuhkata valmiissa pöydässä,häpeä jos osaat.