Odotan ensimmäistä lastani ja tämä tuleva lapsi on äitini ensimmäinen lapsen lapsi. Äitini on "painostanut" minua lapsen tekoon jo pari vuotta ja sanonut suoraan ettei voi hyväksyä sitä jos en halua lapsia.
No, olen aina halunnut lapsia, mutta ajankohta on ollut hakusessa. Nyt kun olen onnellisesti odotuksen loppusuoralla, olen pyytänyt äidiltäni vanhoja vauvan vaatteita (minun tai pikkuveljeni vanhoja). Äitini lupasi niitä etsiskellä, mutta ei ole vielä ryhtynyt tosi toimiin. Kun kävin hänen luonaan, hän valikoi vaatekaapista minun vanhat vauvan lakanani mutta veljeni vanhat jätti kaappiin. Ihmettelin että mihin hän niitä säästää? Äitini sanoi että sitten kun veljesi saa lapsen hän säästää veljen vanhat vaatteet ja lakanat hänen lapselleen.
Veljeni on 6 vuotta nuorempi, vähän päälle kaksikymppinen opiskelija, avoliitossa ollut pari vuotta. Opiskelut alkutekijöissään vielä ja monta vuotta jäljellä. En oikein ymmärrä, miksi äitini haluaa säästää veljeni vanhat pojan vaatteet veljeni mahdollista, ehkä vuosienkin kuluttua syntyvää lasta varten?
Minun tuleva lapseni on 100 % varmasti poika ja pojalle sopivia vaatteita olisi kivaa saada (siis veljeni vanhoja). Mitä ihmettä äitini päässä liikkuu? Jos veljeni tyttöystävä tulisi tänään raskaaksi, syntyisi vauva vasta 9 kk päästä! Eihän ne vaatteet enää edes mahtuisi minun vauvalleni joka olisi silloin 11 kuukauden ikäinen! Tottakai sitten kierrättäisin ne "takaisin" veljelleni. Mitäs jos heidän vauvansa olisikin tyttö?
Äitini katseli äitiyspakkauksen sisältöä ja näytin hänelle muutamia vaatteita, joita olen ostanut. Äitini sanoi että "miksi sinä haluat enää mitään vaatteita kun sulla on jo näin paljon?" Sanoin että niitä menee paljon ja ne maksavat uutena paljon. Äiti sanoi että hän epäilee että veljeni saa lähivuosina lapsia, että kai sitten kirrättäisin ne hänen antamansa vanhat vaatteet veljelleni. Mutta kun MINÄ SAAN NYT IHAN KOHTA VAUVAN!!!!
Onko nyt kyse siitä, että veljeni ehkä joskus mahdollisesti syntyvä vauva on tärkeämpi kuin minun nyt syntyvä? Vai siitä että äitini haluaa henkilökohtaisesti ojentaa auttavan kätensä veljelleni ja antaa hänelle veljeni vanhoja vaatteita??? HÄN haluaa siis antaa ne ITSE? Se on siis joku mummin kunnia? Ei niin että ne kiertävät veljeni lapselle minun kauttani???? Entäs minun jo alkunsa saanut, kohta syntyvä lapseni, eikö mummi olekaan ylpeä?
Antakaa please joitakin näkökulmia ennen kuin soitan äidilleni. On nimittäin aika vihainen olo ja tuntuu ihmeelliseltä tuo äitini käytös. Olen tällä hetkellä täydessä hyökkäysvalmiudessa ja mun tarttis saada rauhoittua jotta tästä voitaisiin keskustella.
No, olen aina halunnut lapsia, mutta ajankohta on ollut hakusessa. Nyt kun olen onnellisesti odotuksen loppusuoralla, olen pyytänyt äidiltäni vanhoja vauvan vaatteita (minun tai pikkuveljeni vanhoja). Äitini lupasi niitä etsiskellä, mutta ei ole vielä ryhtynyt tosi toimiin. Kun kävin hänen luonaan, hän valikoi vaatekaapista minun vanhat vauvan lakanani mutta veljeni vanhat jätti kaappiin. Ihmettelin että mihin hän niitä säästää? Äitini sanoi että sitten kun veljesi saa lapsen hän säästää veljen vanhat vaatteet ja lakanat hänen lapselleen.
Veljeni on 6 vuotta nuorempi, vähän päälle kaksikymppinen opiskelija, avoliitossa ollut pari vuotta. Opiskelut alkutekijöissään vielä ja monta vuotta jäljellä. En oikein ymmärrä, miksi äitini haluaa säästää veljeni vanhat pojan vaatteet veljeni mahdollista, ehkä vuosienkin kuluttua syntyvää lasta varten?
Minun tuleva lapseni on 100 % varmasti poika ja pojalle sopivia vaatteita olisi kivaa saada (siis veljeni vanhoja). Mitä ihmettä äitini päässä liikkuu? Jos veljeni tyttöystävä tulisi tänään raskaaksi, syntyisi vauva vasta 9 kk päästä! Eihän ne vaatteet enää edes mahtuisi minun vauvalleni joka olisi silloin 11 kuukauden ikäinen! Tottakai sitten kierrättäisin ne "takaisin" veljelleni. Mitäs jos heidän vauvansa olisikin tyttö?
Äitini katseli äitiyspakkauksen sisältöä ja näytin hänelle muutamia vaatteita, joita olen ostanut. Äitini sanoi että "miksi sinä haluat enää mitään vaatteita kun sulla on jo näin paljon?" Sanoin että niitä menee paljon ja ne maksavat uutena paljon. Äiti sanoi että hän epäilee että veljeni saa lähivuosina lapsia, että kai sitten kirrättäisin ne hänen antamansa vanhat vaatteet veljelleni. Mutta kun MINÄ SAAN NYT IHAN KOHTA VAUVAN!!!!
Onko nyt kyse siitä, että veljeni ehkä joskus mahdollisesti syntyvä vauva on tärkeämpi kuin minun nyt syntyvä? Vai siitä että äitini haluaa henkilökohtaisesti ojentaa auttavan kätensä veljelleni ja antaa hänelle veljeni vanhoja vaatteita??? HÄN haluaa siis antaa ne ITSE? Se on siis joku mummin kunnia? Ei niin että ne kiertävät veljeni lapselle minun kauttani???? Entäs minun jo alkunsa saanut, kohta syntyvä lapseni, eikö mummi olekaan ylpeä?
Antakaa please joitakin näkökulmia ennen kuin soitan äidilleni. On nimittäin aika vihainen olo ja tuntuu ihmeelliseltä tuo äitini käytös. Olen tällä hetkellä täydessä hyökkäysvalmiudessa ja mun tarttis saada rauhoittua jotta tästä voitaisiin keskustella.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Lakkaa miettimästä logiikkaa äitisi aivoituksista.
(koska et löydä sitä kuitenkaan) Se sukupolvi oli sota-ajan lapsia, ja parin rievun säästäminen silloin kova sana.
Oma äitini käytti minulla vain käytettyjä vaatteita aikanaan, ja kun sitten kerran (itse äitinä) näytin uusia ostamiani vauvan vaatteita äidilleni, hän sai silmin nähden traumoja. Lakkasin näyttämästä ostoksiani hänelle silloin.
Arvosta äitiäsi, kunnioita, rakasta, mutta älä yritä ymmärtää. Kaikkea tässä maailmassa ei tarvitsekkaan tajuta.
Toivon Sinulle mitä parhainta jatkoa, ja vointia.
Oletpa tosiaan hyökkäystilassa.
Tämä taitaa olla tunnepuolen juttuja. Rahallista arvoa vaatteilla tuskin on. Ja kovin ovat vanhanaikaisia ja epäkäytännöllisiä parikymmentä vuotta vanhat lastenvaatteet. Lakanoita tietysti voi käyttää.
Räjähtääkö pää, kun sanon, että mielestäni mummosi tekee ihan oikein, kun ei anna veljesi vanhoja vaatteita sinulle. Todennäköisesti kuitenkin veljesikin hankkii lapsia, hankithan sinäkin, ja mummo ja tuleva isä saavat omat herkistelyhetkensä pojan vauva-aikaa muistellessa.
Ja tietääkö mummo edes, että teille on poika tulossa? Ei minulle ainakaan tulevan sukupuolta ole kerrottu, vaikka vanhemmat itse olisivat tienneetkin.
Älä sinä nyt pilaa kateudella ja ahneudella teidän herkistelyhetkiä. Usko vain, mahtaa äitisikin mielessä myllertää, kun on ensi kertaa mummoksi tulossa.
Minäkin ihmetteln sitä vaatteiden ja tavaran paljoutta päivittäin, koska silloin, kun lapseni olivat pieniä (70-80-luvun vaihteessa syntyneitä) ei heilä yhteensä ollut niin paljon kampetta kuin heti ensimmäisellä lapsenlapsellani. Toivottavasti en ole ketään loukannut, kun olen ihmetellyt heidän tavarapaljouttaan.
Uskoisin, että kierättyksestä puhuessaan hän vain ajatteli lastenvaatteiden kovia hintoja.
Usko vain, että sinun lapsesi on varmasti yhtä tärkeä kuin veljesikin lapsi, ellei tärkeämpikin. Tyttären ja äidin välit ovat aina erikoiset, varsinkin, kun uusi sukupolvi tekee tuloaan. Oma äitini aikoinaan huomautteli minulle joka asiasta, vaikka mielestäni olin säntilinen äiti. Miniät taas ovat saaneet olla mitenpäin lystäävät. Omalle tytölle on helpompi huomautella.
Niin, aikaisemmin jo kirjoitin, kyllä hän varmaankin haluaa ITSE antaa ne vaatteet pojalleen, mutta älä sitä murehdi. Mutta hän antoi ITSE sinullekin.
Tässä tulee vähän toistoa, kun yritän kiressä kirjoittaa.
Kun lapsi syntyy ja alat käyttää vaatteita, huomaat todellakin niiden epäkäytännöllisyyden.
Joskus vielä naurat tälle kiihtymisellesi äläskyllä asiasta.
Kerro saitko yhtään tolkkua siitä, mitä tässä olen kirjoitellut. Ja saitko uutta näkökulmaa?
Näin minä ajattelen, että miksi äitisi käyttäytyy niinkuin käyttäytyy.
Onnellista odotusta koko poppoolle, pitää sisällään kumman mummon!
mitä sitten jos ei hyväksy? Ei mua kiinnosta sanoo mun vanhemmat mitä sanoo mun päätöksistä. eikä mun päätökset niille edes kuulu.
Koita rauhoittua. Älä soita äidille. Luulen, että sulla nyt tunteet heittää häränpyllyä ja kovaa. Johtuisko raskaushormoneista? Tulet (toiv.) nauramaan tälle jutulle myöhemmin.
Kiitos, joo taidan jättää "hyökkäyspuhelun" sikseen. Tottahan se on, että ei ne 70-luvun vaatteet mitään super ihania ole :)
just o sitä retroa,mistä maksetaan nettihuutokaupoissa huimia summia?!
Mutta asiaan. Ne vaatteet on äitisi veljellesi ostamia. Äitisi siis saa tehdä niillä ihan mitä tahtoo.
Ei makseta huimia summia, koska kaikki mammat ja mummot niitä säilöö.
Sitäpaitsi ne ovat TODELLA hankalia jokapäiväisessä käytössä.
tuskin käyttää vanhoja vauvanvaatteita.
Äitisi saattaa yllättyä, jos kuvittelee, että ne ovat kovin haluttuja miniälle.
Äidillesi ja sinulle niissä on tunnearvoa, joten äitisi kyllä kannattaisi antaa ne sinulle, koska kerran ottaisit ne mielelläsi.
En ainakaan huomannut oman miniäni käyttävän huolella säästämiäni vauvanvaatteita.
No, ei sillä nyt niin väliä ollut. Vaatteita tuli varmasti muutenkin ihan liikaa. Ostin itsekin jatkuvasti uusia ja samoin tekivät toiset isovanhemmat ja kummit sun muut.
Lisäksi he saivat kierrätyksessä miniän sisarilta ja ystäviltään niin paljon uudenaikaisempia vaatteita, kuin minun säästämäni, että ymmärsin kyllä asian.
Syksyllä syntyy kolmas lapsenlapsemme, enkä enää ostele vaatteita niin paljon kuin aikaisemmin. Pieniksi ne tulevat kuitenkin melko pian.
Tosin olen itse heikkona vauvanvaatteisiin niin, etten tiedä kuinka hyvin päätökseni pitää. Tänäänkin ostin kaksi vaatetta.
Nyt on kuule alennusmyynnit loppumaisillaan. Niistä voi tehdä uskomattomia löytöjä, kun vauva ei vielä välitä, vaikkeivät olisi oikean merkkisiäkään.
Uskon, että äitisi kuvittelee veljesi haluavan omat vauvanvaatteensa ja sen vuoksi säästää niitä.
Koska äidilläsi ei ole ennestään lastenlapsia, hän ehkä todellakin haluaa itse antaa vaatteet veljesi lapselle.
Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, kun tarkemmin ajattelet, niin ehkä et sinäkään vastaavassa tilanteessa olisi halunnut, että äitisi olisi antanut sinun vauvanvaatteesi ensin veljesi lapsen käyttöön. Ovathan ne sitten vielä useampaan kertaan pestyjä ja haalistuneita.
Sanoisin, että älä puhu mitään.
Älä myöskään välitä koko asiasta.
Kuten sanoin, kipinkapin huomenna kierrokselle loppualennusmyynteihin, joissa on vielä lisäale, koska kerran rahanne ovat vähissä.
Kyllä sinun vauvasi ihan varmasti ensimmäisenä lapsenlapsena on tärkeä. Tulee kyllä olemaankin. Sinähän olet tytär. Vedä siitä omat johtopäätöksesi.
tuskin äitisi ajattelee että veljesi joskus tuleva lapsi olisi tärkeämpi kuin sinun kohta syntyvä lapsesi. Voi olla että hän ajattelee niin, että sinä saat omat vanhat vauva vaatteesi ja veljesi omansa. Ja toinen voi olla että äitisi ei halua että veljesi taas joutuisi ajattelemaan niin että miksi hän ei saa vanhoja vauvan vaatteitaan vaan ne kaikki annetaan sinulle, vaikka tosiaan voitkin antaa ne sitten myöhemmin veljellesi.
varmasti äitisi on ylpeä myös sinusta ja tulevasta lapsenlapsestaan, mutta kyse voi todellakin olla siitä että hän haluaa itse antaa nämä veljesi vanhat vaatteet tälle itse.
mulla taas oli niin että äiti oli todella iloinen kuullessaan että olen raskaana(olin silloin 19w ja nyt 20w), mutta eipä kyselly kun kerran vointiani raskauden aikana, ei kiinnostanut vaikka itse aloin puhumaan olostani ja muusta siihen liittyvästä.
Ja kun tyttö syntyi, ei edelleenkään kiinnostanut mitenkään minun vointini synnytyksen jälkeen(joka oli vielä vaikea synnytys). ainoa kiinnostus oli tyttöäni kohtaan. nytkin kun joskus harvoin käy meillä, ei kuuntele mitään mitä minä sille puhun, ainoastaan on tyttöni kanssa ja höpisee tälle. Tiedänhän sen että haluaa innoissaan nähdä tyttöä, mutta voisi edes joskus kuunnella mitä asiaa mullakin olis.
Viime vierailu kesti huiman puol tuntia ja koko tänä aikana ei mulle sanonu ku arviolta 3sanaa!!
Paljon olis kerrottavaa esim.neuvola käynneistä mutta kun ei kuuntele niin ei...
Meillä teki äiti aivan samoin eli antoi minun vaatteet, lelut, kirjat yms joita oli jäljellä minulle ja veljeni vastaavat tavarat veljelle.
Itse käytän vanhoja vaatteita mutta toki monet niistä on ihan järkyn epäkäytännöllisiä. Sitä paitsi jos hän on niitä säästänyt jo 20 vuotta ei hänelle ole kynnys niitä säästää lisää ja odottaa veljesi lasta. Kuulostat mustasukkaiselta vaikka ei siihen ole mitään aihetta. Äitisi tavaroiden jakaminen on minusta tasapuolista..
Anne
Miksi haluat periä vanhat, äidillesi ehkä hyvinkin tärkeät vauvanvaatteet omalle pienellesi?
Äidillesi vaatteet ovat tärkeitä ja tuovat mieleen herttaisia muistoja lapsien vauva-ajoilta. Ne ovat äidillesi enemmän kuin vanhoja vaatteita. Hän on säästänyt juuri nuo monien muiden joukosta. Juuri noissa vaatteissa on jokin erityismuisto mukana.
Älä ota niitä käyttöön. Säästä omille lapsillesi. Ja esimerkin vuoksi säästä oman vauvasi ensi vaatteita malliksi siitä, miten vauvojenkin vaatteet muuttuvat parissa vuosikymmenessä.
Kirpputorit pursuavat hyväkuntoisia vauvanvaatteita. Et tarvitse niitä muutamia nuttuja, joita äitisi on säästänyt, ja varsinkaan et veljesi kamppeita. Äitisi haluaa antaa ne veljesi perhelle sitten kun aika on.
Vuosikymmeniä vanhat vaatteet eivät enää kestä jokapäiväistä pesua, joten oman vauvasi jälkeen ei niitä olisi enää veljesi vauvalle jäjellä.
Miniäni oli varsin ihastunut, kun ojensin hänelle perintönä kulkeneen villatakin, jota on käyttänyt lauma omia ja veljen lapsia. Villatakki on edelleen ihan hyvä, kun se on kudottu hyvin ja paksusta langasta, joten sitä ei ole paljon käytetty käyttäjien lukumäärästä huolimatta.
Se on hauska vaate ja tulee menemään perinnöksi pojanpojan omille lapsille joskus.
Mutta ei perintövaatteilla lapsen tarpeita voi tyydyttää. Kyllä sinun vain on hankittava kaikki itse.
Mutta kuten sanottu, kirpputorit ovat nykypäivän vauvojen supermarket!
vanhat vaattet kelpaa. Rahasta ei ole pulaa ja ostan kaiken uutena.
Miksi tehdä elämästä niiiiin helkkarin vaikeeta?
Ihmettelen todella äitisi käytöstä... onko hänellä muuten miestä? :)
En kyllä osaa auttaa sinua.
Itse olen mummi neljälle lapselle, ja olen huomannut että mitä huolettomammin asioihin suhtautuu, sitä helpommalla kaikki pääsevät. Alunpitäenkin, jo ensimmäisen palleron pullahdettua maailmaan, hylkäsin kaikki pienimmätkin ajatukset jotka olisivat tuottaneet ahdistusta lähipiirille tai itselleni.
Muuten, kirpputoreilta löytyy hyväkuntoisia vauvan vaatteita pilkkahinnalla. Käyppä ostamassa muutama ja esittele niitä äidillesi! ;)
Olet saanut hyviä vastauksia!!!!!!!
oikein hyvin, enkä itsekään tajuaisi, että käytökseni olisi jotenkin kummaa.
Olen säästänyt myös ihan vain muutaman vaatteen omilta lapsiltani, annettavaksi sitten heidän lapsilleen aikanaan.
Jotenki tuntuu, että ne on vähän niin kun lahjaksi säästetty. Eihän sitä pojalle tarkotettua "lahjaa" voi tyttärelle antaa taikka päinvastoin, vaikka "synttärit" olisikin väärässä järjestyksessä.
Minusta tuntuu, ettei se tuntuisi samalta, jos antaisin ne tavallaan "väärälle" lapselle ja hän sitten taas toiselle eteenpäin. Se ei enää olisi se mun säästämä "tunnelahja" juuri sille lapselle kuuluva.
Nää on näitä äitien omituisuuksia, ehkä sinäkin sitten ymmärrät kun sinusta on tullut äiti ja kun oman lapsesi pieniksi jääneitä vaatteita katselet "sillä silmällä".
Niissä on kuules sitä tunnetta niin paljon ja juuri määrätyissä määrätylle lapselle kuuluneissa vaatteissa on vain siihen kuuluvaa tunnetta, ei sitä voi kiertää, eikä ohittaa.
Äidit on välillä höpsöjä ja niin olet kohta sinäkin, kun sinusta on just tulossa äiti.
Niin ja mummot on sitten jo ihan täys kahjoja. Odotas kun sun äidistä tulee mummo, huh.