Käytännössä kaikki Suomen nopeusrajoitukset ja myös nuo viidet-, kuudet ja kahdeksatkympit on laitettu jostain pätevästä syystä.
Toisinaan kuulee kovaa todistelua siitä, että hyvä nykyaikainen auto kyllä pystytään hallitsemaan kovassakin nopeudessa, jolloin rajoituksia ei tarvittaisi nykyistä määrää. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkartainen.
Merkittävä osa valtateiden satasta pienemmistä rajoituksista johtuu tiegeometriasta, liittymistä, liikennetyypistä ja tien rakenteesta. Esimerkiksi monessa liittymässä oleva kuudenkympin tai kahdeksankympin rajoitus on usein sen vuoksi, että sivutieltä olisi mahdollista liityä pääväylän liikennevirtaan turvallisesti. Se tarkoittaa mm. sitä, että näkemäalue on risteyksessä silloin sellainen, että normaaliajolla pystyy liittymään liikennevirtaan siten, että pääsuuntaa ajavat eivät joudu jarruttamaan liittyvän liikenteen vuoksi. Nopeusrajoitus sovitetaan muun muassa tämän näkemäalueen mukaan, heikko näkemäalue tarkoittaa alhaista nopeusrajoitusta pääsuuntaa ajaville em. turvallisen liittymisen mahdollistamiseksi.
Liittymässä olevalla kuudenkympin rajoitusalueella satasta tai jopa vain kahdeksaakymppiä ajava aiheuttaa kaikille muille liikkujille - ja myös itselleen - tarpeettomia riskitilanteita. Kysymys ei ole lainkaan siitä, pystyykö tämä omavaltainen ajattelija itse hallitsemaan ajoneuvonsa, vaan kysymys on siitä, että vastaan tuleva ja vasemmalle kääntyvä puutavara-auton kuljettaja tai sivutieltä liikenteeseen liittyvä voi l u o t t a a siihen että muukin liikenne pelaa sääntöjen ja systeemien mukaan oikein.
Telkkarissa näytettiin takavuosina, miten kauan sivutieltä tuleva yhdistelmäajoneuvo oli poikittain molemmilla kaistoilla ja miten kova kiire ylinopeutta ajavilla tuli kun he koittivat pysäyttää autonsa törmäystä välttääkseen. Kuuttakymppiä eli rajoitusnopeutta ajavilla riitti kun he hiukan hiljensivät ja taas kiihdyttivät tilanteen selkiydyttyä.
Ajelkaapa joskus noita valtateitä, ja miettikääpä miksi jossain on 60 tai 80 rajoitus. Joku syy niihin löytyy poikkeuksetta.
En missään nimessä väitä olevani keskivertokuljettajaa parempi autoilija, mutta 80.000 km/vuosi ajokilometrimäärälläni olen ehkä keskimääräistä kokeneempi. Olen ajellut vuosikymmenet kookkailla saksalaisautoilla, joten en mielelläni haluaisi tähän viestiin automerkkihin tms. liittyviä alatyylisiä vastauksia.
Lopuksi haluaisin vain kysyä, minkä ihmeen takia on niin vaikea uskoa ja noudattaa sellaisia sääntöjä ja rajoituksia, jotka tehty taatusti perustelluista syistä ja joiden laatijat ovat aivan varmasti oman alansa ammattilaisia ja ennenkaikkea - joita noudattamalla keskimääräinen matka-aika on kuitenkin käytännössä lyhin mahdollinen ?
Toisinaan kuulee kovaa todistelua siitä, että hyvä nykyaikainen auto kyllä pystytään hallitsemaan kovassakin nopeudessa, jolloin rajoituksia ei tarvittaisi nykyistä määrää. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkartainen.
Merkittävä osa valtateiden satasta pienemmistä rajoituksista johtuu tiegeometriasta, liittymistä, liikennetyypistä ja tien rakenteesta. Esimerkiksi monessa liittymässä oleva kuudenkympin tai kahdeksankympin rajoitus on usein sen vuoksi, että sivutieltä olisi mahdollista liityä pääväylän liikennevirtaan turvallisesti. Se tarkoittaa mm. sitä, että näkemäalue on risteyksessä silloin sellainen, että normaaliajolla pystyy liittymään liikennevirtaan siten, että pääsuuntaa ajavat eivät joudu jarruttamaan liittyvän liikenteen vuoksi. Nopeusrajoitus sovitetaan muun muassa tämän näkemäalueen mukaan, heikko näkemäalue tarkoittaa alhaista nopeusrajoitusta pääsuuntaa ajaville em. turvallisen liittymisen mahdollistamiseksi.
Liittymässä olevalla kuudenkympin rajoitusalueella satasta tai jopa vain kahdeksaakymppiä ajava aiheuttaa kaikille muille liikkujille - ja myös itselleen - tarpeettomia riskitilanteita. Kysymys ei ole lainkaan siitä, pystyykö tämä omavaltainen ajattelija itse hallitsemaan ajoneuvonsa, vaan kysymys on siitä, että vastaan tuleva ja vasemmalle kääntyvä puutavara-auton kuljettaja tai sivutieltä liikenteeseen liittyvä voi l u o t t a a siihen että muukin liikenne pelaa sääntöjen ja systeemien mukaan oikein.
Telkkarissa näytettiin takavuosina, miten kauan sivutieltä tuleva yhdistelmäajoneuvo oli poikittain molemmilla kaistoilla ja miten kova kiire ylinopeutta ajavilla tuli kun he koittivat pysäyttää autonsa törmäystä välttääkseen. Kuuttakymppiä eli rajoitusnopeutta ajavilla riitti kun he hiukan hiljensivät ja taas kiihdyttivät tilanteen selkiydyttyä.
Ajelkaapa joskus noita valtateitä, ja miettikääpä miksi jossain on 60 tai 80 rajoitus. Joku syy niihin löytyy poikkeuksetta.
En missään nimessä väitä olevani keskivertokuljettajaa parempi autoilija, mutta 80.000 km/vuosi ajokilometrimäärälläni olen ehkä keskimääräistä kokeneempi. Olen ajellut vuosikymmenet kookkailla saksalaisautoilla, joten en mielelläni haluaisi tähän viestiin automerkkihin tms. liittyviä alatyylisiä vastauksia.
Lopuksi haluaisin vain kysyä, minkä ihmeen takia on niin vaikea uskoa ja noudattaa sellaisia sääntöjä ja rajoituksia, jotka tehty taatusti perustelluista syistä ja joiden laatijat ovat aivan varmasti oman alansa ammattilaisia ja ennenkaikkea - joita noudattamalla keskimääräinen matka-aika on kuitenkin käytännössä lyhin mahdollinen ?
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tässäpä tositarina esimerkkinä eräästä tällaisesta syystä.
Eräänä päivänä toimitusjohtaja X ajeli hienolla autollaan punaisia päin. Nopeutta hänellä oli noin 80 km/h ja alueella vallitsi 50 km/h nopeusrajoitus. Tietä ylittämässä ollut tyttö jäi auton alle. Herra toimitusjohtaja nousi autostaan, tarkisti ettei siihen ollut tullut kovin pahoja vaurioita, nousi takaisin autoonsa ja jatkoi matkaansa. Tyttö kuoli.
Seuraus: toimitusjohtaja X joutui jopa vankilaan istumaan. Istuikohan vuoden verran, vai jopa kaksi.
Toinen seuraus: alueen nopeusrajoituksia laskettiin 20%.
Kolmas seuraus: ylinopeudet alueella ovat lisääntyneet reilusti (toisin sanoen, nopeudet eivät ole juurikaan muuttuneet).
Kyllä, tällekin naurettavan alhaiselle nopeusrajoitukselle on syy. Se, ettei tuolla syyllä ja nopeusrajoituksen laskemisella sinänsä ole mitään järjellistä yhteyttä ei tietenkään vaikuta mitään.
Juu-u. Kyllä siellä syy aina on taustalla. Järkevästä syystä en kyllä menisi vannomaan... Vai mitä mieltä ollaan siitä että moottoritiellä on laskettu reilusti nopeusrajoitusta siksi että kilometrin päässä TAKANAPÄIN on tietyö?
ja joku harva poikkeus, esimerkiksi turhan pitkä 50 km/h tietyön jälkeen toki voi joskus olla, mutta lähes 100.000 km vuodessa ajavana törmään noihin poikkeuksiin yllättävän harvoin. Ei välttämättä kaikkina vuosina kertaakaan.
Entäpä tuo kuuluisa rekkaturma joiden takia henkilöautojen nopeuksia pyritään alentamaan useilla tieosuuksillamme?
Tuo tietyön takia hidastaminen on muuten siinä mielessä erikoinen, että sattuu työmatkalleni (tai sattui, näemmä ovat jo korjanneet tilanteen). Tietyö taas ei sattunut työmatkalleni... :-)
muutama vuosis sitten Hummerin ja tajusin, että nopeutta ei ole tien ulkopuolella rajoitettu.
Joten aloin ajelemaan suoraa linjaa metsien ja peltojen läpi max nopeutta eli 120km/h, jonka Hummer kulkee.
Fysiikan perussäännötkin kertoo, että keskimääräinen matka aika on sitä pienempi, mitä nopeampaa sen kulkee ja mitä suorempaa reittiä menee!
Joskus jotain nysväri Microja kökkii edessä ja niille on pakko tuuppasta karjapuskurilla hieman vauhtia!
syy...
Tammelassa (se Forssan lähellä oleva), oli aikoinaan "keskustassa" 50 km/h rajoitus.
Sitten eräänä päivänä joku kaahari vetäsi ylinopeutta poliisin lapsen päältä.
Oitis napsahti 30 km/h koko alueelle.
Tämähän on täysin loogista koska tyyppihän ajoi ylinopeutta?
Mikäpä siinä. Kuitenkin fakta on, että 20 tai 30 km/h on turvallisempi nopeus. Siinäpä sitä perustetta jo onkin ihan riittävästi.
Mielestäni kattonopudet voisivat olla kuljettaja- ja autokohtaisia. Näitä yhdistelemällä päästäisiin turvalliseen lopputulokseen. Mikäli kuljettajalle olisi määrätty (esim. vuosittaisessa ajotestissä) kattonopeudeksi 40 km/h (ei niin hyvä kuljettaja) ja auton kattonopeudeksi vaikkapa 20 km/h (kepuli, vanha ja turvaton auto), tällöin em. yhdistelmän kattonopeus olisi 30 km/h. Jos taas kuski olisi taitava auton käsittelyssä, kattonopeus voisi olla esim. 160 km/h ja jos vielä auto olisi uudehko, laadukas ja turvallinen, auton kattonopeus voisi olla esim. 200 km/h. Tällöin yhdistelmän kattonopeus olisi 180 km/h. Tämän otin esille siksi, että kuljettajien ajotaitoon ja autojen kuntoon kiinnitetään liian vähän huomiota. Itseäni harmittaa nopeusrajoitukset, jotka ovat säädetty sen kaikkein surkeimman kuskin ja auton mukaan.
eli nopeusrajoitukset on tosiasiallisesti laitettu keskustelun aloittajan esittämien perusteiden mukaisesti ja niissä on huomioitu teknisesti erilaisten ajoneuvotyyppien, esim. henkilöauto, kuorma-auto, yhdistelmäajoneuvo, ominaisuudet. Nopeursrajoituksia ei ole laitettu "surkeimman" kuskin mukaan, koska sellaista ei voi luotettavasti edes määritellä.
Suuntaus on jopa siihen että mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pitkään voisi ajaa tasaista nopeutta, talvella 80 ja kesällä 100. Tämä on esimerkiksi tulevan runkotieverkon keskeinen ajatus. Ajonopeuden porrastaminen kuljettajan taidon tai ajoneuvon kykyjen mukaan ei ole mahdollista, koska samaa tietä käyttää hyvin monenlaisia tienkäyttäjiä.
Onpa tuossa tullut ajettua pääteitä, jotka eivät ole oikeastaan mitenkään muuttuneet vuosikymmeniin. Ei ole tullut juurikaan uusia liittymiä ja liikennekin on vähentynyt. Kuitenkin nopeusrajoitukselle on käynyt näin: aikoinaan ei mitään rajoitusta, sitten 120 -> 100 -> 80 ja nyt 60.
Liikenne on vähentynyt, kun uusi tie on rakennettu ohittamaan vanha ja vanhalla ja edelleen hoidetulla tiellä liikennemäärät ovat vähentyneet, mutta ilmeisesti ne geometriat ovat sitten jotenkin muuttuneet, vaikka tie on lähestulkoon täsmälleen entisensä, ellei jopa hieman parempikin kuin ennen.
"Lopuksi haluaisin vain kysyä, minkä ihmeen takia on niin vaikea uskoa ja noudattaa sellaisia sääntöjä ja rajoituksia, jotka tehty taatusti perustelluista syistä ja joiden laatijat ovat aivan varmasti oman alansa ammattilaisia ja ennenkaikkea - joita noudattamalla keskimääräinen matka-aika on kuitenkin käytännössä lyhin mahdollinen ?"
Paskat niitä ole perusteltu mitenkään. Otan yhden esimerkin. Konginkankaan onnettomuuden jälkiseurauksena eräskin kansanedustaja vaati talvirajoitusten laajentamista sen vuoksi, että voitaisiin välttyä samankaltaisilta onnettomuuksilta. Kaikki tietävät, että rekka oli se, joka lähti heittelehtimään. Talvirajoitusten laajentaminen ei kuitenkaan koskenut 80:n alueita, vaan sataset pudotettiin 80:n rajoituksille, millä ei ollut mitään vaikutusta niiden yhdistelmien nopeuksiin. Konginkangaan onnettomuudesta joutuivat sitten kärsimään eniten henkilöautoilijat, joita ei edes ollut yhtään osallisena koko onnettomuuteen, eikä syyllinen ollut rekkakuskikaan, päinvastaisesta oikeuden päätöksestä huolimatta.
"joita noudattamalla keskimääräinen matka-aika on kuitenkin käytännössä lyhin mahdollinen"
Höpöhöpö taas. Eilen ajoin n. 300 km suunnilleen kahteen tuntiin ja varttiin. Yhtään 120:n rajoitusaluetta ei sillä pätkällä ollut, laske siitä kuinka kauan sinulla olisi mennyt rajoitusten mukaan ajaen.
" laske siitä kuinka kauan sinulla olisi mennyt rajoitusten mukaan ajaen. "
Ehkä vain muutama minuutti kauemmin. Kuinka paljon kaahailusi siis hyödytti???
"Ehkä vain muutama minuutti kauemmin."
Mitä ehkä? Annahan tulla faktaa joltain vastaavan pituiselta matkalta, jolla ei ole 120:n rajoituksia, eikä motareita kuin ehkä joku lyhyt ja satasen pätkä sekin.
"Kuinka paljon kaahailusi siis hyödytti???"
No laske laske ja laske sitten sitä aikasäästöä, kun ajettavana onkin päivittäin 900 - 1300 km ja jonain päivänä jopa lähes 2000 km!
Enkä minä kaahannut, hän ehkä kaahasi: http://www.iltalehti.fi/uutiset/200707236386274_uu.shtml
Lakkaa jo keksimästä tekosyitä kaahailullesi. Monet ajaa paljon pitempiä matkoja ja nopeusrajoitusten mukaisesti ja aina ovat ehtineet perille.
Ei minulla mitään tekosyitä ole, pistä nyt esimerkkiä rajoitusten mukaisesta ehtimisestä.
"Monet ajaa paljon pitempiä matkoja ja nopeusrajoitusten mukaisesti ja aina ovat ehtineet perille."
Ajavat toki, en minä ole väittänytkään, että eniten ajaisin, mutta nopeusrajoituksia noudattamalla eivät aina ehtisi edes samana päivänä perille kuin minä ja minä ehtisin hyvin saunoa ja nukkua ennen aamua ja seuraavaa reissua.
"nopeusrajoituksia noudattamalla eivät aina ehtisi edes samana päivänä perille kuin minä ja minä ehtisin hyvin saunoa ja nukkua ennen aamua ja seuraavaa reissua."
Lohniminenko on tällä kertaa syysi kaahailla? Vie ajokorttisi poliisille!
"Lohniminenko..."
Mitä tuo tähän asiaan kuuluu?
Mieti sitä. Vaikka taitaa olla liikaa pyydetty...
Kiitos hyvistä kirjoituksesta.
Nopeusrajoitusten taso on varmasti aika kohdallaan. Kun kaupungeissa ja muissa taajamissa on nopeuksia alennettu 50 km/h:sta 40 km/h:iin ja 30 km/h:iin ne on tehty hyvin perustein. Maailma menee eteenpäin ja näissä rajoitusten asettamisessa seurataan hyvinkin kansainvälistä - hyväksi havaittua linjaa.
Myös 80 km/h rajoitukset maanteillä ovat hyvin perusteltuja. Itse asiassa on aika ihmeellistä, että keskikaiteettomilla, vilkasti liikennöidyillä teillä on vielä 100 km/h rajoitus. Tutkimukset nimittäin osoittavat, että eloonjääminen on vähäistä (samanpainoisten) nykyaikaisten autojen nokkakolarissa niiden törmätessä 70 km/h nopeudella. Itse asiassa 80 km/h olisi näillä 100 km/h:n teillä jo yläkanttiin.
Ja rajoitukset on tarkoitettu noudatettaviksi. Toki niiden noudattaminen on helpompaa kun y7mmärtää miksi ne on millekin tasolle asetettu verrattuna siihen, että vain poliisin ja sakkojen pelosta tekee "vaaran uhatessa" niin.
ne 30:t ja 40:t on asennettu vain sakkotulojen maksimoiseksi
Miten ne voisivat olla sakkotulojen maksimoimiseksi, kun en minä ole nähnyt yhtään nopeusvalvontaa noilla 30 ja 40-kaduillausein? Ehkäpä Helsingissä on?
30- ja 40 rajoitukset on laitettu kyllä ihan järkevin perustein. Tärkein peruste on kevyen liikenteen turvallisuus. Ja siinä nopeuksien alentaminen on kyllä auttanut merkittävästi.
Toinen pointti, jota "nopeusvouhottajat" tuskin kykenevät ymmärtämään on se, että tuo 40 km/h nopeus on vilkasliikenteisissä paikoissa liikenteen sujuvuuden kannalta usein parempi kuin 50 km/h? Eikö kiinosta se, että on nopeammin perillä? Vai olisiko parempi ajaa pätkä kovaa ja odotella ennen sitä paikallaan tai madellen, jotta saisi ajaa kovaa?
Rangaistiin vasta, kun aiheuttaa toiselle vahinkoa. Nyt suuret määrät rajoituksia on tehty rahastusta ja virkavallan itsetunnon kohottamiseksi.
Ehdotan, että rajoitukset lievemmiksi tai pois, ja päähuomio siihen, kelle ajokortti alkuunkaan annetaan. Eiväthän kaikki saa lentokonettakaan ohjata!
Kaahailu ja erilainen ryskiminen liikenteessä on kokemukseni mukaan ennenkaikkea kesäviikonloppujen ilmiö, jossain määrin sitä näkee muina aikoina siellä missä liikennetiheys on suuri eli aina löytyy joku kuka tietää lainsäätäjää ja tienpitäjää paremmin asiat.
Muina aikoina ja varsinkin arkipäivinä liikenteessä on niin paljon ammattiliikennettä, että se väkisinkin tekee liikennevirrasta tasaisempaa. Talvirajoitusten aikana liikenne monesti menee kymmeniä kilometrejä hyvin tasaista 80 - 85 km/h kuorma-autojen tahdissa. Olen useasti ajellut valtatieverkolla 50 - 70 kilometrin pätkiä vakionopeudensäätimellä jarruun tai kaasuun koskematta mainittua 80 - 85 km/n nopeutta. Kuorma-autot menevät tuota tahtia ja ohitustarvetta ei silloin ole. Ei minulla eikä oikein muillakaan.
Toki aina joukkoon mahtuu muutamama menestyvä "kauppamatkustaja" vauhdikkaine ajotapoineen, mutta eipä se haittaa.
Tänään taas ajelin töihin, enkä voinut kuin ihmetellä. Vaikka on kesä, ja liikennettä varmaan puolet normaalista, mentiin ykköskehän vasenta kaistaa alle 90 km/h nopeutta. Talvisin tuossa pääsee pääsääntöisesti (=ruuhkia lukuunottamatta) ajamaan 10 km/h nopeammin, vaikka liikennettä siis enemmän ja keli usein huonompi.
Syy? Kesälomalaiset joilla ei ole kiire minnekään (mutta ilmeisesti roikkuvat silti vasemmalla kaistalla)?
Veikkaisin että juuri nämä hidastelijat aiheuttavat onnettomuuksia... Toki aina on joku juippi joka pääsee isän bemulla vetäisemään kaveriporukan rusetille männyn ympärille, mutta paljon näitä onnettomuuksia varmaan aiheuttavat liikennettä puurouttavat kesäkuskitkin. Juuri ne, jotka ovat omaksuneet linjan: "kun ajaa hiljaa, ei tarvitse välittää muusta liikenteestä". Ja niitä on PALJON.
on hankalasti käsiteltävä asia. Toisinaan liikennevirta etenee ilman mitään erityistä syytä melko hitaasti, välttämättä ei tarvitse olla edes yhtään hitaampaa ajoneuvoa mukana kun jono silti tökkii.
Eräs syy liikennevirran hitaaseen nopeuteen ovat ajoneuvojen keskinäiset liian pienet välit, silloin nopeuden muutokset aiheuttavat mielellään haitariliikettä ja siten hidastumista.
Toki hitaat ajoneuvot ja ennen kaikkea niiden perään roikuumaan jäävät rupeavat keräämään jonoja, eli tulisi mennä joko ohi tai sitten jättää kunnon väli edellä ajavaan.
ALHAINEN RAJOITUS!!! Usko nyt jo !
liikenteen keskimääräistä nopeutta ja se tietysti on suhteessa rajoitukseen. Virran nopeus ja tien palvelutaso on silloin hyvä jos kahdeksankympin nopeusrajoitusalueella liikennevirta etenee kahdeksaakymppiä. Sama pätee tietysti muillekin nopeuksille.
Liikennevirran nopeutta voidaan kasvattaa lisäämällä kaistoja (moottoritie) tai vähentämällä liittymiä, parantamalla tiegeometriaa ja ohjaamalla kevyt liikenne omille väylilleen (runkotie).
Liikennevirran nopeutta ei voida kasvattaa pelkästään nostamalla nopeusrajoituksia. Se vain lisää nopeuseroja ja onnettomuuksia.
Tienpidossa tavoitteena ei ole maksimoida yksittäisen liikkujan suurinta mahdollista nopeutta vaan tavoitteena on taata turvallinen ja joutuisa liikkuminen kaikille tienkäyttäjille.
Kannattanee perehtyä esim. "RIL 165 Liikenne ja väylät" 2-osaiseen liikennesuunnittelun käsikirjaan, siellä on esitetty varsin perusteellisesti mm. nopeusrajoitusten logiikkaa.
vuorokaudessa määrää valtatien ympärivuorokautisen rajoituksen??? Ei ole oikein. Tukkikuski vieköön varoituskolmion tielle kun tulee pahastapaikasta tielle.....Haloo rajoittajat! Suomen valtateiden 80, 70, 60, 50 PÄTKITYT RAJOITUKSET eivät tuo tulosta. Päinvästoin EI niitä enää viitse edes seurata, niin sekavaa on käytäntö. (" vai yhden tukkiauton takia?")
a) Suomen tieliikenteessä on valtatiellä huomattavan monenlaisia kulkijoita, ja yleensä raskaan liikenteen määrä on päätieverkolla varsin suuri. Viikonloppuisin raskasta liikennettä on vähemmän, mutta tiegeometrian yms. syiden vuoksi kaikkialla ei voida suoralta kädeltä sallia 100 km/h edes viikonloppuisin. Vaihtuvilla nopeusrajoituksilla varustetuilla tieosuuksilla voidaan jonkin verran pelata nopeuksilla, mutta silloinkin tien ominaisuudet asettavat käytännön rajoja suurimmalle nopeudelle. Tämän voi hyvin nähdä ykköstien vanhalla osuudella Lohjanharjulta Muurlaan.
b) rajoitusten pätkiminen on luonnollisesti hankalaa, mutta tosiasiallisesti suurimalla osalla valtateistä on varsin pitkiä osuuksia 80 ja 100 rajoitusalueita. 50 ja 60 ovat kuitenkin poikkeuksia. "Huonoja" pätkiä on mm. ykköstien vanhalla osuudella, paikoin kolmostielllä Parkanon yläpuolella, viitos-, kuutos ja seiskateillä sekä kasitiellä Turusta Poriin. Mainitut osuudet tulevat olemaan osa runkotieverkkoa ja silloin niihin laitetaan tavoitenopeudeksi 100 km/h. Tämä kuitenkin edellyttää mm. keskikaiteellisia ohituskaistoja, liitymien voimakasta karsintaa ja kanavointeja, eritasoratkaisuja yms. Epäilemättä aikaa kuluu mutta tavoite ja suunta ovat ihan hyviä. Runkotieverkon parannukset tähtäävät juuri noiden ongelmakohtien eli sitä kautta 50 ja 60 rajoitutsen poistamiseen. Ongelmakohdat eivät parane sillä että alhaisista nopeusrajoituksista luovuttaisiin, vaan ensin on tehtävä jotain itse tielle.
c) puutavara-auton kuljettajalla on sama tienkäyttöoikeus kuin muillakin kansalaisilla ja muu liikenne joudutaan sovittamaan sen mukaisesti, että kaikki tienkäyttäjät voivat liikennöidä turvallisesti. Kuljetuselinkeino, työmatkaliikenne ja muu hyötyliikenne on kuitenkin suurimmalla volyymillään määräävänä tekijänä tienpidon suunnittelussa. Tämän vuoksi on hyvin vaikea esimerkiksi viikonlopun lomaliikenteelle luoda omia erivapauksia, vaikka paineita siihen suuntaan varmaan olisikin. Erityisesti kesäajan liikenteessä on mukana paljon ajotaidoltaan keskimääräistä heikompia kuljettajia, jolloin erivapaudet hyvin todennäköisesti vain pahentaisivat onnettomuusriskiä. Ammattimaisen tienkäyttäjän näkökulmasta kesäviikonloput ovat kaikkein pahimpia liikkumisaikoja, koska liikennevirta kulkee huonosti toisaalta kokemattomien ja toisaalta ainakin omasta mielestään hyvinkin taitavien kuljettajien liikkumisen vuoksi. Hidas kulkija ei ole suuri ongelma, koska siitä pääse ohi. Nopeuden suhteen erivapauksia ottava kuljettaja on sen sijaan aina huomattavan suuri riski, koska toiset tienkäyttävät eivät välttämättä pysty havaitsemaan ja huomioimaan selvästi odotettua suurempaa ajonopeutta, jolloin syntyy vakavia riskitilanteita.
tuli ihan mieleen ne rajoitusviidakot, ei tätäkään jaksanut loppuunasti. "Oppisitte" edes poistamaan "metsätyö" rajoitukset viikonlopuiksi silloin kun ne on turhia, samoin kuin tietyörajoitukset. Destia on valtio valtiossa, elätettävä, virkamieshallinnollinen päällepäsmäri.
eräänä pyhäaamuna polliisi pysäytti, "oli tuota ylinoppeutta" ???? eihän ollut! rajoitus on 70 ja tulin 68, No rajoitus on 50, perjantaina laskettu, kun tosta talosta lähtee tyttö kouluun!! OK ! Täytyyhän tyttöä suojella. Vuosia ajelin 50, tuli tytöstä aikuinen, tuli kevyenliikenteen väylä (mopot ajaa 60 !) Vielä vuosia ajelen yksikseni 50km/h ja katselen ohi ajavia mopoja, "missähän se tyttö mahtaa olla?"