wannabe lääkisläiset

No varmastihan on hauskaa, onhan teidän ylhäisyytenne lääkiskälinen/jo lääkäri(epäilen)

"Keksitkö toista ammattia, jossa niin konkreettisesti pääsee auttamaan muita ihmisiä, ratkomaan (diagnostisia) pähkinöitä ja voi tuntea tekevänsä tärkeää työtä?"

hmm..olipa tosi vaikea keksiä. Olisikohan sairaanhoitaja(!) vielä konkreettisemmin siinä ammatissa kyllä autat ihmisiä. Ja kyllä, todellakin tuntee varmasti tekevänsä ýhtä tärkeää työtä kuin tämä majesteettinen lääkärikin! Olipa taas kapeakatseinen ajattelutapa, järkyttävää..

"Onhan miinuspuoliakin, kuten työajat, ja palkkakin on paljon surkeampi kuin luulin."

Voi voi, olet varmaankin valinnut ihan väärän ammatin, kun ei työajat passaa ja palkkakin on huimasti surkea että hohhojjaa taas järjenjuoksua ja ylpeyttä..ei tainnut olla ihan suoraan Greyn anatomiasta tai Housesta realistinen sairaalamaailma..lääkärilläkö huono palkka?! sairaanhoitajallahan se palkka vasta kuseekin hunajaa varmastikkin lääkäriä enemmän..jea right!

ovat vaaleanpunaiset kirjoitti:

No varmastihan on hauskaa, onhan teidän ylhäisyytenne lääkiskälinen/jo lääkäri(epäilen)

"Keksitkö toista ammattia, jossa niin konkreettisesti pääsee auttamaan muita ihmisiä, ratkomaan (diagnostisia) pähkinöitä ja voi tuntea tekevänsä tärkeää työtä?"

hmm..olipa tosi vaikea keksiä. Olisikohan sairaanhoitaja(!) vielä konkreettisemmin siinä ammatissa kyllä autat ihmisiä. Ja kyllä, todellakin tuntee varmasti tekevänsä ýhtä tärkeää työtä kuin tämä majesteettinen lääkärikin! Olipa taas kapeakatseinen ajattelutapa, järkyttävää..

"Onhan miinuspuoliakin, kuten työajat, ja palkkakin on paljon surkeampi kuin luulin."

Voi voi, olet varmaankin valinnut ihan väärän ammatin, kun ei työajat passaa ja palkkakin on huimasti surkea että hohhojjaa taas järjenjuoksua ja ylpeyttä..ei tainnut olla ihan suoraan Greyn anatomiasta tai Housesta realistinen sairaalamaailma..lääkärilläkö huono palkka?! sairaanhoitajallahan se palkka vasta kuseekin hunajaa varmastikkin lääkäriä enemmän..jea right!

Lue lisää

vedät herneen nenään ihan asiallisesta viestistä? Provosoiduit kyllä kympillä ihan jokaisesta pikku yksityiskohdasta.

>Olisikohan sairaanhoitaja(!) vielä konkreettisemmin siinä ammatissa kyllä autat ihmisiä. Ja kyllä, todellakin tuntee varmasti tekevänsä ýhtä tärkeää työtä kuin tämä majesteettinen lääkärikin!

No sairaanhoitajan ammatissa kyllä tehdään tärkeää työtä ja konkreettisesti autetaan ihmisiä, mutta se olennainen mukava puoli, diagnostiset pähkinät, jää pois. Kaikki kolme kohtaa siis piti löytyä, en väittänytkään, että lääkärin työ on ainoa tärkeä työ maailmassa, tai ainoa, jossa autetaan ihmisiä. Ja mikä ihmeen "majesteettinen lääkäri"?

>Voi voi, olet varmaankin valinnut ihan väärän ammatin, kun ei työajat passaa ja palkkakin on huimasti surkea että hohhojjaa taas järjenjuoksua ja ylpeyttä..ei tainnut olla ihan suoraan Greyn anatomiasta tai Housesta realistinen sairaalamaailma..lääkärilläkö huono palkka?!

Taas hirveää hurskastelua. Kerroin vain ammatin huonoista puolista. Vai väitätkö oikeasti, että ammatin hyvä puoli olisi se, että en ole viiteen jouluun ollut vapaalla, ja lähes joka juhannuskin olen töissä? Ja taas: tiedän, löytyy muitakin ammatteja joissa työskennellään juhlapyhinä, mutta siitä huolimatta et voi väittää, etteikö se olisi ammatin huono puoli.

Ja erikoistuvan lääkärin 2300e/kk palkka ei tosiaankaan ole riittävä koulutuksen pituuteen ja työn vaativuuteen ja vastuuseen nähden.

ovat vaaleanpunaiset kirjoitti:

No varmastihan on hauskaa, onhan teidän ylhäisyytenne lääkiskälinen/jo lääkäri(epäilen)

"Keksitkö toista ammattia, jossa niin konkreettisesti pääsee auttamaan muita ihmisiä, ratkomaan (diagnostisia) pähkinöitä ja voi tuntea tekevänsä tärkeää työtä?"

hmm..olipa tosi vaikea keksiä. Olisikohan sairaanhoitaja(!) vielä konkreettisemmin siinä ammatissa kyllä autat ihmisiä. Ja kyllä, todellakin tuntee varmasti tekevänsä ýhtä tärkeää työtä kuin tämä majesteettinen lääkärikin! Olipa taas kapeakatseinen ajattelutapa, järkyttävää..

"Onhan miinuspuoliakin, kuten työajat, ja palkkakin on paljon surkeampi kuin luulin."

Voi voi, olet varmaankin valinnut ihan väärän ammatin, kun ei työajat passaa ja palkkakin on huimasti surkea että hohhojjaa taas järjenjuoksua ja ylpeyttä..ei tainnut olla ihan suoraan Greyn anatomiasta tai Housesta realistinen sairaalamaailma..lääkärilläkö huono palkka?! sairaanhoitajallahan se palkka vasta kuseekin hunajaa varmastikkin lääkäriä enemmän..jea right!

Lue lisää

oli tuo vastauksena aika kohtuuton kärjistys ja tarkoituksenhakuinen alas ampuminen sinänsä ihan positiivisen ja 'vaarattomaan' viestiin.

ovat vaaleanpunaiset kirjoitti:

No varmastihan on hauskaa, onhan teidän ylhäisyytenne lääkiskälinen/jo lääkäri(epäilen)

"Keksitkö toista ammattia, jossa niin konkreettisesti pääsee auttamaan muita ihmisiä, ratkomaan (diagnostisia) pähkinöitä ja voi tuntea tekevänsä tärkeää työtä?"

hmm..olipa tosi vaikea keksiä. Olisikohan sairaanhoitaja(!) vielä konkreettisemmin siinä ammatissa kyllä autat ihmisiä. Ja kyllä, todellakin tuntee varmasti tekevänsä ýhtä tärkeää työtä kuin tämä majesteettinen lääkärikin! Olipa taas kapeakatseinen ajattelutapa, järkyttävää..

"Onhan miinuspuoliakin, kuten työajat, ja palkkakin on paljon surkeampi kuin luulin."

Voi voi, olet varmaankin valinnut ihan väärän ammatin, kun ei työajat passaa ja palkkakin on huimasti surkea että hohhojjaa taas järjenjuoksua ja ylpeyttä..ei tainnut olla ihan suoraan Greyn anatomiasta tai Housesta realistinen sairaalamaailma..lääkärilläkö huono palkka?! sairaanhoitajallahan se palkka vasta kuseekin hunajaa varmastikkin lääkäriä enemmän..jea right!

Lue lisää

Tulipas katkeraa tilitystä asialliseen viestiin. Kukahan täällä on wannabe?

ovat vaaleanpunaiset kirjoitti:

No varmastihan on hauskaa, onhan teidän ylhäisyytenne lääkiskälinen/jo lääkäri(epäilen)

"Keksitkö toista ammattia, jossa niin konkreettisesti pääsee auttamaan muita ihmisiä, ratkomaan (diagnostisia) pähkinöitä ja voi tuntea tekevänsä tärkeää työtä?"

hmm..olipa tosi vaikea keksiä. Olisikohan sairaanhoitaja(!) vielä konkreettisemmin siinä ammatissa kyllä autat ihmisiä. Ja kyllä, todellakin tuntee varmasti tekevänsä ýhtä tärkeää työtä kuin tämä majesteettinen lääkärikin! Olipa taas kapeakatseinen ajattelutapa, järkyttävää..

"Onhan miinuspuoliakin, kuten työajat, ja palkkakin on paljon surkeampi kuin luulin."

Voi voi, olet varmaankin valinnut ihan väärän ammatin, kun ei työajat passaa ja palkkakin on huimasti surkea että hohhojjaa taas järjenjuoksua ja ylpeyttä..ei tainnut olla ihan suoraan Greyn anatomiasta tai Housesta realistinen sairaalamaailma..lääkärilläkö huono palkka?! sairaanhoitajallahan se palkka vasta kuseekin hunajaa varmastikkin lääkäriä enemmän..jea right!

Lue lisää

"Olisikohan sairaanhoitaja(!) vielä konkreettisemmin siinä ammatissa kyllä autat ihmisiä. Ja kyllä, todellakin tuntee varmasti tekevänsä ýhtä tärkeää työtä kuin tämä majesteettinen lääkärikin! Olipa taas kapeakatseinen ajattelutapa, järkyttävää.."

Tosiasia on kuitenkin, että lääkäri pystyy paljon enemmän auttamaan niitä potilaita kuin sairaanhoitaja, kun potilas menee sairaanhoitajan vastaanotolle ja hoitaja ei osaa sanoa mikä potilasta vaivaa, tai vaikka tietäisikin mikä on vaivana ja mitä sille pitäisi tehdä, niin kun ei itse osaa/pysty/saa tehdä hoitoa, niin sairaanhoitaja siirtää sitten potilaan aina lääkärille. Siis enemmän apua tarvitsevat potilaat ja vähänkään vaikeampia tai vaativampia hoitotoimenpiteitä tarvitsevat potilaat tai oikeastaan käytännössä mitä tahansa lääkettäkin tarvitsevat potilaat tulevat lääkärille, hoitaja ei saa määrätä parantavia lääkkeitä eikä tehdä juuri toimenpiteitä. Siis kumpi se enemmän auttaakaan ihmisiä paranemaan? Kumpi siis tekee enemmän potilaan parantamiseksi ja siten "tärkeämpää" työtä? Edellisen kerran kun oli sairaanhoitajien lakko, niin kuitenkin potilaat kyettiin hoitamaan, joskin hankalaahan se oli. Kuitenkaan kukaan ei jäänyt paranematta tai kuollut hoidon, lääkitysten tai toimenpiteiden puutteeseen. Jos sen sijaan lääkärit olisivat sillä lailla lakossa, että ei olisi lainkaan lääkäreitä vastaanotoilla, niin potilaat eivät saisi lääkkeitä eikä esim. haavoja voitaisi ommella jne. Siis kumpaa "tarvitaan" enemmän ja kumpi siten siis "tärkeämpää" työtä tekee, jos aletaan noin konkreettisesti viivalle asioita laittaa?

Lääket. lis. kirjoitti:

"Olisikohan sairaanhoitaja(!) vielä konkreettisemmin siinä ammatissa kyllä autat ihmisiä. Ja kyllä, todellakin tuntee varmasti tekevänsä ýhtä tärkeää työtä kuin tämä majesteettinen lääkärikin! Olipa taas kapeakatseinen ajattelutapa, järkyttävää.."

Tosiasia on kuitenkin, että lääkäri pystyy paljon enemmän auttamaan niitä potilaita kuin sairaanhoitaja, kun potilas menee sairaanhoitajan vastaanotolle ja hoitaja ei osaa sanoa mikä potilasta vaivaa, tai vaikka tietäisikin mikä on vaivana ja mitä sille pitäisi tehdä, niin kun ei itse osaa/pysty/saa tehdä hoitoa, niin sairaanhoitaja siirtää sitten potilaan aina lääkärille. Siis enemmän apua tarvitsevat potilaat ja vähänkään vaikeampia tai vaativampia hoitotoimenpiteitä tarvitsevat potilaat tai oikeastaan käytännössä mitä tahansa lääkettäkin tarvitsevat potilaat tulevat lääkärille, hoitaja ei saa määrätä parantavia lääkkeitä eikä tehdä juuri toimenpiteitä. Siis kumpi se enemmän auttaakaan ihmisiä paranemaan? Kumpi siis tekee enemmän potilaan parantamiseksi ja siten "tärkeämpää" työtä? Edellisen kerran kun oli sairaanhoitajien lakko, niin kuitenkin potilaat kyettiin hoitamaan, joskin hankalaahan se oli. Kuitenkaan kukaan ei jäänyt paranematta tai kuollut hoidon, lääkitysten tai toimenpiteiden puutteeseen. Jos sen sijaan lääkärit olisivat sillä lailla lakossa, että ei olisi lainkaan lääkäreitä vastaanotoilla, niin potilaat eivät saisi lääkkeitä eikä esim. haavoja voitaisi ommella jne. Siis kumpaa "tarvitaan" enemmän ja kumpi siten siis "tärkeämpää" työtä tekee, jos aletaan noin konkreettisesti viivalle asioita laittaa?

Lue lisää

Että koska on ollut sellainen sairaanhoitajien lakko että KAIKKI sairaanhoitajat ovat olleet pois työpaikalta? Eikös se ole laitonta sellainen? Mun käsityksen mukaan pitää hoitajien lakkoillessaan aina jättää joku minimimiehitys (tämä varmaan on yksi syy miksi heidän lakoillaan ei ole kovin isoa merkitystä).

Ja aivan turhaa on ruveta vertailemaan kummat tekevät tärkeämpää työtä, hoitajat vai lääkärit. Kumpikaan ei pärjäisi ilman toista ainakaan ilman lisäkoulutusta. On totta että lääkäri määrää hoidon mutta hoitajat sen yleensä toteuttavat ja näin molempien tehdessä osansa potilas saa sen hoidon ja huolenpidon mitä tarvitsee. Hoitajat eivät myöskään ainoastaa robottimaisesti tottele lääkärin määräyksiä vaan he usein ovat vastuussa potilaan tilan seuraamisesta ja hyvinvoinnista.

lakosta kirjoitti:

Että koska on ollut sellainen sairaanhoitajien lakko että KAIKKI sairaanhoitajat ovat olleet pois työpaikalta? Eikös se ole laitonta sellainen? Mun käsityksen mukaan pitää hoitajien lakkoillessaan aina jättää joku minimimiehitys (tämä varmaan on yksi syy miksi heidän lakoillaan ei ole kovin isoa merkitystä).

Ja aivan turhaa on ruveta vertailemaan kummat tekevät tärkeämpää työtä, hoitajat vai lääkärit. Kumpikaan ei pärjäisi ilman toista ainakaan ilman lisäkoulutusta. On totta että lääkäri määrää hoidon mutta hoitajat sen yleensä toteuttavat ja näin molempien tehdessä osansa potilas saa sen hoidon ja huolenpidon mitä tarvitsee. Hoitajat eivät myöskään ainoastaa robottimaisesti tottele lääkärin määräyksiä vaan he usein ovat vastuussa potilaan tilan seuraamisesta ja hyvinvoinnista.

Lue lisää

"Että koska on ollut sellainen sairaanhoitajien lakko että KAIKKI sairaanhoitajat ovat olleet pois työpaikalta?"

Ei siis tietenkään sellaista, että kaikki olisivat olleet poissa työpaikoilta, mutta esim. terveysasemien hoitajat olivat viime sairaanhoitajien lakon aikaan kaikkikin pois kyseiseltä työpaikalta ja silti potilaat tuli hoidettua pelkän lääkärin voimin.
Tietenkään jonkun keskussairaalan tai yliopistosairaalan ensiavusta tai leikkaussaleista eivät kaikki hoitajat voi olla poissa, eli hengen pelastava hätäensiapu ja sitä vastaavalla kiireellisyydellä tehtävät hoitotoimet tulee lain mukaan antaa ja näissä tehtävissä toimivien hoitajien on oltava paikalla minimimiehityksellä. Mutta siis suurin osa, arviolta 80-90% hoitajista voi olla poissa lakon aikana, eihän se muuten mikään lakko ole, jos tehdään ei-välttämätöntä työtä. Välttämättömäksi ei voida katsoa kaikkea potilaiden elämänlaatuun vaikuttavaa työtä, ainoastaan todella välttämätön ja sellainen työ jonka hoitamatta jättäminen vakavasti vaarantaisi potilaan terveyden tai hengen.

"On totta että lääkäri määrää hoidon mutta hoitajat sen yleensä toteuttavat "

No, riippuu vähän työpaikasta ja potilasmateriaalista. Avohoidossa hoito useimmiten päättyy siihen että potilas saa reseptin, eikä sen jälkeen näe kyllä enää hoitajaa. Useimmat toimenpiteet, kuten haavanompelu ja vierasesineiden poistot yms. voidaan tehdä ilman hoitajaa, vähän enempi menee lääkäriltä aikaa ja vaivaa vain. Jos siis osastohoidot jätetään pois laskuista, niin kyllähän se lääkäri sen hoidon toteuttaa eli määrää lääkkeen tai tekee pientoimenpiteen ja hoitajaa ei välttämättä tarvita laisinkaan avohoidossa näissä tapauksissa hoitoa toteuttamaan. Eikö?

"

lakosta kirjoitti:

Että koska on ollut sellainen sairaanhoitajien lakko että KAIKKI sairaanhoitajat ovat olleet pois työpaikalta? Eikös se ole laitonta sellainen? Mun käsityksen mukaan pitää hoitajien lakkoillessaan aina jättää joku minimimiehitys (tämä varmaan on yksi syy miksi heidän lakoillaan ei ole kovin isoa merkitystä).

Ja aivan turhaa on ruveta vertailemaan kummat tekevät tärkeämpää työtä, hoitajat vai lääkärit. Kumpikaan ei pärjäisi ilman toista ainakaan ilman lisäkoulutusta. On totta että lääkäri määrää hoidon mutta hoitajat sen yleensä toteuttavat ja näin molempien tehdessä osansa potilas saa sen hoidon ja huolenpidon mitä tarvitsee. Hoitajat eivät myöskään ainoastaa robottimaisesti tottele lääkärin määräyksiä vaan he usein ovat vastuussa potilaan tilan seuraamisesta ja hyvinvoinnista.

Lue lisää

On todellakin aivan naurettavaa pistää eri ammatteja "tärkeysjärjestykseen". Tosiasiassa lääkärit eivät pystyisi niitä potilaita parantamaan ilman sairaanhoitajia ja toisin päin. Toki lääkärit tietävät, miten potilasta tulee hoitaa, mutta sen hoidon toteuttavat paljolti myös sairaanhoitajat, potilaan yleisen tilan seuraamisesta puhumattakaan. Notta jos vaan avataan ne silmät ja katsotaan sitä omaa korvaamattomuutta sitte vähän tarkemmin. Ei tämä maailma pyöri ilman sähkömiehiäkään, vaikka sellaisiksi valmistutaan "vain" ammattikoulusta.

Ja tosiaan, tuskin ikinä lakonkaan aikana sairaalat ovat olleet täysin ilman sairaanhoitajia. Jos näin olisi ollut, olisi potilaita takuulla kuollut.

Lääket. lis. kirjoitti:

"Olisikohan sairaanhoitaja(!) vielä konkreettisemmin siinä ammatissa kyllä autat ihmisiä. Ja kyllä, todellakin tuntee varmasti tekevänsä ýhtä tärkeää työtä kuin tämä majesteettinen lääkärikin! Olipa taas kapeakatseinen ajattelutapa, järkyttävää.."

Tosiasia on kuitenkin, että lääkäri pystyy paljon enemmän auttamaan niitä potilaita kuin sairaanhoitaja, kun potilas menee sairaanhoitajan vastaanotolle ja hoitaja ei osaa sanoa mikä potilasta vaivaa, tai vaikka tietäisikin mikä on vaivana ja mitä sille pitäisi tehdä, niin kun ei itse osaa/pysty/saa tehdä hoitoa, niin sairaanhoitaja siirtää sitten potilaan aina lääkärille. Siis enemmän apua tarvitsevat potilaat ja vähänkään vaikeampia tai vaativampia hoitotoimenpiteitä tarvitsevat potilaat tai oikeastaan käytännössä mitä tahansa lääkettäkin tarvitsevat potilaat tulevat lääkärille, hoitaja ei saa määrätä parantavia lääkkeitä eikä tehdä juuri toimenpiteitä. Siis kumpi se enemmän auttaakaan ihmisiä paranemaan? Kumpi siis tekee enemmän potilaan parantamiseksi ja siten "tärkeämpää" työtä? Edellisen kerran kun oli sairaanhoitajien lakko, niin kuitenkin potilaat kyettiin hoitamaan, joskin hankalaahan se oli. Kuitenkaan kukaan ei jäänyt paranematta tai kuollut hoidon, lääkitysten tai toimenpiteiden puutteeseen. Jos sen sijaan lääkärit olisivat sillä lailla lakossa, että ei olisi lainkaan lääkäreitä vastaanotoilla, niin potilaat eivät saisi lääkkeitä eikä esim. haavoja voitaisi ommella jne. Siis kumpaa "tarvitaan" enemmän ja kumpi siten siis "tärkeämpää" työtä tekee, jos aletaan noin konkreettisesti viivalle asioita laittaa?

Lue lisää

Kyllä se realistinen tosiasia on vaan niin, ettei sairaala ilman sairaanhoitajia pyörisi lainkaan.

Nämä kirjoitukset osoittavat pelkästään lääkäreiden ylimielisyyttä, näin tiivistetysti rivien välistä kuuluu vain minä minä minä..

Olisiko tullut kenties mieleen, että sairaala pyörii TIIMITYÖSKENTELYNÄ. Menet juuri omaan lankaasi ja osoitat ylimielisyyttäsi, kun väität lääkäreiden pelkästään pyörittävän sairaalata. Etkö itsekään tajua, kuinka tyhmältä tuo kuulostaa? En itse väitä etteikö lääkärit olisi tärkeitä ja kunniaansa ansainneet, mutta niin ovat monet muutkin ansainneet kunnioitusta sairaalatyöntekijöistä, kuten sairaanhoitajat ja ambulanssikuskit,puhumattakaan ensihoitajista! Eikä siihen tarvita edes lääkärin koulutusta.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaankin. Te kaikki kuulostatte yhdeltä ampiaispesältä, eikä sinne mahdu muita työntekijöitä, kuin lääkärit. Lakko esimerkki oli todella surkea ja ennenkaikkea pilkkaava sairaanhoitajia kohtaan.

Kuten jo joku kirjoittikin, sairaanhoitajat toteuttavat potilaille näitä toimenpiteitä(tiettyyn rajaan saakka tietenkin). Ja ennenkaikkea heillä on aivot arvioimaan potilaalle sopivasta ja toteutuvasta hoidosta, kykenevät sitä tarvittaessa itsenäisestikin muuttamaan ilman lääkäriä.

"Siis kumpi se enemmän auttaakaan ihmisiä paranemaan? Kumpi siis tekee enemmän potilaan parantamiseksi ja siten "tärkeämpää" työtä?"

:D!! Eiköhän ne sairaanhoitajat juuri TOTEUTA HOITOA ja näin auta ihmisiä konkreettisemmin paranemaan, kuin lääkärit. Oletko edes koskaan nähnytkään sairaanhoitajaa? Ja taas jälleen kerran, viimeisessä lauseessa asetit itsesi majesteettiselle jalustalle. Olisikohan niin, että kukaan ei tee toista tärkeämpää työtä sairaalassa? Mene itseesi.

Lääket. lis. kirjoitti:

"Olisikohan sairaanhoitaja(!) vielä konkreettisemmin siinä ammatissa kyllä autat ihmisiä. Ja kyllä, todellakin tuntee varmasti tekevänsä ýhtä tärkeää työtä kuin tämä majesteettinen lääkärikin! Olipa taas kapeakatseinen ajattelutapa, järkyttävää.."

Tosiasia on kuitenkin, että lääkäri pystyy paljon enemmän auttamaan niitä potilaita kuin sairaanhoitaja, kun potilas menee sairaanhoitajan vastaanotolle ja hoitaja ei osaa sanoa mikä potilasta vaivaa, tai vaikka tietäisikin mikä on vaivana ja mitä sille pitäisi tehdä, niin kun ei itse osaa/pysty/saa tehdä hoitoa, niin sairaanhoitaja siirtää sitten potilaan aina lääkärille. Siis enemmän apua tarvitsevat potilaat ja vähänkään vaikeampia tai vaativampia hoitotoimenpiteitä tarvitsevat potilaat tai oikeastaan käytännössä mitä tahansa lääkettäkin tarvitsevat potilaat tulevat lääkärille, hoitaja ei saa määrätä parantavia lääkkeitä eikä tehdä juuri toimenpiteitä. Siis kumpi se enemmän auttaakaan ihmisiä paranemaan? Kumpi siis tekee enemmän potilaan parantamiseksi ja siten "tärkeämpää" työtä? Edellisen kerran kun oli sairaanhoitajien lakko, niin kuitenkin potilaat kyettiin hoitamaan, joskin hankalaahan se oli. Kuitenkaan kukaan ei jäänyt paranematta tai kuollut hoidon, lääkitysten tai toimenpiteiden puutteeseen. Jos sen sijaan lääkärit olisivat sillä lailla lakossa, että ei olisi lainkaan lääkäreitä vastaanotoilla, niin potilaat eivät saisi lääkkeitä eikä esim. haavoja voitaisi ommella jne. Siis kumpaa "tarvitaan" enemmän ja kumpi siten siis "tärkeämpää" työtä tekee, jos aletaan noin konkreettisesti viivalle asioita laittaa?

Lue lisää

Minkä ihmeen takia yliopistotasoisen koulutuksen saaneen ihmisen tarvitsee täällä suomi24:ssa epätoivon vimmalla asetella ammatteja tärkeysjärjestykseen??
Ja kun kyse on kuitenkin yhteisestä potilaasta, jonka eteen niin lääkärit, sairaanhoitajat,lähihoitajat, laitoshuoltajat jne.. tekevät YHDESSÄ parhaansa häntä auttaakseen...!? Ei luulisi, että on varaa alkaa vähättelemään yhdenkään ammattikunnan työpanosta.
Melkoisen kauhistuttava asenne, jos todellakin olet lääkäri!!

Lääket. lis. kirjoitti:

"Että koska on ollut sellainen sairaanhoitajien lakko että KAIKKI sairaanhoitajat ovat olleet pois työpaikalta?"

Ei siis tietenkään sellaista, että kaikki olisivat olleet poissa työpaikoilta, mutta esim. terveysasemien hoitajat olivat viime sairaanhoitajien lakon aikaan kaikkikin pois kyseiseltä työpaikalta ja silti potilaat tuli hoidettua pelkän lääkärin voimin.
Tietenkään jonkun keskussairaalan tai yliopistosairaalan ensiavusta tai leikkaussaleista eivät kaikki hoitajat voi olla poissa, eli hengen pelastava hätäensiapu ja sitä vastaavalla kiireellisyydellä tehtävät hoitotoimet tulee lain mukaan antaa ja näissä tehtävissä toimivien hoitajien on oltava paikalla minimimiehityksellä. Mutta siis suurin osa, arviolta 80-90% hoitajista voi olla poissa lakon aikana, eihän se muuten mikään lakko ole, jos tehdään ei-välttämätöntä työtä. Välttämättömäksi ei voida katsoa kaikkea potilaiden elämänlaatuun vaikuttavaa työtä, ainoastaan todella välttämätön ja sellainen työ jonka hoitamatta jättäminen vakavasti vaarantaisi potilaan terveyden tai hengen.

"On totta että lääkäri määrää hoidon mutta hoitajat sen yleensä toteuttavat "

No, riippuu vähän työpaikasta ja potilasmateriaalista. Avohoidossa hoito useimmiten päättyy siihen että potilas saa reseptin, eikä sen jälkeen näe kyllä enää hoitajaa. Useimmat toimenpiteet, kuten haavanompelu ja vierasesineiden poistot yms. voidaan tehdä ilman hoitajaa, vähän enempi menee lääkäriltä aikaa ja vaivaa vain. Jos siis osastohoidot jätetään pois laskuista, niin kyllähän se lääkäri sen hoidon toteuttaa eli määrää lääkkeen tai tekee pientoimenpiteen ja hoitajaa ei välttämättä tarvita laisinkaan avohoidossa näissä tapauksissa hoitoa toteuttamaan. Eikö?

"

Lue lisää

niin että se välttämättömin on se mitä siellä osastolla normaalitilanteessakaan ehtii tehdä. Kun lakko siis tulee niin entistä vähemmän porukkaa joutuu tekemään käytännössä sen saman jutun samassa ajassa. Eli toisinsanoen lakko aiheuttaa eniten haittaa hoitajille itselleen koska päättäjiä ei näytä nykyäänkään hetkauttavan ehtiikö hoitajat istahtamaan juttelemaan potilaidensa kanssa.

Jos avohoidossa onkin yksiköitä joissa lääkärit pärjäävät yksin (hoitavatko he myös puhelimeen vastaamisen ja ajanvarauksen?) niin se ei mitenkään aseta lääkäreitä erityisasemaan tai tärkeämmäksi potilaille. Edelleen molempia tarvitaan ja molemmat tekevät toivottavasti parhaansa potilaita auttaakseen.

Kannattaisi ennemmin ajatella asiaa niin päin että miten voin tehdä yhteistyötä muiden ammattikuntien kanssa että työ tulisi mahdollisimman hyvin tehdyksi kuin miettiä keinoja miten voisi jonkun ammattikunnan kokonaan jättää pois.

> Keksitkö toista ammattia, jossa niin konkreettisesti pääsee auttamaan muita ihmisiä, ratkomaan (diagnostisia) pähkinöitä ja voi tuntea tekevänsä tärkeää työtä?

Mieleen tulee esimerkiksi matematiikan opettajan, poliisin ja tuomarin ammatit, noin alkajaisiksi...

tuttu sana? kirjoitti:

Kyllä se realistinen tosiasia on vaan niin, ettei sairaala ilman sairaanhoitajia pyörisi lainkaan.

Nämä kirjoitukset osoittavat pelkästään lääkäreiden ylimielisyyttä, näin tiivistetysti rivien välistä kuuluu vain minä minä minä..

Olisiko tullut kenties mieleen, että sairaala pyörii TIIMITYÖSKENTELYNÄ. Menet juuri omaan lankaasi ja osoitat ylimielisyyttäsi, kun väität lääkäreiden pelkästään pyörittävän sairaalata. Etkö itsekään tajua, kuinka tyhmältä tuo kuulostaa? En itse väitä etteikö lääkärit olisi tärkeitä ja kunniaansa ansainneet, mutta niin ovat monet muutkin ansainneet kunnioitusta sairaalatyöntekijöistä, kuten sairaanhoitajat ja ambulanssikuskit,puhumattakaan ensihoitajista! Eikä siihen tarvita edes lääkärin koulutusta.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaankin. Te kaikki kuulostatte yhdeltä ampiaispesältä, eikä sinne mahdu muita työntekijöitä, kuin lääkärit. Lakko esimerkki oli todella surkea ja ennenkaikkea pilkkaava sairaanhoitajia kohtaan.

Kuten jo joku kirjoittikin, sairaanhoitajat toteuttavat potilaille näitä toimenpiteitä(tiettyyn rajaan saakka tietenkin). Ja ennenkaikkea heillä on aivot arvioimaan potilaalle sopivasta ja toteutuvasta hoidosta, kykenevät sitä tarvittaessa itsenäisestikin muuttamaan ilman lääkäriä.

"Siis kumpi se enemmän auttaakaan ihmisiä paranemaan? Kumpi siis tekee enemmän potilaan parantamiseksi ja siten "tärkeämpää" työtä?"

:D!! Eiköhän ne sairaanhoitajat juuri TOTEUTA HOITOA ja näin auta ihmisiä konkreettisemmin paranemaan, kuin lääkärit. Oletko edes koskaan nähnytkään sairaanhoitajaa? Ja taas jälleen kerran, viimeisessä lauseessa asetit itsesi majesteettiselle jalustalle. Olisikohan niin, että kukaan ei tee toista tärkeämpää työtä sairaalassa? Mene itseesi.

Lue lisää

Ensinnäkin: koko keskusteluhan lähti siitä, että joku väitti sairaanhoitajien auttavan ENEMMÄN kuin lääkäri potilasta. En ole väittänyt itse ensin, että kumpi tekee enemmän ja tärkeämpää hommaa potilaan paranemisen hyväksi, vaan joku tuossa yllä aloitti koko vertailun väittämällä sairaanhoitajien tekevän enemmän kuin lääkäreiden. Kyllä sen nyt kaikki tietävät, että enemmän lääkärin toimilla on osuutta potilaan paranemiseen. Vai väittääkö nyt joku ihan tosissaan, että leikkauksessa parannettavan potilaan avuksi leikkaussalihoitaja tekee enemmän kuin leikkaava lääkäri? Kumpi auttaa enemmän potilasta, joka saa sydäninfarktin, akuutin pallolaajennuksen tekevä lääkäri, vai pallolaajennuksessa lääkäriä avustava hoitaja? Jne. Jotain rajaa noihin juttuihin siis, siksi halusin vain huomauttaa että jos aletaan kerran vertailla, niin verrataan sitten. Ei siihen muuten tarvetta olisi ollut, ellei olisi asiaa nostettu esiin, että missä työssä autat jotakuta eniten. Onko nyt paljon sen suurempaa auttamista olemassa kuin pelastaa joku aivohalvauksesta terveeksi antamalla aivoinfarktin liuotushoito, eihän sitä voi millään mitata tai verrata edes, pelastaa koko elämä ja henkikin parhaassa tapauksessa, siis jos haluaa ihmisiä todella auttaa lähes mittaamattoman suurilla tavoilla, niin lääkäriksi kannattanee lukea ennemmin. Tai jos psykiatri parantaa skitsofreenikon normaaliksi ihmiseksi määräämällään lääkityksellä, niin voiko tuon annetun avun määrää verrata edes oikein mihinkään. Tai neurokirurgi poistaa lapselta aivokasvaimen päästä ja parantaa lapsen pysyvästi, lapsi elää sitten normaalin elämän vaikkapa 80-vuotiaaksi, muuten olisi kuollut 6-vuotiaana. Onko vähän paljon autettu siinä kanssaihmistä?

"Ja ennenkaikkea heillä on aivot arvioimaan potilaalle sopivasta ja toteutuvasta hoidosta, kykenevät sitä tarvittaessa itsenäisestikin muuttamaan ilman lääkäriä."

Suomen lain mukaan lääkäri päättää ja vastaa potilaan hoidosta. Jos hoitaja menee itse tekemään arvioita potilaan tilasta ja asettelemaan diagnooseja ja muuttamaan hoitoa itsenäisesti sen perusteella ilman lääkärin päätöstä, niin siitä pääsee käräjille. Laki on tässä asiassa ehdoton: ainaostaan lääkärillä on oikeus asettaa diagnoosi, päättää potilaan hoidosta ja määrätä lääkkeitä. Käsikauppalääkkeitä saa ostaa kuka vain, mutta kaikki muut lääkkeet ihmiselle ovat vain lääkärin määrättävissä lääkinnälliseen tai lääketieteelliseen käyttöön. Ainoastaan lääkäri saa todeta jonkun kuolleeksi, antaa hautausluvan jne jne.

"Olisikohan niin, että kukaan ei tee toista tärkeämpää työtä sairaalassa?"

No, tuossa edellä annettiin ymmärtää että hoitaja auttaa enemmän potilasta kuin lääkäri. Eli menköön hoitaja itseensä jos niin ajattelee.

Työn tärkeys on toki hankala määritelmä, toki esim. leikkaussalin siivooja tekee tärkeää työtä, jos salit olisivat siivoamatta, ei lopulta leikkauksia voitaisi turvallisesti suorittaa, siis tärkeää hommaa.

Mutta sitten tulee se asia, että kun tuota työtä voi tehdä ja oppia melkein kuka tahansa, niin sitten se ei ole niin arvostettua hommaa, eikö?

Lääket. lis. kirjoitti:

Ensinnäkin: koko keskusteluhan lähti siitä, että joku väitti sairaanhoitajien auttavan ENEMMÄN kuin lääkäri potilasta. En ole väittänyt itse ensin, että kumpi tekee enemmän ja tärkeämpää hommaa potilaan paranemisen hyväksi, vaan joku tuossa yllä aloitti koko vertailun väittämällä sairaanhoitajien tekevän enemmän kuin lääkäreiden. Kyllä sen nyt kaikki tietävät, että enemmän lääkärin toimilla on osuutta potilaan paranemiseen. Vai väittääkö nyt joku ihan tosissaan, että leikkauksessa parannettavan potilaan avuksi leikkaussalihoitaja tekee enemmän kuin leikkaava lääkäri? Kumpi auttaa enemmän potilasta, joka saa sydäninfarktin, akuutin pallolaajennuksen tekevä lääkäri, vai pallolaajennuksessa lääkäriä avustava hoitaja? Jne. Jotain rajaa noihin juttuihin siis, siksi halusin vain huomauttaa että jos aletaan kerran vertailla, niin verrataan sitten. Ei siihen muuten tarvetta olisi ollut, ellei olisi asiaa nostettu esiin, että missä työssä autat jotakuta eniten. Onko nyt paljon sen suurempaa auttamista olemassa kuin pelastaa joku aivohalvauksesta terveeksi antamalla aivoinfarktin liuotushoito, eihän sitä voi millään mitata tai verrata edes, pelastaa koko elämä ja henkikin parhaassa tapauksessa, siis jos haluaa ihmisiä todella auttaa lähes mittaamattoman suurilla tavoilla, niin lääkäriksi kannattanee lukea ennemmin. Tai jos psykiatri parantaa skitsofreenikon normaaliksi ihmiseksi määräämällään lääkityksellä, niin voiko tuon annetun avun määrää verrata edes oikein mihinkään. Tai neurokirurgi poistaa lapselta aivokasvaimen päästä ja parantaa lapsen pysyvästi, lapsi elää sitten normaalin elämän vaikkapa 80-vuotiaaksi, muuten olisi kuollut 6-vuotiaana. Onko vähän paljon autettu siinä kanssaihmistä?

"Ja ennenkaikkea heillä on aivot arvioimaan potilaalle sopivasta ja toteutuvasta hoidosta, kykenevät sitä tarvittaessa itsenäisestikin muuttamaan ilman lääkäriä."

Suomen lain mukaan lääkäri päättää ja vastaa potilaan hoidosta. Jos hoitaja menee itse tekemään arvioita potilaan tilasta ja asettelemaan diagnooseja ja muuttamaan hoitoa itsenäisesti sen perusteella ilman lääkärin päätöstä, niin siitä pääsee käräjille. Laki on tässä asiassa ehdoton: ainaostaan lääkärillä on oikeus asettaa diagnoosi, päättää potilaan hoidosta ja määrätä lääkkeitä. Käsikauppalääkkeitä saa ostaa kuka vain, mutta kaikki muut lääkkeet ihmiselle ovat vain lääkärin määrättävissä lääkinnälliseen tai lääketieteelliseen käyttöön. Ainoastaan lääkäri saa todeta jonkun kuolleeksi, antaa hautausluvan jne jne.

"Olisikohan niin, että kukaan ei tee toista tärkeämpää työtä sairaalassa?"

No, tuossa edellä annettiin ymmärtää että hoitaja auttaa enemmän potilasta kuin lääkäri. Eli menköön hoitaja itseensä jos niin ajattelee.

Työn tärkeys on toki hankala määritelmä, toki esim. leikkaussalin siivooja tekee tärkeää työtä, jos salit olisivat siivoamatta, ei lopulta leikkauksia voitaisi turvallisesti suorittaa, siis tärkeää hommaa.

Mutta sitten tulee se asia, että kun tuota työtä voi tehdä ja oppia melkein kuka tahansa, niin sitten se ei ole niin arvostettua hommaa, eikö?

Lue lisää

lähti siitä että joku väitti sairaanhoitajien auttavan KONKREETTISEMMIN, määrästä ei mun lukeakseni ollut mitään puhetta eikä siinä viestissä mielestäni otettu kantaa siihen kumpia tarvitaan enemmän, hoitajia vai lääkäreitä.

Siinä varmaan ajettiin takaa sitä että usein lääkärit eivät paljon potilaaseen koske (paitsi tietenkin kirurgit) vaan haastattelemalla ja ehkä nopeasti tutkimalla tekevät diagnoosin jonka jälkeen hoitaja sitten ottaa potilaan hoitoonsa ja toteuttaa lääkärin määräämän hoidon ja on hänen lähellään.

Toki voidaan väitellä siitä tekeekö hoitaja tosiaan konkreettisempaa (käsin kosketeltavampaa) työtä kuin lääkäri mutta ammatin arvostuksen, tärkeyden tai sen kummassa tehdään enemmän potilaan hyväksi sillä ei ole mitään tekemistä.

Tosin sellainen väittely on kyllä vähän tyhmää myös sillä aina löytyy sellaisia työtehtäviä ja alueita joissa toinen tekee enemmän "potilaan hyväksi" kuin toinen. Esimerkiksi juuri leikkaussalissa lääkäri on se joka "eniten" tekee mutta monilla vanhusten pitkäaikaissektoreilla koko homma pyörii lähes kokonaan hoitajien varassa, lääkäri käy ehkä kerran parissa viikossa pyörähtämässä kierroksen.

koko keskustelu kirjoitti:

lähti siitä että joku väitti sairaanhoitajien auttavan KONKREETTISEMMIN, määrästä ei mun lukeakseni ollut mitään puhetta eikä siinä viestissä mielestäni otettu kantaa siihen kumpia tarvitaan enemmän, hoitajia vai lääkäreitä.

Siinä varmaan ajettiin takaa sitä että usein lääkärit eivät paljon potilaaseen koske (paitsi tietenkin kirurgit) vaan haastattelemalla ja ehkä nopeasti tutkimalla tekevät diagnoosin jonka jälkeen hoitaja sitten ottaa potilaan hoitoonsa ja toteuttaa lääkärin määräämän hoidon ja on hänen lähellään.

Toki voidaan väitellä siitä tekeekö hoitaja tosiaan konkreettisempaa (käsin kosketeltavampaa) työtä kuin lääkäri mutta ammatin arvostuksen, tärkeyden tai sen kummassa tehdään enemmän potilaan hyväksi sillä ei ole mitään tekemistä.

Tosin sellainen väittely on kyllä vähän tyhmää myös sillä aina löytyy sellaisia työtehtäviä ja alueita joissa toinen tekee enemmän "potilaan hyväksi" kuin toinen. Esimerkiksi juuri leikkaussalissa lääkäri on se joka "eniten" tekee mutta monilla vanhusten pitkäaikaissektoreilla koko homma pyörii lähes kokonaan hoitajien varassa, lääkäri käy ehkä kerran parissa viikossa pyörähtämässä kierroksen.

Lue lisää

Aivan! tuota tarkoitin KONKREETTISUUDELLA. Ja josta sitten nämä lääkärit repivät vääriä asioita ja tekstin tarjoituksen päälaelleen!

Juuri näin ajattelen asioista, niinkuin tekstisi kertoo! Missään vaiheessa en ole aliarvioinut lääkärin työtä, ainoastaan sitä ylimielistä asennetta "sairaalan kingeinä". Jotta asiat sujuisivat potilaan kannaltakin paremmin, ei tällaista hierarkiaa saisi olla. Puhumattakaan sitten sairaalan työntekijöiden viihtyvyydestä..

Ja arvasin, että tämä nimim."lääk.lis", vetää herneet nokkaansa hoidon arvioinnista ja sen muuttamisesta. Tiedän kyllä lain tämän asian suhteen, mutta en jaksanut siitä mainita kiroituksessani, koska pointtini ei ollut rikkoa lakia mitenkään asian suhteen. Tietenkin se lääkäri päättää asiasta ja määrää hoidon tms. MUTTA kyse olikin siitä, että sairaanhoitaja monesti potilasta LÄHEMPÄÄ SEURANNEENA osaa kyllä omin aivoin kertoa monesti paremmin oman suosituksensa potilaan hoitoon tai sen muuttamiseen. Ja silloin kipitetäänkin kysymään lääkäriltä lupa tähän. Juuri tässä tuleekin esille se konkreettisuus kysymys.

Lääket. lis. kirjoitti:

Ensinnäkin: koko keskusteluhan lähti siitä, että joku väitti sairaanhoitajien auttavan ENEMMÄN kuin lääkäri potilasta. En ole väittänyt itse ensin, että kumpi tekee enemmän ja tärkeämpää hommaa potilaan paranemisen hyväksi, vaan joku tuossa yllä aloitti koko vertailun väittämällä sairaanhoitajien tekevän enemmän kuin lääkäreiden. Kyllä sen nyt kaikki tietävät, että enemmän lääkärin toimilla on osuutta potilaan paranemiseen. Vai väittääkö nyt joku ihan tosissaan, että leikkauksessa parannettavan potilaan avuksi leikkaussalihoitaja tekee enemmän kuin leikkaava lääkäri? Kumpi auttaa enemmän potilasta, joka saa sydäninfarktin, akuutin pallolaajennuksen tekevä lääkäri, vai pallolaajennuksessa lääkäriä avustava hoitaja? Jne. Jotain rajaa noihin juttuihin siis, siksi halusin vain huomauttaa että jos aletaan kerran vertailla, niin verrataan sitten. Ei siihen muuten tarvetta olisi ollut, ellei olisi asiaa nostettu esiin, että missä työssä autat jotakuta eniten. Onko nyt paljon sen suurempaa auttamista olemassa kuin pelastaa joku aivohalvauksesta terveeksi antamalla aivoinfarktin liuotushoito, eihän sitä voi millään mitata tai verrata edes, pelastaa koko elämä ja henkikin parhaassa tapauksessa, siis jos haluaa ihmisiä todella auttaa lähes mittaamattoman suurilla tavoilla, niin lääkäriksi kannattanee lukea ennemmin. Tai jos psykiatri parantaa skitsofreenikon normaaliksi ihmiseksi määräämällään lääkityksellä, niin voiko tuon annetun avun määrää verrata edes oikein mihinkään. Tai neurokirurgi poistaa lapselta aivokasvaimen päästä ja parantaa lapsen pysyvästi, lapsi elää sitten normaalin elämän vaikkapa 80-vuotiaaksi, muuten olisi kuollut 6-vuotiaana. Onko vähän paljon autettu siinä kanssaihmistä?

"Ja ennenkaikkea heillä on aivot arvioimaan potilaalle sopivasta ja toteutuvasta hoidosta, kykenevät sitä tarvittaessa itsenäisestikin muuttamaan ilman lääkäriä."

Suomen lain mukaan lääkäri päättää ja vastaa potilaan hoidosta. Jos hoitaja menee itse tekemään arvioita potilaan tilasta ja asettelemaan diagnooseja ja muuttamaan hoitoa itsenäisesti sen perusteella ilman lääkärin päätöstä, niin siitä pääsee käräjille. Laki on tässä asiassa ehdoton: ainaostaan lääkärillä on oikeus asettaa diagnoosi, päättää potilaan hoidosta ja määrätä lääkkeitä. Käsikauppalääkkeitä saa ostaa kuka vain, mutta kaikki muut lääkkeet ihmiselle ovat vain lääkärin määrättävissä lääkinnälliseen tai lääketieteelliseen käyttöön. Ainoastaan lääkäri saa todeta jonkun kuolleeksi, antaa hautausluvan jne jne.

"Olisikohan niin, että kukaan ei tee toista tärkeämpää työtä sairaalassa?"

No, tuossa edellä annettiin ymmärtää että hoitaja auttaa enemmän potilasta kuin lääkäri. Eli menköön hoitaja itseensä jos niin ajattelee.

Työn tärkeys on toki hankala määritelmä, toki esim. leikkaussalin siivooja tekee tärkeää työtä, jos salit olisivat siivoamatta, ei lopulta leikkauksia voitaisi turvallisesti suorittaa, siis tärkeää hommaa.

Mutta sitten tulee se asia, että kun tuota työtä voi tehdä ja oppia melkein kuka tahansa, niin sitten se ei ole niin arvostettua hommaa, eikö?

Lue lisää

No on sulla tärkeä ja hieno ammatti, ihan oikeesti on.

Sairaanhoitajat ei osaa tehdä yhtään mitään,niistä ei ole mitään hyötyä, eikä niiden "ammattitaidosta" voi puhua samana päivänä ainakaan SINUN ammattitaitosi kanssa...

Hei mene nyt oikeesti vaikka pelastamaan niitä ihmishenkiä, toi alkaa olla jo aika naurettavaa. Ja korkeintaankin olet joku itsestään epävarma henkisesti keskenkasvuinen kandi.

Lääket. lis. kirjoitti:

Ensinnäkin: koko keskusteluhan lähti siitä, että joku väitti sairaanhoitajien auttavan ENEMMÄN kuin lääkäri potilasta. En ole väittänyt itse ensin, että kumpi tekee enemmän ja tärkeämpää hommaa potilaan paranemisen hyväksi, vaan joku tuossa yllä aloitti koko vertailun väittämällä sairaanhoitajien tekevän enemmän kuin lääkäreiden. Kyllä sen nyt kaikki tietävät, että enemmän lääkärin toimilla on osuutta potilaan paranemiseen. Vai väittääkö nyt joku ihan tosissaan, että leikkauksessa parannettavan potilaan avuksi leikkaussalihoitaja tekee enemmän kuin leikkaava lääkäri? Kumpi auttaa enemmän potilasta, joka saa sydäninfarktin, akuutin pallolaajennuksen tekevä lääkäri, vai pallolaajennuksessa lääkäriä avustava hoitaja? Jne. Jotain rajaa noihin juttuihin siis, siksi halusin vain huomauttaa että jos aletaan kerran vertailla, niin verrataan sitten. Ei siihen muuten tarvetta olisi ollut, ellei olisi asiaa nostettu esiin, että missä työssä autat jotakuta eniten. Onko nyt paljon sen suurempaa auttamista olemassa kuin pelastaa joku aivohalvauksesta terveeksi antamalla aivoinfarktin liuotushoito, eihän sitä voi millään mitata tai verrata edes, pelastaa koko elämä ja henkikin parhaassa tapauksessa, siis jos haluaa ihmisiä todella auttaa lähes mittaamattoman suurilla tavoilla, niin lääkäriksi kannattanee lukea ennemmin. Tai jos psykiatri parantaa skitsofreenikon normaaliksi ihmiseksi määräämällään lääkityksellä, niin voiko tuon annetun avun määrää verrata edes oikein mihinkään. Tai neurokirurgi poistaa lapselta aivokasvaimen päästä ja parantaa lapsen pysyvästi, lapsi elää sitten normaalin elämän vaikkapa 80-vuotiaaksi, muuten olisi kuollut 6-vuotiaana. Onko vähän paljon autettu siinä kanssaihmistä?

"Ja ennenkaikkea heillä on aivot arvioimaan potilaalle sopivasta ja toteutuvasta hoidosta, kykenevät sitä tarvittaessa itsenäisestikin muuttamaan ilman lääkäriä."

Suomen lain mukaan lääkäri päättää ja vastaa potilaan hoidosta. Jos hoitaja menee itse tekemään arvioita potilaan tilasta ja asettelemaan diagnooseja ja muuttamaan hoitoa itsenäisesti sen perusteella ilman lääkärin päätöstä, niin siitä pääsee käräjille. Laki on tässä asiassa ehdoton: ainaostaan lääkärillä on oikeus asettaa diagnoosi, päättää potilaan hoidosta ja määrätä lääkkeitä. Käsikauppalääkkeitä saa ostaa kuka vain, mutta kaikki muut lääkkeet ihmiselle ovat vain lääkärin määrättävissä lääkinnälliseen tai lääketieteelliseen käyttöön. Ainoastaan lääkäri saa todeta jonkun kuolleeksi, antaa hautausluvan jne jne.

"Olisikohan niin, että kukaan ei tee toista tärkeämpää työtä sairaalassa?"

No, tuossa edellä annettiin ymmärtää että hoitaja auttaa enemmän potilasta kuin lääkäri. Eli menköön hoitaja itseensä jos niin ajattelee.

Työn tärkeys on toki hankala määritelmä, toki esim. leikkaussalin siivooja tekee tärkeää työtä, jos salit olisivat siivoamatta, ei lopulta leikkauksia voitaisi turvallisesti suorittaa, siis tärkeää hommaa.

Mutta sitten tulee se asia, että kun tuota työtä voi tehdä ja oppia melkein kuka tahansa, niin sitten se ei ole niin arvostettua hommaa, eikö?

Lue lisää

Kyllä se asia on sillä tavalla, että sairaanhoitajat eivät pärjää ilman lääkäreitä ja toisin päin. Sinulla on tainnut vaan nousta vähän päähän.

"Mutta sitten tulee se asia, että kun tuota työtä voi tehdä ja oppia melkein kuka tahansa, niin sitten se ei ole niin arvostettua hommaa, eikö? "

Aivan naurettavaa. Ihmiset ovat erilaisia ja ovat hyviä eri asioissa. Luuleeko lääkäriherra olevansa täydellinen? Koitappa mennä hoitamaan sähkömiehen työtä, johon muuten tarvitaan "vain" ammatillinen tutkinto. Minä ainakin arvostan sähkömiehiä ja sairaanhoitajia yhtä paljon, ellen enemmän äskeisen kommenttisi takia, joka järkytti minua, jolla on unelmana lääkiksessä opiskelu.

"No, tuossa edellä annettiin ymmärtää että hoitaja auttaa enemmän potilasta kuin lääkäri. Eli menköön hoitaja itseensä jos niin ajattelee."

Itse näin kyseisen viestin täysin neutraalina. Oma viestisi on täysin värittynyt kertomaan lääkärin ammatin arvokkuudesta.

Itselläni on tuttuja töissä sekä lääkärinä että sairaanhoitajina ja sitä kyllä on saanut kuulla kuinka omahyväisiä jotkut lääkärit ovat.

Ja lopuksi sanon, että keskustelu ei alkanut siitä, että joku olisi pitänyt sairaanhoitajan ammattia tärkeämpänä kuin lääkärin ammattia. Puhuttiin vain siitä, että sairaanhoitajan ammatti on konkreettisempaa, jota se kyllä yleensä on, koska ei lääkäri ole kokoajan potilaan luona. Sinä alennuit sille tasolle ja aloitit keskustelun näiden ammattien vertailusta, joka on minusta naurettavaa lääkäriltä, jonka luulisi tietävän sairaanhoitajien tärkeyden.

Mitä ihmettä?! kirjoitti:

Minkä ihmeen takia yliopistotasoisen koulutuksen saaneen ihmisen tarvitsee täällä suomi24:ssa epätoivon vimmalla asetella ammatteja tärkeysjärjestykseen??
Ja kun kyse on kuitenkin yhteisestä potilaasta, jonka eteen niin lääkärit, sairaanhoitajat,lähihoitajat, laitoshuoltajat jne.. tekevät YHDESSÄ parhaansa häntä auttaakseen...!? Ei luulisi, että on varaa alkaa vähättelemään yhdenkään ammattikunnan työpanosta.
Melkoisen kauhistuttava asenne, jos todellakin olet lääkäri!!

Lue lisää

..tälläinen vastakkain asettelu. Sairaanhoitajat ja lääkärit tarvitsee ehdottomasti tosiaan. Otetaanpa vielä huomioon laboratoriohoitajat ja röntgenhoitajat. Ilman heitä lääkärin on aika vaikea tehdä diagnoosia. Ei taida paljoa löytyä lääkäreitä, jotka osaavat käyttää laboratorion analyysilaitteita tai röngenkuvaukseen käytettäviä laitteita. Potilaiden hoito ja diagnoosien tekeminen on moniammattilista yhteistyötä, johon tarvitaan kaikkia sairaalassa työskenteleviä ammattiryhmiä. Sairaalassa työskennelessäni sekä laboratoriohoitajana ja nykyään lääketieteen kandina olen huomaanut, että hoitohenkilökuntaan suhtautuvat alentavasti erityisesti lääketieteen opiskelijat ja nuoret vastavalmistuneet lääkärit. Vanhemmilla alkaa olla jo kokomusta siitä, miten korvaamattomia kaikki työyhteisöön kuuluvat ovat. Tätä vastakkain asettelua on myös muidenkin kuin sairaanhoitajien ja lääkärien välillä. Esimerkiksi monet laboratoriohoitajat tuntuvat ajattelevan olevansa montaa kertaa fiksumpia kuin sairaanhoitajat. No sairaanhoitajilla (ja itseasiassa myös monella lääkärilläkin!!!) tuntuu kyllä olevan aika usein pahoja puutteita laboratoriotutkimusten tuntemuksessa ja väärin otettuja analysointi kelvottomia näytteitä tulee laboratorioon paljon. Ja monilla tuntuu olevan pahoja ongelmia myös laboratoriotulosten tulkinnassa. Lääketieteen kandina olen joutunut korjamaan näkemystäni sairaanhoitajista. Monesta tilanteesta olen pelastunut ihan vain näppärän sairaanhoitajan avulla. Ja sairaanhoitajilta löytyy aivan mielettömän paljon sellaista tietoa ja osaamista, jota ei laboratoriohoitajan näkökulmasta päässyt näkemään.

Mielestäni jokaisen tulisi pitää mielessä se, että kukaan meistä ei ole oikeasti toista parempi oli ammattiryhmä mikä tahansa. Se oikeasti helpottaa paljon omaa ja muiden elämää. Sairaaloissa kaikki työskentelevät samassa työyhteisössä, jossa on paljon mukavampaa olla, jos kaikenlaisesta kahtiajaosta päästään eroon. Valitettavasti se on kuitenkin edelleen arkipäivää monessa sairaalassa, mutta mielestäni parempaan suuntaan mennään kokoajan.

Ekhojkrhkdg kirjoitti:

Kyllä se asia on sillä tavalla, että sairaanhoitajat eivät pärjää ilman lääkäreitä ja toisin päin. Sinulla on tainnut vaan nousta vähän päähän.

"Mutta sitten tulee se asia, että kun tuota työtä voi tehdä ja oppia melkein kuka tahansa, niin sitten se ei ole niin arvostettua hommaa, eikö? "

Aivan naurettavaa. Ihmiset ovat erilaisia ja ovat hyviä eri asioissa. Luuleeko lääkäriherra olevansa täydellinen? Koitappa mennä hoitamaan sähkömiehen työtä, johon muuten tarvitaan "vain" ammatillinen tutkinto. Minä ainakin arvostan sähkömiehiä ja sairaanhoitajia yhtä paljon, ellen enemmän äskeisen kommenttisi takia, joka järkytti minua, jolla on unelmana lääkiksessä opiskelu.

"No, tuossa edellä annettiin ymmärtää että hoitaja auttaa enemmän potilasta kuin lääkäri. Eli menköön hoitaja itseensä jos niin ajattelee."

Itse näin kyseisen viestin täysin neutraalina. Oma viestisi on täysin värittynyt kertomaan lääkärin ammatin arvokkuudesta.

Itselläni on tuttuja töissä sekä lääkärinä että sairaanhoitajina ja sitä kyllä on saanut kuulla kuinka omahyväisiä jotkut lääkärit ovat.

Ja lopuksi sanon, että keskustelu ei alkanut siitä, että joku olisi pitänyt sairaanhoitajan ammattia tärkeämpänä kuin lääkärin ammattia. Puhuttiin vain siitä, että sairaanhoitajan ammatti on konkreettisempaa, jota se kyllä yleensä on, koska ei lääkäri ole kokoajan potilaan luona. Sinä alennuit sille tasolle ja aloitit keskustelun näiden ammattien vertailusta, joka on minusta naurettavaa lääkäriltä, jonka luulisi tietävän sairaanhoitajien tärkeyden.

Lue lisää

Miks vitussa te jaksatte väitellä tälläsestä turhasta kun selväähän se on,että molempia tarvitaan.Pääasiassa sairaanhoitajat hoitavat( nimestähänkin sen jo näkee) potilaita ja lääkärit tekevät diagnoosin ja määräävät hoidon.Ja lopettakaa toi LAPSELLINEN naurettava toisten dissaus kuten: "herramajasteettilääkäri" tai sairaanhoitajien dissaus.Yksikään tapaamistani lääkäreistä ei ole ollut ylimielinen ,päinvastoin.

Eiköhän tämäkin keskustelu kerro taas kaiken sairaalamaailman arkipäivästä. Paikka on täynnä enemmän tai vähemmän narsistisia lääkäreitä, jotka ylenkatsovat sairaanhoitajia. Sitten sairaanhoitajat puolestaan ylenkatsovat lähihoitajia ja lähihoitajat laitosapulaisia. Laitosapulaiset taas tekevät ylen, koska eivät kestä sitä paskaympäristöä, jonka tuollainen ilkeämielinen nokkimisjärjestys tuottaa. Loppujen lopuksi kaikilla on paha tulla töihin ja paha olo sitten puretaankin ulkopuolisiin eli asiakkaisiin.
On se kivaa olla sairaana!

Toisaalta esimerkiksi minua veti lääkikseen palava rakkaus luonnontieteitä kohtaan. Siellä opiskelu on juuri sopiva yhdistelmä fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Saa nähdä jätänkö homman sikseen, kun parin vuoden päästä pääsee töihin ja näkee mitä työ oikeasti on. Eteenpäin ajaa tällä hetkellä enemmän tiedonjano kuin potilastyö. Jospa musta tuleekin tutkija.

lääk. yo #71603 kirjoitti:

Toisaalta esimerkiksi minua veti lääkikseen palava rakkaus luonnontieteitä kohtaan. Siellä opiskelu on juuri sopiva yhdistelmä fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Saa nähdä jätänkö homman sikseen, kun parin vuoden päästä pääsee töihin ja näkee mitä työ oikeasti on. Eteenpäin ajaa tällä hetkellä enemmän tiedonjano kuin potilastyö. Jospa musta tuleekin tutkija.

Lue lisää

vetää lääkikseen luonnontieteet ja hurja kiinnostus ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Enemmänkin minua kiinnostaisi jatkaa tutkijalinjalle, kuin lukea "tavalliseksi" lääkäriksi, sillä myös minulla on lähes ehtymätön tiedonjano lääketiedettä kohtaan ja haluan tehdä muita hyödydttävää työtä. Tästä yksi erinomainen esimerkki on tutkimnen. Vielä en kylläkään ole päässyt lääkikseen, koska pääsin tänä keväänä ylioppilaaksi ja olen hakenut vasta kerran. Ensi kevättä varten opiskelen tarvittavat asiat kuitenkin paljon paljon paremmin!:D

minua kirjoitti:

vetää lääkikseen luonnontieteet ja hurja kiinnostus ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Enemmänkin minua kiinnostaisi jatkaa tutkijalinjalle, kuin lukea "tavalliseksi" lääkäriksi, sillä myös minulla on lähes ehtymätön tiedonjano lääketiedettä kohtaan ja haluan tehdä muita hyödydttävää työtä. Tästä yksi erinomainen esimerkki on tutkimnen. Vielä en kylläkään ole päässyt lääkikseen, koska pääsin tänä keväänä ylioppilaaksi ja olen hakenut vasta kerran. Ensi kevättä varten opiskelen tarvittavat asiat kuitenkin paljon paljon paremmin!:D

Lue lisää

hurja kiinnostus ja ehtymätön tiedonjano, niin kyllä noilla olisi pitänyt päästä lääkikseen jo heti ensi yrittämällä.

Mutta kun minun käsittääkseni "tavan" lääkäriksi on helpompi päästä opiskelemaan kuin eläin- tai hammaslääkäriksi?? Korjatkaa jos olen väärässä.

Jumalan kiitos pääsin eroon sairaalamaailmasta ja koulutan itseni uuteen ammattiin, jossa (todennäköisesti) on jo luovuttu näistä keskiaikaisista hierarkioista ja nokkimisista!!!

Jåå kirjoitti:

Mutta kun minun käsittääkseni "tavan" lääkäriksi on helpompi päästä opiskelemaan kuin eläin- tai hammaslääkäriksi?? Korjatkaa jos olen väärässä.

Jumalan kiitos pääsin eroon sairaalamaailmasta ja koulutan itseni uuteen ammattiin, jossa (todennäköisesti) on jo luovuttu näistä keskiaikaisista hierarkioista ja nokkimisista!!!

Lue lisää

Käytännössä eläinlääkikseen pääsee helpommin kuin lääkikseen eli vähemmillä tiedoilla taidoilla ja kyvyillä, vaikka tilastojen valossa vaikeampaa onkin päästä, niin eläinlääkiksen hakijaporukka on taidoiltaan heikompaa ja hakuaines huonompaa kuin lääkikseen, koska eläinlääkikseen hakee paljon tyttöjä, jotka tykkäävät hevosista ja siksi hakevat eläinlääkikseen, ilman että ovat edes lukeneet pitkää fysiikkaa ja kemiaa välttämättä (!) Käytännössä tiedän myös kokemuksesta, että muutamat kurssikaverit olivat aikanaan hakeneet eläinlääkikseen ja päässeet sisään mutteivät päässeet samana vuonna lääkikseen kuitenkaan. Hampaalle pääsee melko paljon helpommin kuin lääkikseen, en osaa sanoa kuitenkaan pääseekö hampaalle helpommin kuin eläinlääkikseen. Hankalin on kuitenkiin päästä tavalliseen lääkikseen siis.

Lääket. lis. kirjoitti:

Käytännössä eläinlääkikseen pääsee helpommin kuin lääkikseen eli vähemmillä tiedoilla taidoilla ja kyvyillä, vaikka tilastojen valossa vaikeampaa onkin päästä, niin eläinlääkiksen hakijaporukka on taidoiltaan heikompaa ja hakuaines huonompaa kuin lääkikseen, koska eläinlääkikseen hakee paljon tyttöjä, jotka tykkäävät hevosista ja siksi hakevat eläinlääkikseen, ilman että ovat edes lukeneet pitkää fysiikkaa ja kemiaa välttämättä (!) Käytännössä tiedän myös kokemuksesta, että muutamat kurssikaverit olivat aikanaan hakeneet eläinlääkikseen ja päässeet sisään mutteivät päässeet samana vuonna lääkikseen kuitenkaan. Hampaalle pääsee melko paljon helpommin kuin lääkikseen, en osaa sanoa kuitenkaan pääseekö hampaalle helpommin kuin eläinlääkikseen. Hankalin on kuitenkiin päästä tavalliseen lääkikseen siis.

Lue lisää

Jos haet eläinlääkikseen, et voi samana vuonna hakea tavan lääkikseen tai hammaslääkikseen.

Lääket. lis. kirjoitti:

Käytännössä eläinlääkikseen pääsee helpommin kuin lääkikseen eli vähemmillä tiedoilla taidoilla ja kyvyillä, vaikka tilastojen valossa vaikeampaa onkin päästä, niin eläinlääkiksen hakijaporukka on taidoiltaan heikompaa ja hakuaines huonompaa kuin lääkikseen, koska eläinlääkikseen hakee paljon tyttöjä, jotka tykkäävät hevosista ja siksi hakevat eläinlääkikseen, ilman että ovat edes lukeneet pitkää fysiikkaa ja kemiaa välttämättä (!) Käytännössä tiedän myös kokemuksesta, että muutamat kurssikaverit olivat aikanaan hakeneet eläinlääkikseen ja päässeet sisään mutteivät päässeet samana vuonna lääkikseen kuitenkaan. Hampaalle pääsee melko paljon helpommin kuin lääkikseen, en osaa sanoa kuitenkaan pääseekö hampaalle helpommin kuin eläinlääkikseen. Hankalin on kuitenkiin päästä tavalliseen lääkikseen siis.

Lue lisää

Tässä kuitenkin ihan faktatietoa pääsemisen vaikeudesta eri oppilaitoksiin vuodelta 2006:

Raakapisterajat, yleinen lääketiede
Kuopio : 87,5
Oulu : 94,5
Tampere : 105
Turku : 107
Helsinki : 112,5
Raakapisterajat, eläinlääketieteellinen
105,49

Raakapisterajathan on ne koepisteet ennen skaalausta eli ovat vertailukelpoisia eri kaupunkien välillä kun kerran sama koe tehdään joka paikassa.

Noista pisterajoista näkee että vain Turkuun ja Helsinkiin oli vaikeampi päästä kuin eläinlääketieteelliseen, muihin irtosi paikka vähemmillä pisteillä.

Skaalattujen pisteiden mukaan vain Helsingin yleiselle taisi olla vaikeampi päästä kuin eläinlääketieteelliseen.

Huijariksi taitaa sinut paljastaa viimeistään tuo kommentti ystävistäsi jotka olisivat muka hakeneet samana vuona moneen lääketieteelliseen mikä ei ole sallittua.

.............................. kirjoitti:

Jos haet eläinlääkikseen, et voi samana vuonna hakea tavan lääkikseen tai hammaslääkikseen.

Kurssillani oli kurssikaveri, joka oli v. 1996 hakenut sekä lääkikseen että eläinlääkikseen ja pääsi eläinlääkikseen muttei päässyt lääkikseen.

provoa taas.. kirjoitti:

Tässä kuitenkin ihan faktatietoa pääsemisen vaikeudesta eri oppilaitoksiin vuodelta 2006:

Raakapisterajat, yleinen lääketiede
Kuopio : 87,5
Oulu : 94,5
Tampere : 105
Turku : 107
Helsinki : 112,5
Raakapisterajat, eläinlääketieteellinen
105,49

Raakapisterajathan on ne koepisteet ennen skaalausta eli ovat vertailukelpoisia eri kaupunkien välillä kun kerran sama koe tehdään joka paikassa.

Noista pisterajoista näkee että vain Turkuun ja Helsinkiin oli vaikeampi päästä kuin eläinlääketieteelliseen, muihin irtosi paikka vähemmillä pisteillä.

Skaalattujen pisteiden mukaan vain Helsingin yleiselle taisi olla vaikeampi päästä kuin eläinlääketieteelliseen.

Huijariksi taitaa sinut paljastaa viimeistään tuo kommentti ystävistäsi jotka olisivat muka hakeneet samana vuona moneen lääketieteelliseen mikä ei ole sallittua.

Lue lisää

Silloin kun minä hain ensimmäistä kertaa lääkikseen (ja pääsin sisään heti ensi yrittämällä, meitä olikin silloin 4kpl suoraan lukiosta päässeitä 19-vuotiaita kurssilla, oli tuolloin 90-luvulla "vähän" vähemmän aloituspaikkoja ja vaikeampi päästä tuolloin sisään lääkikseen kuin nykyisin siis) niin ei eri kaupunkien lääkisten (puhumattakaan eläinlääkiksen tai hammaslääkiksen) pisteitä ja/tai pisterajoja voinut verrata keskenään, koska vaikka kaikissa lääkiksissä olikin tuolloin sama koe, niin kokeesta saatavien pisteiden saamisperusteet olivat eri ja ylioppilastutkintotodistuksesta saatavat pisteet olivat eri kuten myös se, saiko uusi ylioppilas ylimääräisiä pisteitä vai ei. Tuolloin lääketieteellisen pääsykokeissa oli kaikilla paikkakunnilla 4 eri koetta: fysiikan koe, kemian koe ja aineistokoe. Eri lääkiksissä sitten kokeiden huomioon ottaminen vaihteli siten, että esim. Helsingissä otettiin huomioon kaikki kokeet, Turussa sai itse valita, mitkä 3 koetta halusi tehdä, yksi jätettiin pois, Tampereella kaikki 4 koetta piti saada 85% parhaimmistoon mukaan, muuten jos yksittäinen koe jäi 15% huonoimman joukkoon, niin ko. koe hylättiin ja samalla koko pyrkiminen, vaikka olisi ollut kuinka hyvä muissa, sitten jos oli kaikissa päässyt 85% parhaimmistoon, niin kokeista otettiin huomioon 3 parasta ja 1 jätettiin huomiotta.

Siis aivan eri valinta- ja pisteidenkertymisperusteet vaikka kaikissa tehtiinkin samat 4 koetta. Ei siten silloin mitään pisteitä voinut verrata eri lääkiksistä keskenään.

Eläinlääkiksen ja hammaslääkiksen valintaperusteista tuolta 90-luvulta en muista, mutta sen muistan että käytännössä eläinlääkikseen oli helpompi päästä, vaikka jos verrattiin pyrkijöiden määrää sisään päässeiden määrään, niin sitten tilastollisesti oli hankalampi päästä eläinlääkikseen. Samaten muistan, että ainakin Oulun hammaslääkikseen pääsi silloin 90-luvun lopulla ainakin joka kolmas hakija, muistaakseni n. 150 hakijaa, joista 50 pääsi (suunnilleen muistaakseni).

Lääket. lis. kirjoitti:

Silloin kun minä hain ensimmäistä kertaa lääkikseen (ja pääsin sisään heti ensi yrittämällä, meitä olikin silloin 4kpl suoraan lukiosta päässeitä 19-vuotiaita kurssilla, oli tuolloin 90-luvulla "vähän" vähemmän aloituspaikkoja ja vaikeampi päästä tuolloin sisään lääkikseen kuin nykyisin siis) niin ei eri kaupunkien lääkisten (puhumattakaan eläinlääkiksen tai hammaslääkiksen) pisteitä ja/tai pisterajoja voinut verrata keskenään, koska vaikka kaikissa lääkiksissä olikin tuolloin sama koe, niin kokeesta saatavien pisteiden saamisperusteet olivat eri ja ylioppilastutkintotodistuksesta saatavat pisteet olivat eri kuten myös se, saiko uusi ylioppilas ylimääräisiä pisteitä vai ei. Tuolloin lääketieteellisen pääsykokeissa oli kaikilla paikkakunnilla 4 eri koetta: fysiikan koe, kemian koe ja aineistokoe. Eri lääkiksissä sitten kokeiden huomioon ottaminen vaihteli siten, että esim. Helsingissä otettiin huomioon kaikki kokeet, Turussa sai itse valita, mitkä 3 koetta halusi tehdä, yksi jätettiin pois, Tampereella kaikki 4 koetta piti saada 85% parhaimmistoon mukaan, muuten jos yksittäinen koe jäi 15% huonoimman joukkoon, niin ko. koe hylättiin ja samalla koko pyrkiminen, vaikka olisi ollut kuinka hyvä muissa, sitten jos oli kaikissa päässyt 85% parhaimmistoon, niin kokeista otettiin huomioon 3 parasta ja 1 jätettiin huomiotta.

Siis aivan eri valinta- ja pisteidenkertymisperusteet vaikka kaikissa tehtiinkin samat 4 koetta. Ei siten silloin mitään pisteitä voinut verrata eri lääkiksistä keskenään.

Eläinlääkiksen ja hammaslääkiksen valintaperusteista tuolta 90-luvulta en muista, mutta sen muistan että käytännössä eläinlääkikseen oli helpompi päästä, vaikka jos verrattiin pyrkijöiden määrää sisään päässeiden määrään, niin sitten tilastollisesti oli hankalampi päästä eläinlääkikseen. Samaten muistan, että ainakin Oulun hammaslääkikseen pääsi silloin 90-luvun lopulla ainakin joka kolmas hakija, muistaakseni n. 150 hakijaa, joista 50 pääsi (suunnilleen muistaakseni).

Lue lisää

"uolloin lääketieteellisen pääsykokeissa oli kaikilla paikkakunnilla 4 eri koetta: fysiikan koe, kemian koe ja aineistokoe. "

Siis fysiikankoe, kemiankoe, biologiankoe ja aineistokoe. Jäi tuo biologian koe epähuomiossa tuossa pois. Biologian kokeen perusteena oli kirja "Ihmisen fysiologia ja anatomia" ja lisäksi oli erillinen "lääketieteen alan valintakoemoniste", jossa oli solu- ja molekyylibiologiaa sekä biokemiaa ja biofysiikkaa, kuitenkin biokemian ja biofysiikan osalta koekysymykset olivat tietysti fysiikan ja kemian kokeissa ja solu- ja molekyylibiologian osalta kysymykset olivat biologian kokeessa, kuten siis koko se anatomian ja fysiologian kirja ja kemian osalta taas oli pääsykoemateriaalina kaikki 4 lukion kemian kirjaa ja fysiikan kokeen pääsykoemateriaalina oli kaikki lukion fysiikan kirjat (muistaakseni 8 kurssia ja 5 kirjaa).

provoa taas.. kirjoitti:

Tässä kuitenkin ihan faktatietoa pääsemisen vaikeudesta eri oppilaitoksiin vuodelta 2006:

Raakapisterajat, yleinen lääketiede
Kuopio : 87,5
Oulu : 94,5
Tampere : 105
Turku : 107
Helsinki : 112,5
Raakapisterajat, eläinlääketieteellinen
105,49

Raakapisterajathan on ne koepisteet ennen skaalausta eli ovat vertailukelpoisia eri kaupunkien välillä kun kerran sama koe tehdään joka paikassa.

Noista pisterajoista näkee että vain Turkuun ja Helsinkiin oli vaikeampi päästä kuin eläinlääketieteelliseen, muihin irtosi paikka vähemmillä pisteillä.

Skaalattujen pisteiden mukaan vain Helsingin yleiselle taisi olla vaikeampi päästä kuin eläinlääketieteelliseen.

Huijariksi taitaa sinut paljastaa viimeistään tuo kommentti ystävistäsi jotka olisivat muka hakeneet samana vuona moneen lääketieteelliseen mikä ei ole sallittua.

Lue lisää

Jokainen tiedekunta päättää itse arvosteluperusteista ja esim. siitä, jätetäänkö jokin tehtävä pois arvostelusta: kukin tiedekunta korjaa siis omat kokeensa. Näin ollen eri yliopistojen ja tiedekuntien pisterajat eivät ole vertailukelpoisia. Tarkastusmenettelystä johtuen erot voivat olla suuriakin!

Ja jos tarkastellaan pisterajoja, joissa on huomioitu myös alkupisteet, eivät nekään ole vertailukelpoisia sellaisenaan: tänä vuonna alkupisteitä sai eläinlääkikseen maksimissaan 52, Helsinkiin yleiselle 53 ja Kuopioon 40 (toivottavasti mitkään alkupisteet eivät jääneet huomaamatta).

Kannattaa ottaa asioista selvää, ennen kuin väittää jotain.

provoa taas.. kirjoitti:

Tässä kuitenkin ihan faktatietoa pääsemisen vaikeudesta eri oppilaitoksiin vuodelta 2006:

Raakapisterajat, yleinen lääketiede
Kuopio : 87,5
Oulu : 94,5
Tampere : 105
Turku : 107
Helsinki : 112,5
Raakapisterajat, eläinlääketieteellinen
105,49

Raakapisterajathan on ne koepisteet ennen skaalausta eli ovat vertailukelpoisia eri kaupunkien välillä kun kerran sama koe tehdään joka paikassa.

Noista pisterajoista näkee että vain Turkuun ja Helsinkiin oli vaikeampi päästä kuin eläinlääketieteelliseen, muihin irtosi paikka vähemmillä pisteillä.

Skaalattujen pisteiden mukaan vain Helsingin yleiselle taisi olla vaikeampi päästä kuin eläinlääketieteelliseen.

Huijariksi taitaa sinut paljastaa viimeistään tuo kommentti ystävistäsi jotka olisivat muka hakeneet samana vuona moneen lääketieteelliseen mikä ei ole sallittua.

Lue lisää

Kyllä se on pitkälti tosiaan asenteesta kiinni, kuka tekee sitä hyvää työtä ja kuka ei. Jos on ns. alemman koulutuksen käynyt, ja alkaa pätemään tadoillaan ja kertomaan, kuinka lääkärit eivät osaa asioita läheskään niin hyvin kuin he itse ja kerrotaan päivät pitkät mitä kaikkea on päässyt NÄKEMÄÄN ja mukamas tekemään (mm. eräs vpk:lainen kertoo, kuinka hän perustason lanssissa ollessaan on tehnyt toimenpiteitä ja antanut lääkkeitä, ja kuvittelee ettei kukaan tajua, että ne toimenpiteet kuuluvat vain koulutuksen saaneille, eli amk sh/lääkäreille, ja salassapitovelvollisuudestakin on hyvin vaikea pitää kiinni, niin tällaisen ihmisen ainakin itse leimaan erittäin huonoksi ja peräti tarpeettomaksi hoitoalalla.
Tarvittaisiin enemmän nöyriä, luotettavia ja oikeesti siitä ihmisen hyvinvoinnista ja kuuntelusta kiinnostuneita, eikä niitä, jotka hakee alalla vaan jotta pääsee "näkemään" kaikkea ns. jännää (eli toisinsanottuna ottamaan iloa irti toisten kärsimyksestä/intiimeistä asioista. Ja toki nyt näiden ominaisuuksien lisäksi pitää ehkä ensimmäisenä olla se kiinnostus siihen ihmiseen (jos nyt puhutaan ihmislääkiksestä).

Eli pointti oli se, että jos vetää homman överiksi ja on liian "kickseissään" siitä omasta hommastaan ja tuo itseään ja asioitaan (tai jopa potilaan asioita) jatkuvasti esille, on tällainen ihminen kyllä huono tällä alalla (oma mielipide). Js tämä ainakin tämän erään tällaiseksi osoittuneen henkilön juttujen pohjalta siksi, että kun luulee itsestään liikoja/aliarvoi muita, tulee hyvin helposti ensinnäkin aliopiskeltua asiat konflikteja muiden työtovereiden kanssa (kuka nyt haluaa, että joku ihan vaan hatusta tulee päin naamaa aliarvoimaan sinun osaamistasi ja päälle kertomaan, kuinka hyvä itse on - kun ei ole edes mitään perusteita asialle).
Ja kyllä voin sanoa minäkin, että tämä lääk. lis. täällä tuntuu arvostavan vähän liikaakin vain omaa työtään... Ja voin sanoa näin, vaikka itse en koskaan olekaan ollut kuin lääkärin vastaanotolla/tekemisissä, mutta en olekaan koskaan tarvinnut mitään pidempää sairaalahoitoa tms.
Mutta kyllähän se nyt täytyy tiedostaa, että ihan jokaista siellä säairaalassa tm. tarvitaan, ei ne siellä muuten olisi. Ja mitä nyt on seurannut sh-koulutusta saavia ja omaa koulutustaan (lääkis), niin onhan nekin jo ihan eri asioihin painottuvia - eli ihan selkeä jako työtehtävissä, eikä toisen tarvikkaan osata toisten hommia, siksi onkin kaksi erilaista koulutusohjelmaa.

Ja sitten laitan vähän lisää tilastoja, tuolta epionen älyvuodosta suoraan hienosti copy pastella...

-06 -07 -08 -09
Elukka 105,5 93,5 73,5 57,5
Tre 105 92,4 77,5 91,5
Kuopio 87,5 85,8 66,3 77
Oulu 94,5 84,5 73,5 84,5
Turku 107 99 76 90,5
Hki 109 98 79,5 90
H Oulu x x 51,0 66,5
H Tku x x x 80
H Hki x x 66,5 57

Ja raakapisteet ei tosiaan ole vertailukelpoisia, mutta jos nyt vähän katsoo tätä vuotta ja saatuja raakapiste-eroja ns. parhaan (tre) ja huonoimman (eläinlääkis) välillä, niin piste-erohan on aika huikeet 34 pistettä. Eli kyllä se nyt kertoo vähän erosta, joka ainakin tänä vuonna on ollut hakijoiden/koetulosten välillä. Vaikka muuten noista ei oikein voi sanoa mikä on ollut paras, koska pisteet menee aika lähellä (taino hammaslääkis on useana vuonna omannut melkosen alhaiset pääsyrajat, kun hakijoitakin on ollut aika vähän monessa paikassa; hampaalle haki tänävuonna n. 300 jokaiseen kun taas esim. treelle 1029).

Lääket. lis. kirjoitti:

Kurssillani oli kurssikaveri, joka oli v. 1996 hakenut sekä lääkikseen että eläinlääkikseen ja pääsi eläinlääkikseen muttei päässyt lääkikseen.

Miten on mahdollista kun pääsykoe on samana päivänä samaan aikaan eri puolilla Suomea?

sdfr kirjoitti:

Miten on mahdollista kun pääsykoe on samana päivänä samaan aikaan eri puolilla Suomea?

samalla koepaperilla kaikkiin kai sitten

kun esimerkiksi meidän lukiossa yksi opettaja on aika armoton tuollaisissa asioissa ja kertoo, ettei tuolla ajatusmaailmalla ja työntekomäärällä ole mitään asiaa lääkikseen, niin sitten oppilaiden vanhemmat soittelee sille ja valittaa, että se haluaa murskata lasten unelmat. Mutta esimerkiksi minulle ja kaverille, jotka ollaan valmiita tekemään töitä asian eteen, se kertoo hemmetin asiallisesti mitä kannattaisi vielä tehdä ja millaisia asioita pääsykokeessa pitää osata. Ja samaa olen kuullut aiempien vuosien oppilailta, jotka ovat kehuneet sitä kuinka se on heitäkin kannustanut. Se vaan ei halua antaa mitään rohkaisua sellaisille jotka ei ole halukkaita ponnistelemaan. Ja minusta ihan oikein.

Tuleva lääkärikö? kirjoitti:

kun esimerkiksi meidän lukiossa yksi opettaja on aika armoton tuollaisissa asioissa ja kertoo, ettei tuolla ajatusmaailmalla ja työntekomäärällä ole mitään asiaa lääkikseen, niin sitten oppilaiden vanhemmat soittelee sille ja valittaa, että se haluaa murskata lasten unelmat. Mutta esimerkiksi minulle ja kaverille, jotka ollaan valmiita tekemään töitä asian eteen, se kertoo hemmetin asiallisesti mitä kannattaisi vielä tehdä ja millaisia asioita pääsykokeessa pitää osata. Ja samaa olen kuullut aiempien vuosien oppilailta, jotka ovat kehuneet sitä kuinka se on heitäkin kannustanut. Se vaan ei halua antaa mitään rohkaisua sellaisille jotka ei ole halukkaita ponnistelemaan. Ja minusta ihan oikein.

Lue lisää

no jestas, ei koulu voi "edes lääkisläistä" aina innostaa, välillä on huonompia aikoja. Eikä se meinaa, ettei tyypit sopis lääkiksee. Ja ei tää sen kummempi koulu ole ku moni muukaa, lääkisläiset ei oo puolijumalia, vaikka lääkikseen pääsyä pidetää vaikeena. Ja pääasia että tulevat lääkärit hoitaa työnsä kunnolla, ei ainoa motivaatio tarvi olla halu työskennellä lähellä ihmisiä. Meillä on esim tutkijalinjakin.

lääkiksessä kirjoitti:

no jestas, ei koulu voi "edes lääkisläistä" aina innostaa, välillä on huonompia aikoja. Eikä se meinaa, ettei tyypit sopis lääkiksee. Ja ei tää sen kummempi koulu ole ku moni muukaa, lääkisläiset ei oo puolijumalia, vaikka lääkikseen pääsyä pidetää vaikeena. Ja pääasia että tulevat lääkärit hoitaa työnsä kunnolla, ei ainoa motivaatio tarvi olla halu työskennellä lähellä ihmisiä. Meillä on esim tutkijalinjakin.

Lue lisää

Ainakaan hammaslääkäriksi ei ole kovin vaikeaa päästä. Hakijamäärä roikkuu siinä parissasadassa ja sisään otetaan suht paljon opiskelijoita. Eikä se varsinaisen puolenkaan sisäänpääsy ole sen mahdottomamaa kuin muuallekaan. Asiasta on nostettu ihme juttu, joka on menettänyt jo sopivuuden rajat. Mutta ehkä illuusiota pääsykokeiden vaikeudesta, sisäänpääsystä ja koko alasta halutaan pitää yllä, jotta alan hohto säilyisi. Ainakaan vielä 2000-luvun alussa pääsykokeet eivät olleet sen pahemmat kuin muissakaan aineissa. Lukemista ne kaikki kokeet vaativat ja tietynlaista soveltamis-ja päättelykykyä. Eri asia sitten on, kuka oikeasti soveltuu hoitoalalle. Sitähän ei missään mitata.

Täällä joku kirjoitti:" keksitkö mitään muuta ammattia, jossa pääsee niin konkreettisesti auttamaan toista ihmistä, kuin lääkäri?" tms. No hohhoijjaa.. Kyllä keksin: koko muu yhteiskunta!!!
Eikö muka nämä ammatit aivan yhtä koknkreettisesti auta ihmistä:
-palomies -poliisi - sosiaalityöntekijä -apteekkari - sairaanhoitaja - opettaja - pappi
-psykologi -lastenhoitaja -kodinhoitaja -kokki- talonrakentaja- (oisiko se kiva asua ilman kattoa pään päällä?)
.........

54dh kirjoitti:

Täällä joku kirjoitti:" keksitkö mitään muuta ammattia, jossa pääsee niin konkreettisesti auttamaan toista ihmistä, kuin lääkäri?" tms. No hohhoijjaa.. Kyllä keksin: koko muu yhteiskunta!!!
Eikö muka nämä ammatit aivan yhtä koknkreettisesti auta ihmistä:
-palomies -poliisi - sosiaalityöntekijä -apteekkari - sairaanhoitaja - opettaja - pappi
-psykologi -lastenhoitaja -kodinhoitaja -kokki- talonrakentaja- (oisiko se kiva asua ilman kattoa pään päällä?)
.........

Lue lisää

kyllä auta ketään sen tietäisit itsekin jos oikeasti olisit valistunut lääkikseen pyrkivä tieteeseen nojaava sivistynyt renesanssi-ihmisyksilö... Papit ne ei muuta ko imettävät kulliansa pienille lapsille, sen tietäisit jos uutisia katsoisit...

....psykologinen testihän todella valitse alalle soveltuvimmat?

Eiköhän sekin testi suosi lääkärihoitajia ja työpaikkakiusaajia. Suurin osa suomen koulutetuista sairaabhoitajista tekee muuta työtä kuin sairaanhoitajan työtä - eikö se ole paras todiste ettei sairaanhoitajien pääsykoe vailitse alalle soveltuvia.

Lääkikseen valittujen opiskelumotivaatio on ollut erittäin korkea kun lähes kaikki valmistuvat. Sen takia ei kyllä tarvitse pääsykoetta muuttaa. Ei se psykologinen koe muutenkaan mitään ratkaise kuten on nähty että moni sairaanhoitaja on syyllistynyt murhiin hoitaessaan vanhuksia. Sairaanhoitajilla tuntuu myös motivaatio olevan kadoksissa kun ainakin pääkaupunkiseudulla on valtava hoitajapula joka osastolla ulottuen aina teho-osastoille ja leikkausosastoille saakka. Miksi potilaiden hoitaminen ei kiinnosta edes Suomen huippusairaaloissa?

Ex-doc kirjoitti:

Lääkikseen valittujen opiskelumotivaatio on ollut erittäin korkea kun lähes kaikki valmistuvat. Sen takia ei kyllä tarvitse pääsykoetta muuttaa. Ei se psykologinen koe muutenkaan mitään ratkaise kuten on nähty että moni sairaanhoitaja on syyllistynyt murhiin hoitaessaan vanhuksia. Sairaanhoitajilla tuntuu myös motivaatio olevan kadoksissa kun ainakin pääkaupunkiseudulla on valtava hoitajapula joka osastolla ulottuen aina teho-osastoille ja leikkausosastoille saakka. Miksi potilaiden hoitaminen ei kiinnosta edes Suomen huippusairaaloissa?

Lue lisää

ettei se niin sanottu empatia kuulu hoitohenkilökunnan toivottuihin piirteisiin - oikeastaan päin vastoin. Riittää kun hoitohenkilökunta suhtautuu kylmän ammattimaisesti ja osaa käytöksellään imitoida tietyn asteista empatiaa. Hoitoala empaattislle ihmislle taitaa olla turhan kuluttavaa nykyaikaisilla hoitokäytännöillä, jossa osa ihmisistä heitetään hoidon ulkopuolelle, jotta yhteiskunnalle arvokkaimmat ihmist saavat nopeasti hoitoa.

Suomeen saatiin hoitotakuu, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa. Hoitohenkilökuntaa ei ole lisätty, joten jonoja on lyhennetty ylitöinä. Mikä on ainoa keino estää hoitojonoja venymästä uudelleen entisiin mittoihinsa - no eiköhän jokainen sen ymmärrä. Tämä toimintamalli vaatii hoitohenkilökunnalta kovaa luontoa. Hoitotakuu olisi ihan hyvä, jos hoitohenkilökuntaa olisi lisätty niin paljon, että hoitojonot pysyisivät kohtuullisina.

Kun ajattelee kouluaikoja ja on nähnyt ketkä heistä ovat valmistuneet sairaanhoitajiksi, niin kouluaikojen ilkeimmät ihmiset sinne on hakeutunut. Kaikkein "sairain" toimii nykyään kätilönä... ehkä siinä ammatissa saa parhaimmat kiksit toisten kärsimyksestä.

Ex-doc kirjoitti:

Lääkikseen valittujen opiskelumotivaatio on ollut erittäin korkea kun lähes kaikki valmistuvat. Sen takia ei kyllä tarvitse pääsykoetta muuttaa. Ei se psykologinen koe muutenkaan mitään ratkaise kuten on nähty että moni sairaanhoitaja on syyllistynyt murhiin hoitaessaan vanhuksia. Sairaanhoitajilla tuntuu myös motivaatio olevan kadoksissa kun ainakin pääkaupunkiseudulla on valtava hoitajapula joka osastolla ulottuen aina teho-osastoille ja leikkausosastoille saakka. Miksi potilaiden hoitaminen ei kiinnosta edes Suomen huippusairaaloissa?

Lue lisää

Onhan erikoista työhönottoa kun työttömänä tai muussa ammatissa väliaikaisesti toiminut suomalainen sairaanhoitaja ei kelpaa vaan luokitellaan parin kuukauden jälkeen jo ammattitaidottomaksi. Näiden tilalle sitten palkataan ammattitaitoisia, mutta kielitaidottomia ulkomaalaisia suurilla kustannuksilla.

Miksi ihmeessä suomessa koulutettu sairaanhoitaja ei kelpaa?

että näin... kirjoitti:

kyllä auta ketään sen tietäisit itsekin jos oikeasti olisit valistunut lääkikseen pyrkivä tieteeseen nojaava sivistynyt renesanssi-ihmisyksilö... Papit ne ei muuta ko imettävät kulliansa pienille lapsille, sen tietäisit jos uutisia katsoisit...

Lue lisää

papit todellakin auttavat ja paljon:
sielunhoitokeskustelut, sairaalasielunhoito, perheneuvontaa, rippikoulutyö, hautaaminen, rukousapu,
kriisityö kriisitilanteissa, ja kaikkinainen ihmisen ohjaaminen saarnojen kautta, kuinka elää eettisesti.

uoihpoökhöo kirjoitti:

Onhan erikoista työhönottoa kun työttömänä tai muussa ammatissa väliaikaisesti toiminut suomalainen sairaanhoitaja ei kelpaa vaan luokitellaan parin kuukauden jälkeen jo ammattitaidottomaksi. Näiden tilalle sitten palkataan ammattitaitoisia, mutta kielitaidottomia ulkomaalaisia suurilla kustannuksilla.

Miksi ihmeessä suomessa koulutettu sairaanhoitaja ei kelpaa?

Lue lisää

Minäkin tunnen yhden wannabe-lääkisläisen, joka on 3 kertaa hakenut lääkikseen ja 1 hammaslääkikseen, johon sitten pääsi. Ja kyllä hän nyt hehkuttaa kuinka hänestä tulee "lääkäri" Joo, englanninkielessäkin hammaslääkärin nimeen ei liity mitenkään sana "doctor" vaan hammaslääkäri on "dentist" kun taas lääkäri on "Medical Doctor" että sillee.... =)

mediccc kirjoitti:

Minäkin tunnen yhden wannabe-lääkisläisen, joka on 3 kertaa hakenut lääkikseen ja 1 hammaslääkikseen, johon sitten pääsi. Ja kyllä hän nyt hehkuttaa kuinka hänestä tulee "lääkäri" Joo, englanninkielessäkin hammaslääkärin nimeen ei liity mitenkään sana "doctor" vaan hammaslääkäri on "dentist" kun taas lääkäri on "Medical Doctor" että sillee.... =)

Lue lisää

Hammaslääkäreilläkin on kaksi ensimmäistä vuotta samaa kuin yleisenkin pulella opiskelevilla. Sitäpaitsi pääsykoe on sama.

mediccc kirjoitti:

Minäkin tunnen yhden wannabe-lääkisläisen, joka on 3 kertaa hakenut lääkikseen ja 1 hammaslääkikseen, johon sitten pääsi. Ja kyllä hän nyt hehkuttaa kuinka hänestä tulee "lääkäri" Joo, englanninkielessäkin hammaslääkärin nimeen ei liity mitenkään sana "doctor" vaan hammaslääkäri on "dentist" kun taas lääkäri on "Medical Doctor" että sillee.... =)

Lue lisää

"Dentist" on yksinkertaiselle väelle tarkoitettu lempinimi. Oikea termi on Doctor of Dental Medicine (DMD). "Doctor" taas ajaa saman asian kansan suussa Doctor of Medicinelle (MD). Tohtoreita kaikki siis U.S.A:ssa, mutta ei Suomessa. Täällä tutkintonimike on lisensiaatti.

Ensinnäkin lääketiede ei perustu mielipiteisiin. Toiseksi. Älä mene sinne lääkikseen, koska a) Jos mokaat saat sellaista kyytiä, että toivoisit kuolleesi b) MUUTUT TIIBETILÄISMUNKIKSI (mistäköhän syystä lt6 pukeutui munkeiksi ja ajoi jo MUINOIN hiuksensa). c) et välttämättä valmistu lääkäriksi vaan ORJAKSI d) jos et usko et usko asiaa, kuulit sen toisin kuin ne, jotka hulluu kouluun menivät e) LÄÄKIKSESSÄ EI AUTETA IHMISIÄ, tuliko ituhipit selväksi jo. Jos kiistätä tämän viestin taistellaan Illuminatusten taistelusäännöillä/vaihtoehtoisesti puukkohipoilla, tussarikatoilla kuolemaan asti. Mieti hiiri, mieti.