Tontin ala 1150 neliötä, kuivahko moreenikangas, kallion pinnan korosta ei tietoa, alueella usein taloja eikä missään niissä ole vielä törmätty kallioon. Laitan vesikiertoisen lattialämmityksen ja tuotan lämmön maalämpönä, öljyllä tai sähköllä. Talossa lämmitettävää alaa 180-200 neliötä (asuinrakennuksen ulkoseinien sisäpuolinen ala hieman reilut 140 m2 ja päälle varasto, tekn. tilat ja autotalli). Kaikissa järjestelmissä on varmaan omat etunsa, mutta kertokaa omista systeemeistänne: hinnat, hyvät ja huonot puolet, miksi päädyitte siihen järjestelmään yms.
millä lämpöä meille
vesikierto + ?
323349
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
jos laitat maalämmön porakaivo lienee parempi vaihtoehto kuin putki kankaaseen asennettuna koska kuiva maa ei varastoi lämpöä oikein hyvin,
400 m:n maaputkisto säännöstellyn järven pohjassa, jossa maa on aina kosteaa ja suuren osan vuodesta vieläpä vedenpinnan alapuolella. Lämmönjako lattialämmityksellä noin 140 neliömetrin asuinpinta-alalle, muualla pari rivoitettua patteria.
Kokemukset kuuden vuoden ajalta, plussat: toimiva, huoleton, pieni energiankulutus; miinukset: melkoisen kallis hankintahinta, patterit eivät toimi mitenkään tehokkaasti. Hankinta oli lähinnä kokeilu siitä, miten maalämpö toimii.
Itse painin saman ongelman kanssa pari vuotta sitten. Se oli selvää että pelkän sähkön varaan ei jäädä, joten vesikirtoinen lattialämmitys oli lähtökohtana.
Ajattelin myös että öljyä en ala polttelemaan enkä halua jatkuvaa hoitoa vaativia laitteita.
Laskin että maalämpöpumppu ja porakaivo olisivat olleet noin 7000€ kalliimmat kuin yösähkövaraaja. Omassa tapauksessa maalämmän alkuinvestointia olisi pitänyt kuolettaa noin 20 vuotta. Sinun talosi on suunnileen saman kokoinen.
Eli päädyin yö/sähköön parintuhannen litran varaajalla. Tulevaisuus näyttää että olisiko sittenkin kannattanut valita toisin. Mutta vesikiertoiseen voi onnekis lämmön lähteen vaihtaa, jos sähkön hinta kiipeää sietämättömäksi. Nyt olisi harkinnassa aurinkokeräimen rakentaminen.
Moni pelkää sähkönhinnan rajua nousua ja valitsee lämpöpumpun, mutta pitää muistaa että sekin toimii kuitenkin sähköllä. Eli jos sähkön hinta olisi todella rajusti nousemassa, niin kyllä valinta olsi sitten öljy.
Viestisi oli hyvä. Valintani on vesikiertoinen lattialämmitys, lämmöntuotto kuitenkin edelleen mietityttää. Eräs tuttuni suositteli kolmen kuution varaajaa ja siihen yösähköä. Valinta olisi aika helppo ja kohtuu edullinen investoinneiltaan. Ilmeisesti öljyllä tuollaista vesimäärää ei kannattaisikaan lämmittää. Hän puhui samalla jostain Arimat (tai sinnepäin) kattilasta. Pitänee ottaa asiasta tarkemmin selvää. Hänen mukaansa olisi järkevämpää laittaa jatkuva sähkölämmitys (ei sitä pelkästään yösähköllä varaavaa) jos päätyisin suoraan sähkölämmitykseen. Toinen tuttu taas kehui maalämpöä ja siihen liitettävää alta puolen kuution vetoista varaajaa. Itse olen ihan vakavissani pohtinut myös öljyn käyttöä, en jotenkin usko sen hinnan nousevan samaa tahtia kuin sähkön hinnan uskotaan nousevan. Laittaisin sellaisen kattilan, jossa voisi polttaa myös puuta (saisin sitä varmaan kohtuu helposti täällä pohjoisessa). Öljy ei ilmeisesti tarvitsisi kovinkaan suurta varaajaa, öljysäiliö vie tosin tilaa. Pellettejä en ole edes harkinnut enkä varmaan tule harkitsemaankaan. Maalämpöä käytettäessä selviäisi ilmeisesti kohtuu pienellä tekn.tilalla?
Miksi muka öljylämmitykselle pitäisi olla varaaja,eihän se tarvitse.Arimaxilla taitaa olla sellainen monipolttoainekattila(öljy/kiinteä),jossa on sen verran suuri vesitila,että ei tarvitse varaajaa lainkaan.Putkimieheni laittoi sellaisen omaan taloonsa ja on kuulemma tyytyväinen.
on täysin riippuvainen minne Bush seuraavaksi hyökkää. Maalämpö- tai poistoilmalämpöpumppu olisi sellainen taloudellinen käyttökustannuksiltaan, juu taas alkaa se keskustelu koska se ja se on maksanut itsensä - pah - eipä pienrakentajalle siinä konkassa paljoa paina maksaako kunnollinen ja taloudellinen järjestelmä lämmitykseen ja ilmanvaihtoon tonnin enemmän tai vähemmän.
Kuinka paljon siis maksaa (noin) yösähkövaraajalla
toteuttu lämmitysjärjestelmä. Ilman vesikiertoista
lattialämmitystä. Vertaan maalämpöön.
keitellä yöllä hirvittävää sammiollista vettä, jos sitä vaikka sattuisi tarvitsemaan seuraavana päivänä, kun ulkolämpötila muuttuu nopeasti lauhemmaksi täytyy heittää kaikki räppänät auki ja jäähdyttää - ja aloittaa taas seuraavina öinä uudestaa koko savotta. Ei oikein hotsita mokoma "taloudellinen" lämmittäminen..
Eli mitä maksaa?
Itselle tuli: varaaja 1800L(ovaali) ja 21kW n19.000mk (halvempiakin löytyy, jos tila riittää pyöreälle säiliölle), käyttövesivaraaja 500L 6kW n5.000mk ja teknisen tilan putkityöt ja tarvikkeet n19.000tmk. (yht 7160€)
Lämpöpumppu porakaivo olisi ollut n78.000mk ja ehkä 10.000mk putkitöitä päälle käyttöveteen ja toiseen lämmityspiiriin, jotta nämä olisivat vertailukelpoisia. (yht 14660€)
Eli eroa olisi ollut noin 45.000mk, eli noin 7500€. Lämmityssähköä kuluu n20.000kWh vuodessa, jolloin yösähkö maksaa n1000€/a (yö-sähkö) ja maalämmön käyttämä sähkö n530€/a (yleistariffi). Eli investoinnin hintaeroa saa tämän päivän hinnoilla maksaa näin yksinkertaisesti laskettuna 16 vuotta. Korkotasot ja hinnan muutokset ovat pelkkiä arvauksia, joten turha niitä on tämän tarkemmin edes miettiä.
Etpä taida tietää mistä puhut. Yrität yhdistää kaapelilämmityksen haitat, myös vesikiertoiseen.
Yöllä lämmitettään eristettypöntöllinen vettä ja säätöautomatiikka käyttää siitä tarpeen mukaan, jos huoneessa on lämmintä suntti menee pienemmälle ja jos siellä meinaa tulla kylmä niin suntti kääntyy suuremmalle. Huonelämpötila pysyy suunnilleen vakiona. Jos on lämmin päivä eikä lämmitystä ole tarvittu, niin vesi on illalla valmiiksi kuumaa ja sitä tarviikin vain lämmittää vähän. pöntön lämpöhäviöt eivät mene hukkaan, vaan lämmittävät taloa. Kesällä pönttöä ei tarvitse lämmittää, kuin vaikka vain 30 asteiseksi, jolloin häviötkin ovat hyvin pienet. Tämän vuoksi kannattaa hankkia erillinen käyttövesivaraajaa, sillä silloin selvitään huomattavasti pienemmällä lämmitysvaraajalla ja lämmitysvaraajaa ei tarvitse lämmittää niin kuumaksi, ellei lämmitystehoja tarvita.
kovin tuntuu olevan "monitetoinen- ja taitoinen" ja aina yhtä vankkumattoman varma oman mielipiteensä, ainoasta oikeasta laidasta. Suuret on luulot poitsulla tiedoistaan ja taidoistaan - niin olethan kerran rakentanutkin.
Mistäs tiedät vaikka olisinkin rouva?
En ole rakentamisen ammattilainen, mutta fysiikasta ja tekniikasta ymmärän jotain. Myös rakennusfysiikka toimii ihan samojen fysiikan lakien mukaan kuin mikä tahansa muukin luonnonilmiö.
Oletko kanssani sitten eri mieltä vesivaraajan lämmittämisen suhteen?
Minua henkilökohtaisesti vituttaa suuresti kaltaisesi suurisuut, jotka ovat esittämässä tietäjää, mutta eivät osaa edes kertoa mitä tietävät. Yrittävät vaan nostaa itsensä muiden yläpuolelle pojittelemalla ja vähättelemällä muiden tietoja.
tavallisten tyhmien kuolevaisten sekaan ja kertoa suunnattomalla fysiikan lakien tietämyksellä - miten ennakoidaan tuolla "laillisella" ja halvalla yösähkövaraajahömppäjutulla ulkolämpötilojen vaihtelut jotka ovat armaassa Pico-tietäjien maassa nopeita ja suuriakin. Tai parin taaperon tahattomaan muutamien tuntien "tuuletukseen" pakkasella joka aika tehokkaasti syö varaajan kapasiteettia, lisää puhtia saadaan sitten vasta tietysti halvalla yöllä. Jos arvoisa herra repisi sen fysiikan kirjansa perseestään ja lakkaisi hokemasta hienoja ajatuksia jotka ehkä toimivat ihanneolosuhteissa, harvemmin tosielämässä siellä kun on niin paljon muuttuvaa vaikuttajaa. Itse lämmittelen kyseisellä tavalla - uudestaan jos rakentaisin valkkaisin jotain nopeammin reagoivaa - mitä ? en tiedä kun ei ole nyt ajankohtaista, nykyinen järjestelmä vaan kun ei olekkaan hyvä, samoin Pico-perustein sitä silloin kaupattiin.
jänkkäävä idiootti - taatusti olet viidenkympin ohittanut perjaipulloon nojaileva kaikentietävä suomalainen sunnuntaiosaaja jolle mikään ei vierasta, tai ei ole asiaa josta ei ainakin kunnon mielipide syntyisi - tietoa tai ei, vahva mielipide kyllä löytyy. Ai niin ja muut ovat tietysti aivan tyhmiä tolloja kun ovat eri mieltä kanssasi.
Ei niitä lämpötilavaihteluita tarvitse ennakoida, kun säädin hoitaa ne reaaliaikaisesti. Minulla ei ole hajuakaan, että mikä siinä on mielestäsi ongelma?
Tietysti vesikiertoisessakin lattialämmityksessä on hitautta, mutta sillähän ei ole mitään tekemistä sen kanssa että vesi on lämmitetty yöllä. Täsmälleen sama ongelma on maalämmön kanssa.
Joko olet tyhmä tai sitten ilkeä?
Rouvahan lopettaisikin asiallisen väittelyn ja alkasi ladella solvauksia täysin tuntemattoman ihmisen persoonasta... ja näitä ämmiähän täällä riittää.
Voisitko kertoa minkälainen järjestelmäsi on. Ei oikein kuullosta tavalliselta vesikiertoiselta jos joudut "tuuletuksen" jälkeen odottamaan seuraava yötä, että lämpöä taas tulisi.
Ette vain ole aikaisemman ketjun Jpää, jolle nyt ilmeisesti samoilla perusteilla myytiin pumppuihin perustuva, ihan entistä vastaava systeemi.
Tässähän on selvästi järjestelmä, jossa varaajan vesi sotketaan jollain älyttömällä pumppaussysteemillä tasalämpöiseksi koko ajan. Yällä vetäistään varaaja ja koko huusholli kuumaksi ja päivällä vispataan koko lämpö huoneistoon ilman mitään säätöjä. Ei ihme ettei ymmärretä energiavaraajan ideaa.
Nämä jutut ovat yhtä vaikeita kuin patteritermostaatti. Nimittäin niille, jotka eivät ymmärrä mitään säätöhommista. Jos huoneessa on kuuma, niin ruuvataan termostaatista lämpö nollille ja kun on kylmä niin ei kun täysille. Ja vittuillaan lopun aikaa huoltomiehille, isännöisijälle ynnä hallituksen puheenjohtajalle kun ei lämmöt ole ikinä kohdallaan. Omakotitalossa ruuvataan sitten energiavaraajan termostaatteja aamuin illoin, kun on tympäännytty ensin kerrostaloasumisen vaelteleviin lämpöihin ja rakennettu talo.
Oikein nauratti kun luin juttusi ja tuli mieleen montakin tapausta, jotka tekee juuri noin. Sitten kun taloyhtiön hallitus/isännöitsiä on viisaudessaan laittanut automaattisen säädön pateriverkon lämpötilaan, jotta hommaan tulee edes jotain tolkkua, niin jo syksyllä alkaa puhelin soida "kun patteri on kylmänä" (huoneessa tosin on 23 astetta lämmintä).
?xxx
200 neliötä, 170 lämmintä ja 30 puolilämmintä. Jossain Nuorgamissa tilanne tietysti vähän muuttuu, kun lämmityskyulut on ihan eri luokkaa.
sopinut pilp tai mahdollisesti yhdistelmäpumppu tontista riippuen, eikä olisi hirvittäviä maksanut noihin lämmityssammioihin verrattuna, joita en todellakaan ymmärrä. Miksi kokata tuhansia litroja vettä yöllä (vaikka onkin halpaa)ja sitten odottaa ja katsoa josko sitä tarvittaisiin. Kai se taloudellisin keino on nykyään että tuotetaan kun tarvitaan ja pidetään huolta ettei päästetä tuotettua energiaa karkuun.
Pilpin teho on varsin vaatimaton... Sama turhuus ongelma sitäkin vaivaa. Kesällä kun käyttövesi on saatu saatu lämpimäksi niin, pilppi on toimeettomanja ja sitten kun vettä alkaa kulua, niin pilpin vaatimaton teho ei riitä ja vesi lämmitetään sähköllä.
Pilppi on parhaimmillaan kun lämmitystehoa tarvitaan tasaisesti noin 1kW. Aina kun mennään yli, tarvitaan sähköä ja kun mennään ali hyötysuhde heikkenee.
Jos yöllä on lämmitetty pata kuumaksi ja seuraav päivä onkin lämmin, niin seuraava yönä ei tarvi pahemmin lämmittää... ei se energia hukkaan mene. Kesäksi taas padan voi säätää jonnekkin 30 asteen paikkeile, joten häviöt on ihan olemattomat.
500 litran käyttövesivaraan pidän kyllä maksimitehoilla, kun eihän sitä koskaan tiedä jos sattuu illalla haluttaan porekylpyyn.
Jos tiedät talosi energiakulutuksen, voit laskea itsellesi järkevimmän lämmitysjärjestelmän osoitteessa http://www.adastraracing.com/talo/ ja sieltä se ensimmäinen Excel-taulukko (on selkeämpi). Laskentapohjalla voi laskea kaikki mahdolliset energiamuodot ja se ottaa huomioon myös jokaisen järjestelmän vaatiman rahoituksen halutulla laina-ajalla.
Onko tätä vaihtoehtoa edullisempaa?
Ilmalämpöpumput lähtöhinta 750 euroa (Raahen Rautakauppa) ja sillä saa lämpöä aina -15 asteeseen parhaimmillaan 1/2 - 1/3.5 välisellä hyötysuhteella.
Ilmalämpöpumpusta saat lämpöä kuitenkin vain sinne -15 asteeseen asti, joten talossasi pitää kuitenkin olla täysmitoitettu varsinainen lämmitysjärjestelmä ja tuo ilmapumppu tulee sen lisäksi. Ongelmana on myös lämmön jako, kun se toimii vain yhdessä tilassa. Tienaa kyllä lauhemmilla keleillä hintansa muutamassa vuodessa.
Toivottavasti,Vesikierto ,sait edes johonkin kysymykseesi vastauksen.Homma TAAS karkasi kuppikuntatouhotukseksi!Onnea ja menestystä rakennusprjektillesi.
laskepa ja ajattele tulevaisuutta.valinta on pellettilämmitys.toimii kuin öljyllä,kustannus vain kolmasosa öljystä ja investoinnit ei ihan pilvissä.etsi parempi ja kerro muillekin.
Pelletti on ihan yhtä hyvä arvaus tulevaisuuteen kohdistuvista kustannuksista, kuin mikä tahansa muukin energialähde.
Suomessa poltettaan tälläkin hetkellä jo suunnilleen kaikki puuteollisuuden roska. Jos kulutus kasvaa, niin sitten kilpaillaankin polttoaineesta ja hinta nousee. Samoin jos teollisuuden tuotanto pienee, joudutaankin polttamaan raaka-ainetta eikä roskaa, joten taas hinta nousee.
Mielestäni biopolttoaineiden käyttöä pitää edistää, mutta tällähetkellä ei ole mitään takeita siitä, että mitä pelletti maksaa 10 vuoden kuluttua. Hinta voi olla vaikka nelin kertainen.
Metsään jäävästä hakkuutähteestä korjataan talteen muutama %.Itse asiassa vasta nut aloitellaan korjuuta.Puusepän teollisuudessa pienissä ja keskisuurissa melkoinen osa menee muuhun kuin polttokäyttöön.Sahateollisuudessa jo kohtalaisen hyvin.Jos hinta nousee pelletissäkin niin se on varmaa ettei se muissakaan laske.Suurin osa tuotetusta pelletistä viedään ulkomaille.Aivan varmaa on ettei pelletissä ole suurimmat korotusprosentit.
Minulla on jonkinlainen muistikuva,että valtio tukee joko pelletin valmistusta ja myyntiä,tai sitten pellettijärjestelmien valmistusta.Jos näin on,valtion tukipolitiikan jatko on arvoitus.Mutta muistanko oikein?Onko kellään tietoa?