Tämän päivän Helsingin Sanomissa teologi Pauliina Kainulainen Kontiolahdelta on vastannut kirkkoherra Seppo Lohelle ja kritisoi hänen käyttämiään teologisia perusteluja ydinvoiman lisärakentamiselle. Seppo lohi ilmaisi kannatuksensa Simoon kaavaillulle ydinvoimalalle HS:ssa 18.7. Seppo Lohi on Simon kirkkoherra.
Lohi kertoi haastattelussa luomiskertomuksella perustellen, että Jumala on antanut kaiken luonnossa ihmisen hyväksikäytettäväksi. Luonnonvoimat on Jumala luonut sitä varten että ihminen hyödyntää niitä kaikin tavoin omaksi hyväkseen.
Teologian tohtori Kainulainen kirjoittaa vastineessaan: "Ajatukset ilmentävät sellaista juutalais-kristillistä perinteen tulkintaa, joka on vahingollisella tavalla liittoutunut mekanistisen maailmankuvan ja taloudelliseten arvojen korostuksen kanssa. On virheellistä tulkita Raamatun luomiskertomusta niin, että se antaa ihmiselle rajattoman vallan käyttää luonnon rikkauksia. Tulkinta on osasyllinen nykyisiin ympäristöongelmiin, eikä tällä linjalla ole syytä jatkaa. -- Ekoteologian näkökulmsta luomiskertomuksen ydin on, että ihmisen tulee viljellä ja varjella maata vastuullisesti. Luojan luomana maa on pyhä. Tällainen lähtökohta rajoittaa ihmisen ahnetta hyödyntavoittelua. -- Tekninen kehitys on tuottanut hyvinvointia mutta myös tilanteen, jossa ihminen voi tuhota koko lajinsa."
Vaikuttaa siltä että sekä luonnon häikäilemätöntä hyväksikäyttöä että sen varjelemista pystytään perustelemaan Raamatulla!
Lohi kertoi haastattelussa luomiskertomuksella perustellen, että Jumala on antanut kaiken luonnossa ihmisen hyväksikäytettäväksi. Luonnonvoimat on Jumala luonut sitä varten että ihminen hyödyntää niitä kaikin tavoin omaksi hyväkseen.
Teologian tohtori Kainulainen kirjoittaa vastineessaan: "Ajatukset ilmentävät sellaista juutalais-kristillistä perinteen tulkintaa, joka on vahingollisella tavalla liittoutunut mekanistisen maailmankuvan ja taloudelliseten arvojen korostuksen kanssa. On virheellistä tulkita Raamatun luomiskertomusta niin, että se antaa ihmiselle rajattoman vallan käyttää luonnon rikkauksia. Tulkinta on osasyllinen nykyisiin ympäristöongelmiin, eikä tällä linjalla ole syytä jatkaa. -- Ekoteologian näkökulmsta luomiskertomuksen ydin on, että ihmisen tulee viljellä ja varjella maata vastuullisesti. Luojan luomana maa on pyhä. Tällainen lähtökohta rajoittaa ihmisen ahnetta hyödyntavoittelua. -- Tekninen kehitys on tuottanut hyvinvointia mutta myös tilanteen, jossa ihminen voi tuhota koko lajinsa."
Vaikuttaa siltä että sekä luonnon häikäilemätöntä hyväksikäyttöä että sen varjelemista pystytään perustelemaan Raamatulla!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ottiko Lohi käskyn toiseen osaan kantaa, nimittäin luonnon varjeluun, mitä Raamatussa myös käsketään tehdä?
Moni pitää ydinvoimaa hyvänä ympäristösyistä (vähentää suoraan ongelmia aiheuttavien energiamuotojen käyttötarvetta) ja toiset vastustavat sitä samoin ympäristösyistä, peläten mm. mahdollisia onnettomuuksia.
Kuka on oikeassa? Sitä meistä ei tiedä kukaan.
että Lohi perusteli kantaansa raamatun luomiskertomuksella, mutta jätti asiasta pois toisen puolen, varjelukehotuksen (vaikka on teologian tohtori ja tuntee siis raamattunsa)!
Tämähän on oikein yleistä vl:n keskuudessa. Raamatusta otetaan se mitä itse tarvitaan ja itselle epämieluisat kohdat saavat vaipua unholaan. Näinköhä raamattua on alunperin ollut tarkoitus lukea? Tästä on myös sanonta:
-Lukee kuin piru raamattua.
Kristinuskoa käytetään ihan väärin. Viljellään vaan, tuhotaan luontoa, mutta Jumala käski myös varjella ja se unohtuu. Tuollainen ajattelumalli häpäisee kristinuskoa. Viljely ja varjelu ovat erottamattomia. Pelkkä hyväksikäyttö ei ole oikeutettua jos ei suojele samalla.
Ydinvoimasta jää ydinjätettä jota piilotetaan peruskallioon ja kuka tietää mitä siitä seuraa tuleville sukupolville?
"ekoteologia...pyrkii tulkitsemaan traditiota niin, että kristinusko voisi tulla voimakkaaksi liittolaiseksi kaikille, jotka puolustavat luonnon tasapainoa ja monimuotoisuutta."
Kuulostaa hyvältä!
P.K. jatkaa: "Kristittynä haluan yrittää yksinkertaistaa elämäntapaani."
"Vaikuttimena elämäntapavalintoihini minulla on vahva yhteenkuuluvuuden tunne kaiken luonnon kanssa ja maan pyhyyden tunto."
Moni maallistunut nykyihminen tavoittelee mammonaa ja ostoelämyksiä, koska muuten hänen elämänsä olisi liian sisällötöntä ja vailla päämäärää. Jos ei ole paljon maallista hyvää, ei ole oikein mitään.
Kristinusko voi tulla hätiin ja tarjota aivan toisenlaisia näköaloja. Siksi uskon, että ekoteologialle tulee olemaan niin sanottu sosiaalinen tilaus.