Onko taalla paljon yksinaisia, joilla on jokin ulkonakoon tai kokonaisolemukseen vaikuttava tauti tai vaiva? Miten olette kokeneet vaivan vaikutuksen yksinaisyyteen?
Itse olen vajaa 30v mies, jolla ihotauti, ja sen lisaksi loytyy ruoansulatuselimiston toimintaan kovasti vaikuttava pitkaaikaissairaus. Jos rehellisia ollaan, niin eipa oo herkkua. Ihosairaus tekee ruman ja saa ihmiset karttamaan ja pitamaan hyypiona. Kavereiden/ ystavien hankkiminen vaikeaa, naisen loytaminen taitaa olla mahdotonta. Vanhoja kavereita ja sukulaiset toki on, mutta niidenkin kanssa olemista vaikeuttaa ruoansulatuselimiston ongelmat. Ei pysty syomaan ihmisten kanssa samoja ruokia eika juomiakaan, vaan joutuu olemaan dietilla. Ja joskus joutuu vatsan tai ihon huonon kunnon takia perumaan kokonaan menot.
Omassa elamassani sairaudet ovat tehneet minusta aika erakon. Valitettavasti muut ihmiset ei tietenkaan ajattele asiaa kannaltani, vaan ajattelevat vaan entista enemman etta ihme hyypio, kun on tuollainen erakko.
Millaisia kokemuksia teilla muilla on?
Itse olen vajaa 30v mies, jolla ihotauti, ja sen lisaksi loytyy ruoansulatuselimiston toimintaan kovasti vaikuttava pitkaaikaissairaus. Jos rehellisia ollaan, niin eipa oo herkkua. Ihosairaus tekee ruman ja saa ihmiset karttamaan ja pitamaan hyypiona. Kavereiden/ ystavien hankkiminen vaikeaa, naisen loytaminen taitaa olla mahdotonta. Vanhoja kavereita ja sukulaiset toki on, mutta niidenkin kanssa olemista vaikeuttaa ruoansulatuselimiston ongelmat. Ei pysty syomaan ihmisten kanssa samoja ruokia eika juomiakaan, vaan joutuu olemaan dietilla. Ja joskus joutuu vatsan tai ihon huonon kunnon takia perumaan kokonaan menot.
Omassa elamassani sairaudet ovat tehneet minusta aika erakon. Valitettavasti muut ihmiset ei tietenkaan ajattele asiaa kannaltani, vaan ajattelevat vaan entista enemman etta ihme hyypio, kun on tuollainen erakko.
Millaisia kokemuksia teilla muilla on?
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Onko taalla paljon yksinaisia, joilla on jokin ulkonakoon tai kokonaisolemukseen vaikuttava tauti tai vaiva? Miten olette kokeneet vaivan vaikutuksen yksinaisyyteen?"
Opetelkaa kirjoittamaan Suomea.
"Itse olen vajaa 30v mies, jolla ihotauti, ja sen lisaksi loytyy ruoansulatuselimiston toimintaan kovasti vaikuttava pitkaaikaissairaus."
Sen kyllä huomaa että olette vajaa.
Sulle pitäis laittaa käsiraudat ja silmälaput.
Ihme vikisijä ja kommentoija toi Schorching Blood. Toivottavasti sun lääkitys on kohdallaan! Parempi olla kommentoimatta, jos ei ole mitään järkevää sanottavaa. Ärsyttää tommoset hieman henkisesti vajaat. Taidat olla näitä sosiaalitukien nostajia?
Tuskinpa sulla on mitään elimellistä vikaa (paitsi se pääkoppa), jos olisi niin et tuollaisia kommentteja letkauttaisi. Toivottavasti mahdollinen tuleva jälkikasvusi on jollain tapaa sairas, niin osuu pilkka hienosti omaan nilkkaan:)
Viestin kirjoittajalla kenties ulkomaalainen näppäimistö, jossa ei ole kirjaisimia ä ja ö
Juu itsellä on kans ihosairaus. Mutta en ole kuitenkaan hirveän yksinäinen. Ehkä se johtuu siitä että viihdyn yksin aika hyvin mutta onneksi on muutama hyvä kaveri jos yksin ei jaksa olla. Työpaikallakin työkaverit ovat mukavia ja eivät kiinnitä sairauteni mitään huomiota. Suhtautuvat minuun kuin kehen tahansa ihmiseen. Mutta tässä mennään päivä kerrallaan ja katsotaan aina mitä seuraava päivä tarjoaa. Välillä kirotaan ja välillä iloitaan riippuen ihon kunnosta.
Mikä sairaus sinulla on onko psori vai joku muu. Itsellä on atooppinen ihottuma. Jos tarvitset seuraa voisit kokeilla vertaistukea. Ainakin atopialiitolla on vertaistuki palvelu. Vertaistuen kautta voit saada itsellesi myös muita ystäviä.
Se on aika paljon itsestä kiinni. Itse en ole pyrkinyt erakoitumaan vaan rohkeasti sairaudesta huolimatta koitan olla sosiaalinen. Jos joku on kysynyt sairauttani niin olen kertonut sairaudesta jonka jälkeen yleensä ihmisiä ei enään kiinnosta koko sairaus/kiinnitä siihen enään huomiota
mutta Voimia sinulle koita jaksaa et ole ainoa joka kärvistelee iho sairauksien kanssa meitä on loppujen lopuksi aika paljon.
.
Itselläni ei ole ihosairautta, joten kokemuksen rintaäänellä en voi kommentoida asiaa. Mutta entisellä poikaystävälläni on atooppinen iho ja hänen kauttaan opin ymmärtämään tätä sairautta.
Tiedän, että sairaus rajoittaa elämää. Välillä on kausia, jolloin iho voi paremmin ja välillä taas niitä huonompia aikoja. Mies kertoi sairauksistaan oma-aloitteisesti, siis on muitakin sairauksia ihon lisäksi. Ihailin hänen rohkeuttaan kertoa asiasta, koska ymmärsin sen olevan hänelle erittäin vaikeaa. Sairauksien tähden on joutunut luopumaan monista unelmista ja haaveista. Lääkkeet maksavat paljon ja se on osaltaan katkeroittanut miestä, varsinkin kun on vielä pienituloinen. "Normaali" elämiseen jää niukasti rahaa ja se masentaa. Myös sivustakatsojia.. Kun haluaisi auttaa, mutta ei anneta auttaa :(
Mies on sosiaalinen, eikä meidän seurustelu näihin sairauksiin päättynyt. En kertaakaan edes ajatellut, että sairaus voisi olla este seurustelulle. Ihmisestähän siinä on kyse, ulkonäkö on sivuseikka. Olin hyvin rakastunut tai olen vieläkin tähän mieheen.. Minusta oli ihana rapsutella hänen ihoaan, tietäen että hänelle se merkitsee paljon. Että joku uskaltaa koskettaa ihoa, jota hän häpeää ja joka hänelle aiheuttaa kärsimystä..
Ymmärrän täysin ajatuksesi.
Ei pitäisi ajatella niin paljon, mitä muut ajattelevat.. helppoahan se tietysti on sanoa.
Kaikki me olemme ainutlaatuisia yksilöitä, sairauksistamme huolimatta! Kaikki eivät varmastikaan ajattele sinua outona hyypiönä, olen varma siitä.
Ja kyllä sinullekin vielä löytyy arvoisesi nainen, jolle ulkonäöllä ei ole merkitystä vaan sillä mitä siellä ihon alla on. Ole rohkeasti oma itsesi!
Voimia! :)
Mulla on huonon ihon lisäksi leveä lantio. Aina saa olla varuillaan, että joku vittupää huomaa asian ja huomauttaa. Mitähän naisetkin ajattelee? Kuka tällaisesta nyt kiinnostuisi, kun on tarjolla "normaalejakin".