Miksi viesteissä kirjoitetaan jatkuvasti, että isä "auttaa/ei auta" lasten hoidossa??! Äiti hoitaa ja isä on vain jokin "korjaussarja"..
Enpä yhtään ihmettele, jos kapakkaillat kavereiden kanssa, autonrassailut tms. kiinnostavat kotia enemmän, jos mies on aina vain se "apumies".
Miksi miehelle ei voisi antaa vastuuta lapsesta, ilman minkäänlaista kyttäämistä, ohjeiden antamista jne. Ja jätetään tästä nyt imetys pois, jokainenhan varmasti ymmärtää ettei mies sitä voi (vielä ainakaan:) tehdä. Mutta mikä syy on mihin tahansa muuhun lapsen kanssa tapahtuvaan oloon/hoitoon, mitä mies ei "pystyisi/osaisi" tehdä jos siihen vain annettaisiin mahdollisuus? Miksi siis ei voisi edes kokeilla?
Mainittakoon tässä vielä, että tunnen parikin yksinhuoltajaisää, jotka pärjäävät paremmin kuin äiti lastensa kanssa ikinä. Eli en haluaisi kuulla vastauksia "no kun ei se osaa". Eipä kai osaakaan, jos ei saa opetella. Kukapa meistä olisi äitikään syntyessään ;)
Enpä yhtään ihmettele, jos kapakkaillat kavereiden kanssa, autonrassailut tms. kiinnostavat kotia enemmän, jos mies on aina vain se "apumies".
Miksi miehelle ei voisi antaa vastuuta lapsesta, ilman minkäänlaista kyttäämistä, ohjeiden antamista jne. Ja jätetään tästä nyt imetys pois, jokainenhan varmasti ymmärtää ettei mies sitä voi (vielä ainakaan:) tehdä. Mutta mikä syy on mihin tahansa muuhun lapsen kanssa tapahtuvaan oloon/hoitoon, mitä mies ei "pystyisi/osaisi" tehdä jos siihen vain annettaisiin mahdollisuus? Miksi siis ei voisi edes kokeilla?
Mainittakoon tässä vielä, että tunnen parikin yksinhuoltajaisää, jotka pärjäävät paremmin kuin äiti lastensa kanssa ikinä. Eli en haluaisi kuulla vastauksia "no kun ei se osaa". Eipä kai osaakaan, jos ei saa opetella. Kukapa meistä olisi äitikään syntyessään ;)
Vastaukset 37
Vanhimmat
Isä auttoi tai ei auttanut lapsen hoidossa.
tässä esimerkki:
Pyysin vaihtamaan vaippaa, kun huomasin, että kakit sinne oli just tullut. Isä toetesi, että vie se vauva sinne hoitopöydälle, niin hän tulee kohta vaihtamaan vaipan. Kyse oli 7 kk ikäisestä vauvasta.
Niin että olisiko pitänyt antaa vaan isukille kokeilumahdollisuus? Terve järki asiassa auttaa. En siis odotellut isän hoitovastuun heräämistä vaan vaihdoin vaipan itse eikä tavinnut pelätä, että kierähtääkö vauva hoitopöydältä lattialle vaiko ei.
Kun se nyt ei vaan aina mene niin.. Vaikka kuinka paljon antaisi tilaa.
Mä pidin aivan erityisesti hulen, että annoin isälle tilaa olla lapsen kanssa ja hoitaa sitä omalla tavallaan, ja välillä purin huultani, etten vain huomauttaisi mistään turhasta..
Ja melkein vuoden se isä jaksoikin OLLA ISÄ JA HOITAJA.
Sitten alkuinnostus lopahti ja jäin yksin lapsen kanssa, lapsi jo 3 1/2 v, eikä vielä ole uudelleen in nostunut lapsen kanssa olemaan, vaikka tuon kanssa voisi jo kaikenlaista touhutakin, ettei vain sitä perushoitoa.
Toinen lapsikin syntyi, nyt 9kk, mutta tuon kohdalla ei ollut edes sitä alkuinnostusta.
hankit saman miehen kanssa vielä toisenkin lapsen, jos kerta miehestä ei kokemuksesi perusteella ole isäksi?
>>>Miksi miehelle ei voisi antaa vastuuta lapsesta>>>
Antaa??? juurihan astuit omaan naulaasi...
Miehellä on kotona samat oikeudet ja velvollisuudet kuin naisella.
Tuosta voisi kärjistää että "NAISET ANTAVAT" miehelle oikeuden olla osa perhettä :-)
On tulenarkaa kirjoittaa varomattomasti tällä palstalla.
kai, että miksi naiset ehkäpä "omii" lapsen ja saattavat ajatella, että hänen tapansa hoitaa lasta on se oikea. Ja sen takia ei ehkäpä halua "antaa" vastuuta isälle.
???
Oikeassa olet, pitäisi aina lukea ja miettiä kaikki asiat sataan kertaan uudelleen ennen kuin painaa tuota lähetä-nappulaa :)
tuo MIES tajunnut pointtini asiassa, mutta näpäytti kyllä ihan aiheesta =D
Monet äidit todellakin riistävät isältä oikeuden hoitaa lastaan.
ihan samaa. Aina puhutaan siitä, että "auttaako" mies lapsen hoidossa tai kotitöissä. Mitä ihmettä, meillä ainakin on itsestään selvää, että vastuu jakautuu 50/50. En minä koe, että olisin mitenkään päävastuullinen. Toki äitiysloman aikana suurempi osa lapsen hoidosta tulee osakseni, mutta kyllä nämä lapsi ja koti ihan yhteisiä projekteja ovat. Ja ei niitä tekemisiä siltikään laskemalla lasketa, vaan molemmat tekevät osuutensa vahtimatta. Tai jättävät tekemättä, eli siivoamisesta tms. ei kyllä elämää suurempaa stressiä oteta.
Teillä on se tilanne, mitä kai kaikki toivoisivat myös omaan kotiinsa.
Kyllähän meilläkin on ne "miesten ja naisten työt" (esim. mies hoitaa autorempat, suurimman osan rakentamisesta jne kun taas minä pesen pyykit ja lattiat), mutta keittiö on miehen valtakuntaa kun taas minä olen parempi näiden tietokoneiden kanssa :) Eli tehdään sen mukaan, mitä kukakin parhaiten osaa. Enkä epäile hetkeäkään, etteikö mies(kin) oppisi lasten hoidon siinä missä minäkin.
lastahan tavallaan pidetään äidin omaisuutena ja isällä on oikeuksia ja velvollisuuksia sitä kohtaan sen mukaan mikä on perheen kulttuuri ja tapa. Äidin ja lapsen sidos toisiinsa on monelle melkein pyhä. Kyllä lapsi selviää ilman isää, mutta että ilman äitiä. Toisinpäin taas syyllistetään äidit jotka menevät töihin mutat ei sisiä jotka ovat siellä samaan aikaan jne.
Äitimyytti on ja elää vahvana. Ennen kun meillä ekat vauvat syntyi oli jossain oppaissakin muistutus että isälle pitää antaa tilaa vauvan kanssa. Harva siis kokemattomana tuppaa hoitamaan vauvaa noin vain, äitihän on saanut ohjausta jo laitoksella vaikak kuinka ja jo muutaman päivän kokemus on valtavasti enemmän kuin isällä kun perhe kotiutuu. Ja jos isä nyt saakin hoitaa niin eikös se äiti ole kyttäämässä vieressä ja korjaamassa ja näppimässä joka paikkaan. Annetaan rauhass opetella ja vinoss aoleva vaippa ei haitta tai sen voi korjata huomaamatta jne ei tarvitse aina päteä!
Meillä iskä on hoitanut vauvojaan aina heti kotiin tultuamme ja jo sairaalassakin on ehtinyt jonkun vaipan vaihtaa. Onpa sitten ollut helppo jättää lasta hoitamaan kotiin kun on töihin itse lähtenyt. Eikä seole mikään nössömössö vaan ihan karsi miesten töissä oleva äijä. Ei siis tarvii olla mikään neiti että hoitaa hyvin lapsiaan..
Pla pla pla... tässä saman verran asia kun tuossa jorinassasi.
>>>lastahan tavallaan pidetään äidin omaisuutena ja isällä on oikeuksia ja velvollisuuksia sitä kohtaan >>>
"Lapsi"??? onko se teidän uusi auto, vai miksi puhut siitä kuin esineestä??? Siinä tuli totuus naisen ajattelumaailmasta.
En alennu keskustelee tollaisten kans...
yleisesti vallallaan olevasta ajettelutavasta kahdessa ensimmäisessä kappaleessa ja viimeisessä kertoi miten heillä kotona on ollut.
Niin minä sen käsitin.
Näin kai se pitäisikin olla, välillä vaan viestejä lukiessa saa aivan päinvastaisen käsityksen.
Kiva kuulla kokemuksia/mielipiteitä asiasta, eikä vain niitä "haista v"-vastauksia mitä vähän liian usein täällä näkee..
No, meillä on aina päätetty että nyt tahdotaan lapsi ja sitten se on tehty eli hankittu. Auto tuli paljon nopeammalal toimituksella, mutta hankintareissu ei ollut yhtä kiva..
Itseasiassa nyt mennään asian viereen, mutta jos lapset tulee kun tahtoo niin silloin on aika turha puhua herran lahjoista tms varsinkin jos on aika vankka mielipide luojasta ja sen kyvyistä.. Muutenkin kaikki mystiikka lasten teossa on lähinnä naurettavaa sillä silloin kun niitä ei ala kuulua yrityksistä huolimatta se vasta tekemistä ja hankkimista on ja siitä jopa aletaan maksaa kamalia hintoja, jotkut suorastaan ostaa lapsen lopulta. Toisaalta taas ilman ehköisyähän niitä tulisi ihan yllätyksenä joskus aina silloin tälöin, mutta siitä tuomitaan tuolla yläpuolella leväperäiseksi hutsuksi..
Yritin todella tuoda keskusteluun pointin joka kertoo siitä asenteesta joka monella on. Harva edes huomaa asennettaa ja käytöstään. Ja todellakin olin kertovinani miten sen kuuluis olla ja miten se meillä ainakin on.
Voisin vielä lisätä että tuttavapiiriin kuuluu myös isä jonka mukaan alle yksivuotiaan hoito on äidin asia ja vasta sen jälkeen isällä on hoidollisia vastuita jälkeläisestään. Toiset ajattelee samoin, mutta ei ehkä niin suoraan sillä kyllä meidän isukki on ollut aikanaan (90-luvulla siis..) aikamoinen kummajainen hoitaessaan lapsia kotona kun vaimo käy töissä eikä silti eukkona ole mikään feministi eikä isä todellakaan mikään kotihengetär..
Olen muuten itsekin joskus ajatellut tuota lasten "hankkimista". Kun aina sanotaan ettei lapsia hankita vaan saadaan. Eikös se ehkäisyn pois jättäminen ole kuitenkin aika iso merkki siitä, että nyt niitä ruvetaan "hankkimaan" oikein toden teolla :D
elikkä meillä isä ja äiti on molemmat hoitaneet pientä heti.. eikä ole laskettu, että nyt on sun vuoro, "emme vuorotelleen tehneetkään".. (esim. aamuisin nousemme yhdessä, toinen ei makaa puolille päivin). lapsi on nyt 1v2kk ja olen ollut 5kk töissä ja isä on lasten kanssa kun töistä tulee itse. isä tekee kaiken saman minkä minä olisin tehny, siis en ole edes millään muotoa parempi hoitamaan pienimmäistä..
mutta mulla onkin hyvä mies, joka ei jaottele äidin ja isän tai miehen ja naisen töitä, vaan tosiaan yhdessä tehdään mitä tehdään.. ja koko tiimin eduksi toimitaan ja meillä tiimi on tämä uusioperhe..
asia olla niin, että isät kokevat töissä äitiysloman aikana käydessään olevansa 2. hoitajia? Ja voisikohan hoitovastuuseen liittyä tiettyä pelkoa, että ei osaa hoitaa lasta tai ei osaa vastata lapsen tarpeisiin?
Yleensä äiti on se joka hoitaa vauvaa enemmän ja näin ollen voisi ajatella, että äiti on päävastuussa lapsen hoidosta, vai? Ja isä "auttaa" viikonloppuisin ja iltaisin.
Voihan olla kysymys ihan vaan isän luonteesta, äidin mielialasta ja tunteista vauva-aikana, väärin ymmärretyistä työnjaoista tai vaikkapa kotona opituista "perinteisistä" malleista.
Toisaalta, mitä vikaa siinä on, että äidillä on päävastuu lapsen hoidosta? Eikö ole hyvä, että joku tietää missä mennään ja mitä tehdään seuraavaksi? Vauvaa kun ei voi jättää isän hoitoon moneksi päiväksi jos äiti imettää, vai voiko?
Mitään fyysistä estettähän ei mielestäni ole sille etteikö isä voisi vaihtaa vaippaa ja kylvettää vauvaa jne.
Ehkäpä jotkut miehet vaan ovat laiskoja, saamattomia, tai heitä ei niin kiinnosta olla vauvan kanssa kuin ehkäpä tulevaisuudessa sitten isomman, jotakin jo osaavan lapsen kanssa.
Niin, en tiedä!
Tässä tällaista pohdintaa ketään sen enempää syyttelemättä tai väitteitä/pohdintoja oikeaksi väittämättä! :) :)
tätä maailmaa pyörittää.Niin kauan joka perheellä menee hyvin kun äiti jaksaa siivota,laittaa ruokaa,hoivata ja helliä lapsia ja ISÄÄ.
Perhe tarvitsee huolehtijan ja valitettavasti se on viime kädessä aina äiti.
Jos äiti ei jaksakaan pyörittää perhettään koko revohka on herkästi hunningolla.Tieetysti poikkeuksiakin on,mutta ne ovat harvassa.
Kyllä se äiti on jonka pitää jaksaa.muuten perhe ei voi hyvin.
Näin se on ja näin se tulee aina olemaan.(näin ainakin oma äiti sanoo)
Vastuu on äidin.
Ehkä nykyäidit yrittävät pyristellä tästä pois.Ja haluavat jakaa vastuun isän kanssa.Mutta muutama sukupolvi menee ennenkuin se tuottaa tulosta.Muutosvastarinta on ainakin alkanut.
Toivotaan että 2050 se on isä joka pyörittää perhettä ja ottaa kaikesta vastuun.Toivossa on hyvä elää.
ainakin tuo vastuun jakautuminen tasan on tullut ihan luonnostaan suhteen alkuajoista asti. Mies tosin laittaa ruuan lähes poikkeuksetta, koska osaa paremmin. Minä sitten teen enemmän jotakin muuta. Siivoaminen tapahtuu yhdessä, kumpikin yrittää elää siivosti muutenkin parhaan kykynsä mukaan (niuhotusta välttäen). Kaupassa käy se, jolla on aikaa. Lasta haluaa kumpikin hoitaa niin paljon kuin suinkin kykenee.
Ei tässä mielestäni ole kyse mistään muutosvastarinnasta. Pikemminkin kyse on siitä, että vastuun jakaminen kodissa on ikäisilleni kolmekymppisille tullut luonnostaan, kun useimmat ovat ennen pariutumistaan pyörittäneet yksin jo omaan kotiaan. Ainakin omassa tuttavapiirissä näin on. Enkä kaipaa sitä, että isä ottaisi vastuun kaikesta, kun kerran haluan itsekin kantaa tasapuolisesti korteni kekoon.
sivuutin tuon imetys-asian tekstissäni todeten, että jokainen varmasti tietää sen mahdottomaksi isän hoitaa eli turhaan enää tartuit siihen.
Muuten tekstisi pitää (varmasti) monen perheen kohdallla paikkansa. Mutta ehkäpä näistä "laiskoista ja saamattomistakin" isistä saataisiin ihan "mallikelpoisia" jos äiti ei aina olisi vieressä neuvomassa tyyliin "ei se noin mene, etkö sä ikinä osaa mitään, anna mä teen sen niin päästään lähtemään" jne..
Ei lapsia voi hankkia vanhempien "viihdykkeeksi" (viitaten tekstiisi:) "äiti leikkii sulla tänään ja isi sitten parin vuoden päästä kun jo osaat jotakin"..?!
Mies on perheenpää, mutta nainen kuitenkin se joka käskee?! :D Miksi JOKO äidin TAI isän pitäisi ottaa vastuu KAIKESTA? Miksi ei voida JAKAA vastuuta, kyllähän kai jokainen sen ymmärtää että kaksi jaksaa/pystyy paremmin kuin yksi.
Jos mies/nainen on suhteen alusta asti juopotteleva, kavereiden/rahapelien tms. kanssa viihtyvä sottapytty, miksi tämän odotetaan muuttuvan heti aivan toiseksi ihmiseksi kun lapsi on maailmassa jos ennen sitäkään mitään muutosta parempaan ei ole tapahtunut?!
Tottakai lapsen tulo muuttaa ihmisiä (ja näin pitääkin olla), mutta miksi lapsia hankitaan sellaisen ihmisen kanssa jonka käytöstä/elämäntapaa ei voi sietää??! Tuskin kukaan "huomaa" liikaa alkoa tms. vasta kun on raskaana/lapsi on jo syntynyt. Jos/kun jollakulla on varmasti tästä kokemusta, olisi kiva kuulla mielipiteitä!
Totta, että nykyään jopa miehet (!;) osaavat hoitaa kotia, kun enää ei muuteta lapsuudenkodista suoraan tyttöystävän/vaimon kanssa yhteen. Pelkällä mikropitsalla ja kertakäyttöruokailuvälineillä kun ei kovin pitkälle pötkitä :D
monen perheen kohdalla paikkaansa, tai ei ollut ainakaan tarkoitus, että siitä saisi sellaisen käsityksen, että kirjoitan suomalaisista perheistä.
Kirjoitukseni oli vaan pohdintaa!
Kirjoittelin niitä ajatuksia mitä silloin tuli mieleeni, kun luin aloitusviestin.
Ja saan mainita imetysasian jos se ajatuksiini tulee, vaikka aloitusviestissä oli maininta että imetysasiaan ei tarvitse puuttua.
Enkä tarkoita sitä, että lapset hankitaan viihdykkeeksi. Tarkoitin kirjoituksessani sitä, että isät ehkäpä "osaavat olla" lastensa kanssa luontevammin ja keksivät enemmän puuhaa sitten, kun lapsi on isompi.
Kuulutit sen perään, että miksi isät eivät ota yhtäläistä vastuuta lapsesta äidin kanssa ja minä pohdiskelin, että mahtaiskohan johtua joistain niistä syistä mitä kirjoitin ed. viestissäni. En mielestäni väittänyt niitä todeksi. Ja enhän minä osaa sanoa mistä johtuu, että monet miehet hoitavat lastaan viikonloppuisin ja iltaisin. Ja ehkäpä vaan "puolella teholla", eikä tasavertaisena äidin kanssa.
Ed. kirjoitus oli vaan pohdintaa!
puolet suomen isistä häipyy 2 vuoden sisällä esikoisen syntymästä, eivätkä äidit luonnollisestikaan voi jättää ikinä lapsiaan, on ehkä turhaa jatkaa tätä keinotekoista polemiikkia vanhempien "tasa-arvosta"!
...miesten annettais olla miehiä ja perheidensä päitä ja päättäjiä.Niinhän sen kuuluisi ollaki!
Me naiset liian usein jyrätään miehet ja tehdään niistä niitä onnettomia hiiriä jotka eivät uskalla tuoda omia mielipiteitään julki.Et ehkä tää tasa-arvo-juttu on menny jo liian pitkälle,ku miehiltä viedään oikeus olla mies.Nainenhan on miehen alamainen ja hän on kuuliainen miehelle.Miehen toki kuuluu rakastaa ja huolehtia vaimostaan ja perheestään ja olla uskollisia heille.Jotenki näin se Raamattu asian tuo ilmi.
Mut syyttämättä tai tuomitsematta ketään...nää oli vaan mun ajatuksia.Eikä välttämättä oikeita.
ei todellakaan ole 50 % alle kouluikäisten lasten äideistä. Älä viitsi olla typerä.
Meillä 5 lasta ja mieheni on aina ollut kiinnostunut ja innokas lastensa hoitamisesta.Eikä pitkäkään imetys ole koskaan "haitannut" lapsen ja isän yhteiseloa.Voisin hyvin kuvitella mieheni koti-isäksi.Taloudellisesti se ei vaan taida olla mahdollista.Etenkin nyt olen huomannut miten asiat suttaantuu mieheltäkin,kun aloitin itse työt ja mieheni on vielä kesälomalla ja hoitaa lapsiamme.Nuorin 10kk ja vanhin 11vee.Ja hyvin on päivittäin hommat hoidettu ja kaiken päälle lapsilla on ollut hauskaakin!=o) Itse tunnustaudun stressajaksi,eikä kotona oleminen ole ollut aina niin kivaa.Suurperheen koti kun ei aina voi olla niin tiptop.Nyt tuntuu löytyneen se "kultainen keskitie" kun molemmat käymme työssä,mutta vain sen verran että pärjäämme.Ja lapset hoidetaan yhdessä.=o)
Toki parannettavaa löytyy...mm.noitten meijän isoimpien lasten kans pitäis touhuta enemmän...mut josko se olis seuraava askel. =o)
meillä aikoo ihana mieheni jäädä kotiin töstä puoleksi vuodeksi ja passittaa mut koulunpenkille!!!!
kyl se pärjää ja haluaa koti-isyyttä kokeilla täydellä sydämmellä niin tokia annan mahdollisuuden...
ei ole pelkkä apumies mulle :)
>tokia annan mahdollisuuden>
Korkein totuus-hallitus on myöntänyt luvan! :-)
...my ass!
Nyt kai pitäis sanoa, että sullahan on hieno mies :D Mutta näinhän sen pitäisikin olla, eli eipä aleta liikaa kehuskelemaan ;)
Miten asia pitää sanoa, ettet tartu jokaiseen "mahdollisuuden antamiseen" tai "annan kokeilla" juttuun?!
Miksi ei saa sanoa, että on hieno isä/mies/tms.? Kaikki tarvitsee kehuja joskus. Miksi täällä ei voi kehua hyvää tilannettaan?
siitä että tuo auttaminen on väheksyvä termi.
Ikään kuin lapsi ei olisikaan yhteinen.
Samalla lailla on mielestäni loukkavaa sanoa, että mies tai lapset "auttavat" kodinhoidossa.
Se kuulostaa siltä kuin koti (ja vastuu siitä)olisi äidin oma ja muut jonkinasteisia (astemäärä riippuva "auttamisen" määrästä) loisijoita siellä.
Pakko myöntää, että itsekin olen jotenkin päässyt lipsumaan siitä, "pitääkö" miehen(kin) tehdä kotitöitä vai ei. Mielestäni se on itsestäänselvyys, mutta käytäntö onkin välillä jotain ihan muuta..
Useimmiten minä siivoan, pesen pyykit, hoidan astiat koneeseen ja kaappiin, vaihdan lakanat, putsaan kissanhiekkakipon yms.. Mies tekee (lähes) poikkeuksetta ruuan (niin ja hoitaa ne "miesten" hommat). Pitääpä antaa ukolle imuri käteen, kun tänään töistä kotiutuu ;D
päävastuu kodin asioista? Muut "vaan auttaa"?
Miten sitä pitää ajatella tai puhua? Eikö voi sanoa, että "tyttäreni auttoi minua siivouksessa"?
Minullahan se päävastuu on kuitenkin. Enhän voi laittaa koululaista vastuuseen siivoamisesta, vai voinko?
Jos taas äiti on hoitovapaalla kotona, niin onko se hullua, että hänellä on päävastuu kodin asioista, kun isä käy töissä? Mielestäni isällä ei voi olla päävastuuta silloin kun hän käy töissä.
Korjatkaa jos ajatukseni on ihan päin honkia!
olen huomannut valinneeni täysin toistaitoisen kusipään ukokseni. Äijää ei kiinnostanut pätkän vertaa vauva tai koti, nyt myöhemmin onneksi käy edes pyörälenkillä ja uimassa, hyvä että edes sen verran. Vieläkään ei ota minkäänlaista vastuuta lapsen syömisistä ja juomisista, päivärutiineista tai lääkityksestä. Eikä kyllä kodin hoidostakaan, edes siitä että omat tavaransa olisi oikeilla paikoillaan.
Pitänee heivata tikkujen välissä pihalle koko turhapuro... vai heittäytyisinkö itse turhapurottareksi niin ukolla ei olisi valinnanvaraa että ottaako vastuuta vai ei. Olis pakko.