Miten saan sopivan naisen rakastumaan muhun ? Neuvoja ?

Mies22 kirjoitti:

Oon tosiaan 22v. täysin koskematon mies, en oo edes ketään suudellut. Luin just tossa yhden jutun että miten saan naisen rakastumaan ja päätin kirjoittaa omalla otsikollani että saisin henkilökohtaisempia vastauksia. Naiskavereita ei oo paljoa ollut, mut niitäkin on tulossa nyt lisää varmasti. Lähinnä noita mailikamuja oon tapailemassa. Kiinnostavia ihmisiä sieltä löytyy ja oon huomannut että monet on muhun ensin siellä ihastuneet kun oon näyttänyt sisimpääni, mikä on vaikeampaa aivan tuntemattomien kesken tosielämässä. Mut tietenkin sekin ihastus laimenee kun ei kukaan n. 20v. tienoilla oleva neito uskalla kovin äkkiä tavata, varovaisia kun ovat. Oon ihan ok näköinen myös ja fiksukin. Muutaman naisen luona oon yötä ollut mut mitään romanttisia tuntemuksia mulla ei ole niitä kohtaan ollut, enkä siksi ole mitään tehnytkään! Oon siis vaan nukkunut siellä. Yksikin nainen taisi jopa suuttua siitä kun en tehnyt mitään, miten itserakasta ja lapsellista. Miksei muija itse tehnyt mitään ? En halua vaan nussia ketään, haluan rakastella. Tämä siksi että pelkään että mut jätetään. Vaikka oon avoin ihminen niin oon helvetin epäluuloinen ihminen loppujen lopuksi, ja olen älykäskin. Naisten viettelyssä olen kuitenkin surkea, enkä ole sitä koskaan oikein harjoitellutkaan. Odotan että olisi tarpeeksi itselläni romanttisia tuntemuksia jotakin naista kohtaan että edes viitsisin vietellä jonkun. Muunlainen sekstailu vaikkapa yhden illan merkeissä on musta turhaa ja satuttaisin sillä vaan itseni, osittain eri asia olisi jos tällä hetkellä oisin lopettanut 2 vuoden parisuhteen, jossa oisin kerennyt harrastamaan seksiä kymmeniä kertoja :) Toisaalta haluaisin vaan että ois kokemuksia, jotta olisi parempi taito näissä asioissa, mutta ne taas toisi ikäviäkin kokemuksia. Itseäni en halua satuttaa. Välillä taas on muutama nainen muhun tosielämässäkin ollut kypsä poimittavaksi, mutta ei ole huvittanut tehdä yhtään mitään. Miksi iskisin naisen johon en ole vielä itse ihastunut, vaikka se onkin muhun ihastunut ? Mä en näe siinä mitään järkeä ? Ujostelen tietenkin näissä asioissa ja suht suuri ongelma on ollut että tunteet on JUURI SILLOIN PINNASSA KUN OLEN IHASTUKSESTANI KAUKANA. En halua käyttäytyä epäaidosti, niin se vaan on. Oon siis umpikujassa ! Itseluottamusta on kyllä ihan kohtuullisesti ja osaan olla oma itseni, naisten iskemisessä en vaan ole saanut harjoitusta. Kaipa mä sit odotan liikaa rakkaudelta ja seurustelulta. Mä en vaan voi käsittää miksi pitäsi vaan melkein "alkaa olemaan" jonkun kans, johon ei siis ole rakastunut. Niinhän jotkut tekevät ja elävät monta vuotta yhdessä. Mä vaan ajattelen sellaisesta että ne kuitenkin eroo, kun jompikumpi rakastuu johonkuhun toiseen ja kyllästyy siihen "kaveriin" mitä on kohdellut partnerinaan. Nykyään en niin hirveesti jaksa yrittää ketään enää tässä iässä, kun tuntuu että aina oon joutunut altavastaajan asemaan, vaan oon alkanut olemaan yhtä jääräpäinen kuin naisetkin. En kuitenkaan epäkohtelias. En tosiaankaan jaksa vongata ketään kauaakaan, yrittää tavata jotain naista vaikka se koko ajan kiertelee ja tekee viime hetken ohareita. Sillä silloin tulee mieleen että "Perkele jos ei itse osaa tapaamista ehdottaa niin olkoot kokonaan". Ehkä pari kertaa koitan ja se on siinä. Enkä tiedä sitten jos huomaan että joku yrittää mua iskeä ja vaikka muutaman treffien jälkeen saada sänkyyn, niin kuitenkin pelästyisin ja lähtisin karkuun. Tiedän kuitenkin aika hyvin mitä haluan ja se ensimmäinen seksikumppanin vaatimukset on kai monen mielestä liian korkealla, mut en mä välitä. Haluan turvallisen parisuhteen, jossa on hellyyttä ja rakkautta. Liian monesti vaan huomaa että se on liian suuri vaatimus, kun naisetkin näyttää haluavan että ensiksi esittelisin niitä rakastelutaitojani, mitkä siis todennäköisesti ovat aika olemattomat :) Mä en silti hyväksy sitä, eikä kai tarviikaan. Mietin vaan että koska se mun ihannoima rakkaus sit iskee ja vie mut mukanaan ja vielä sen toisenkin ihmisen samaan syssyyn. Tuntuu liian mahdottomalta. Siltikään en odota rakkautta, elän vaan elämästäni ja yritän nauttia parhaani mukaan seksuaalisuudestani omien rajojeni mukaan.

Toisaalta tiedän myös että en jaksa näitä asioita enään paljoakaan miettiä sillä se vaan hermostuttaa. Myös se että yritän miettiä mitä joku nainen musta ajattelee tai pitäiskö mun kohdella sitä jollain toisella tavalla. En mä jaksa miettiä, kun on niin paljon muutakin tekemistä...

Tony Halmeen laulusanoin "Mä oon tällainen, kaikki tietää sen. Mitään mahda en..." :)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä