Täytyy sanoa, että ihmetyttää ne juntit, jotka kuseksivat suoraan mereen laiturilta ja veneistä - etenkin satamissa, joissa on helppoa talsia metsään, sataman vessaan tai käyttää veneen omaan vessaan.
Joillakin on vielä käsitys, että pissa on luonnontuote, joka hajoaa vedessä ja on osa "luonnon kiertoa". No, näin ei kuitenkaan ole.
Tälläiset typpi- ja fosforipäästöt ovat suorassa yhteydessä sinilevän muodostumiseen, rehevöitymiseen ja veden kirkkauden heikkenemiseen. Uiminenkaan ei tunnu kovin hygieeniseltä ja mukavalta, jos joku on juuri lorotellut vieressä.
Itselläni on periaate, että en heitä mitään mereen, en vettä enkä edes hammastikkua. Toivottavasti moni muukin omaksuisi tämän periaatteen.
Tässä vaiheessa kaikki ajattelee, että mitä väliä mun pienillä pissapäästöillä, kun kaikki ne isot laivat päästää niin ja niin paljon ja Pietaristakin tulee paskaa. Kyllä se vaan kuitenkin on niin, että pienistä virroista kasvaa suuri puro. Lisäksi etenkin satamissa, jotka yleensä sijaitsevat suojaisessa paikassa, ravinteet jäävät sinne, jolloin paikallinen voi olla suuri.
Ps. esim. luonnonsatamissa kannattaa mennä rantakallioita kauemmassa, jotta virtsa ehti suodattua maan läpi, eikä valu suoraan mereen.
Joillakin on vielä käsitys, että pissa on luonnontuote, joka hajoaa vedessä ja on osa "luonnon kiertoa". No, näin ei kuitenkaan ole.
Tälläiset typpi- ja fosforipäästöt ovat suorassa yhteydessä sinilevän muodostumiseen, rehevöitymiseen ja veden kirkkauden heikkenemiseen. Uiminenkaan ei tunnu kovin hygieeniseltä ja mukavalta, jos joku on juuri lorotellut vieressä.
Itselläni on periaate, että en heitä mitään mereen, en vettä enkä edes hammastikkua. Toivottavasti moni muukin omaksuisi tämän periaatteen.
Tässä vaiheessa kaikki ajattelee, että mitä väliä mun pienillä pissapäästöillä, kun kaikki ne isot laivat päästää niin ja niin paljon ja Pietaristakin tulee paskaa. Kyllä se vaan kuitenkin on niin, että pienistä virroista kasvaa suuri puro. Lisäksi etenkin satamissa, jotka yleensä sijaitsevat suojaisessa paikassa, ravinteet jäävät sinne, jolloin paikallinen voi olla suuri.
Ps. esim. luonnonsatamissa kannattaa mennä rantakallioita kauemmassa, jotta virtsa ehti suodattua maan läpi, eikä valu suoraan mereen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
entäs kun kaikki miljardi kalaa ulostaa mereen, ja ne rakasteleekin siellä! mietipäs sitä. Hylkeistä ja valaista puhumattakaan!! Eikä ne lintujenkaan tuotokset niin puhtoisia ole XD
Et varmaan heittänyt tota ihan tosissasi, mutta vastaan kuitenkin tosissani :)
Se, että joku toinen tai joku muu taho tekee samalla tavalla, ei ole kovin hyvä peruste omille teoilleen.
Avomerellä pitää olla oksennuspussit meritaudin varalle. Itämeri saastuu lisää, kun gastit oksentaa laidan yli eikä älyä laittaa jätteitään säilytyspusseihin. Kovassa kelissä onneksi kusevat housuihin, ettei mereen sentään pääse lirauksia. Ja hylkeetkin vain päästää eritteensä Itämereen ympäri vuoden, kun jotkut tollot on rauhoittaneet nekin saastuttajat.
Se hyvä puoli veneilijöiden kuseskelussa ja oksentelussa kuitenkin on, että se ei ole ympärivuotista toisin kuin 5,5 miljoonan pietarilaisen paskantaminen tai maatalouden ravinteet. Parantuuko Itämeri meidän veneilijöiden keinoilla?
voimme me veneilijät itään veneilessämme ottaa heiltä pietarilaisilta jokainen lastin paskaa kontollemme.
Onkohan odotettavissa parannusta kun toiset ainoastaan saivartelee?
Vastaus kysymykseesi: Itämeri ei parannu millään yksittäisellä toimenpiteellä. Jos parantuisi, niin tämä toimenpide oltaisiin varmasti tehty jo vuosia sitten.
On asioita, jotka vaikuttaa enemmän ja on asioita, jotka vaikuttaa vähemmän.
No juurihan itse kerroit kuinka levät käyttävät virtsan ravinteet hyödykseen. Eivätkö levät mielestäsi kuulu luontoon? Minulla on saaressa hellepäivänä paljon hygieenisempi olo kun kusi ei haise rantakallion koloissa eivätkä koirat tai perheen pienimmät kaiva sieltä muitakaan löytöjä. Septitankki on toki veneessä hyvä, jos ollaan suojaisessa lahdessa, jolloin päästöt tietysti olisivat paikallisesti kohtuuttomia luonnon käsittelykykyyn nähden.
Kuuluuko esim. pernaruttobakteeri ja HI-virus (siis "HIV") luontoon, ovathan nekin eliöitä. Uskoisin, että et kaipaa näitäkään saareesi.
Oma vastaukseni on, että kaikki eliöt eivät kuulu luontoon.
_Sinulla_ on "hygieenisempi olo". (huom.)
Laidan yli pissaaminen on epäesteettistä ja turhaa, jos on käytettävissä käymälä joko veneessä tai saaressa. Jos käytettävissä ei ole käymälää, on hygieenisempää tehdä tarpeensa mereen kuin rannalle kallionkoloon, josta jäte voi vaarallisen suurina pitoisuuksina joutua leikki-ikäisen suuhun. Meressä pitoisuus jää heti lorottelun jälkeen vaarattomalle tasolle. Monet kulkutaudit leviävät kehitysmaissa juuri huonon käymälähygienian vuoksi. Meri ei ole mikään uima-allas, mutta Suomessa vaarat uimareille ovat kuitenkin aika vähäisiä muihin merialueisiin verrattuna. Suurimman vaaran aiheuttaa Suomessa meriveden vaarallisen alhainen lämpötila, minkä vuoksi suositellaan pelastusliivien käyttöä erityisesti keväällä ja syksyllä.
Hmm.. Mielestäni tuo hieman kaukaa haettu, että pissaaminen metsään aiheuttaisi terveysvaaraa lapsille.. Ainahan kaikki on tietenkin mahdollista. Väittäisin, että terveysvaara on käytännössä nolla. Uskoisin, että kyse on enemmänkin mielikuvasta (kuten aikaisemmin kirjoitin "ei _tunnu_ kovin hygieeniselta")
Hajuhaitan myönnnän, mutta haiseehan vessa/huussi yleensäkin. Ja ei ne hajutkaan varmasti tavallisella perheellä suuria ole..
Kyllä ne kuuluvat luontoon siinä kuin ihminenkin. Minä en erityisesti pidä hyttysistä, oikeastaan vihaan niitä, mutta ei tulisi mieleenikään väittää, etteivät ne "kuuluisi luontoon".
Millä oikeudella sinä tai kukaan muu voisi ryhtyä valitsemaan, mitkä eliöt kuuluvat luontoon? Millä oikeudella ihminen kuuluu luontoon?
JRxxx,
Kiinnitätä mielestäni huomioon asiaan, joka ei ollenkaan ole homman ydin. Mutta kommentoin kuitenkin.
Itselläni on periaate, että ihmisen tulisi mahdollisimman hyvin ottaa huomioon luonnon (tai "muun luonnon") olosuhteet, varjella luonnon moninaisuutta ja välttää luonnon muokkaaamista.
Omassa elämässäni en halua mennä äärimmäisyyksiin, kuten vaikkapa Pentti Linkola tekee. Alkuperäisessä kommentissani peräänkuulutaan järjen käyttöä, ts. miksi kuseksia mereen, jos vessa/metsä on vieressä.
Sille mikä kuuluu luontoon ja mikä ei, ei ole varmasti yhtä ainoaa selitystä.
Mikä näistä kuuluu luontoon:
- lapamadot
- isorokkovirus
- syöpäkasvaimet (ei ole tosin eliö, mutta solujen "elämää" kuitenkin)
- sinilevät
Miksi metsoja ammutaan, mutta kotkia suojellaan? Miksi lehmiä syödään, mutta kissoja ei?
menee vähän ohi alkuperäisen asian, mutta luonnon mystifiointi joksikin muuksi kuin se on, on naivia. Mitä on luonto? Luonto ja luonnonsuojelu sanakin on rajoittunut ja koskettaa jotakin omasta arjesta kaukana olevaa ja "alkuperäistä". Tärkeämpää olisi puhua ympäristön tilasta ja ympäristön suojelusta; etelänmatkat lentämällä voi jättää väliin ja turhat yksityisautoilut, jos haluaa todella vaikuttaa ja vähentä omia päästöjään.
kissoja ei syödä? Kyllä tuolla idässäpäin kelpaa ruokapöytään niin kissa kuin koirakin -kokemusta on.
Karavaanarit oli ennen ainoa eläinlaji joka kuljetti paskansa mukanaan nyt te haluatte meidät veneilijät samaan kastiin. Ei kiitos!
Jos virtsaajan tietotaso on sillä tasolla että hän tietää että vesistön kuormitus vähenee jos virtsa suodattuu maan kautta tietää että vesistöt kärsivät ravinteiden ylikuormituksesta että hän ylipäätään piittaa vesistöjen kunnosta. Silloin hän luultavasti välttää veteen kuseksimista jos toinen vaihtoehto on kohtuuvaivalla olemassa.
Suomalaisilla venevalmistajilla on aivan liian pienet septitankit matkaveneissä.
Olen jo 10 vuotta seurannut, millä perusteella esim. Swanin, Albatrossin ja muiden retkiveneiden? septin koko määritellään.
Septit on saatava 100 litraisiksi tilavuudeltaan,
ja asemia on saatava pikaisesti lisää.
Muuten turha ajo ja laiton lähivesille tyhjentäminen jatkuu.
Ellei mitään näiden kotimaisten veistämöiden taholta tapahdu, ehdotan radikaalimpia mahdollisia toimenpiteitä.
Muutaman vuoden päästä ne kaikki kotimaiset on konkurssissa.
Kaikki ostaa bavariaa tai jeanneauta tai vastaavaa.
Septitankin koko tulee laittaa katsastusvaatimuksiin C-, B- ja A-luokkiin,
ja sen koko määräytyy suurimman henkilöluvun mukaan.
...pissit, kakit ja astianpesuvedet ovat poissa
merestä, niin mm. Inkoon Elisaari, Tammisaaren Modermagen ja Saaristomeren Björkö ovat paljon
vähemmän rehevöityneitä.
Se on ihan meistä veneilijöistä kiinni tämä
luonnon ylimääräinen pistekuormittaminen.
Mutta lentäväthän ne roskat ja pullotkin
joiltain aikuisilta kuin lapsiltakin vain kaupunkien kaduille...
Kuset ja paskat suoraan tankista jokeen.
Tyhjennyspaikan laidat on nimittäin loppuunmyyty.
Kuinka saastuttavaa on pissiä mereen, merellä ollessa ja päivän juopoteltua kirkkaita ja hiukan olutta (tietty siis alle 1 promillea)? Virtsahan on ihan kirkasta. Saastuttaako vähemmän? Ja satamassa taas tietty yli promille reilusti, jolloin virtsahan täysin puhdasta. Kuka sitä nyt selvinpäin merellä liikkuisi.
Mä kun luulin, että toi promilleraja mitataan verestä, eikä pissasta :-) Aina oppii jotain uutta.
Mä kun luulin, että toi promilleraja mitataan verestä, eikä pissasta :-) Aina oppii jotain uutta.
Menetetty potentiaalinen suojelija, jolla
wiina tehnyt päässä tehtävänsä tai jos sitä keltaista kirkkaanpuoleista tuleekin nenusta!! ;)
"Rati riti rallaa"; Jakomäessä ei suinkaan kussa suoraan mereen.
Möhöt kusee osan housuillen ja loput laiturilankuille, mitkä toimivat eräänlaisina suodattimina.
Ennen sitä mereen kusee kuin pilssiin! Jos niin erehtyisi tekemään, niin pilssipumppu pitäisi avata ja ottaa siitä yksi l pois ennen kuin pumppua voisi käyttää.
Mitä omaan veneeseeni tulee, niin viime sunnuntaina sain viipyä imutyhjennysasemalla hyvän tovin. Ihmeen paljon olikin saatu septiin tavaraa vähillä ajoilla ja yöpymisillä!
Itämeressä muuten on vettä noin 23.000 km^3 eli tekeekös tuo 23.000.000.000.000.000 litraa? Jos 5 miljoonaa ihmistä kusaisee siihen litran per kusimuskeli tai pissalihas, niin taitaapa tulla 4,6 miljardisosaa kusta veden sekaan. Vuosi jos jatketaan samaa meininkiä (litra päivässä), tulee tuota saastetta peräti 12,6 ppm (miljoonasosaa).
Vai olenko laskenut väärin?
Onko tuo sitten paljon tai vähän, siihen en ota kantaa. En ole vihreä limnologi enkä mistään vihreistä arvoista piittaamaton teknokraattikaan.
Pieni pitoisuus, sanoisin. Tähänhän viemärijätteen laskeminen mereen juuri perustuu, tavara häipyy kuin pieru saharaan. Kun puhutaan Pietarin jätevesien päästämisestä Itämereen, unohdetaan se vaihtoehto, eli että vesiä EI laskettaisi mereen. En halua kuvitellakaan mitä ympäristö- ja terveyshaittoja pilviä hipovat paskakasat aiheuttaisivat lähialueilla.
Kaikki asiasta jonkin verran perillä olevat tietävät, että veneilijöiden vaikutus Itämeren tilaan on pieni. Siitä ei tarvitse kiistellä, eikä se olla homman pointti.
Kysymys on enemmänkin siitä, että miksi merta pitää saastuttaa vielä enemmän, vaikka pissaamisen voisi hoitaa fiksustikin.
Pienistä virroista kasvaa suuri puro. Näin se nyt vaan on.
Kommentoin nyt kuitenkin sun kirjoitusta. Ei aineen haitallisuutta voida arvioida pelkästään sen määrän perusteella, vaan täytyy ottaa huomioon aineen ominaisuus. Itse hyväksyisin esim. paljon helpommin miljoonan kuution soran dumppauksen Itämereen kuin 200 gramma elohopean dumppauksen. Ja toisaalta, moni asia saadaan helposti vesitettyä, kun esitetään, laskemaan painoja, tilavuuksia tms.
Tavara häipyy kuin pieru saharaan, joo ainakin aluksi. Tämä tavara, ts. ravinteet, näkyvät sitten sinileväkukintoina (seurausta happikadosta), kirkkauden samenemisena jne. Tämä on tyypillinen poissa silmistä, poissa mielestä ajattelutapa. Katoavathan ne myrkkytynnyritkin. Ainakin silmistä.
valui ihan reisille. Osa kirjoitti vakavissaan, osa huumoripäissään osa muuten vain päissään.
Monen aliarvioiva senne tuli kuitenkin selväksi. Pienet teot kasvavat suuriksi, kun riittävän moni tekee samoin.
...toki oikeassa siinä, että käymäläjätteitä ei veneistä pitäisi päästää mereen, ei ainakaan niissä yleensä matalissa lahdissa, joissa rantaudutaan. Pistekuormitus on nimittäin yleensä pahempi juttu kuin koko Suomenlahteen leviävä sköndä.
Mutta argumentoinnissasi on tavarajunanmentävä aukko, joka valitettasti tuhoaa viestisi painoarvoa. Nimittäin tuo, ettei pissa olisi "luonnontuote". Kyllä se on. Ei luonto ole mikään ihmisen määrittelemä kiiltokuva, johon kuuluisi vain haitattomia ja ongelmattomia asioita.
Halusin tällä kommentilla korjata seuraavanlaisen väärinkäsityksen: moni luulee, että meri toimii kuten kompostikäymälä, jossa huussitavarasta tulee taas multaa, joka parantaa maata (ainakin esim. puutarhaviljelyn kannalta). Näinhän ei tietenkään ole.
Tuo on hyvä pointti, että luonto ei ole ihmisen määrittelemä kiiltokuva, johon kuuluisi vain haitattomia ja ongelmattomia asioita.
Minä taas väittäisin täysin päinvastaisesti, että luonto on ihmisen määrittelemä kiiltokuva. Kuka muu sen määrittelisi, jos ei ihminen? Ihminen määrittelee mikä tuo kiiltokuva on ja uskallan väittää, että valtaosa on sitä mieltä, että Itämeri on mukavampi ilman pissoja ja ravinteita.
(Voidaan ehkä ajatella, että paska kuuluu itämereen, jos katsotaan, että ihmisen on toiminta on osa luontoa (=yhden nisäkäslajin käyttäytymistä). Näin jaarittelemalla voidaan mikä vain ihmisen toiminta, vaikkapa raiskaukset, tappelut ym., kuitata sillä, että se on ainoastaan yhden eläinlajin luonnollista käyttäytymistä. Tämän takia pidän keskustelua hieman turhana..)
...on mitä on ja ihminen on osa sitä. Miksi ihmisellä olisi oikeus määritellä, millainen sen pitäisi olla? Ja itse kai sitä täysin huomaamatta olet myös tuonut esiin koko etiikan ja demokratiankin perusdilemman: mitä tahansa ihminen tekeekin, ei sitä oikeastaan voi sanoa luonnottomaksi. Kaikki ihmisen määrittelemät eettiset yms. käytösnormit ovat tietyssä määrin keinotekoisia. Se ei tarkoita, etteikö niitä voisi olla olemassa, mutta se pitää aina muistaa vaadittaessa yksilöä niitä noudattamaan...
Ihmisen, monista muista luontokappaleista poiketen, uskotaan kykenevän järjelliseen ajatteluun. Kuten järkeilyyn että älä tee toiselle sellaista mitä et haluaisi itsellesi tehtävän. Tämä mahdollista sen, että ihmiset voivat keskenään sopia säännöistä, joita jokaisen on kohtuullista noudattaa. Useimmilla ihmisyksilöillä ajattelu on luontaista toimintaa, joten ajattelun tuloksena syntyneitä normeja voinee pitää luonnonmukaisina.
jossa itse ui. Vaikka virtsa ja kiinteä uloste on ns. luonnontuotteita, niin kaikilla on sen verran järkeä, että ei niiden seassa ole mukava lillua. Varsinkin, jos on muita vaihtoehtoja. Jotain perverssejä tietysti löytyy, jotka väittävät paskan seassa olevan mukavaa.
On iso ero, jos käy rannalla puskassa asioilla tai päästää suoraan veteen. Puskassa ulosteet imeytyvät maahan ja kasvit hyödyntävät siinä olevat ravinteet. Näin ravinteet eivät tule veteen ja aiheuta levien kasvamista. Ihmisen uloste lisää siis ravinteita mereen, samoin kuin maanviljeyksestä tulevat ravinteet.
VESITTÄÄ HYVIÄ ASIOITA FILOSOFOINNEILLASI.
KUSI JA PASKA MIELUUMMIN KAIKKIEN MEIDÄN REIJISTÄ MIELUUMMIN MUUALLE KUIN SUORAAN MEREEN! KITOOS.
...liukua veneilyaihetta laajemmaksi, mutta: eivät ihmiset tällaisessa mittakaavassa "sovi keskenään säännöistä". Suurin osa ihmisistä vain alistuu noudattamaan jonkun asettamia normeja, koska se on "pienimmän riesa tie". Pohjimmiltaan siis kaikki ihmisen laatimat normit perustuvat pakkovaltaan, eivät sopimiseen.
Se, että yksilö alistuu sietämään normeja, ei ole sopimista (ei pidä erehtyä sekoittamaan sitä oikeustieteessä tunnettuun "hiljaisen hyväksynnän" käsitteeseen). Ei ole siksi myöskään mitään perustetta väittää jotain normia "luonnonmukaiseksi".
toi. jos haluat uida paskassa, niin tee se kotona ja tee sinne omat hiljaiset hyväksyntäsi.
Helmeilevän aamuvirtsan heitto vantteihin tukevasti nojaten kuuluu purjehtivan perusoikeuksiin kuin marjojen keruu metsästä.
Ei sitä satamassa tehdä vaan yksinäisessä luonnon helmassa tai vaudissa.
Suurin osa urbaaneista ei saa edes kusta tulemaan kuin suljetussa kopissa pinnistämällä jo yhteiseen rännin lorottelu on kauhistus. Epäilen jutun aloittajan kuuluvan tähän ryhmään.
Sen noin kuukauden aikana laidalta tuleva kusen määrä Itämeressä on yhtä teoreettinen, kun että rannalta kustessa vedenpinta nousee San Fransiskossa asti.
Käytännössä ei tapahdu mitään.
Kaipa sekin on jokin nautinto uida omien eritteiden joukossa.
a) määrittelet jonkin asian hyväksi?
b) vaadit muita, esim. minua hyväksymään määritelmäsi?
c) vaadit muita (esim. minua) toimimaan tämän määritelmän mukaisesti/hyväksi?
Tästähän on kysymys. Se, paljonko Itämereen valuu paskaa, on oikeastaan täysin sekundäärinen juttu verrattuna siihen, mikä on ihmisten oikeus asettaa toisilleen jotain normeja.
Oletko kuullut sellaisesta asiasta kuin demokratia? Lyhyesti se tarkoittaa, että kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä ja sitten toimitaan enemmistön toiveiden mukaisesti.
Sosiologiassa tästä enemmistön ja vähemmistön rooleista on lisää, kannattaa tutustua. Yhteiskunta kun ei vaan pyöri niin, että jokainen toimii oman pään mukaan. Yhtesikunta luo säännöt, jonka mukaan toimitaan. Voihan se ottaa jotakuta päähän, mutta järkeä kannattaa käyttää, milloin haluaa taistella omien "oikeuksien" puolesta.
Hohhoijaa.
Millä tavalla kusi on "teoreettista"?
Pidä Saaristo ry:n tiedottaja (löytyy Googlella):
"Veneilijöiden tuottama jätevesikuormitus on jo nyt vähäinen, mutta painottuessaan lämpimiin kesäkuukausiin ja rantojen läheisyyteen paikallinen pistekuormitus voi olla erittäinkin haitallista. Käymälävesien ravinteet ovat leville suoraan käyttökelpoisessa muodossa ja lämpimän veden aikana pienetkin määrät kiihdyttävät levien kasvua hyvinkin nopeasti. Veteen päästetyt käymäläjätteet lisäävät paitsi rehevöitymistä, voivat satamissa ja lahdenpohjukoissa vähentää merkittävästikin ympäristön ja kanssaveneilijöiden viihtyisyyttä."
Toki, joskus jopa toiselta laidalta vaan eipä puolikas litra minun tuhansien litrojen veedessä mitään meinaa.
Eritteistä puheen olleen, luulen että olet pitänyt jopa suussasi räkääsi ja oksennustasi.
Kusi on varmasti kusta, mutta veneilijöiden laidalta kusema määrä Itämeressä on enempi teoreettinen käsite kuin sen todellinen saastuttava lisä.
No jos kyselylinjalle lähdetään niin
a) Itämeri on parempi kun siihen saa vapaasti kusta ja paskoa ettei yksilönvapautta loukata
b) Itämeri on parempi ilman kusta ja paskaa, ja perusteluja ei tarvita.
Kertavirtsauksen lasti riittää kasvattamaan 2 kg sinilevää. Montako kiloa sinilevää olet tänä kesänä viljellyt?
...on sekin pakkovaltaa. Kuten hieman toiseen asiaan liittyen eräässä Hesarin mielipidekirjoituksessa todettiin, ei diktatuurilla ja demokratialla ole vähemmistön kannalta olennaista eroa.
Kun septitankit tulivat pakollisiksi, väitän että Suomenlahden kuormitus kasvoi. Nyt kun veneissä on septi, niitä myös käytetään. Sitten tyhjennyspaikkojen vähäisyyden/hankaluuden takia septit tyhjennetään ensimmäisellä isommalla selällä mereen. Aiemmin pyrittiin ainankin isoja tarpeita pidättelemään satamaan asti. Silloin kuormitus ainankin kokonaisuudessaan oli pienempi. Luin erään biologin kirjoittaman jutun oliko se nyt 2004 tammikuun 'tulvasta' ja seuraavan kesän rankkasateista, jolloin jätevedenpuhdistamot joutuivat juoksuttamaan Suomenlahteen puhdistamatonta jätevettä parin päivän ajan. Nuo kaksi tapausta vastasivat pienveneilijöiden noin 100 vuoden kuormitusta. On oikein, että me kaikki kannamme kortemme kekoon vesistöjen suojelussa, mutta mielestäni on turha syyllistää veneilijöitä, ennen kuin saamme maatalouden ja teollisuuden päästöt kuriin. Kuinkahan paljon tuo 2005 septipakko kulutti kansalaistemme varoja? Jos nuo septeihin investoimamme varat olisi käytetty maanviljeyn ja teollisuuden päästöjen vähentämiseen, olisi tulos ollut moninkertaisesti parempi, kuin septipakolla saavutettu. Toki en missään mielessä vastusta septipakkoakaan, mutta kyllä veneilijöiden syyllistäminen on aika syvältä. Tuo alkuperäiseen kirjoituskseen liittvä ongelma on kyllä enemmän asenteisiin liittyvää, sillä emme kai kukaan tosissaan halua satamissa kusta. Myönnän kyllä itsekin kerran HANGON regatassa nuoruudessani syyllistyneen moiseen 10:n oluen jälkeen.
Ympäristöä säästävät teot ovat kaikenpuolin kannatettavia, mutta niitä pitää painottaa sen mukaan mikä niiden todellinen vaikutus on.
Tunnen syyllisyyttä lentomatkustamisesta, yksityisautoilusta ja länsimaisesta kulutuksesta; en mereen kusemisesta.
Mielestäni kusematta jättämistä ei tule palkita ympäristötekona, se on liian mitätön suhteessa yksilön tuottamaan kokonaiskuormitukseen; lähinnä kaunis ele.
Pienet asiat voivat joskus muuttua suuriksi niin kuin märkä lumipallo. Piittaamattomuus pikkuasioissa voi karata käsistä. Kuseksi mereen ja kohta meri kuseksii kotiisi.
Pitääpä heittää myös oma mielipiteeni tähän "soppaan".
Aikoinaan kun eräässä pienessä länsirannikon kaupungissa haettiin lupaa rakentaa maailman suurin selutehdas, todisteltiin tehtaan jätevesisysteemin puhtautta.
Todisteltiin, että on niin ja noin puhdasta, myöhemmin otetuilla näytteillä on todisteltu laitoksen jäteveden puhtautta siten, että otetaan näyte, mitataan sen sisältämät jätökset.
Ei näytä miltään, jätöksiä on juuri nimeksikään... (kyse on siis muutamasta litrasta)
kuitenkin tämä kokonaiskuormitus joka on todellakin maailman suurimman luokkaa on niin suuri, että saasteita menee todella paljon.
Samaa suhteellisuuden tajua yritän kovin ajatella monissa muissakin tässäkin keskustelussa olevissa "sivujuonteissakin".
Jo aikojen alussa (vuosituhannet)on esim. maata viljelty "puhtaalla luonnontuotteella" eli paskalla.
Miksiköhän tämä meren saastuminen on alkanut vasta muutama vuosikymmen sitten? ?
Miksi ei Itämeri ole saastunut jo 2000 Vuotta sitten? ? Jos se olisi "paskasta" riippuvaista.
Oma mielipiteeni on, että pääsyyllinen onkin tämä KEMIRA
Tehotuotanto mm. vaatii kovia aineita.
Samoin saaristossa viljelykala-altaat, miettikäähän kuinka paljon niiden osuus on tästä "kuormasta"? ?
Ei muutaman ihmisen tuottamat jätökset tällä luonnollisella tavalla ole missään tekemisissä meren saastumisessa.
EU:n vaatimuksia ja suomelle on tulossa sanktioita. Maatalous on ihan oma kepuleitten tarinansa. Tuella ostetaan ravinteita, joita kylvetään niin paljon yli tarpeen, että niillä yksi leväkanta saadaan kukkimaan.
Mikä on "hyvä asia"? Mistä kannattaa välittää?
Mun mielestä vastaukset näihin on, a) jätevesien mahdollisimman hyvä käsittely ja b) Itämeren mahdollisimman hyvä tila, johon jokainen voi vaikuttaa.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan 70% Saaristomereen tulevasta typestä ja 81% fosforista on peräisin alueen maataloudesta. Meidän veneilijöiden muutaman kesäpissin lopettaminen on tietysti kaunis ajatus, mutta merta se ei pelasta. Veneissä on septitankit, mutta Syken mukaan typen valuma on todellisuudessa hiukan lisääntynyt. "Juuri mitään merkittäviä muutoksia maatalouden kuormituksessa ei ole tapahtunut" (ks. Suomen Kuvalehti 27.7.07).
Toistan itseäni ja sinä toistat muita kirjoittajia, mutta kommentoin kuitenkin.
Mielestäni jotakin "pienempää pahaa" ei voida hyväksyä tai perustella sillä verukkeella, että "isompaakin pahaa" aiheutetaan.
Ihmiset, norpat, lokit, kalat ja merimetsotkin on iän kaiken päästäneet tarpeensa mereen. Ongelmat alkoi vasta kun farmarit kepuleitten maataloustukiaisten turvin sai fyrkkaa alkaa kylvää valtionyhtiö Kemiran apuja ylenmäärin pelloilleen. Vai onko tähän tapahtunut jotain muutosta viimeaikoina häh? Tampio.
Golf-kenttiä lannoitetaan 10 x se määrä mitä ruoho pystyy käyttämään ja loput huuhtoutuu. Arvaa mikä niillä ravinteillakin kukkii?
Aina kustessani laildalta ajattelen erityisellä lämmöllä Anttilaa, Virrankoskea ja tietysti Paavoa, varuilta myös Mattia ja muutakin kepujengiä ja nautin, kun tiedän, että yhteen hiileen tässä kaikki kustaan.
Maatalous päästää Saaristomereen 6 500 000 kg typpeä ja 550 000 kg fosforia vuodessa. Jos veneilijä pystyisi omalla toiminnallaan vähentämään edes 100 gramman fosfori- ja typpipäästön, ei se vielä pelasta mitään. Yksittäisen veteen kusijan syyllistäminen on tarpeetonta. Asenteita ja toimintaa tarvitaan maatalouden fosfori- ja typpipäästöjen vähentämiseksi - ja pian. Päästöt ovat jopa lisääntyneet typen osalta.
Suomenlahden itäosassa typestä on 31% yhdyskuntajätteistä (voitaneen syyttää itänaapuria, joka päästää miljoonien ihmisten eritteet mereen ilman puhdistusta). Perämerellä 11%, Saaristomerellä 16% typestä on peräisin yhdyskuntajätteistä, teollisuuden osuus on 7 ja 4% vastaavasti. Kalankasvatus aiheuttaa fosfori- ja typpipäästöjä, joiden osuus on metsäteollisuutta suurempi, Saaristomerellä 5% luokkaa.
Montako promillen osaa luulet veneilijöiden pissimisen osuuden olevan? Kaikki varmaan ovat samaa mieltä, ettei kuseskella mereen satamissa. Se aiheuttaa paikallista haittaa ja henkistä harmia. Mutta Itämeren pelastamiseksi pitää olla toinen osoite ja aivan eri tahojen syyllistäminen. Eikö itse olla jo näytetty niin hyvää esimerkkiä septitankeillamme, että sinäkin voisit kohdentaa intosi maatalouden päästöjen vähentämiseksi?
Niikusta, saakos harjata lokinpaskan veneen kannelta mereen vai pitäisikö toimittaa se kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon?
Entäs, saastuuko meri jos heitän perskeet juuri pyytämistäni kaloista veteen?
Purjehtijan tai merimetson kusi, perkausjätteet tai joku muu hippu on todellakin väärä kohde, jos tosissamme haluamme meremme pelastaa.
Nyt pitäis lopettaa itsemme ja muiden veneilijöiden syyllistäminen ja suunnata aktiviteetti todellisiin saastuttajiin: maatalous, kalanviljely, yhdyskuntajäte, laivojen päästöt ym. Pietarin ongelma kuuluu itänaapurille. Millä siihen suuntaan saadaan lisää muutospainetta, EU:n avulla?
kallistuin sellaiseen lopputulemaan, että septitankki pakko oli haitaksi kaikille merille niinkuin järvillekkin. Nyt veneiden septit ovat täynnä ja tyhjennyspaikkoja harvassa. Miksi muuten kaikki imulaitteet ei ole samanlaisella suuttimella? Ennen vessan lasti pumpattiin mereen pienissä erissä kunkin käynnin jälkeen. Nyt septin täyttyessä ja pumpun puuttuessa se koko lasti tyhjennetään mereen keralla. Mielestäni se vanha tapa oli kuitenkin parempi ja luontoystävällisempi.
Ennen septitankkien tuloa oli myös aamuisin jonoa puuceen luona, nykyään ei. Mihinkähän se jono onkaan kadonnut? Toivotaan, että kehitys on ollut sellainen, että suojaisiin satamiin edes jää sittenkin hiukan vähemmän päästöjä septien ansiosta.
Perhemiehistössämme on seuraava käytäntö, joka mielestäni toimi neljän viikon kesälomapurjehduksella hyvin: Veneen vessaa käytetään ensi sijassa vain merellä purjehtiessa, ja satamassa käytetään maapalveluita, jos on tarjolla. Tämä tehtiin selväksi kaikille, jotta septi ei täyttyisi liian nopeasti. Luonnonsatamayöpymisten jälkeen painetta hakeutua palvelusatamaan tietenkin oli. Septi tyhjennettiin aina imuasemalla, eikä mereen ollut tarvetta laskea. Reittisuunnitelmissa otettiin huomioon myös septin tyhjennysmahdollisuus. Kertaakaan ei tarvinnut ajaa koneella paskatankin takia.
En tiedä, montako kiloa sinileväkukintoa tässä säästyi ja kenen rannoilta. Ainakaan ei tarvitse liittyä näiden oman paskansa levittelemistä puolustelevien kuoroon. Muutaman ylimääräisen laituriin kiinnittymisen vaiva oli lisäksi hyvin pieni hinta lasten asennekasvatuksesta.