Minulla on kaksi ihanaa lasta sektiolla erittäin ahtaan lantioni vuoksi. Viimeisessä sektiossa lääkäri totesi kohdun ohentuneen ja sanoi, ettei oikein suosittele raskautta, vaikkei sitä kielläkään. Tämä oli minulle isku vasten kasvoja, vaikka tiedän riskit: kohdun repeämä, pahimmassa tapauksessa molempien menetys. Olisin halunnut vielä yhden vauvan ja suren tätä. Onko kukaan uskaltanut vielä raskaaksi ja miten meni, millaisella ikäerolla? Mulle sanottiin, että mielellään suuri ikäero.Kaikki eivät saa edes yhtä, tiedän. Olen onnellinen ja kiitollinen kahdestani ja siitä, että olen elossa. Silti harmittaa.
Ohentunut kohtu + uusi raskaus?
Surusilmässä
3510
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mun ensimmäinen raskaus päättyi hätäsektioon runsaan verenvuodon takia, ja samalla todettiin että kohtu oli yhdestä kohtaa läpinäkyvän ohut.
Lääkäri oli kursinut sen hyvin kokoon, ja sain "luvan" tehdä lisääkin lapsia. Toki tilannetta seurattiin tarkkaan. Kävin äitipolilla kerran kuukaudessa missä kohdun seinämää mitattiin ultralla. Tosin silläkään ei välttämättä näe kohdun ohentumista.
Halusin toisenkin lapsen syntyvän sektiolla, koska pelkäsin tuota kohdun repeämistä kovasti. Viikolla 38 tehtiin suunniteltu sektio, ja kohtu olikin sitten ihan normaali, ei ohentuneita kohtia missään.
Ikäeroa lapsille tuli kyllä 5 vuotta, joten oli aikaa parantuakin..
Hei kohtalotoveri !
Minulla on kolme ihanaa lasta,ensimmäinen perätilan takia sektioitu, toinen normaalisti syntynyt ja kolmas sektiolla suuren kokoarvion takia. Viimeisimmässä sektiossa kävi ilmi, että kohtuun oli tullut jo pieni reikä, ja oli kans kulunut kalvomaisen läpinäkyväksi ihan tuolta alhaalta. Olisi kuulemma todennäköisesti synnytyksessä revennyt, vaikka vauva ei sitten loppujen lopuksi niin valtava ollutkaan. Enempää lapsia ei suositella, ja kyllä kovasti mietityttää. Yhden olisimme vielä niin kovasti halunneet. Lohdutukset, että onhan teillä jo kolme, eivät auta tippaakaan. Mutta ennen kaikkea haluan olla äiti ja elää mukana näiden lapsieni elämässä. Mutta silti, jos olis oikeen rauhassa raskausajan...uskaltaisiko sitä ?Ei kai tälle tunteelle ihan heti voi mitään.
Halauksia ja voimia sinullekin. Ymmärrän surusi myös. Millaisella ikäerolla sinun lapsesi ovat?