Elikkä olen pesunkestävä ateisti.
Pelastakaa minut helvetiltä eli siis käännyttäkää kristinuskoon.
En todellakaan provoa (en ole teini vaan jo keski-ikäinen), ja minua oikeasti kiinnostaa tietää mitä kristittyjen päissä oikein liikkuu. En nimittäin ymmärrä ns. kristillistä ajattelua ollenkaan.
Siis:
1. Kuvaile kristinuskon perusperiaatteet, -termit ja -käsitykset LYHYESTI. Mistä kristinuskossa oikein on kysymys. Miksi valitsisin sen enkä jonkin muun uskomuksen? Miksi valitsisin ylipäänsä mitään uskomusta?
2. Selitä minulle, miksi minun pitäisi uskoa mihinkään. Olen ihan tyytyväinen elämääni uskomattomanakin.
käännyttäkääpä minut
atte a teisti
29
738
Vastaukset
- Matti E simonaho
Tämä on Minun Tunnustus - Lyhyt versio
A. Kaiken Luoja ei ole [usko]lainen. Kukaan Sielujen Valtakunnassa ei ole [usko]lainen. Kukaan minun Sielullisessa Sukupuussa ei ole [usko]lainen. Niin en myöskään Minä ole [usko]lainen. Kukaan ennen minua mainituista ei kanna ristiä sisällä eikä ulkona, niin en myöskään minä sitä kanna, koska se on puolestani jo kannettu. Minä en tee Luojan kuvaa enkä kuvaa Pyhistä Äideistä tai Pyhistä Isistä jotka ovat Sielujen Valtakunnassa. Minä en palvo kuvia, rakennusia tai mitään maan päällä tai vesissä maan alla. Minä en kumarra niitä enkä palvo niitä, kuten en myöskään palvo ja kumarra niitä jotka sellaisia esittää.
I. Minä tiedän kuka minä olen Minun Maallisen Identiteettini ja Sukupuuni, ja Minun Sielullisen Sukupuuni kautta; Minä olen Suomalainen, Minä, Minun Mieleni, Minun Sieluni, Minun Sielullinen Sukupuuni jossa on kaikkien esivanhempieni sielut, Sielujen Valtakunta jossa on kaikki pyhimmät Äidit ja kaikki pyhimmät Isät Luomisesta saakka, ja johon kaikkien Veljieni ja Siskojeni Sielulliset Sukupuut on sidottu Maailmassa, joka on Ainut Luojan Pyhä Seurakuta ja Ainut Luojan Pyhä Sielullinen Yhteisö, ja Luoja on O I A.
O. Minun Tunnustus on laadittu Luojan ja Sielujen Valtakunnan Lain ja Pyhän Kaavan mukaan. Jos sinä missään mielessä kiellät yhdenkään Minun Tunnustuksessa mainituista, kiellät kaikki Minun Tunnustuksessa mainitut, ja sen mukaan sinut myös tuomitaan; Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä. IMI
Me ja He ei ole ikinä sama
Kaikki rikokset mitä aikanaan on tehty, ne elää kaikkien valheiden myötä. Riippumatta siitä tehtiinkö rikos Suomen kansaa vastaan I tai IOOO vuotta sitten, kaikki rikokset tehtiin tänään. Kun tekee historiatieteellistä tutkimusta, tekee samalla myös rikospaikkatutkimusta.
Tapahtumaketjussa syyllinen ei koskaan lödy ketjun lopusta (ME), eikä keskeltä (ME), vaan kejun alusta (HE).
HE sanoivat tänne tullessaan esi-vanhemmillemme; " Synnymme syyllisinä/syntisinä, olemme syyllisiä/syntisiä ja perisyyllisiä/perisyntisiä ". Tunnustus annettiin esi-vanhemmillemme ja heidän kautta se on annettu sinulle.
Se on tunnustus joka pätee vielä tänä päivänäkin.
A. Ajattele esivanhempiasi: Äiti ja Isä
I. Tulee vieraita ja HE sanovat: "Olemme syntyneet syntisinä, syntisiä ja perisyntisiä. Usko tai kuole!".
O Tässä vaiheessa sinun pitää kysyä; " Ketä Me olemme? " ja " Ketä He ovat? ".
Me ja He ei ole ikinä sama.
- Olen sinun pyhä isä ja kastoin sinut. Anna 10 euroa niin rukoilen puolestasi.
- Olet tunnustanut isyytesi. Minun ei kuulu maksaa sinulle senttiäkään, vaan sinun kuuluu maksaa minulle.
http://kivi.suomalaiset.org/kivi.pl?nayta=profeetat- atte a teisti
etten ymmärtänyt tästä ns. vastauksesta mitään. Anteeksi rajoittuneisuuteni.
Sanoja peräkkäin, mutta ei mitään mitä voisi sanoa järjellisiksi lauseiksi. Ei minkäänlaista ajatuksellista sisältöä. No, tätä oikeastaan odotinkin.
Onko tämä simonaho jokin puppugeneraattori vai ihan oikea ihminen? Voiko tällaisia olla?? - puppugeneraattori
atte a teisti kirjoitti:
etten ymmärtänyt tästä ns. vastauksesta mitään. Anteeksi rajoittuneisuuteni.
Sanoja peräkkäin, mutta ei mitään mitä voisi sanoa järjellisiksi lauseiksi. Ei minkäänlaista ajatuksellista sisältöä. No, tätä oikeastaan odotinkin.
Onko tämä simonaho jokin puppugeneraattori vai ihan oikea ihminen? Voiko tällaisia olla??juhuu..lännenhunttari
ja on niita ainakin 1
- no kierrä...
1. Kuvaile kristinuskon perusperiaatteet, -termit ja -käsitykset LYHYESTI. Mistä kristinuskossa oikein on kysymys. Miksi valitsisin sen enkä jonkin muun uskomuksen? Miksi valitsisin ylipäänsä mitään uskomusta?
###
Kristinuskon tärkein perusaate on toimia Jumalan ja Jeesuksen Tahdon vastaisesti niin paljon kuin on mahdollista.
###
2. Selitä minulle, miksi minun pitäisi uskoa mihinkään. Olen ihan tyytyväinen elämääni uskomattomanakin.
###
Ei miksikään!
Miksi uskoa kun on olemassa Jumalan ja Jeesuksen Tahdon Tietous.
### Minä en voi sinua käännyttää, mutta Jumalallehan ei mikään ole mahdotonta.
Koska ylipäänsä kysyt asiaa, etsit jotakin, vaikka oletkin tyytyväinen elämääsi. Minä en myöskään tiedä mitä etsit, mutta Jumala tietää.
Kristinuskoa voi kuvata kovin monin tavoin, eivätkä kaikki tavat tee sille oikeutta. Minä kuvaan sitä ruohonjuuritasolla, siten miten se minun jokapäiväisessä elämässäni toimii.
Lyhyesti sanottuna kristinuskon ydin on Jeesus Kristus. Krititty on ihminen, joka on sydämessään tullut vakuuttuneeksi, että Raamatun Jeesus on tuonut elämällään ja teoillaan ilmi niin ilmeisen ja täydellisen Jumalan rakkauden, että hän haluaa liittyä siihen ja oppia elämään siinä.
Kristitty liittyy nimenomaan Jeesukseen (sekä toisiin uskoviin), ei organisaatioihin eikä oppiselityksiin, sillä kristillinen elämä on rakkautta Jumalaan ja lähimmäisiin.
Muitakin uskontoja on, mutta löydätkö niiden piiristä ketään, jonka rakkaus vetäisi vertoja Jeesukselle?- Matti E Simonaho
- Profeetat koetukselle
- Me ja He ei ole ikinä sama
- Ennen ja jälkeen kristinuskon
- Kastettu kadotukseen
- Veren ja lihan syönti
- Maasta sinä olet tullut ja maaksi sinä olet jälleen tuleva : Me emme ole kasveja
http://kivi.suomalaiset.org/kivi.pl?nayta=profeetat - atte a teisti
Kuten sanoin, en usko. Mutta jos jumala on, voisiko olla niin, että hän halusi minusta ateistin? Mieti, tämä ei ole välttämättä pelkkää viisastelua. Joissakin intialaisissa filosofioissa muuten todetaan, että ateismikin on vain yksi tie jumalan luo. Minusta kyllä muuten rehellinen epäily on arvokkaampaa kuin sokea usko.
Kysyn, koska minua kiinnostaa ihmispsyyken irrationaalisuus. En tietääkseni etsi mitään jumalaa, mutta god knows... ;-)
Miten tullaan sydämessään vakuuttuneeksi? Itse kaipaan enemmän rationaalisia todisteita, ei mutua.
Rakkaudesta minulle tulee mieleen lähinnä huonot jenkkisarjat, joissa mies hokee rakastavansa kun haluaa... no sitä.
Organisaatiot ja opit ovat syvältä, siitä olen jyrkästi samaa mieltä, olet mitä ilmeisemmin keskiverto-"kristittyä" fiksumpi.
Mutta kun en tunne mitään vetoa tähän Jeesuksen rakkauteen.
Miten kristinuskoon liityy kuolema, ja oletettu kuolematon sielu? Itse ajattelen, että sielu on pelkkä kielikuva, ja tietoisuuteni lakkaa kun ruumiini kuolee. En näe tässä mitään ongelmaa. Ok, myönnetään, mukavahan tätä maailmanmenoa olisi katsoa pitempäänkin, mutta jos olen älyllisesti rehellinen, minun on pakko todeta, että kun kuolen, niin tietoisuuteni lakkaa olemasta lopullisesti. Jeesuksesi ei voi sille mitään. - joka ei usko
atte a teisti kirjoitti:
Kuten sanoin, en usko. Mutta jos jumala on, voisiko olla niin, että hän halusi minusta ateistin? Mieti, tämä ei ole välttämättä pelkkää viisastelua. Joissakin intialaisissa filosofioissa muuten todetaan, että ateismikin on vain yksi tie jumalan luo. Minusta kyllä muuten rehellinen epäily on arvokkaampaa kuin sokea usko.
Kysyn, koska minua kiinnostaa ihmispsyyken irrationaalisuus. En tietääkseni etsi mitään jumalaa, mutta god knows... ;-)
Miten tullaan sydämessään vakuuttuneeksi? Itse kaipaan enemmän rationaalisia todisteita, ei mutua.
Rakkaudesta minulle tulee mieleen lähinnä huonot jenkkisarjat, joissa mies hokee rakastavansa kun haluaa... no sitä.
Organisaatiot ja opit ovat syvältä, siitä olen jyrkästi samaa mieltä, olet mitä ilmeisemmin keskiverto-"kristittyä" fiksumpi.
Mutta kun en tunne mitään vetoa tähän Jeesuksen rakkauteen.
Miten kristinuskoon liityy kuolema, ja oletettu kuolematon sielu? Itse ajattelen, että sielu on pelkkä kielikuva, ja tietoisuuteni lakkaa kun ruumiini kuolee. En näe tässä mitään ongelmaa. Ok, myönnetään, mukavahan tätä maailmanmenoa olisi katsoa pitempäänkin, mutta jos olen älyllisesti rehellinen, minun on pakko todeta, että kun kuolen, niin tietoisuuteni lakkaa olemasta lopullisesti. Jeesuksesi ei voi sille mitään."Ateisti joka ei usko on lähempänä Jumalaa kuin uskovainen, koska uskovainen voi seurata sokeaa kuppaan mutta ateisti ei. Tieteen mukaaan 95% ihmisellä ja apinalla on samaa. Uskonto ja uskominen perustuu niihin 95%. Ne 5% mitkä erottaa ihmisen apinasta, siinä osassa on se viisas ihminen minkä Jumala on luonut. Rasismi ei ole nykyajan ilmiö. Sitä esiintyy jopa apinoilla. Apinat luotiin ennen ihmistä. Kysymys on milloin esimerkiksi suomalaisille pakotettiin apinan oppi. Teoriaketjussa edellinen todistetaan valheeksi uudella valheella. Näin koko teoriaketju ensimmäisestä viimeiseen on valetta, eli ei ole totta. Minun IQ 1 - siis sen 5% mukaan mikä erottaa ihmisen apinasta. Sen mukaan minä en voi olla apina, koska minä olen totta." (Simonaho)
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=8103&start=1140 atte a teisti kirjoitti:
Kuten sanoin, en usko. Mutta jos jumala on, voisiko olla niin, että hän halusi minusta ateistin? Mieti, tämä ei ole välttämättä pelkkää viisastelua. Joissakin intialaisissa filosofioissa muuten todetaan, että ateismikin on vain yksi tie jumalan luo. Minusta kyllä muuten rehellinen epäily on arvokkaampaa kuin sokea usko.
Kysyn, koska minua kiinnostaa ihmispsyyken irrationaalisuus. En tietääkseni etsi mitään jumalaa, mutta god knows... ;-)
Miten tullaan sydämessään vakuuttuneeksi? Itse kaipaan enemmän rationaalisia todisteita, ei mutua.
Rakkaudesta minulle tulee mieleen lähinnä huonot jenkkisarjat, joissa mies hokee rakastavansa kun haluaa... no sitä.
Organisaatiot ja opit ovat syvältä, siitä olen jyrkästi samaa mieltä, olet mitä ilmeisemmin keskiverto-"kristittyä" fiksumpi.
Mutta kun en tunne mitään vetoa tähän Jeesuksen rakkauteen.
Miten kristinuskoon liityy kuolema, ja oletettu kuolematon sielu? Itse ajattelen, että sielu on pelkkä kielikuva, ja tietoisuuteni lakkaa kun ruumiini kuolee. En näe tässä mitään ongelmaa. Ok, myönnetään, mukavahan tätä maailmanmenoa olisi katsoa pitempäänkin, mutta jos olen älyllisesti rehellinen, minun on pakko todeta, että kun kuolen, niin tietoisuuteni lakkaa olemasta lopullisesti. Jeesuksesi ei voi sille mitään.Jos nyt lähdetään siitä, että on Jumala, niin ei liene epäilystä, että hänelle on huomattavasti mieluisampaa, että olet rehellinen ateisti, kuin että olisit teeskentelevä uskova. Ja Raamatun Jumala on ilmoittanut haluavansa vuorovaikutukseen kaikkien luomiensa ihmisten kanssa.
Rationaalisuus on yksi ihmisen olemuksen puolista. Ymmärryksellä voi tutkia maastoa. Kuitenkin se on vain yksi asiaan vaikuttava tekijä käytännön elämän ratkaisuja tehtäessä. Paljon enemmän ihmisen suuntaan vaikuttavat tunteet ja tarpeet. Tästä syystä ihmisen käyttäytyminen saattaa vaikuttaa irrationaaliselta.
Ihminen on pitkälti turvallisuus- ja tarveohjautuva. Järkeä käytetään yleensä vasta jälkeenpäin lähinnä selittämään omat valinnat siten, että ne vaikuttavat fiksuilta. Tämä on sitä tarveohjautumista. Tarvitsemme tunteen, että olemme fiksuja niin omissa kuin muidenkin silmissä. Ja nykyaikana, kun elämme yksipuolisen rationaalisuuden aikaa, järkevän tuntuiset ja nykyhetken trendeihin sopivat rationaalisilta vaikuttavat selitystavat menevät helposti perille. Ihmiset rakentavat itselleen julkisivun, jotta eivät joutuisi henkisesti yliajetuiksi tai manipuloiduiksi. Julkisivun takana on kuitenkin paljon enemmän kysymyksiä, kuin päältä arvaisikaan.
Kun ihmisen perustarpeet on tyydytetty, pintaan nousevat henkisemmät arvot. Tällaisiin etsitään vastausta usein taiteesta, filosofiasta yms. Kun ihmisen toiminnan mielekkyyttä pohditaan hänen koko elämänsä valossa, tärkeimmäksi arvoksi nousee etiikka ja moraali. Kysytään: Mitä pysyvästi arvokasta ja oikeaa olen elämässäni tehnyt ja teen? Ilman tätä näkökulmaa elämä tuntuu helposti tarkoituksettomalta. Kysymys on ikään kuin itsensä yläpuolelle nousemisen tarpeesta: löytää elämästään syvempää merkitystä kuin vain perustarpeiden tyydyttäminen ja yhteiskunnan nimettömänä rattaana toimiminen.
Rakkaudesta puhuminen on sikäli vaikeaa, että sen voi todella käsittää monin eri tavoin. Kun yritän nyt puhua Jumalan rakkaudesta, voin ensin yleisesti todeta, että Raamatun Jumalan rakkaus on erilaista kuin kaikki inhimillinen rakkaus. Hän ilmoittaa olevansa rakkaus. Hän ei siis rakasta ihmisten tavoin. Mehän rakastamme kauniita, terveitä, nuoria, onnistuneita, hyvin käyttäytyviä ja menestyviä ihmisiä. Ihminen edellyttää, että hänen rakkautensa kohde on rakkauden arvoinen. Koska Jumala ON rakkaus, hän rakastaa kaikkia luotuja erotuksetta. Hänessä ei ole puolueellisuutta.
Koska Jumalan rakkaus ei ole teoria vaan toimiva todellisuus, hän ei ilmoittanut rakkauttaan käskykirjeellä. Siksi se tuli läsnä olevaksi meidän keskuuteemme Jeesuksen Nasaretilaisen muodossa. Kuitenkin se, että sanon Jumalan rakkauden ilmestyneen Jeesuksessa, on salaisuus, toisin sanoen asia, joka ei avaudu yksinomaan järjellä vaan edellyttää, että Jumala on herättelee ihmisen tunne- ja tarvepuolta etsimään syvempää merkitystä elämälleen.
Yksi näkyvä puoli Jumalan rakkautta on se, mikä tulee ilmi hänen omiensa toiminnassa. Kuten edellä jo puhuttiin, organisaatiot ja oppijärjestelmät ovat kuitenkin kaukana Jumalan rakkaudesta, sillä ei mikään organisaatio tai järjestelmä voi rakastaa.
Koska tunnustaudun Jeesuksen seuraajaksi, voin vain toivoa, että hänen rakkautensa olisi vaikuttanut minussa sen verran, että tästä tekstistä pilkistäisi jotain siitä Jumalan rakkauden, vapauden ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiiristä, johon hän on valinnut niin minut kuin sinutkin Poikansa kautta.- Matti E Simonaho
EJKR kirjoitti:
Jos nyt lähdetään siitä, että on Jumala, niin ei liene epäilystä, että hänelle on huomattavasti mieluisampaa, että olet rehellinen ateisti, kuin että olisit teeskentelevä uskova. Ja Raamatun Jumala on ilmoittanut haluavansa vuorovaikutukseen kaikkien luomiensa ihmisten kanssa.
Rationaalisuus on yksi ihmisen olemuksen puolista. Ymmärryksellä voi tutkia maastoa. Kuitenkin se on vain yksi asiaan vaikuttava tekijä käytännön elämän ratkaisuja tehtäessä. Paljon enemmän ihmisen suuntaan vaikuttavat tunteet ja tarpeet. Tästä syystä ihmisen käyttäytyminen saattaa vaikuttaa irrationaaliselta.
Ihminen on pitkälti turvallisuus- ja tarveohjautuva. Järkeä käytetään yleensä vasta jälkeenpäin lähinnä selittämään omat valinnat siten, että ne vaikuttavat fiksuilta. Tämä on sitä tarveohjautumista. Tarvitsemme tunteen, että olemme fiksuja niin omissa kuin muidenkin silmissä. Ja nykyaikana, kun elämme yksipuolisen rationaalisuuden aikaa, järkevän tuntuiset ja nykyhetken trendeihin sopivat rationaalisilta vaikuttavat selitystavat menevät helposti perille. Ihmiset rakentavat itselleen julkisivun, jotta eivät joutuisi henkisesti yliajetuiksi tai manipuloiduiksi. Julkisivun takana on kuitenkin paljon enemmän kysymyksiä, kuin päältä arvaisikaan.
Kun ihmisen perustarpeet on tyydytetty, pintaan nousevat henkisemmät arvot. Tällaisiin etsitään vastausta usein taiteesta, filosofiasta yms. Kun ihmisen toiminnan mielekkyyttä pohditaan hänen koko elämänsä valossa, tärkeimmäksi arvoksi nousee etiikka ja moraali. Kysytään: Mitä pysyvästi arvokasta ja oikeaa olen elämässäni tehnyt ja teen? Ilman tätä näkökulmaa elämä tuntuu helposti tarkoituksettomalta. Kysymys on ikään kuin itsensä yläpuolelle nousemisen tarpeesta: löytää elämästään syvempää merkitystä kuin vain perustarpeiden tyydyttäminen ja yhteiskunnan nimettömänä rattaana toimiminen.
Rakkaudesta puhuminen on sikäli vaikeaa, että sen voi todella käsittää monin eri tavoin. Kun yritän nyt puhua Jumalan rakkaudesta, voin ensin yleisesti todeta, että Raamatun Jumalan rakkaus on erilaista kuin kaikki inhimillinen rakkaus. Hän ilmoittaa olevansa rakkaus. Hän ei siis rakasta ihmisten tavoin. Mehän rakastamme kauniita, terveitä, nuoria, onnistuneita, hyvin käyttäytyviä ja menestyviä ihmisiä. Ihminen edellyttää, että hänen rakkautensa kohde on rakkauden arvoinen. Koska Jumala ON rakkaus, hän rakastaa kaikkia luotuja erotuksetta. Hänessä ei ole puolueellisuutta.
Koska Jumalan rakkaus ei ole teoria vaan toimiva todellisuus, hän ei ilmoittanut rakkauttaan käskykirjeellä. Siksi se tuli läsnä olevaksi meidän keskuuteemme Jeesuksen Nasaretilaisen muodossa. Kuitenkin se, että sanon Jumalan rakkauden ilmestyneen Jeesuksessa, on salaisuus, toisin sanoen asia, joka ei avaudu yksinomaan järjellä vaan edellyttää, että Jumala on herättelee ihmisen tunne- ja tarvepuolta etsimään syvempää merkitystä elämälleen.
Yksi näkyvä puoli Jumalan rakkautta on se, mikä tulee ilmi hänen omiensa toiminnassa. Kuten edellä jo puhuttiin, organisaatiot ja oppijärjestelmät ovat kuitenkin kaukana Jumalan rakkaudesta, sillä ei mikään organisaatio tai järjestelmä voi rakastaa.
Koska tunnustaudun Jeesuksen seuraajaksi, voin vain toivoa, että hänen rakkautensa olisi vaikuttanut minussa sen verran, että tästä tekstistä pilkistäisi jotain siitä Jumalan rakkauden, vapauden ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiiristä, johon hän on valinnut niin minut kuin sinutkin Poikansa kautta." Koska tunnustaudun Jeesuksen seuraajaksi "
Eli tunnustaudut syntiseksi. Hän uhrautui jotta kenenkään ei tarvitsisi kantaa ristiä sisällä eikä ulkona, eikä kulkea Golgatan kopiolle joka sunnuntai kuulemaan sen sanoja joka risti = "seurata häntä".
Syytön ja synnitön tietää että hän seuraa meitä sielussa; Kaikki mitä sanot ja kaikki mitä teet, sen teet hänelle. Sen mukaan tulee tuomio.
Raamattu on kirjoitettu "ateisteille" eikä niille jotka levitti "kristinuskoa ja sivistystä".
Muuten: Jeesus ei usko ja näin ollen hän on ateisti.
- terence.hill
Muistaakseni esim. C.S. Lewis oli sellainen.
Täytyy paneutua vastaamaan ajan kanssa tähän.
1. Lyhyesti: Kristinuskossa on kysymys Kristuksesta.
Mitä mieltä sinä olet Nasaretin Jeesuksesta?
Vittorio Messori (agnostikko lehtimies) on kirjoittanut hyvän kirjan "Jeesus Nasaretilaisen arvoitus" tutkiessaan, mitä Jeesuksesta voidaan tietää. Hänestä tuli uskova.)
2. Saat paljon enemmän, ja tulet paljon tyytyväisemmäksi.- Matti E Simonaho
A. Äiti
I. Isä
O. Lapsi
Normaali perhe. Äiti, Isä ja Lapsi on Sielullisessa Sukupuussa ja Maallisessa Sukupuussa samaa perimää. Lapselle Äiti ja Isä on ainut maallinen Pyhä Äiti ja Pyhä Isä.
A. Äiti
I. Tekopyhä isä ( Isä )
O. Lapsi
Ulkopuolinen tekopyhä isä syrjäyttää lapsen aidon isän.
A. Äiti : Tekopyhä isä
I. Syrjäyttää ( Isän )
O. Lapsi : on tekopyhän isän lapsi
Tekopyhä isä tekee Äidistä huoran ja Lapsesta huoran penikan; Lapsi on nyt ulkopuolisen isän ja äiti ja lapsi on huorattu.
Ä. Äiti on tekopyhän isän huora
I. Tekopyhä isä
O. Lapsi on kuollut huoran penikka
Kaikki kuollut on merkitään ristillä. Kasteessa lapsen otsaan piirretään risti. Lapsi merkitään kuolleeksi.
Luther/Luder tarkoittaa huora
Tekopyhä isä on Luther ja hänen tekopyhä, maallinen seurakunta ja sen enkelit. Lapsen Isä on syrjäytetty ja lapsi on merkitty Lutherin Lapseksi. Lapsen perimä on ohjattu maalliseen Luojan ja Sielujen Valtakunnan sijasta jossa m.m. Maria ja Isa (Jesus).
Älä tee huorin.
Käsky tarkoitaa ruumiillista JA sielullista huorin tekoa.
Jokaisessa kastetilaisuudessa rikotaan 10 käkyä. - atte a teisti
Matti E Simonaho kirjoitti:
A. Äiti
I. Isä
O. Lapsi
Normaali perhe. Äiti, Isä ja Lapsi on Sielullisessa Sukupuussa ja Maallisessa Sukupuussa samaa perimää. Lapselle Äiti ja Isä on ainut maallinen Pyhä Äiti ja Pyhä Isä.
A. Äiti
I. Tekopyhä isä ( Isä )
O. Lapsi
Ulkopuolinen tekopyhä isä syrjäyttää lapsen aidon isän.
A. Äiti : Tekopyhä isä
I. Syrjäyttää ( Isän )
O. Lapsi : on tekopyhän isän lapsi
Tekopyhä isä tekee Äidistä huoran ja Lapsesta huoran penikan; Lapsi on nyt ulkopuolisen isän ja äiti ja lapsi on huorattu.
Ä. Äiti on tekopyhän isän huora
I. Tekopyhä isä
O. Lapsi on kuollut huoran penikka
Kaikki kuollut on merkitään ristillä. Kasteessa lapsen otsaan piirretään risti. Lapsi merkitään kuolleeksi.
Luther/Luder tarkoittaa huora
Tekopyhä isä on Luther ja hänen tekopyhä, maallinen seurakunta ja sen enkelit. Lapsen Isä on syrjäytetty ja lapsi on merkitty Lutherin Lapseksi. Lapsen perimä on ohjattu maalliseen Luojan ja Sielujen Valtakunnan sijasta jossa m.m. Maria ja Isa (Jesus).
Älä tee huorin.
Käsky tarkoitaa ruumiillista JA sielullista huorin tekoa.
Jokaisessa kastetilaisuudessa rikotaan 10 käkyä.Olet joko hyvin viiston huumorintajun omaava vedättäjä tai mieleltäsi... no vähemmän terve... uskova.
Älä kirjoita näitä. Säästä meitä!! Tämä on viimeinen vastauksesi sinulle. - atte a teisti
Eli jos joku Lewis tulee uskoon niin mitä sitten! Ei se todista mitään kristinuskon totuusarvosta. Joku kristitty tulee ateistiksi (en nyt jaksa kaivaa linkkiä, mutta tällaisestakin olen lukenut), mutta ei sekään todista, että ateismi on jokin totuus.
1. Jeesus. No, ehkä oli historiallinen henkilö, ehkä ei. Jotkut opetuksensa ovat järjellisiä, kaikki eivät. Hieman ehkä off-topic, mutta "Kristuksen viimeinen kiusaus"-elokuvan Jeesuksella oli ns. munaa, enkä todellakaan ymmärrä miksi uskovaiset eri puolilla maailmaa vetivät palkokasveja sieraimiin tästä elokuvasta. Siis tarkoitan, että ilmeisesti tämä Jeesus oli vaikuttava persoona. Mutta todellakaan en ymmärrä, miksi pitäisi olettaa jotain ns. yliluonnollista.
2. Enemmän ja tyytyväisemmäksi. Nykyaikaa. Usko meidän jumalaamme. Tulet jopa 27% tyytyväisemmäksi. En ole pyrkimässä mihinkään taivaaseen. Miksi uskoisin?
- Crypticall
Minä en usko käännytykseen, en usko minkään käännytystyön tuottavan enemmän uskovaisia. Siksi kristillinen lähetystyökin on hengellisten asioiden esillä pitämistä niitä varten, joilla on itsestään herännyt kiinnostusta niihin. Kysymyksesi ovat kuitenkin mielenkiintoisia pohdinnan aiheita ja siksi kirjoittelen tänne muiden vastausten joukkoon vielä yhden näkökulman, josta näitä kysymyksiä voi lähestyä.
1. Kristinuskon perusperiaate on se, että maailmassa on olemassa Jumala. Yleisessä mielessä tälle väitteelle voi tarjota filosofiset perustelutkin, mutta kristinuskon käsitys Jumalasta sisältää enemmän kuin yleisillä perusteluilla voidaan osoittaa.
Kristinuskon käsitys on se, että Jumala tahtoo hyvää ihmisille. Osoituksena siitä on jo se, että hänen luomansa ihminen pystyy nauttimaan elämästään. Hyvään tahtoon kuuluu myös se, että Jumala ilmaisee itseään ihmisille. Näin ihmisillä on mahdollisuus päästä tuntemaan Jumalaansa ja ymmärtää hänen tahtoaan.
Jumalan itseilmaisun keskeinen välikappale on nasaretilainen rakennustyömies. Hän ei valinnut ilmaisulleen mitään vaikuttavaa spektaakkelia, jota koko maailman olisi pakko seurata, vaan on lähestynyt ihmisiä ihmisten tasolla. Kuitenkin Jumala on omalla tavallaan vaikuttanut niin, että hänen sanomansa ihmiskunnalle on kaikkia todennäköisyyksiä vastoin kiirinyt kaikille kansoille ja heimoille maailmassa.
Kristinusko on erilaisten uskontojen parissa aika harvinainen tapaus siksi, että se ei ole vain jokin korkealentoinen hyvää tarkoittava aate, vaan se myös perustuu historiassa tapahtuneisiin asioihin. On vaikea löytää uskontoa, jonka uskon kohteena olevista asioista voidaan kertoa milloin ne ovat tapahtuneet, missä ne ovat tapahtuneet, ketä on ollut silminnäkijöinä, jne.
2. Jokainen ihminen, joka on muodostanut itselleen minkäänlaista käsitystä häntä ympäröivästä todellisuudesta, uskoo jo moniinkin asioihin. Perususkomuksena on jo se, että uskoo voivansa saada tietoa todellisuudesta, koska ilman tietoa todellisuudesta ei voida muodostaa mitään käsitystä ympäröivästä maailmasta.
Hengellisyys vain laajentaa tuota käsitystä maailmasta. Se käsittelee perimmäisiä miksi kysymyksiä. Niihin ihmisellä on sisäänrakennettu halu löytää vastauksia.- atte a teisti
Itsekään en usko käännytykseen, siis siihen että voisin taikka minun edes pitäisi käännyttää kristittyjä tai muita uskovia pois uskostaan.
Jos joku uskoo, niin uskokoon. Ei se ole minulta pois. Korkeintaan voin pitää esillä sanokaamme vaikkapa "hengettömiä asioita", ts. sitä mahdollisuutta, että entäpä jos kaikki uskonnot ovatkin vain ihmisen keksimää toiveajattelua. Itse kukin sitten päätyköön haluamaansa lopputulokseen. Toisaalta, jos minä en usko, niin en ymmärrä miten se uskovaista haittaa taikka häiritsee. Hän pelastuu, minä en, mitä se sitten tarkoittaakaan. Jotkuthan jäävät pelastumatta, tämä kuuluu asiaan.
1. "On olemassa..." Olen aikoinani opiskellut matematiikkaa. Siinähän voidaan lähteä tälle linjalle, että "On olemassa olio X, siten että...". On mieletöntä kysyä, onko oikeasti?? Tottakai on, niinhän juuri sanottiin! Aksiooma, ja sitten lähdetään päättelemään... Mutta tämä on hieman off-topic. Tai miten olisi aksiomaattinen teologia: "On olemassa ainakin yksi jumala." Jne.
1. Kristinuskon historiallisuudesta. Käsittääkseni on jokseenkin kiistanalaista, onko Jeesus edes ollut historiallinen henkilö. Joka tapauksessa evankeliumit ovat jokseenkin epäluotettavia historiallisesti. Mutta minusta tämä ei ole lainkaan olennaista. Uskonnot ovat... uskontoja. Ei faktoilla pidä sotkea mieluisia uskomuksia.
2. Käytät mielestäni uskomisen käsitettä liian väljästi. Jos uskonnollisesta uskosta puhutaan, niin silloin uskotaan, että "on olemassa yliluonnollinen persoonallinen/persoonaton voima/olento, joka on luonut maailman, ja jolla on jotain intressejä meidän ihmisten suhteen..." ja niin pois päin.
Peruskysymykseni oikeastaan oli, että kun en usko kuoleman yli kestävään tietoisuuteen, niin miksi minun pitäisi alkaa kristityksi? - Seurakuntani
atte a teisti kirjoitti:
Itsekään en usko käännytykseen, siis siihen että voisin taikka minun edes pitäisi käännyttää kristittyjä tai muita uskovia pois uskostaan.
Jos joku uskoo, niin uskokoon. Ei se ole minulta pois. Korkeintaan voin pitää esillä sanokaamme vaikkapa "hengettömiä asioita", ts. sitä mahdollisuutta, että entäpä jos kaikki uskonnot ovatkin vain ihmisen keksimää toiveajattelua. Itse kukin sitten päätyköön haluamaansa lopputulokseen. Toisaalta, jos minä en usko, niin en ymmärrä miten se uskovaista haittaa taikka häiritsee. Hän pelastuu, minä en, mitä se sitten tarkoittaakaan. Jotkuthan jäävät pelastumatta, tämä kuuluu asiaan.
1. "On olemassa..." Olen aikoinani opiskellut matematiikkaa. Siinähän voidaan lähteä tälle linjalle, että "On olemassa olio X, siten että...". On mieletöntä kysyä, onko oikeasti?? Tottakai on, niinhän juuri sanottiin! Aksiooma, ja sitten lähdetään päättelemään... Mutta tämä on hieman off-topic. Tai miten olisi aksiomaattinen teologia: "On olemassa ainakin yksi jumala." Jne.
1. Kristinuskon historiallisuudesta. Käsittääkseni on jokseenkin kiistanalaista, onko Jeesus edes ollut historiallinen henkilö. Joka tapauksessa evankeliumit ovat jokseenkin epäluotettavia historiallisesti. Mutta minusta tämä ei ole lainkaan olennaista. Uskonnot ovat... uskontoja. Ei faktoilla pidä sotkea mieluisia uskomuksia.
2. Käytät mielestäni uskomisen käsitettä liian väljästi. Jos uskonnollisesta uskosta puhutaan, niin silloin uskotaan, että "on olemassa yliluonnollinen persoonallinen/persoonaton voima/olento, joka on luonut maailman, ja jolla on jotain intressejä meidän ihmisten suhteen..." ja niin pois päin.
Peruskysymykseni oikeastaan oli, että kun en usko kuoleman yli kestävään tietoisuuteen, niin miksi minun pitäisi alkaa kristityksi?pappi (jo eläkkeellä), jota jotkut kutsuivat ns. leipäpapiksi, sanoi kerran, että kuolleistanousemisoppi mikäli ei ole totta, on ihmiskunnan suurin huijaus.
Pappi vastasi epämääräistä, kun kysyttiin hänen omaa mielipidettään ko. asiaan.
Mitä tavallinen kyselijä voi siis uskoa? - Crypticall
atte a teisti kirjoitti:
Itsekään en usko käännytykseen, siis siihen että voisin taikka minun edes pitäisi käännyttää kristittyjä tai muita uskovia pois uskostaan.
Jos joku uskoo, niin uskokoon. Ei se ole minulta pois. Korkeintaan voin pitää esillä sanokaamme vaikkapa "hengettömiä asioita", ts. sitä mahdollisuutta, että entäpä jos kaikki uskonnot ovatkin vain ihmisen keksimää toiveajattelua. Itse kukin sitten päätyköön haluamaansa lopputulokseen. Toisaalta, jos minä en usko, niin en ymmärrä miten se uskovaista haittaa taikka häiritsee. Hän pelastuu, minä en, mitä se sitten tarkoittaakaan. Jotkuthan jäävät pelastumatta, tämä kuuluu asiaan.
1. "On olemassa..." Olen aikoinani opiskellut matematiikkaa. Siinähän voidaan lähteä tälle linjalle, että "On olemassa olio X, siten että...". On mieletöntä kysyä, onko oikeasti?? Tottakai on, niinhän juuri sanottiin! Aksiooma, ja sitten lähdetään päättelemään... Mutta tämä on hieman off-topic. Tai miten olisi aksiomaattinen teologia: "On olemassa ainakin yksi jumala." Jne.
1. Kristinuskon historiallisuudesta. Käsittääkseni on jokseenkin kiistanalaista, onko Jeesus edes ollut historiallinen henkilö. Joka tapauksessa evankeliumit ovat jokseenkin epäluotettavia historiallisesti. Mutta minusta tämä ei ole lainkaan olennaista. Uskonnot ovat... uskontoja. Ei faktoilla pidä sotkea mieluisia uskomuksia.
2. Käytät mielestäni uskomisen käsitettä liian väljästi. Jos uskonnollisesta uskosta puhutaan, niin silloin uskotaan, että "on olemassa yliluonnollinen persoonallinen/persoonaton voima/olento, joka on luonut maailman, ja jolla on jotain intressejä meidän ihmisten suhteen..." ja niin pois päin.
Peruskysymykseni oikeastaan oli, että kun en usko kuoleman yli kestävään tietoisuuteen, niin miksi minun pitäisi alkaa kristityksi?Kirjoitukseni on hyvin suurpiirteistä, ei todistelua, vaan sen kertomista, millainen ajatusketju liittyy käsitykseen Jumalasta. Sen ajatusketjun voisi aloittaa vaikka yleisesti hyväksytyltä alueelta, jossa ei vielä puhuta Jumalasta mitään.
Professori Kari Enqvist opettaa kosmologiaa Helsingin yliopistossa ja mm. hän on huomauttanut siitä, että meillä usein on harhaisia käsityksiä maailman synnystä. Me kuvittelemme usein niin, että oli olemassa jokin tyhjyys, tyhjä tila, johon maailmankaikkeus syntyi. Kuitenkaan nykytietämyksen ja Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan ei ollut olemassa mitään tilaa. Ei materiaa, ei tilaa, ei aikaa, ei mitään sellaista, mitä tässä maailmassa näemme olevan ja jonka kautta määrittelemme koko maailmaamme.
Jos jatkamme yleisesti hyväksyttyjen totuuksien parissa, niin me ymmärrämme, että kaikilla tapahtumilla on syynsä. Koko meidän käsityksemme maailmasta perustuu siihen, ettei mikään asia voi vain olla ilman syytä. Jos kysytään miksi pihassa on koivu, ei voida vastata, ettei sille ole mitään syytä, että se vain alkoi yllättäen olemaan siinä ihan itsestään.
Maailman synnyn syy, siis kaiken nykyisin tuntemamme alkusyy on olemukseltaan aineeton, koska tuntemamme materia syntyi alkuräjähdyksessä. Alkusyy on ajaton, koska tuntemamme aika on syntynyt vasta alkuräjähdyksessä. Tilanteessa ennen aikaa, ei voida sanoa olleen sellaista aikaa, jolloin tuota alkusyytä ei olisi ollut. Siis meidän ajassa olevien näkökulmasta alkusyy on olemukseltaan ikuinen. Alkusyy ei ole mihinkään paikkaan sidottu, koska käsitys paikasta on olemassa vain tässä tuntemassamme avaruudessa, jota ei ollut ennen maailman syntyä.
Tämä kaikki kuulostaa tutulta niistä, jotka ovat joskus lukeneet yleisiä määrittelyjä Jumalasta. Tuota alkusyytä, joka vaikutti maailman synnyn, sanomme Luojaksi. Alkusyyn, joka on erilaista olemusta kuin materia ja erilaista olemusta kuin mikään luomakuntaan kuuluva, sanotaan olevan Henki. Henki, joka ei ole riippuvainen ajasta tai paikasta, vaan on niidenkin yläpuolella, koska on itse vaikuttanut niiden olemassaolon.
Ajatus Jumalasta yleisessä merkityksessä siis kulkee näin. Me teemme pari perusoletusta, jotka ovat ihmisten yleisesti hyväksymiä uskosta tai uskonnottomuudesta riippumatta. Ne voivat olla jopa tieteellisessä mielessä tosia ja ne ovat vähintään loogista seurausta sellaiselle, mitä yleisesti pidetään totena. Niistä voidaan loogisesti johtaa väite; on olemassa Jumala. Ei jää mitään sijaa epäilylle, ellei ala epäillä niitä perususkomuksiaan, joiden mukaan käsitystään koko maailmasta jäsentää.
On mielenkiintoista huomata, että Raamatun kerronnassa käytetään Jumalasta näitä käsitteitä, jotka ovat ihmiselle todella vaikeasti ymmärrettäviä. Tuhansia vuosia sitten Raamatun kirjoittajilla oli niin syvällisiä käsityksiä, että samoista asioista on onnistuttu kehittelemään tieteellisiä teorioita vasta viimeisen sadan vuoden aikana.
2. Toinen asia on taas se, miksi sinun kannattaisi ruveta kristityksi. Ei kannata. Älä koskaan yritä olla kristitty, sellaisesta ei ole mitään hyötyä. Eri asia sitten jos luet Raamattua ja jokin siinä kuvaannollisesti sanoen aivan kuin kääntää avainta sisimmässä ja avaa aivan uuden oven. Jos niin käy, niin sen jälkeen et enää kysele pitäisikö alkaa kristityksi tai miksi se kannattaisi, koska silloin Jumala saa tilaa sinun sisäisessä elämässäsi. Kun katsot ympäröivää todellisuutta alat nähdä siinä paljon sellaista, mitä et aikaisemmin ole nähnyt, tuntuu kuin joku olisi laittanut valot päälle. Kysymys ei ole olemattomien näkemisestä, vaan maailma hahmottuu toisella tavalla, paljon syvemmällä tasolla kuin materialistisesta näkökulmasta voi koskaan saavuttaa.
Maailmassa on monia ihmeellisiä asioita. On löydetty eläinlajeja, joilla on ihmeellisiä, ennestään tuntemattomia ominaisuuksia. Tunnetaan tapahtumia, joissa on käynyt aivan toisin kuin kaikki todennäköisyyslaskut ennustaisivat. Kuitenkin ihmeistä suurin on se, miten sanoin kuvailemattomalla tavalla Raamattu voi vaikuttaa ihmisen sisäiseen elämään. En tarkoita sen olevan jokin hetkessä tapahtuva naksahdus, vaan se vaikutus on jokaisella hieman erilainen, kuitenkin Raamattu vaikuttaa jokaiseen, joka avaa sydämensä vastaanottavaksi sen sanomalle. Se avaa ihmiselle jotain, joka usein kestää koko loppuelämän ja senkin jälkeen.
Raamattua ei kannata lukea avoimin mielin, jos tahtoo välttää uskoontuloa. Silloin kannattaa poimia sieltä vain joitain epämiellyttävän kuuloisia kohtia ja pitää tiukan arvosteleva asenne koko teosta kohtaan. Jos taas haluaa löytää Jumalan, niin nopein tie on Raamatun lukeminen. Filosofien ajatuksia Jumalasta saa lueskella kauan, sieltä löytää monenlaista argumentointia ja onhan se ihan mielenkiintoista.
Edellä esimerkiksi kirjoittelemani ajatusketju on toki hyvin karkealla tasolla esitetty. Jumalan olemassaolon välttämättömyyden rationaalisia perusteluja on filosofiassa esitetty monien erilaisten lähestymistapojen kautta ja huolellisen yksityiskohtaisesti perustellen. Tahdon kuitenkin tavallaan erottaa hengellisen uskon niistä rationaalisista perusteluista, vaikka ne puhuisivat samasta asiasta. Ne ovat kuitenkin tavallaan hieman eri tasoilla kulkevia.
Haluan sanoa, että on hyvä kiinnittää huomiota rationaalisiin perusteluihin, aivan kuten myös historialliseen paikkansapitävyyteen, tyhmyydestä ei saa mitään irtopisteitä. Ja kuitenkin ne eivät ole tärkeimpiä asioita siinä mielessä, etteivät ne itsessään voi koskaan tarjota meille Jumalan tuntemista. EJKR kiinnittää kirjoituksessaan huomion oleelliseen, minä olen tällainen sivuseikkoihin huomiota kiinnittävä. Ajattelen, että sivuseikatkin voivat nousta oleellisiksi, jos niistä muodostuu jonkinlainen este sen kaikkein oleellisimman tajuamiselle. Joskus on muutenkin parempi lähteä tutustumaan uskon asioihin laajasta näkökulmasta, tarkentaen siihen oleelliseen vasta kun ensin saa jonkinlaisen kokonaiskuvan.
- epämääräistä
mullakin.
Oli lapsenusko ja ns. herännyt koti.
Aikuisena alkoi kaikkea kyseenalaistaa.
Kotiseurakuntani pappi sanoi kerran, että jos kristinuskon perusta, kuolleista nouseminen on huijaus, on se ihmiskunnan tuntema suurin huijaus.
Hän ei halunnut sanoa, miten hän sen itse kokee.olisi kai aika tehdä sille epämääräisyydelle jotain. Kyseenalaistettavia asioita löytyy vaikka kuinka, mutta pelkällä kyseenalaistamisella ei saa otetta elämästä. Johonkin on tartuttava.
Aluksi voisit miettiä, onko Raamatussa jotain, joka puhuttelee sinua myönteisessä mielessä. Ymmärrän, että heränneen kodin lapsena jotkut Raamatun kohdat voivat olla niin kodin hengellisten näkemysten värjäämiä, että ne tökkivät. Onko siellä jotain, joka puhuu myönteisellä tavalla sinulle?
- erinomaista
alkuaikojen Kristittyjen maaritelmaa...ole hyva-
----
Kristittyjen vainojen ajalta on säilynyt myös eräs teksti, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Siinä kuvaillaan kristittyjä näin:
”Kristityt eivät nimittäin eroa muista ihmisistä minkään maan tai kielen tai tapojen perusteella. Eiväthän he asu missään omissa kaupungeissa, eivät puhu muista poikkeavaa kieltä eivätkä noudata eriskummallisia elintapoja. Ei heidän uskonsa ole suinkaan oppineisuutta, jonka kaikenlaisista asioista kiinnostuneet ihmiset olisivat huolellisen ajatustyöskentelyn tuloksena tuottaneet, eivätkä he edusta mitään inhimillistä oppikuntaa kuten muutamat. He asuvat kreikkalaisten ja barbaarien kaupungeissa sen mukaan kuin kunkin osaksi on tullut, ja noudattavat paikallisia tapoja vaatetuksessa, ruokajärjestyksessä ja kaikessa muussakin elämässä. Mutta samalla he kuitenkin osoittavat, että heidän elämänmuotonsa on ihailtava ja tunnetusti ihmeellinen. He kukin asuvat omassa maassaan mutta muukalaisina. He osallistuvat kaikkeen kansalaisten tavoin, mutta joutuvat kestämään kaikkea kuin muukalaiset. Jokainen vieras maa on heidän isänmaansa mutta jokainen isänmaa heille vieras. He solmivat avioliittoja niin kuin kaikki muutkin ja saavat lapsia, mutta eivät pane heitteille näitä, kun ne syntyvät. Heidän pöytänsä on avoin kenelle vain, mutta ei heidän aviovuoteensa. Lihassa he ovat, eivät lihan himojen mukaan elä. Maan päällä he oleskelevat, mutta taivaassa on heidän yhdyskuntansa. He noudattavat säädettyjä lakeja, mutta omassa elämässään he ylittävät lait. He rakastavat kaikkia, mutta kaikki vainoavat heitä. Heitä ei tunneta, mutta kuitenkin heidät tuomitaan. Heitä tapetaan, mutta heidät tehdään eläviksi. He ovat köyhiä, mutta kuitenkin heillä on kaikkea ylenpalttisesti. Heitä häpäistään, mutta häpeässään he tulevat kirkastetuiksi. Heitä pilkataan, mutta he osoittautuvat vanhurskaiksi. Heitä herjataan, mutta he siunaavat. Heille tehdään väkivaltaa, mutta he osoittavat kunnioitusta. Vaikka he tekevät hyvää, heitä rangaistaan kuin pahantekijöitä.”
Nämä mielenkiintoiset tekstit kuvailevat sitä, mitä tarkoitettiin kun puhuttiin kristityistä ja kristinuskosta. Kristinusko on alusta asti ollut Jeesuksen seuraamista tai pitäisikö sanoa Jeesuksen rakastamista, kuten monissa varhaisissa teksteissä kuvaillaan.
pateeko tanaan tuo maaritelma- kukin miettikoon sita?terv.lännenhunttari
ja viela-- arvostan rehellisyyttasi-- atte tai ei. "ei-kristilliseksi" eli Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon jäseneksi. Tätä kirkkoa sanovat monet kristityt ei-kristilliseksi keinotekoisen kristillisyyden määrittelyn perusteella. Olemme kristittyjä raamatullisessa mielessä, mutta emme uskontunnustusten mielessä. Lisäksi meillä on Raamatun lisäksi Mormonin kirja, joka on toinen todistus Kristuksesta. Tästä saat lisätietoja
http://www.mormon.org
Kukaan ihminen ei voi sinua aidosti käännyttää, sillä se on Pyhän Hengen vaikutusta. Kun tunnet aidosti, että joku on totta, niin Pyhä Henki on kanssasi. Tuon tuntemuksen voi saada mm. lukiessaan Mormonin kirjaa totuutta rakastavalla mielellä.- Matti E Simonaho
Piru viittoo aina sellaiseen minä se voi jossain mielessä viedä; henki, sydän, veri, liha, taivas, risti ja Jeesuksen kuva ristillä (kielletty IO käskyssä) y.m.v.
Se ei koskaan vito sinne mitä sillä ei ole ja mitä se ei voi viedä: Sielu.
Kannattaa olla tarkkana vääräoppisten kanssa. - Matti E Simonaho
Jumala ei usko : Atesiti
Valtakunnassa kukaan ei usko : Ateisteja
Seuratkaamme Jumalan ja Valtakunnan esimerkkiä.
- Trubaduuri
Ihminen joka on jo luopunut uskosta eli kääntänyt selkänsä Jumalalle, Luojalle, taivaalliselle Isälle ei voi enää pyytää meiltä muilta ihmisiltä kuin apua omiin ongelmiinsa, joita sinullakin aivan selvästi on kasapäin. Sitten jos haluat päästä takaisin Luojan vaikutuspiiriin, on sinun tehtävä työsi sen eteen yksin, omin avuin. Onnea yritykselle. Isä meidän rukous rukousohjeineen löytyy esim.Matteuksen kirjan luvusta kuusi, uudentestamentin puolelta, jonka ohessa voi tehdä tiliä teoistaan sekä ajatuksistaan ja myöskin tulavaisuuden suunnitelmistaan että osoittaa katumustaan anteeksi pyydellen.
- Iltaorvokki
Pyydät käännyttämään, mutta taidat olla vain utelias tietämään mitä kummajaisia me olemme?
Pyydät luettelemaan kristinuskon perusperiaatteet ja termit. Oletan kuitenkin että tiedät jo yleistietoa Raamatusta joka on kristinuskon peruskirja: että Jumala loi taivaan ja maan ja kaikki mitä niissä on, Israelin historian, Jeesuksen syntymän, elämän ja kuoleman ja ylösnousemuksen kuolleista, taivaaseenastumisen. Tähän me uskomme, että tämä on totta. Uskomme että se tapahtui historiassakin. Me fundamentalisteiksi haukutut.
Ne todisteet jotka ovat olemassa, eivät ole todisteita muille kuin niille jotka uskovat. Miksi niihin pitäisi sitten uskoa, miksi me uskikset uskomme. Miksi uskomme että taivas ja maa ovat Jumalan suunnittelemia ja luomia pelkällä sanalla ja vain kuudessa päivässä? Että näen puut, kukat, ihmiset ja eläimet Jumalan käden jälkenä. Toisethan näkevät ne evoluution tuotteina. Evoluutiota tulee aina tuutin täydeltä joka puolella. Jokainen luonto-ohjelmakin sitä toitottaa. Huomaako kukaan että siinäkin on kyse uskosta. Uskooko evoluutioon vai luomiseen, kumpaakaan ei voi todistaa niin että vastustajan olisi pakko luopua omasta kannastaan. Miksi siis emme uskoisi evoluutioon, saisimme jopa viisaan nimen? Nyt meitä haukutaan satusepoiksi ja typeriksi hölmöiksi.
Miksi uskomme juutalaisen puusepän vaimon poikaan, jonka isyyskysymys herätti miltei häväistysjutun ja jonka lyhyt elämä päättyi kuin rikollisen, teloitukseen? Entä ne hänen kannattajansa, köyhiä oppimattomia kalastajia, joista yksi oli kavaltaja, ja joka hirttäytyi. Toinen pelkuri ja kieltäjä ja kolmas epäilijä. He olivat yhtäkkiä niin innokkaita että antoivat teloittaa itsensä ennenkuin luopuivat uskostaan Jeesukseen. Tuo puusepän poikana pidetty Nasaretilainen muutti koko maailman. Kristinusko levisi ympäriinsä ja jopa lakeja laadittiin sen pohjalta.
Hänen nimensä tunnetaan kaikkialla ja aina se herättää tunteita. Miksi uskomme Jeesukseen Kristukseen?
Jeesus Nasaretilainen, Jumalan Poika, Kristus eli Messias on kristinuskon peruspilari.
Hän joka syntyi neitsyestä, kuoli ristille naulittuna ja vietiin hautaan, josta nousi ylös kolmantena päivänä. Astui ylös taivaaseen..
Uskon kohde on Hän itse. Se mitä hän oli, mitä hän teki ja mitä hän sanoi.
Hän puhui itsestään Ihmisen Poikana, mutta Jumalasta Isänä ja opetti ihmisiä niin että papit suuttuivat ja moni hurskas juutalainen loukkaantui häneen. Hän väitti olevansa vaikka mitä: Tie, siis ainoa tie Jumalan luo - , Totuus, ainoa absoluuttinen totuus - Elämä - ikuinen, iankaikkinen elämä. Hän sanoi: Minä olen tullut että teillä olisi elämä ja yltäkylläisyys.
Hän sanoi tulleensa antamaan henkensä lunnaiksi monien edestä. Hän sovitti ihmiskunnan synnin, Jumalasta luopumisen ja kapinoimisen omalla elämällään ja kuolemallaan, niin että Jumala voi antaa ihmisille anteeksi. Hän eli niin kuin puhui.
Hänen sanansa elää yhä, Vuorisaarnaa, Matteuksen evankeliumissa 5. 6. ja 7.lukua voi testata, ja huomata että se toimii ihmisten kesken. Kaikki Hänen sanansa toimivat, niitä vastaan ei kukaan voi mitään jos on rehellinen.
Sinä et tarvitse häntä, et usko mihinkään ja olet tyytyväinen elämääsi. Minä uskon sinua. Olet virkistävän rehellinen ja asiallinen ihminen. Et tahdo pilkata ja herjata kuten ateistit yleensä tahtovat näillä palstoilla. Sinussa on myös viisautta joka on harvinaista sekä ateisteissa että uskovaisissa.
Mutta voitko uskoa minua? Että olen tosissani kun sanon että Minä uskon Häneen, Hänen sanoihinsa, siihen mitä hänen seuraajansa hänestä sanoivat, siihen mitä Raamattu, jo Vanhassa Testamentissa (VT) hänestä sanoi ja ennusti.Hänestä Raamattu puhuu peitetysti VT:ssa ja avoimesti UT:ssa (Uusi Testamentti).
Ennen kyselin ja mietin elämäni tarkoitusta. Miksi olen olemassa, miksi elän elämäni ja kuolen, eikö minusta jää mitään kun minut haudataan ja unohdetaan. Turhaako on elää. Millaisen elämän elän? Onko sillä väliä tapanko jonkun vai pelastanko jonkun elämän?
Kun aloin uskoa Raamatun sanoihin ja Jeesuksen sanoihin, löysin elämäni tarkoituksen. Jumala oli sen luonut, Hän tahtoi minun elävän ja uskovan Häneen. Hän tiesi millainen olen ja rakastaa minua yhä. Olin ennen ahdistunut, pelokas ja kyllästynyt elämääni, mikään ei maistunut miltään. En silti tahtonut kuolla vielä.
Kurkotin kohti elämää ja sain vastaanottaa Elämän ja vapauden! Vapauden vaikka minulle selvisi Jumalan edessä millainen olen.
Elämän laatuni on nyt hyvä, vaikka en ole rikas enkä viisas ja huolia ja murheitakin karttuu edelleen, mutta kaikki on toisin. Jeesus on elämässäni läsnä. Hän on kaikki mitä tarvitsen ja enemmänkin. Hän on sitä mitä Hän sanoo olevansa. Hän tekee sen minkä on luvannut.
Tätä ei voi enempää kuvailla sellaiselle joka ei usko. En osaa sanoa miksi kukaan järkevä ihminen valitsisi tällaista elämää. Kristinusko ei ole järkeisusko, se on sydämen usko. - uskovainen2
Tässä muutamia huomioita, otan mielelläni vastaan kommenttaja muiltakin kuin kysyjältä.
1) On olemassa hyvä ja kaikkivaltias Jumala, joka on antanut ihmisille elämän vapauksine ja vastuineen. Jumala loi ihmisen (ja kenties muiden planeettojen älyllisen elämän) omaksi kuvakseen. Ihminen ei kuitenkaan ole Jumalan veroinen vaan hän on kuin lapsi suhteessa Jumalaan. Tästä epätäydellisyydestä johtuen Jumala tietää, ettei ihminen kykene olemaan täydellisen hyvä.
Siis Jumala on luonut meidät epätäydellisiksi, mutta hyvän isän tavoin ei voi katsoa pahuutta läpi sormien vaan edellyttää, että pahuus on sovitettava, jotta pahan tekijä ja pahan teon todistajat tietävät tehneensä väärin. Koska ihminen epätäydellisenä olentona ei voi itse sovittaa maailmassa esiintyvää pahuutta, niin Jumala itse tuli oma poikana maanpäälle ja kärsi ihmisten puolesta kaiken pahan. Kristitin uskon mukaan Jeesus Kristuksen kuolema on suurin mahdollinen menetys joka voi tapahtua. Jeesus itse tiesi tämän ja vapaaehtoisesti meni ristille hyvittääkseen maailmassa esiintyvän pahan. Kristityt tietävät, että Kristuksen ristikuolema tapahtui heidän vuokseen ja he ovat myös tätä kautta ottaneet opikseen syntien sovituksesta.
2) Sanoisin, että nykyinen suorituskeskeinen yhteiskunta korostaa joka tilanteessa rationaalisuutta ja kilpailua. Kristinusko tarjoaa maanpäälliselle suorittajalle vaihtoehtoisen näkemyksen sille, että ihmiselämän tarkoitus ei ole pelkästään suorittaa ja päteä. Olen itse ymmärtänyt, että elämän tarkoitus on oppia miten tulee elää, miten kohdella lähimmäisiä, mitä elämän ilot ja surut ovat. Surua, tuskaa ja epätäydellisen maailman rakentamiseen liittyvät ilot ja surut ovat sellaisia asioita, joita ei voi oppia enää täydellisessä maailmassa (paratiisissa).
Tämä ei edelleenkään vastaa miksi pitäisi uskoa vaan ehkä avaa näkökulman osalle siitä mihin usko voi vastata. Tämän lisäksi uskon kautta voi saavuttaa yhteyden omaan hengellisyyteen, joka on Jumalan kaipuun tyydyttymistä ja onnellisuutta ja rauhaa mitä siitä voi ihmiselle seurata. haluat kääntyä kun olet tyytyväinen? Todennäköisesti olet Jumalan "kutsussa"....hienoa!
http://www.nic.fi/~jlindell/kristlink.htm- jklöö
Minä en voi antaa sinulle uskoa. Vastuu on sinun.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksköhän mä oon tuolla
Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup312758- 1482163
Aamu on aina iltaa viisaampi.
Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene121607Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TARINALTA ISOISÄSTÄ, JOLLA ON PARTA
Pinnalliset käsitykset korkeammasta Todellisuudesta Heti kun luomisen motiivi tuli esiin - se haisi RAAMATULLISELTA TAR3881210- 671175
J miehestä oikeaa
Nimeä ei voi tänne julkaista mutta kannattaa olla varuillaan jos ”aistit” auki t nainen1011145Se meidän sydänyhteys
Oli ihanaa. Oltiin samankaltaisia sieluja ja tunnettiin voimakasta vetovoimaa ja yhteenkuuluvuutta. Voisiko se löytyä vi571057- 611020
- 711003
- 2841