Luin vasta eilen (rv. 39 jo), että tosi monella joilla on ollut kilpirauhasen vajaatoimintaa raskauden aikana, on nyt autistinen lapsi. Alkoi pelottaa, sillä mulle ei mitään tälläisestä nelinkertaisesta riskistä saada kehitysvammainen lapsi ole kerrottu neuvolassa eikä äitiyspolilla. Joissakin nettisivustoilla kerrotaan, että jopa 19 prosenttia hoitamattomien äitien, jotka sairastavat kilpirauhasvajaatoimintaa, lapsen IQ on alle 85. Sehän on jo viides osa. Ja mulla nuo kilpirauhasarvot kuitenkin aika huonot koko raskauden ajan vaikka hoidettu. Onko tuollaisiin ns. nettitutkimuksiin luottaminen? esim. tässä yksi linkki http://edition.cnn.com/HEALTH/women/9908/18/hypothyroidism/
Vauvan kasvukehitys on kulkenut koko ajan aikalailla normaalisti. Niskaturvotus oli normaalitasolla kun se mitattiin, mutta eiväthän ne aivot silloin kehity. Ärsyttää, kun kukaan lääkäreistä ei ole kertonut mitään tai ehkä ne ei sit vaan tiedä asiasta mitään. Pitääkö tällaisista asioista tosiaan ottaa selvää itse, vai olenko nyt näitä ylireagoivia äitejä, jotka ottaa kaikenmaailman nettitutkimukset tosissaan?
Vauvan kasvukehitys on kulkenut koko ajan aikalailla normaalisti. Niskaturvotus oli normaalitasolla kun se mitattiin, mutta eiväthän ne aivot silloin kehity. Ärsyttää, kun kukaan lääkäreistä ei ole kertonut mitään tai ehkä ne ei sit vaan tiedä asiasta mitään. Pitääkö tällaisista asioista tosiaan ottaa selvää itse, vai olenko nyt näitä ylireagoivia äitejä, jotka ottaa kaikenmaailman nettitutkimukset tosissaan?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mä suhtaudun tosi kriittisesti noihin amerikkalaisten tutkimuksiin... Niillähän on ties mitä millonki... Tossa tutkimuksessa oli aikasta pieni otosmääräkin... olikse vaan 124 tervettä äitiä ja 64 muuta....
Olen myös kilpirauhasen toimintahäiriöistä kärsivä rv 39 odottaja; aiemmin hoidettu liikatoimintaa, mutta nyt raskaudenaikana arvot keikahti vajaatoiminnalle, jota on thyroksinilla lääkitty. Äidin kilpirauhasarvot vaikuttaa lapseen lähinnä ensimmäisen r-kolmanneksen aikana, jonka jälkeen sikiön oma kilppari alkaa tuottaa sille tarvittavan määrän hormoneja. Mäkin olin ihan paniikissa alkuraskaudessa, kun mielestäni alentuneet arvot huomattiin varsin myöhään, vasta 3. raskauskuukauden aikana. Lääkärit ovat lohduttaneet, että mitään katastrofia tuskin on tapahtunut, sillä arvot eivät nyt aivan hirvittämän mataliksi koskaan päässeet. Kuitenkaan itse en korvaani lotkauttaisi noille jenkkitutkimuksille, ne nyt on mitä on, jos yhtään tietää verrata eurooppalaista korkeakoulutustasoa heikäläisiin niin sieltä löytyy niiiiiin paljon täysin typeriä sensaatiohakuisia tutkimuksia jotka vaan yrittää saada lisärahoitusta uusille sensaatiotutkimuksille. Ja muista että noissa "tutkimuksissa" mainittujen odottajien arvot ovat olleet TOSI matalia eikä heitä ole siis hoidettu lainkaan, vasta sitten on saatu tilastollisesti edes jotain eroja lasten välille. Ja toisaalta, pianhan me vauvamme jo tapaamme joten enää asioille ei voi mitään - luotetaan että kaikki on kunnossa.