Itse en kärsi ongelmista sydämen kanssa, mutta silti kun kuulee että hyvällä lapsuudenystävällä on paha sydänvika niin se kyllä vaikuttaa omaankin elämään jotenkin. Kaikki alkoi viime vappuna jolloin ystäväni otettiin sisälle sairaalaan pitkään jatkuneiden vatsakipujen takia, hän ei voinut mitään syödä koska mikään ei pysynyt sisällä, sairaalassa oltuaan useamman viikon todettiin ystävälläni vakava sydämen vajaatoiminta ja ainut vaihtoehto tulisi olemaan sydämensiirto. Jo siinä vaiheessa olin jo, että ei voi olla todellista..sähän olet vasta 23v..mutta näin se vaan oli..no pari kuukautta kului, kunnes tänään sain kuulla hyviä ja huonoja uutisia. Sopiva sydän oli löytynyt ja maanantaina ystäväni oli kiidätetty Helsinkiin jossa samana päivänä suoritettiin tuo vaihtoleikkaus onnistuneesti. Tiistai oli todella kriittinen päivä, komplikaatioitta tuo operaatio ei sujunut joten ystäväni joutui olemaan hengityskoneessa reilun vuorokauden kun keuhkot eivät toimineet. Keskiviikkona jo näytti olevan hieman valoa tunnelin päässä, ja jo torstaina ystäväni pystyi jo ottamaan muutaman kävelyaskeleen, mutta sitten torstaiyönä tapahtui jotakin mitä en ikinä olisi halunnut kuulla, erittäin paha verenmyrkytys --> kaveri nukutettiin ja nyt taistelee hengestään tälläkin hetkellä. Se pysäytti kyllä täydellisesti tämän päivän kun siitä kuulin, ei tullut työn teosta mitään kun ajatteli vaan että miksi juuri hän? Ei tuollaista toivoisi kenenkään joutuvan kokemaan, mutta kohtalolla oli muita suunnitelmia. Nyt ei voi kuin odottaa ja toivoa että ystäväni selviää tuosta! Onko joku muu joutunut kenties kokemaan samanlaista? Vaikkakin kyseessä ei ole perheenjäseneni niin silti pidän tätä todella vakavana ja itseäni koskettavana asiana! (anteeksi vuodatus mutta oli pakko kertoa)
Sydänongelmat ovat hirveitä!
Jaakko69
3885
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itselläni on vastaavanlainen tilanne tulevaisuudessa edessä, mikäli muu terveys riittää siirtokelpoisuuteen.
Viime syksynä kardiologini mainitsi tästä vaihtoehdosta, mutta sitä ennen tehdään ainakin yksi läppäleikkaus...
Siirtoon liittyy usein ongelmia, mutta se ei tarkoita, etteikö potilas kuitenkin alkukankeuksista selviytyisi.
Muistaakseni viisi vuotta on ihan reaalinen jatkoaika ja siitä ylöspäin kaikki on mahdollista.
Voimia Sinulle, että jaksat tukea ystävääsi!
Sullahan on tahdistin? Jos sulle joskus tehdään sydämensiirto, niin tarvitsetkohan enää tahdistinta? Uudessa sydämessä varmaan on johtoratajärjestelmä kunnossa. Ihan vain uteliaisuuttani kiinnostaisi tietää..
tahdistin siinä vaiheessa poistu kuvioista.
Kuten sanoit - uusi sydän ja uudet "piuhat".
Toisaalta ilman tahdistinta en enää olisi tässä - mainio kapistus ;DDD
PS. Ensimmäisellä tahdistimellani oli kauniimpi nimi (Trilogy) kuin nykyisellä (Vitatron) - niihinkin mokomiin kiintyy...