Miten jatko-opiskelijaksi pääsee? Vaihteleeko käytäntö eri tiedekunnissa? Mikä on tutkijakoulu?
Onko automaattinen oletus, että jatko-opiskelija tekee väitöskirjan? Onko jatko-opiskelijan saatava joku tutkimusprojekti, ennenkuin voi olla mahdollista päästä jatko-opiskelijaksi? Kenen kanssa eri tiedekunnissa jatko-opiskeluasioista voi puhua? Onko pakko olla vitosen oppilas, että pääsee jatko-opiskelijaksi?
Onko automaattinen oletus, että jatko-opiskelija tekee väitöskirjan? Onko jatko-opiskelijan saatava joku tutkimusprojekti, ennenkuin voi olla mahdollista päästä jatko-opiskelijaksi? Kenen kanssa eri tiedekunnissa jatko-opiskeluasioista voi puhua? Onko pakko olla vitosen oppilas, että pääsee jatko-opiskelijaksi?
Vastaukset 2
Vanhimmat
laitoksilla ja yliopistoissa. Oletuksena tietenkin on, että tekee väitöskirjan tai sitten lisensiaatin tutkielman, joka on siis pikkusen "alempi" kuin tohtorin tutkinto. Meillä ainakin oli ihan haku sinne koulutukseen ja valintoja tehtiin senkin perusteella, että millaiset ohjaajaresurssit on ja millaisesta aiheesta opiskelija haluaa tehdä, eli istuuko esim. laitoksen tutkimusprofiiliin. Ei vitosen oppilas tarvi olla, en tiedä miten noi muualla menee, että onko jokin tietty "taso" oltava ennenkuin voi hakea. Jostain olen kuullut, että gradun pitäisi olla vähintään M, mutta voi olla, että tämä on jotain kuulopuheita.
Kyllähän noista jatkosuunnitelmista jo yleensä puhutaan esimerkiksi sen proffan kanssa, joka on sun graduasi ohjannut. Minulla ainakin asiasta keskusteltiin jo kauan ennenkuin gradu oli edes aloitettu.
Tutkijakoulut ovat sitten asia erikseen ja niissä taas omat käytäntönsä. Sinne toki on enemmän hakijoita, koska siellä työstä maksetaan palkkaa, toisin kuin taas pelkkänä jatko-opiskelijana se rahoitus on itse hankittava, ellei ole esim. sellasessa tutkimushankkeessa, jossa pystytään sulle maksamaan. Eli sitten vaan apurahahakemuksia jne.
Kiitos kun vastasit!