Juttu tuosta maltan villakoirasta, on mielenkiintoinen, onkohan hänkin ryhtynyt nyt heiluttamaan häntäänsä isommilleen?
Mene tiedä?
0Äänestä
Lahjontaa tämäkin
"Toveri N.S.Hrustseville Ilmoitan teille, että Suomen presidentin luottomies, maalaisliiton johtoryhmän jäsen Korsimo on pyytänyt KGP:n Helsingin residenttiä välittämään Teille henkilökohtaisesti pyynnön 10 miljoonan Suomen markan lisäavun saamisesta. Samalla Korsimo on todennut, että maalaisliittolaiset tarvitsevat ko. summan niden velkojen maksamiseen (9 miljoonaa markkaa), jotka ovat syntyneet presidentti Kekkosen vaalikampanjan rahoittamisesta sekä maalaisliiton eduskuntaryhmän uudistamisesta 4.-5. helmikuuta tänä vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa tukemalla Kekkosta lähellä olevia kansanedustajaehdokkaita niissä vaalipiireissä, joista on aikaisemmin valittu puolueen oikeistosiiven edustajia"
0Äänestä
Maltillinen porvari
Lahjontaa tämäkin kirjoitti:
"Toveri N.S.Hrustseville Ilmoitan teille, että Suomen presidentin luottomies, maalaisliiton johtoryhmän jäsen Korsimo on pyytänyt KGP:n Helsingin residenttiä välittämään Teille henkilökohtaisesti pyynnön 10 miljoonan Suomen markan lisäavun saamisesta. Samalla Korsimo on todennut, että maalaisliittolaiset tarvitsevat ko. summan niden velkojen maksamiseen (9 miljoonaa markkaa), jotka ovat syntyneet presidentti Kekkosen vaalikampanjan rahoittamisesta sekä maalaisliiton eduskuntaryhmän uudistamisesta 4.-5. helmikuuta tänä vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa tukemalla Kekkosta lähellä olevia kansanedustajaehdokkaita niissä vaalipiireissä, joista on aikaisemmin valittu puolueen oikeistosiiven edustajia"
"Toveri N.S.Hrustseville Ilmoitan teille, että Suomen presidentin luottomies, maalaisliiton johtoryhmän jäsen Korsimo on pyytänyt KGP:n Helsingin residenttiä välittämään Teille henkilökohtaisesti pyynnön 10 miljoonan Suomen markan lisäavun saamisesta. Samalla Korsimo on todennut, että maalaisliittolaiset tarvitsevat ko. summan niden velkojen maksamiseen (9 miljoonaa markkaa), jotka ovat syntyneet presidentti Kekkosen vaalikampanjan rahoittamisesta sekä maalaisliiton eduskuntaryhmän uudistamisesta 4.-5. helmikuuta tänä vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa tukemalla Kekkosta lähellä olevia kansanedustajaehdokkaita niissä vaalipiireissä, joista on aikaisemmin valittu puolueen oikeistosiiven edustajia"
Ei sitenkään vaikka kirjoittaisitte tuon nimen oikeinkin.
Onpa viisaasti kirjoittanut Salmenkivi, ja Holkeri myös.
Vuonna 1953 Stalin kuoli. Hänen ruumiinsa balsamoitiin ja asetettiin palvottavaksi Leninin mausoleumiin. Kekkonen sanoi radiossa 6.3.1953 mm. seuraavasti: "Stalinin maailmanhistoriallinen merkitys on jokaiselle nykypäivän ihmiselle kiistämätön tosiasia. Niidenkin, jotka eivät omaksu sitä maailmankatsomusta, jonka nerokas ja menestyksellinen johtaja Stalin on ollut, täytyy myöntää, että Neuvostoliiton taloudellinen kehitys takapajuisesta maatalousmaasta voimakkaaksi, nykyaikaiseksi teollisuusmaaksi ja toiseksi johtavaksi maailmanvallaksi on ollut todellinen jättiläissuoritus."
0Äänestä
Sivistys näkyvillä
Tämäkin on totta kirjoitti:
Vuonna 1953 Stalin kuoli. Hänen ruumiinsa balsamoitiin ja asetettiin palvottavaksi Leninin mausoleumiin. Kekkonen sanoi radiossa 6.3.1953 mm. seuraavasti: "Stalinin maailmanhistoriallinen merkitys on jokaiselle nykypäivän ihmiselle kiistämätön tosiasia. Niidenkin, jotka eivät omaksu sitä maailmankatsomusta, jonka nerokas ja menestyksellinen johtaja Stalin on ollut, täytyy myöntää, että Neuvostoliiton taloudellinen kehitys takapajuisesta maatalousmaasta voimakkaaksi, nykyaikaiseksi teollisuusmaaksi ja toiseksi johtavaksi maailmanvallaksi on ollut todellinen jättiläissuoritus."
J.K. Paasiven päiväkirjoista ja muistelmista on luettavissa samanlaisia kunnioittavia luonnehdintoja Stalinista.
Katsokaas nyt, kun kuoleman majesteetin edessä useimmat käyttäytyvät sivistyneesti.
"Stalin maailmanhistoriallinen merkitys on jokaiselle kistämätön tosiasia. Niillekin jotka eivät omaksu hänen mailmankatsomustaan"
Jä tottahan sekin on, että "Stalin loi takapajuisesta teollisuusmaasta voimakkaan nykyaikaisen teollisuusmaan"
Hinta oli vaan hirmuinen.
Mutta niin Paasivi kuin Kekkonenkin olivat sivistyneitä suomalaisia valtiomiehiä ja käyttääntyivät sen mukaiseti.
Kiitos vaan "vaihtarista".
Oli hyvä, että tuli tämäkin käsiteltyä.
Lisää löydätte historian dokumenteista.
0Äänestä
Totuus tulee esiin
Sivistys näkyvillä kirjoitti:
J.K. Paasiven päiväkirjoista ja muistelmista on luettavissa samanlaisia kunnioittavia luonnehdintoja Stalinista.
Katsokaas nyt, kun kuoleman majesteetin edessä useimmat käyttäytyvät sivistyneesti.
"Stalin maailmanhistoriallinen merkitys on jokaiselle kistämätön tosiasia. Niillekin jotka eivät omaksu hänen mailmankatsomustaan"
Jä tottahan sekin on, että "Stalin loi takapajuisesta teollisuusmaasta voimakkaan nykyaikaisen teollisuusmaan"
Hinta oli vaan hirmuinen.
Mutta niin Paasivi kuin Kekkonenkin olivat sivistyneitä suomalaisia valtiomiehiä ja käyttääntyivät sen mukaiseti.
Kiitos vaan "vaihtarista".
Oli hyvä, että tuli tämäkin käsiteltyä.
Lisää löydätte historian dokumenteista.
Kekkonen uskoi, että kommunismi lopulta voittaisi kapitalismin, jotan hän pyrki aina ajattelemaan asioita Neuvostoliiton kannalta. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi maksoi sotakorvauksia ja kommunismia pelättiin. Kekkonen lähti J.K. Paasikiven vastaehdokkaaksi presidentinvaaleihin, mutta hävisi kisan. Paasikivi kuitenkin nimitti Kekkosen pääministeriksi vähemmistöhallitukseen, josta sosiaalidemokraatit oli jätetty pois. Amerikkalaiset eivät tästä pitäneet ja mm. kesällä 1950 sanottiin "Urho Kekkonen on suurin poliittinen rikollinen, jonka Suomen kansan historia tulee tuntemaan" Kekkonen ei solvauksista piitannut, koska ymmärsi että läntiset solvaukset paransivat hänen mahdollisuuksiaan päästä tapaamaan Josif Stalinia. Kesäkuussa 1950 odotettu kutsu tuli.
Stalin
Kekkonen oli Stalinin suosikki ja hän sai vierailullaan kuninkaallisen kohtelun. Hän tapasi kaikki Neuvostoliiton johtajat, mm. Nikita Hrustsevin. Vierailun aikana sovittiin kaupasta ja tavaroiden vaihdosta. Paasikivi oli kieltänyt puhumasta "arkoja asioita", mutta Neuvostoliittoon jääneiden suomalaisten sotavankien palauttamisesta sovittiin sillä ehdolla, että Suomi luovuttaa Neuvostoliittolaiset "sotarikolliset". Illallisen jälkeen Stalin kutsui Kekkosen Kremlin teatteriin katselemaan elokuvia Turkmestanin ratsastajista ja majavien elämästä. Tämän ensimmäisen Neuvostoliiton vierailun jälkeen Kreml ei enää koskaan arvostellut Kekkosen ulkopolitiikkaa.
0Äänestä
Yhdessä saamme enemmän aikaan
Totuus tulee esiin kirjoitti:
Kekkonen uskoi, että kommunismi lopulta voittaisi kapitalismin, jotan hän pyrki aina ajattelemaan asioita Neuvostoliiton kannalta. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi maksoi sotakorvauksia ja kommunismia pelättiin. Kekkonen lähti J.K. Paasikiven vastaehdokkaaksi presidentinvaaleihin, mutta hävisi kisan. Paasikivi kuitenkin nimitti Kekkosen pääministeriksi vähemmistöhallitukseen, josta sosiaalidemokraatit oli jätetty pois. Amerikkalaiset eivät tästä pitäneet ja mm. kesällä 1950 sanottiin "Urho Kekkonen on suurin poliittinen rikollinen, jonka Suomen kansan historia tulee tuntemaan" Kekkonen ei solvauksista piitannut, koska ymmärsi että läntiset solvaukset paransivat hänen mahdollisuuksiaan päästä tapaamaan Josif Stalinia. Kesäkuussa 1950 odotettu kutsu tuli.
Stalin
Kekkonen oli Stalinin suosikki ja hän sai vierailullaan kuninkaallisen kohtelun. Hän tapasi kaikki Neuvostoliiton johtajat, mm. Nikita Hrustsevin. Vierailun aikana sovittiin kaupasta ja tavaroiden vaihdosta. Paasikivi oli kieltänyt puhumasta "arkoja asioita", mutta Neuvostoliittoon jääneiden suomalaisten sotavankien palauttamisesta sovittiin sillä ehdolla, että Suomi luovuttaa Neuvostoliittolaiset "sotarikolliset". Illallisen jälkeen Stalin kutsui Kekkosen Kremlin teatteriin katselemaan elokuvia Turkmestanin ratsastajista ja majavien elämästä. Tämän ensimmäisen Neuvostoliiton vierailun jälkeen Kreml ei enää koskaan arvostellut Kekkosen ulkopolitiikkaa.
Olette varsin kehityskelpoinen yksilö.
Kekkosen suhde itään että länteen oli aina hyvin selkeä. Suomi oli osa länttä, muttei sallinut sitä, että länsi olisi käyttänyt Suomea itää vastaan. Kansakunnilla ei ole pysyviä ystäviä, niillä on vain pysyviä etuja. Kekkonen pyrki maksimoimaan Suomen edun hoitamalla idänsuhteet niin hyvin kuin mahdollista, jotta liikkumatila lännen suuntaan olisi ollut suurin mahdollinen.
Suomen nykyisen aseman perustat luotiin UKK:n kaudella 1960- ja 70-luvuilla. Suomi liittyi Eftaan, OECD:hen ja solmi vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa. Moni nykyisin vaikuttavissa asemissa oleva poliitikko vastusti silloin EEC-sopimusta, jonka Kekkonen jääräpäisesti ajoiläpi ja jonka takuumieheksi hän asettui Moskovaa vastaan.
Lisäkannustusta kiitettävälle harrastuksellenne historian aukkojen paikkaukseen antavat nämä kunnioitetut veljemme:
Kekkosen suhde itään että länteen oli aina hyvin selkeä. Suomi oli osa länttä, muttei sallinut sitä, että länsi olisi käyttänyt Suomea itää vastaan. Kansakunnilla ei ole pysyviä ystäviä, niillä on vain pysyviä etuja. Kekkonen pyrki maksimoimaan Suomen edun hoitamalla idänsuhteet niin hyvin kuin mahdollista, jotta liikkumatila lännen suuntaan olisi ollut suurin mahdollinen.
Suomen nykyisen aseman perustat luotiin UKK:n kaudella 1960- ja 70-luvuilla. Suomi liittyi Eftaan, OECD:hen ja solmi vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa. Moni nykyisin vaikuttavissa asemissa oleva poliitikko vastusti silloin EEC-sopimusta, jonka Kekkonen jääräpäisesti ajoiläpi ja jonka takuumieheksi hän asettui Moskovaa vastaan.
Lisäkannustusta kiitettävälle harrastuksellenne historian aukkojen paikkaukseen antavat nämä kunnioitetut veljemme:
Vuonna 1956 presidentinvaaleissa olivat vastakkain Kekkonen ja K.A. Fagerholm. Samaan aikaan NL:ssä oli käynnissä kova valtataistelu Hrustsevin ja Molotovin välillä.
Neuvostoliitossa Hrustsev pääsi johtoon ja alkoi kaikin tavoin auttaa Kekkosta Suomen presidentiksi, koska tämän vaalikampanja ei oikein edistynyt. KGB:n Mihail Kotov ja Viktor Vladimirov sekä Kustaa Vilkuna kehittivät uusia ideoita.
Selkeistä valteista huolimatta kisasta tuli tiukka. Kekkonen voitti vasta kolmannella äänestyskierroksella äänin 151-149. Ei tiedetä, kuka vaihtoi kantaansa kolmannella kierroksella ja antoi ratkaisevat äänet.
0Äänestä
Luvallanne veli hyvä
Ostettu ääni kirjoitti:
Vuonna 1956 presidentinvaaleissa olivat vastakkain Kekkonen ja K.A. Fagerholm. Samaan aikaan NL:ssä oli käynnissä kova valtataistelu Hrustsevin ja Molotovin välillä.
Neuvostoliitossa Hrustsev pääsi johtoon ja alkoi kaikin tavoin auttaa Kekkosta Suomen presidentiksi, koska tämän vaalikampanja ei oikein edistynyt. KGB:n Mihail Kotov ja Viktor Vladimirov sekä Kustaa Vilkuna kehittivät uusia ideoita.
Selkeistä valteista huolimatta kisasta tuli tiukka. Kekkonen voitti vasta kolmannella äänestyskierroksella äänin 151-149. Ei tiedetä, kuka vaihtoi kantaansa kolmannella kierroksella ja antoi ratkaisevat äänet.
Antero Salmenkivi kertoo kirjassan "Näkemyksiä politiikan todellisuudesta" 1978
"Kokoomuksen keskeiseksi poliittiseksi teemaksi 1950-luvulla näytti muodostuvantohtori Urho Kekkosen ja hänen edustamansa linjan nsw. L-linjan vastustaminen. Tämän mukaisesti kokoomuslaiset valitsijamiehet vuoden 1956 presidentinvaalin lopullisessa äänestyksessä äänestivät sosialidemokraatti K.A. Fagerholmia. Näin kokoomus kärsi vaalitappion sosialistin puolesta porvarillisen maalaisliiton ehdokasta vastaan: Maalaisliitto pystyi viemään oman miehensä presidentiksi kommunistien tuella. Kokoomuslaiset väittivät, että tämä operaatio teki maalaisliitosta kommunistisen. Sitä vastoin kokoomus katsoi pysyneensä vahvasti porvarillisena, vaikka äänestikin sosialistia presidentiksi. Näin logiikka petti. Johdonmukaisempi päätelmä olisi tietysti ollut, että kommunisteista on tullut maalaisliittolaisia ja kokoomuslaisista sosialisteja"
Näin siis Antero Salmenkivi, pitkäaikainen kokoomuksen kansanedustaja ja ek-ryhmänpuheenjohtaja.
0Äänestä
Totuus tulee esiin
Luvallanne veli hyvä kirjoitti:
Antero Salmenkivi kertoo kirjassan "Näkemyksiä politiikan todellisuudesta" 1978
"Kokoomuksen keskeiseksi poliittiseksi teemaksi 1950-luvulla näytti muodostuvantohtori Urho Kekkosen ja hänen edustamansa linjan nsw. L-linjan vastustaminen. Tämän mukaisesti kokoomuslaiset valitsijamiehet vuoden 1956 presidentinvaalin lopullisessa äänestyksessä äänestivät sosialidemokraatti K.A. Fagerholmia. Näin kokoomus kärsi vaalitappion sosialistin puolesta porvarillisen maalaisliiton ehdokasta vastaan: Maalaisliitto pystyi viemään oman miehensä presidentiksi kommunistien tuella. Kokoomuslaiset väittivät, että tämä operaatio teki maalaisliitosta kommunistisen. Sitä vastoin kokoomus katsoi pysyneensä vahvasti porvarillisena, vaikka äänestikin sosialistia presidentiksi. Näin logiikka petti. Johdonmukaisempi päätelmä olisi tietysti ollut, että kommunisteista on tullut maalaisliittolaisia ja kokoomuslaisista sosialisteja"
Näin siis Antero Salmenkivi, pitkäaikainen kokoomuksen kansanedustaja ja ek-ryhmänpuheenjohtaja.
Vuoden 1962 presidentinvaalien lähestyessä sosiaalidemokraatit ja kokoomus liittoutuivat ja valitsivat yhteiseksi presidenttiehdokkaakseen Olavi Hongan. Hänen taakseen tuli vielä neljä muuta puoluetta ja Kekkonen huomasi vastassaan olevan kansan enemmistöä edustava puolueliitto. Hän suunnitteli hajottavansa eduskunnan, jotta vastustajat kuluttaisivat voimansa kahdessa kampanjassa. 30.lokakuuta 1961 Neuvostohallitus lähetti nootin. Siinä esitettiin YYA-sopimuksessa tarkoitettujen sotilaallisten keskustelujen aloittamista viitaten Berliinin tilanteen kiristymiseen. Kekkonen matkusti Novosibirskiin neuvottelemaan ja jo silloin Honka luopui presidenttiehdokkuudestaan. Hänen tilalleen tuli Rafael Paasio.
0Äänestä
Traumat eivät häiritse
Totuus tulee esiin kirjoitti:
Vuoden 1962 presidentinvaalien lähestyessä sosiaalidemokraatit ja kokoomus liittoutuivat ja valitsivat yhteiseksi presidenttiehdokkaakseen Olavi Hongan. Hänen taakseen tuli vielä neljä muuta puoluetta ja Kekkonen huomasi vastassaan olevan kansan enemmistöä edustava puolueliitto. Hän suunnitteli hajottavansa eduskunnan, jotta vastustajat kuluttaisivat voimansa kahdessa kampanjassa. 30.lokakuuta 1961 Neuvostohallitus lähetti nootin. Siinä esitettiin YYA-sopimuksessa tarkoitettujen sotilaallisten keskustelujen aloittamista viitaten Berliinin tilanteen kiristymiseen. Kekkonen matkusti Novosibirskiin neuvottelemaan ja jo silloin Honka luopui presidenttiehdokkuudestaan. Hänen tilalleen tuli Rafael Paasio.
Tuossa edellisessä lainauksessa Salmenkivi kertoi Kekkosen ja Fagerholmin kilpailusta. Kirja jatkuu luvulla:
"Honka-liitto ja noottikriisi"
"Tämän jälkeen syntyi idea Honka-liitosta. Aloitteen tekijöinä olivat ilmeisesti sosialidemokraatit ja eräät laitaoikeistoa edustavat henkilöt. Liiton tarkoituksena oli Kekkosen syrjäyttäminen ja K-linjan vastustaminen. Operaatioon joutui mukaan myös kokoomus niiden aloitteesta, joiden tärkeimpänä teemana päivän politiikassa oli K-linjan vastustaminen. Kun Honka-liitto sitten kaatui tunnettuun nootti-kriisiin, eräät kokoomuslaiset väittivät, ettäkoko kriisi oli järjestetty Hongan kaatamiseksi ja Kekkosen uudelleen valinnan varmistamiseksi. Väite on virheellinen. Nootti tuli yya-sopimuksen perusteella Berliinin kriisin aikana, jolloin kansainvälinen jännitys oli kiristynyt äärimmilleen. Kysymyksessä olivat paljon suuremmat asiat kuin meidän vuoden 1962 presidentinvaalimme. On kokonaan toinen asia, että Honka noottikriisin vuoksi luopui ehdokkuudestaan. Tämän tapahduttua kokoomus esiintyi valitsijamiesvaaleissa sammutetuin lyhdyin. Kokoomuslaiset valitsijamiehet äänestivät Kekkosta tasavallan presidentiksi"
Näin traumattomasti kertoo Antero Salmenkivi
0Äänestä
Sivustaja seuraaja
Traumat eivät häiritse kirjoitti:
Tuossa edellisessä lainauksessa Salmenkivi kertoi Kekkosen ja Fagerholmin kilpailusta. Kirja jatkuu luvulla:
"Honka-liitto ja noottikriisi"
"Tämän jälkeen syntyi idea Honka-liitosta. Aloitteen tekijöinä olivat ilmeisesti sosialidemokraatit ja eräät laitaoikeistoa edustavat henkilöt. Liiton tarkoituksena oli Kekkosen syrjäyttäminen ja K-linjan vastustaminen. Operaatioon joutui mukaan myös kokoomus niiden aloitteesta, joiden tärkeimpänä teemana päivän politiikassa oli K-linjan vastustaminen. Kun Honka-liitto sitten kaatui tunnettuun nootti-kriisiin, eräät kokoomuslaiset väittivät, ettäkoko kriisi oli järjestetty Hongan kaatamiseksi ja Kekkosen uudelleen valinnan varmistamiseksi. Väite on virheellinen. Nootti tuli yya-sopimuksen perusteella Berliinin kriisin aikana, jolloin kansainvälinen jännitys oli kiristynyt äärimmilleen. Kysymyksessä olivat paljon suuremmat asiat kuin meidän vuoden 1962 presidentinvaalimme. On kokonaan toinen asia, että Honka noottikriisin vuoksi luopui ehdokkuudestaan. Tämän tapahduttua kokoomus esiintyi valitsijamiesvaaleissa sammutetuin lyhdyin. Kokoomuslaiset valitsijamiehet äänestivät Kekkosta tasavallan presidentiksi"
Näin traumattomasti kertoo Antero Salmenkivi
teittiä viedään kuin pässiä narussa.
Vuoden 1968 valitsijamiesvaaleissa kokoomus oli suurin puolue ja myös Veikko Vennamo menestyi. Kokoomus ja SMP menestyivät myös vuoden 1970 eduskuntavaaleissa ja se oli liikaa Kekkoselle.
"Yli neljäkymmentävuotiaana Kekkonen päätti siis laskelmoidusti haudata syvän kommunisminvastaisuutensa. Hän teki henkilönä liiton niiden voimien kanssa, joita vastaan oli ehtinyt sanoin, kirjoituksin ja teoin taistella neljännesvuosidadan ajan. Uudesti syntyneessä Kekkosessa ei ollut jälkeäkään miehestä, joka oli halunnut valloittaa Itä-Karjalan ja vastustanut talvisodan rauhaa.3)
Heti rauhanteon jälkeen syksyllä 1944 Kekkonen solmi "toimivat yhteydet" Neuvostoliiton tiedustelupalveluun.4) Kekkosesta tuli Neuvostoliiton ylivertainen luottamusmies Suomessa lähes neljänkymmenen vuoden ajaksi."
0Äänestä
Näkemyksiä politiikan todel...
Sivustaja seuraaja kirjoitti:
teittiä viedään kuin pässiä narussa.
Vuoden 1968 valitsijamiesvaaleissa kokoomus oli suurin puolue ja myös Veikko Vennamo menestyi. Kokoomus ja SMP menestyivät myös vuoden 1970 eduskuntavaaleissa ja se oli liikaa Kekkoselle.
"Yli neljäkymmentävuotiaana Kekkonen päätti siis laskelmoidusti haudata syvän kommunisminvastaisuutensa. Hän teki henkilönä liiton niiden voimien kanssa, joita vastaan oli ehtinyt sanoin, kirjoituksin ja teoin taistella neljännesvuosidadan ajan. Uudesti syntyneessä Kekkosessa ei ollut jälkeäkään miehestä, joka oli halunnut valloittaa Itä-Karjalan ja vastustanut talvisodan rauhaa.3)
Heti rauhanteon jälkeen syksyllä 1944 Kekkonen solmi "toimivat yhteydet" Neuvostoliiton tiedustelupalveluun.4) Kekkosesta tuli Neuvostoliiton ylivertainen luottamusmies Suomessa lähes neljänkymmenen vuoden ajaksi."
>>Jonkinlainen poliittisen rappion pohjanoteeraus oli se, kun perheyritysten liiton toimitusjohtaja Anders Blom osallistui keväällä Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaneuvotteluihin täysivaltaisena jäsenenä ja sai hallituksen ohjelmaan lupauksen, että perheyritykset vapautetaan perintöverosta.
Parempaa sijoitusta perheyhtiöillä tuskin on koskaan ollut kuin sijoittaa 100 000 euroa vaalilahjuksiin ja saada hyvityksinä kymmenien miljoonien eurojen verohelpotukset.
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200701125586137_ko.shtml
Juttu tuosta maltan villakoirasta, on mielenkiintoinen, onkohan hänkin ryhtynyt nyt heiluttamaan häntäänsä isommilleen?
Mene tiedä?
"Toveri N.S.Hrustseville
Ilmoitan teille, että Suomen presidentin luottomies, maalaisliiton johtoryhmän jäsen Korsimo on pyytänyt KGP:n Helsingin residenttiä välittämään Teille henkilökohtaisesti pyynnön 10 miljoonan Suomen markan lisäavun saamisesta. Samalla Korsimo on todennut, että maalaisliittolaiset tarvitsevat ko. summan niden velkojen maksamiseen (9 miljoonaa markkaa), jotka ovat syntyneet presidentti Kekkosen vaalikampanjan rahoittamisesta sekä maalaisliiton eduskuntaryhmän uudistamisesta 4.-5. helmikuuta tänä vuonna pidettävissä eduskuntavaaleissa tukemalla Kekkosta lähellä olevia kansanedustajaehdokkaita niissä vaalipiireissä, joista on aikaisemmin valittu puolueen oikeistosiiven edustajia"
Tämä näin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000027970398
"On todella paradoksi havaita, miten Suomessa on vielä menneenajan keskusjohtoinen sosialistinen ajattelu vallalla"
Katsotaanpa mitä "paradoksilla" kirjaimellisesti ottaen tarkoitetaan?
Paradoksi on "näennäisti mahdoton, ristiriitainen, järjenvastainen väite tai toteamus"
Järjenvastaisena, mahdottomana ja ristiriitaisena tuota väitettä voidaan pitää kun sitä verrataan vaikkapa yhteisesti hyväksyttyyn:
http://www.kokoomus.fi/tavoitteet/hallitusohjelma/
Tuo lahjontasyytekin on kova juttu.
Oikeusvaltiossa eivät hevosmiesten jutut todisteeksi kelpaa.
Ja mitä sanoivatkaan nämä Laitisenkin kaipaamat kokoomuksen herrasmiehet:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000027951114
Ei sitenkään vaikka kirjoittaisitte tuon nimen oikeinkin.
Onpa viisaasti kirjoittanut Salmenkivi, ja Holkeri myös.
Vuonna 1953 Stalin kuoli. Hänen ruumiinsa balsamoitiin ja asetettiin palvottavaksi Leninin mausoleumiin. Kekkonen sanoi radiossa 6.3.1953 mm. seuraavasti: "Stalinin maailmanhistoriallinen merkitys on jokaiselle nykypäivän ihmiselle kiistämätön tosiasia. Niidenkin, jotka eivät omaksu sitä maailmankatsomusta, jonka nerokas ja menestyksellinen johtaja Stalin on ollut, täytyy myöntää, että Neuvostoliiton taloudellinen kehitys takapajuisesta maatalousmaasta voimakkaaksi, nykyaikaiseksi teollisuusmaaksi ja toiseksi johtavaksi maailmanvallaksi on ollut todellinen jättiläissuoritus."
J.K. Paasiven päiväkirjoista ja muistelmista on luettavissa samanlaisia kunnioittavia luonnehdintoja Stalinista.
Katsokaas nyt, kun kuoleman majesteetin edessä useimmat käyttäytyvät sivistyneesti.
"Stalin maailmanhistoriallinen merkitys on jokaiselle kistämätön tosiasia. Niillekin jotka eivät omaksu hänen mailmankatsomustaan"
Jä tottahan sekin on, että "Stalin loi takapajuisesta teollisuusmaasta voimakkaan nykyaikaisen teollisuusmaan"
Hinta oli vaan hirmuinen.
Mutta niin Paasivi kuin Kekkonenkin olivat sivistyneitä suomalaisia valtiomiehiä ja käyttääntyivät sen mukaiseti.
Kiitos vaan "vaihtarista".
Oli hyvä, että tuli tämäkin käsiteltyä.
Lisää löydätte historian dokumenteista.
Kekkonen uskoi, että kommunismi lopulta voittaisi kapitalismin, jotan hän pyrki aina ajattelemaan asioita Neuvostoliiton kannalta. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi maksoi sotakorvauksia ja kommunismia pelättiin. Kekkonen lähti J.K. Paasikiven vastaehdokkaaksi presidentinvaaleihin, mutta hävisi kisan. Paasikivi kuitenkin nimitti Kekkosen pääministeriksi vähemmistöhallitukseen, josta sosiaalidemokraatit oli jätetty pois. Amerikkalaiset eivät tästä pitäneet ja mm. kesällä 1950 sanottiin "Urho Kekkonen on suurin poliittinen rikollinen, jonka Suomen kansan historia tulee tuntemaan" Kekkonen ei solvauksista piitannut, koska ymmärsi että läntiset solvaukset paransivat hänen mahdollisuuksiaan päästä tapaamaan Josif Stalinia. Kesäkuussa 1950 odotettu kutsu tuli.
Stalin
Kekkonen oli Stalinin suosikki ja hän sai vierailullaan kuninkaallisen kohtelun. Hän tapasi kaikki Neuvostoliiton johtajat, mm. Nikita Hrustsevin. Vierailun aikana sovittiin kaupasta ja tavaroiden vaihdosta. Paasikivi oli kieltänyt puhumasta "arkoja asioita", mutta Neuvostoliittoon jääneiden suomalaisten sotavankien palauttamisesta sovittiin sillä ehdolla, että Suomi luovuttaa Neuvostoliittolaiset "sotarikolliset". Illallisen jälkeen Stalin kutsui Kekkosen Kremlin teatteriin katselemaan elokuvia Turkmestanin ratsastajista ja majavien elämästä. Tämän ensimmäisen Neuvostoliiton vierailun jälkeen Kreml ei enää koskaan arvostellut Kekkosen ulkopolitiikkaa.
Olette varsin kehityskelpoinen yksilö.
Kekkosen suhde itään että länteen oli aina hyvin selkeä. Suomi oli osa länttä, muttei sallinut sitä, että länsi olisi käyttänyt Suomea itää vastaan. Kansakunnilla ei ole pysyviä ystäviä, niillä on vain pysyviä etuja. Kekkonen pyrki maksimoimaan Suomen edun hoitamalla idänsuhteet niin hyvin kuin mahdollista, jotta liikkumatila lännen suuntaan olisi ollut suurin mahdollinen.
Suomen nykyisen aseman perustat luotiin UKK:n kaudella 1960- ja 70-luvuilla. Suomi liittyi Eftaan, OECD:hen ja solmi vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa. Moni nykyisin vaikuttavissa asemissa oleva poliitikko vastusti silloin EEC-sopimusta, jonka Kekkonen jääräpäisesti ajoiläpi ja jonka takuumieheksi hän asettui Moskovaa vastaan.
Lisäkannustusta kiitettävälle harrastuksellenne historian aukkojen paikkaukseen antavat nämä kunnioitetut veljemme:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?categoru=110&conference=1500000000000107&posting=22000000027951114
Vuonna 1956 presidentinvaaleissa olivat vastakkain Kekkonen ja K.A. Fagerholm. Samaan aikaan NL:ssä oli käynnissä kova valtataistelu Hrustsevin ja Molotovin välillä.
Neuvostoliitossa Hrustsev pääsi johtoon ja alkoi kaikin tavoin auttaa Kekkosta Suomen presidentiksi, koska tämän vaalikampanja ei oikein edistynyt. KGB:n Mihail Kotov ja Viktor Vladimirov sekä Kustaa Vilkuna kehittivät uusia ideoita.
Selkeistä valteista huolimatta kisasta tuli tiukka. Kekkonen voitti vasta kolmannella äänestyskierroksella äänin 151-149. Ei tiedetä, kuka vaihtoi kantaansa kolmannella kierroksella ja antoi ratkaisevat äänet.
Antero Salmenkivi kertoo kirjassan "Näkemyksiä politiikan todellisuudesta" 1978
"Kokoomuksen keskeiseksi poliittiseksi teemaksi 1950-luvulla näytti muodostuvantohtori Urho Kekkosen ja hänen edustamansa linjan nsw. L-linjan vastustaminen. Tämän mukaisesti kokoomuslaiset valitsijamiehet vuoden 1956 presidentinvaalin lopullisessa äänestyksessä äänestivät sosialidemokraatti K.A. Fagerholmia. Näin kokoomus kärsi vaalitappion sosialistin puolesta porvarillisen maalaisliiton ehdokasta vastaan: Maalaisliitto pystyi viemään oman miehensä presidentiksi kommunistien tuella.
Kokoomuslaiset väittivät, että tämä operaatio teki maalaisliitosta kommunistisen. Sitä vastoin kokoomus katsoi pysyneensä vahvasti porvarillisena, vaikka äänestikin sosialistia presidentiksi. Näin logiikka petti. Johdonmukaisempi päätelmä olisi tietysti ollut, että kommunisteista on tullut maalaisliittolaisia ja kokoomuslaisista sosialisteja"
Näin siis Antero Salmenkivi, pitkäaikainen kokoomuksen kansanedustaja ja ek-ryhmänpuheenjohtaja.
Vuoden 1962 presidentinvaalien lähestyessä sosiaalidemokraatit ja kokoomus liittoutuivat ja valitsivat yhteiseksi presidenttiehdokkaakseen Olavi Hongan. Hänen taakseen tuli vielä neljä muuta puoluetta ja Kekkonen huomasi vastassaan olevan kansan enemmistöä edustava puolueliitto. Hän suunnitteli hajottavansa eduskunnan, jotta vastustajat kuluttaisivat voimansa kahdessa kampanjassa. 30.lokakuuta 1961 Neuvostohallitus lähetti nootin. Siinä esitettiin YYA-sopimuksessa tarkoitettujen sotilaallisten keskustelujen aloittamista viitaten Berliinin tilanteen kiristymiseen. Kekkonen matkusti Novosibirskiin neuvottelemaan ja jo silloin Honka luopui presidenttiehdokkuudestaan. Hänen tilalleen tuli Rafael Paasio.
Tuossa edellisessä lainauksessa Salmenkivi kertoi Kekkosen ja Fagerholmin kilpailusta. Kirja jatkuu luvulla:
"Honka-liitto ja noottikriisi"
"Tämän jälkeen syntyi idea Honka-liitosta. Aloitteen tekijöinä olivat ilmeisesti sosialidemokraatit ja eräät laitaoikeistoa edustavat henkilöt. Liiton tarkoituksena oli Kekkosen syrjäyttäminen ja K-linjan vastustaminen. Operaatioon joutui mukaan myös kokoomus niiden aloitteesta, joiden tärkeimpänä teemana päivän politiikassa oli K-linjan vastustaminen.
Kun Honka-liitto sitten kaatui tunnettuun nootti-kriisiin, eräät kokoomuslaiset väittivät, ettäkoko kriisi oli järjestetty Hongan kaatamiseksi ja Kekkosen uudelleen valinnan varmistamiseksi. Väite on virheellinen. Nootti tuli yya-sopimuksen perusteella Berliinin kriisin aikana, jolloin kansainvälinen jännitys oli kiristynyt äärimmilleen. Kysymyksessä olivat paljon suuremmat asiat kuin meidän vuoden 1962 presidentinvaalimme. On kokonaan toinen asia, että Honka noottikriisin vuoksi luopui ehdokkuudestaan. Tämän tapahduttua kokoomus esiintyi valitsijamiesvaaleissa sammutetuin lyhdyin. Kokoomuslaiset valitsijamiehet äänestivät Kekkosta tasavallan presidentiksi"
Näin traumattomasti kertoo Antero Salmenkivi
teittiä viedään kuin pässiä narussa.
Vuoden 1968 valitsijamiesvaaleissa kokoomus oli suurin puolue ja myös Veikko Vennamo menestyi.
Kokoomus ja SMP menestyivät myös vuoden 1970 eduskuntavaaleissa ja se oli
liikaa Kekkoselle.
Lasse Lehtinen:
http://www.lasselehtinen.net/index.php?option=com_content&task=view&id=31&Itemid=44&lang=fi
Lainaus linkin tekstistä:
"Yli neljäkymmentävuotiaana Kekkonen päätti siis laskelmoidusti haudata syvän kommunisminvastaisuutensa. Hän teki henkilönä liiton niiden voimien kanssa, joita vastaan oli ehtinyt sanoin, kirjoituksin ja teoin taistella neljännesvuosidadan ajan. Uudesti syntyneessä Kekkosessa ei ollut jälkeäkään miehestä, joka oli halunnut valloittaa Itä-Karjalan ja vastustanut talvisodan rauhaa.3)
Heti rauhanteon jälkeen syksyllä 1944 Kekkonen solmi "toimivat yhteydet" Neuvostoliiton tiedustelupalveluun.4) Kekkosesta tuli Neuvostoliiton ylivertainen luottamusmies Suomessa lähes neljänkymmenen vuoden ajaksi."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000107&posting=22000000027437363
http://hiki.pedia.ws/wiki/Urho_Kekkonen
..kun teillä ei ole muuta tekemistä,
niin oikaiskaa kaikki väärät kirjoitukset, mitä esim. näistä löytyy
http://www.altavista.com/web/results?itag=ody&q=Urho Kekkonen&kgs=1&kls=0
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=Urho Kekkonen&btnG=Google-haku&meta=
Työntäyteistä päivänjatkoa !
väliaikapalvelua oikaisutyöstänne.
Luonnollisesti ette unohda kuluneen viikon puheenaihetta tästä, josko sieltäkin löytyy
tutkintaanne aineistoa.
http://www.geocities.com/isanders_2000/stasi.htm
Samassa pakinassa paljastetaan myös tämä:
>>Jonkinlainen poliittisen rappion pohjanoteeraus oli se, kun perheyritysten liiton toimitusjohtaja Anders Blom osallistui keväällä Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaneuvotteluihin täysivaltaisena jäsenenä ja sai hallituksen ohjelmaan lupauksen, että perheyritykset vapautetaan perintöverosta.
Parempaa sijoitusta perheyhtiöillä tuskin on koskaan ollut kuin sijoittaa 100 000 euroa vaalilahjuksiin ja saada hyvityksinä kymmenien miljoonien eurojen verohelpotukset.