Raskausviikoissa menossa kohta 37. Tällä viikolla alkanut etominen (oksua ei kuitenkaan tule), huonovointisuus, selkää vihloo menkkamaisesti välillä kuten vatsaakin, harjoitussupparit on kuitenkin harvassa ja kivuttomia. Välillä tuntuu toispuoleisesti vatsassa, kuin joku tökkisi polttoraudalla sisältä. Huono olo esiintyy usein heräämisen jälkeen, eikä silloin oikein tee mieli kuin maata sängyssä ja toivoa, että menisi ohi. Joskus syöminen auttaa, joskus ei. Paha olo voi tulla senkin jälkeen kun on jo noussut.
Tähän saakka raskaus ollut erittäin helppo, alussa etoi (taas ilman oksuja) ja rinnat olivat kipeät, ei muuta.
En oikeastaan edes tiedä mitä vingun täällä, ajattelin vaan, että jos joku jo synnyttänyt (nyt tulossa mulla esikoinen) osaisi sanoa onko tätä "riemua" tiedossa vielä mahd. 5 viikkoa vai voisko olla jo loppusoittelua.
-Viisaammat tietää, tyhmät kyselee-
Tähän saakka raskaus ollut erittäin helppo, alussa etoi (taas ilman oksuja) ja rinnat olivat kipeät, ei muuta.
En oikeastaan edes tiedä mitä vingun täällä, ajattelin vaan, että jos joku jo synnyttänyt (nyt tulossa mulla esikoinen) osaisi sanoa onko tätä "riemua" tiedossa vielä mahd. 5 viikkoa vai voisko olla jo loppusoittelua.
-Viisaammat tietää, tyhmät kyselee-
Vastaukset 2
Vanhimmat
mulla alkaa ma rv 39, ja olot on suunnilleen samanlaisia kuin sinulla. Supistuksia tulee aika paljon ja ovat osa kivuliaitakin. Minulla todettiin virtsarakon tulehdus kun alkoi selkää särkemään niin vietävästi ja alavatsaan sattui jännästi. Tunnistin heti että kyse ei ollut vauvan aiheuttamasta kivusta vaan jostain muusta. Ja pissatulehdushan se oli. Onneksi nyt hoidettu. Kannattaa tarkkailla itseään ja omaa vointiaan. Huonoa oloa on aamuisin ja muutaman kerran olen käynyt oksentamassa kun olen syömässä, yhtäkkiä vaan kaikki tulee ulos. Muuten en kyllä vielä usko vauva tulevan pois piakkoin.. jää varmaan vatsaan!!
Joo, viimesiä viedään.. nyt ollaan sitten virallisesti ohitettu laskettu aika ja eletään 40 -aikaa... katotaan miten pitkään viä saa odottaa. Todella outoa ajatella että kohtapian sitä ei enää olekaan raskaana vaan (toivottavasti) pienen nyytin äiti.. wou.