Menetin kolme viikkoa sitten erittäin rakkaan ystävän...Olimme kaksi yksinäistä tällä karulla pallolla. Ehdimme kolme vuotta tukea toisiamme yksinäisyydessä nyt en tiedä miten jaksan jatkaa eteenpäin. Ei enää tule tai mene soittoa tai viestiä kun on paha olla ja pelottaa yksin.
Olen eronnut ja toisen kerran jätetty ja nyt vielä tämä. Kuinka paljon rangaistaan ja mistä???
Olen liian kiltti tähän elämään niinkuin oli hänkin.
Olisipa ystävä/olkapää joka voisi lohduttaa ja ymmärtää. Tahtoisin vielä rakastaa/tua.
Tätäkö loppu"elämä" on? Onnen etsimistä kunnes aika loppuu. Korvaavaa en hae koska ei ole. Löytyisi edes ystävä jakamaan tulevaa.
Olen eronnut ja toisen kerran jätetty ja nyt vielä tämä. Kuinka paljon rangaistaan ja mistä???
Olen liian kiltti tähän elämään niinkuin oli hänkin.
Olisipa ystävä/olkapää joka voisi lohduttaa ja ymmärtää. Tahtoisin vielä rakastaa/tua.
Tätäkö loppu"elämä" on? Onnen etsimistä kunnes aika loppuu. Korvaavaa en hae koska ei ole. Löytyisi edes ystävä jakamaan tulevaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voisitko ajatella seurakunnan tilaisuuksista etsiväsi seuraa,siellä on paljon yksinäisiä.Tai harrastusten piiristä.
Kirjoitit: "Olen liian kiltti elämään niin kuin oli hänkin." Tästä tulee mieleen, että olen jo jonkin aikaa ihmetellyt samoin, että miksi juuri ne ilkeimmät näyttävät menestyvän tässä elämässä. Olen jopa testannut tätä asiaa pienimuotoisesti, että jos olen ystävällinen ja huomaavainen tuntemattomille ihmisille niin heistä tulee monesti töykeitä, mutta jos olen heille heti itse töykeä niin he alkavat nöyristellä ja ovat ystävällisiä... Eli missä logiikka ??
Kun nyt kerran seurakuntaihmisiä olet, niin tulee mieleen yksi ohjelma, jossa käytiin läpi joitain uskontoideologioita "menneiltä ajoilta". Siinä esiteltiin esim. yksi kerettiläiseksi leimattu suuntaus keskiajalta, jossa katsottiin, että tämä maailma on oikeasti se paikka mitä kutsutaan kristinuskossa helvetiksi ja tätä maailmaa hallitsee näin piru. Taivas tulee sitten vasta kuoleman jälkeen. Kun joskus aikoinaan olin jonkin sortin uskovainen, niin silloin tuli luettua UT:sta tämmöisiä kohtia, että: "Kyllä maailma omiaan rakastaa" (piru rakastaa omiaan, eli luo ilkeille hyvät olot maailmassaan) ja "Hyvillä ihmisillä on vaikeat ajat" (eli vaikeaa tässä maailmassa =helvetissä/koettelemuksessa, miksi sitä haluaa kutsua).
No joo...menipäs taas uskonnolliseksi nykyiseltä ateistilta. Mutta sinänsä tuo kuulostaa ihan järkevältä ja selittäisi aika paljon sitä miksi pahat ihmiset menestyvät ja hyvät eivät. Tai...ainakin tuo on ihan kiva selitys, sillä ei tuota muuten voi käsittää..